Huonekasvit

Huonekasvihommeleita

, , , , , , , , , , ,

Olen kesän aikana seurannut joitain tuubikanavia, jotka käsittelevät huonekasveja. Haluaisin panostaa myös omiini, ja olenkin saanut paljon ohjeita asioista, joita en ole aiemmin ”vaan löytänyt mistään”. On helpompaa uskoa ohjeita kun näkee mitenkä ohjeiden antajat ovat tehneet ja kukat rehottavat kuin viimeistä päivää. Linkitän joitain kanavia tähän, joita seuraan.

Swedish Plantguys, Planterina, Nick Pileggi

Edellä mainituista Swedish Plantguys antaa myös todella hyviä ohjeita ihan vaikkapa omenapuun leikkaamiseen.

En yleensä ota osaa mihinkään hullutuksiin, mutta kun sain jokunen vuosi sitten tuttavan kautta järjettömän kokoisen kärsineen peikonlehden, oli minun ”pakko” laittaa itselleni myös yksi Monstera kasvamaan. Tiedän siis tunteen, kun peikkoon ilmestyy lehtirulla. Muuten minulla on hieman kesken peikonkasvatus, kun sille pitäisi laittaa valo kohdilleen ja hankkia kostutin ja ja… se on nyt idänpuoleisen ikkunan vieressä, toivottavasti viihtyy.

Keväällä hankittu Zamia on alkanut myös kasvamaan oikein hyvin. Alkuunsa näytti siltä, että se tekee vain matalan uuden varren, mutta sitten se jotenkin hujahti paljon korkeammaksi! Siirsin Zamiani paraatipaikalle, ja löysinpä vielä ohjeen, kuinka sitä voi lisätä. Kuulemma ihan pelkistä lehdistä vaan. Tätä täytynee kokeilla ja mahdollisimman pian 🙂

Pikkuinen Foxy-koristekin on löytänyt itselleen paraatipaikan.

Kevään aikana tulin aloittaneeksi sisustusjutut uudelleen pitkän tauon jälkeen, kun ”piti pysyä kotona”. Kirjoitetaan muutekseen kaverin kanssa toista blogia, karanteenipäiväkirjat, jos haluat lukea mitä kaikkea keväällä on tapahtunut. En tohdi niitä tänne laittaa – tai miksipä ei. Voishan sitä alkaa tännekin julkaisemaan samat artikkelit, jotka itse olen kirjoittanut.

Olen pyöritellyt pitkin kaappeja paria vanhaa lampun suojaa, joille en oikein löytänyt paikkaa. Sitten hoksasin ripustaa ne seinälle ja niihin sai sujautettua pari mukia pistokkaita kasvamaan. Olin aiemmin maalannut puuosat valkoiseksi. Olin ripustanut ne aluksi eteisen kattoon, mutta en oikein pitänytkään niistä. Ne eivät oikein pysyneet katossa suorassa. Nämä ovat varmaankin sitä aikakautta kun katoissa ei vielä ollut töpselirasioita. En viitsinyt purkaa rasioita parin valaisimen takia.

Keittiön seinustalla.

Olen hankkinut joitain huonekasveja lisää kevään aikana ja yksi (tai kaksi) niistä on Isoraunioinen. Huomasin, että sitä täytyy sumutella todella paljon ettei se tiputa lehtiä. Kasvit ovatkin aika paljon vessassa tällä hetkellä kunnes saan niille viriteltyä paikan akvaarion takaosaan. Ne tarvitsevat myös jonkun verran valoa. Tässä kuva kun olin juuri ostanut ne…

Asplenium dimorphum, Isoraunioinen

Pidän laikkuvehkoista (Chinense evergreens) ja kotoani löytyy muutamaa eri versiota.

Tavallinen laikkuvehka (vas) ja Malakanlaikkuvehka Maria (oik).

En tajua mitä malakalleni on oikein käynyt kun se on alkanut käpristää lehtiä. Olen kyllä kastellut sen kunnolla läpikotaisin, ja annan kuivahtaa kasteluiden välillä. Yllä olevasta kuvasta poiketen, se oli istutettu saviruukkuun joka ei ollut hyvä idea – se ei saanut tarpeeksi kosteutta ja kärsi janosta. Laitoin takaisin muoviruukkuun. Tuossa yllä olevassa kuvassa on vielä malakan poikanenkin ruukussa. Olen irrottanut sen omaan ruukkuunsa. Voihan se olla, että kasvi kärsi hieman siitäkin. Nyt pitäisi saada jotain täsmäohjeita tälle etten tapa upeaa kasvia! Liika valokin kuulemma voi tehdä kasville huonoa. Olen jättänyt lisävalaistuksen sen kohdalta pois.

Käpristelevät lehdet Malakanlaikkuvehkassa. Miksi?

Kevään aikana asuntooni on muuttanut muutama muukin uusi kasvi. Tässä pari niistä.

Laikkuvehka
Ficus elastica, eli kumipuu (Kumiviikuna)

Jaahas, se on kello sen verran että pitää alkaa tehdä päivän töitäkin. Laittelen lisää huonekasveista tänne kunhan taas innostun tai kerkeen. Onhan noita kertynyt kuitenkin aika lailla ja olen taas saanut pitkästä aikaa kipinän niiden hoitamiseenkin. Eli lisää päivityksiä on tiedossa!

Kiitos kun luit ja palaamisiin 🙂

Huonekasvihommeleita Read More »

Tillandsia ionantha – ilmakasvi

,

En onneksi ole huonekasvien suhteen ihan niin sekaisin kun monet vaikuttavat olevan Facebook-ryhmien perusteella, mutta kyllähän nämä huonekasvit ovat minun juttu! Niitä on pakko olla, en tiedä miksi. Antavathan ne toisinaan ihan kivaa näköäkin kämpälle, varsinkin jos kasvit oikein kukoistavat. Puolikuolleet kasvit eivät toki asuntoa kaunista…

Aina silloin tällöin tulee hankittua jotakin uutta, mitä haluaa kokeilla. Meillä kokoontui paikallinen huonekasvikerho Kukka Saimaan tiloissa syksyllä 2019, ja tältä matkalta mukaani tarttui tillandsia, eli ilmakasvi. Tätä ei laiteta multaan laisinkaan, vaan sen voi ripustaa vaikka johonkin keppiin kasvamaan tai sitten asetella vain johonkin, vaikkapa lasipaloon, jonka pohjalla on koristehiekkaa. Minulla oli ylimääräisenä tällainen sydämen muotoinen kynttilälyhty, josta oli se lasikippo rikki, johonka kynttilä laitetaan. Ilmakasvini sopi siihen täydellisesti.

Meni pieni tovi, parisen viikkoa, niin huomasin että kasvista tulee jokin violetin värinen patukka… sehän oli kukka 🙂

Nyt vajaata vuotta myöhemmin ilmakasvini on edelleen jotenkuten hengissä, ja kurkkasin sen pohjaan, ja siellä olikin kaksi poikasta. En tiedä tarkalleen milloinka nämä täytyy irrottaa ”emosta”, mutta ne alkavat olla nyt sen kokoisia, että kokeilen irrottaa ne kuitenkin. Emokasvi on jotenkin ihan nuupahtanut ja poikaset todennäköisimmin vievät emokasvilta energiaa.

Ilmakasville ei ole mitään ihmeellistä hoito-ohjetta muuta kuin että älä istuta sitä multaan tai mihinkään muuhunkaan materiaaliin mitä kastellaan. Toki se tarvitsee kastelua. Omaani olen joskus liottanut vedessä parisen tuntia ja sitten ottanut pois ja roikottanut tovin ylösalaisin, ettei vettä jää jemmaan ”lehtien” juuriin. Tillandsiaa voi kastella myös sumuttamalla vettä siihen sumutinpullolla. Mutta nyt irrottamaan poikaset ja katsotaan miten kasvin käy!

Tillandsia ionantha – ilmakasvi Read More »

Pieleen menneitä projekteja 2

, , , ,

Rakastan muratteja, ja olen yrittänyt saada niitä kasvamaan vuosien varrella milloin mitenkin ja missäkin. Olen tullut siihen tulokseen että ne kasvavat parhaiten pihalla. Olin kuitenkin uskalias, ja toin viimeisimmän murattini parvekkeelta sisälle kasvamaan. Sijoitin sen kylpyhuoneeseen, vähän eristyksiin muista, koska muratit keräävät hirvittävän helposti ötököitä. Ensiksi se hieman räjähti, mutta sitten alkoi yllättäen kasvamaan! Olin aivan täpinöissäni tästä. Asiaa tietty helpotti, että pidin kylppärissä valoa niin pitkään kun olin hereillä. Tilassa oli myös kissojen vessat, niin näin helpommin josko joku ”käveli vastaan” ovella, eikä minun tarvinnut kompastella sen enempää… En vienyt enää murattia ulos kun ajattelin, että se selvisi talvesta täällä sisälläkin. Mutta sitten minuun iski joku kummallinen juttu, ja halusin viedä muratin olohuoneeseen, oliskohan ollut kevällä 2019. Kasvihan ei sitten tykännyt siitä yhtään vaikka kuinka sumuttelin sitä. Siinähän ei sitten kauan aikaa mennyt, kun sain heittää murattini kompostiin! Ei siis olisi pitänyt siirtää sitä mihinkään. Päätin, että seuraava muratti jonka hommaan, on silkkikasvi!

Tässä on yksi kauhean näköinen lopputulos! Minulla on aina ollut ongelmana mihinkä saisin sijoitettua telkkarin makuuhuoneeseen. Koska en osaa porata betoniseinään reikiä, täytyy tässäkin aina luovia kun mahdollista. Hommasin seinätelineen tälle töllöttimelle, mutta sitten en saanut sitä mitenkään seinään kiinni. Tuo tiilitapetoitu seinä nimittäin ei pidä ruuveja kovinkaan hyvin, tai pitää pieniä painoja, mutta ei tuollaista painoa. Ei ole kivaa, jos telkku tulee seinältä alas, niin rakentelin sille tuollaiset tukipuut tohon. Voin sanoa, että todella epäkäytännöllinen! Ja olisihan minun pitänyt maalata nuo puurimat ennen kuin asettelen ne tuonne seinälle. Lisäksi telkku oli aina jotenkin tiellä… en tajua miksi, kun se oli kuitenkin tuolla seinustalla… huoneessa oli ilmeisesti omituinen järjestys mikä ei toiminut tämän kannalta laisinkaan.

Pää pölkyllä… pää on todella kiva ruukku, johon voi laittaa sisälle vaikkapa tällaisen saniaisen. Vaikka näyttääkin hienolta, niin tämä on hankala hoitaa. Ruukku on todella syvä ja saniainen uppoaa liian syvälle ja sen kastelu hankaloituu. Tähän minulla on tulossa jossain vaiheessa projekti, koska haluan tähän oikeasti jonkun saniaismaisen kasvin kasvamaan 🙂 Lopputulos tähän siis, että saniainen pääsi hengestään, kun sen kastelua oli vaikeaa hallita tällaisessa ruukussa. Sen verran vielä täsmennän, että saniainen ei ollut istutettuna tähän ruukkuun, vaan toisessa ruukussa tämän sisällä.

Seuraava sisustusidea ei oikeastaan ollut pahan näköinen, mutta erittäin epäkäytännöllinen. Nimittäin, olen sijoittanut akvaarioni oviaukon kohdalle, ja se pitäisi jollain tapaa saada piiloon ettei siitä tule valo läpi. Laitoin siihen verhon. Nojoo… kivalta se näytti mutta se keräsi todella paljon pölyä. Tämä ei siis ole akvaarion äärellä hyvä asia! Koska minulla oli siinä vaiheessa vielä lemmikkejä, verho keräsi kissan- ja koirankarvasta lähtien kaiken! Ei jatkoon…

Sitten lisää huonoja ideoita… tämä olisi kyllä ollut visuaalisesti kiva juttu, kun tuosta viinilaatikosta sai ihan säilytystilankin, tosin luukku ei auennut kunnolla ja vieressä oleva tuoli oli hieman tiellä. Mutta miksi pieleen mennyt projekti? Noh, tuohon oli todella hankalaa saada kiinnitettyä jalat siten, että ne myös kestää painoa. Olin laittanut takaosan kiinni suoraan tikapuihin, jotka tuossa takana olivat. Se ei ihan mennytkään niin kuin olin ajatellut. Ensinnäkin, tikapuut eivät olleet suorat ja ne olivat viistossa seinään nähden. Tai ainakaan tämä ei oikein onnistunut yhdeltä ihmiseltä rakentaa. Jos olisi ollut toinen pitelemässä tikapuita oikeassa asennossa, homma olisi saattanut helpottua. Minä kun satuin ottamaan tikapuut tuolta seinältä pois makaamaan lattialle. Ei onnistunut sitten mitenkään!

Eiköhän tässä ollut taas näitä pieleen menneitä projekteja ja kokeiluja ihan tarpeeksi 🙂 Ei muuta kun hyvää kesäpäivän jatkoa!

Pieleen menneitä projekteja 2 Read More »

Pieleen menneitä projekteja

, , , , ,

Toisin kun Strömsöössä, minulla menee usein myös asioita pieleen! Niistä ei vain ehdi aina kirjoittamaan tänne mitään kun uusiakin tulevia pieleen meneviä projekteja on niin paljon ”jonossa” odottamassa säätämistä. Siispä alan kirjoittamaan niistä tänne ja jos vain on tiedossa, että miksi jokin meni pieleen, kirjoitan siitä myös 🙂

Minulla oli aikoinaan moottorisänky tuplapedillä, joka oli yksin minulle turhaa tilaa vievä ja massiivikokoinen makuuhuoneeseeni. Eteeni sattui tarjous metallisängystä. Se oli ihana ja halusin sen. Ajattelin, että minullahan on jo valmiina patjat, eikä niihin tarvitisisi sijoittaa. Moottorisängyn patjat olivat kuitenkin 90cm leveitä. Tein siis jatkopalan toisesta patjasta, että saisin sängystä 120cm leveän. Ei nyt ihan mennyt noinkaan tämä homma… patjat eivät ensinnäkään olleet tarkoitettu tuollaiselle kovalle ja joustamattomalle rungolle, saati sitten, että olisin saanut leikattua sen täsmälleen siitä mistä halusin. Olo oli kuin ”todellisella prinsessalla” kun patjan alle laitetaan herneitä, mutta tällä kertaa patjan alla oli metallitankoja. Muutenkin, patjat eivät kestäneet mitenkään paikoillaan, vaan niiden väliin tuli koko ajan koiran lelun mentävä rako. Lopuksi tässä kävi niin, että sänkyyn piti hankkia uusi patja. Hommasin runkopatjan.

Yksi harmillisen pieleen menneitä asioita oli istuttaa altakasteluruukkuun kultaköynnöksen kaveriksi saniainen. Pidän saniaisista todella paljon. En tiedä mikä lie saniaiselle tuli kun heitti kaikki lehdet lattialle eikä elpynyt sitten mitenkään vaikka kuinka suihkutin sitä. Saattaa olla, että sai vetoa. Kuvasta päätellen kyseessä on myös talvi (joulukuusi parvekkeella), niin saniainen ei varmasti ole tykännyt myöskään pattereista, jotka kuivattavat myös huoneilmaa. Eli tässä meni nyt varmaankin monta asiaa pieleen!

Kun ei ole rahaa ostaa just mitä haluaa, joutuu aina luovimaan kaikissa asioissa. Siksi minulla varmasti näitä projektejakin on vaikka millä mitalla. Mutta, sitten kun ajattelet, että kerrankin onni potkaisee ja nyt saa halvalla jotain mitä on aina halunnut, niin sekin menee pieleen. Halusin pyöreän ruokapöydän, jotta kaikki tuolit mahtuisivat sen ympärille. Mutta eihän tämä nyt käynyt mitenkään päinsä… Minulla on kuusi metallirunkoista tuolia joista en kerta kaikkiaan halua luopua. Niitä varten on vain hankalaa löytää pöytää, joka mahtuisi vielä jotenkin tähän pienehköön keittiötilaan. Olin vähällä pätkiä tämän pöydän ulkomittoja, mutta onneksi tulin järkiini, kun muistin mitä edelliselle pöydälle oli käynyt, jota yritin leikata kuviosahalla. Niin, siis tämän ison pöydän ympärille menikin vain neljä tuolia ja sen ympärille jäi ihan hemmetisti hukkatilaa. Sain onneksi myytyä sen pois samalla hinnalla jolla olin sen ostanutkin. Eli rahaa ei ehtinyt mennä hukkaan, mutta sen kanssa säätämiseen meni aikaa ihan hukkaan. Lisäksi en saanut sitä purettua itse… onneksi ihana tuttavani tuli tämän purkamaan puolestani.

Taisin tuossa mainita ”edellisen kerran kun kuviosahaa käytin pöydän leikkaamiseen”… tarkoitin tätä!

Minun piti saada yhdelle väliaikaiselle akvaariolle pöytälevy, ja päätin, että nykyisestä ruokapöydästä voi hyvin ”raapaista” toisesta päädystä osan pois ja tehdä siitä pöytälevy akvalle. Toinen puoli pöydästä jäisi ruokapöytäkäyttöön. Niinhän sitä luulisi! Pelkkä viritttely ennen pöytälevyn leikkaamista hipoi jo älykkyyden huipentumaa, ja olin varma, että tämä ei voi mennä pieleen sitten mitenkään.

Sopivan kokoisen korottavan välikappaleen saa tietysti punaviinilaatikosta, jonka sisältöä ei oltu nautittu ennen projektin aloittamista.

Yllätys ei ollut suuri, kun olin leikannut pöytälevyn. Leikkausjälki ei nimittäin mennyt suoraan. Noh, ei voinut mitään. Olin tuhonnut todella jämäkän ruokapöydän paloittelemalla sen kahteen osaan. Jälkikäteen minulle selvennettiin, että kuviosahan kanssa työstettäessä sille kiinnitetään puristimilla sellainen lauta tuohon leikattavaan kohtaan antamaan suuntaa. Näin saadaan suora leikkausjälki 😀 Minä tietysti vetelin vapaalla kädellä – ei siinä auta vaikka olis millä tussilla vedetty viiva pöytälevyyn, siitä ei vain tule suora.

Noh, jospa näistä mokista oppisi jotain tulevaisuutta varten. Eiköhän näille menneille mokille tule jatko-osia tulevaisuudessakin kunhan koluan valokuvavarastoa tuolta bittitaivaasta.

Pieleen menneitä projekteja Read More »

Huonekasveja kevät 2020

, , , , , , ,

Minulle on auennut aivan uusi maailma kun olen seuraillut muutamaa tuubikanavaa, jotka kertovat huonekasveista. Olen toki aina ollut kiinnostunut niistä, mutta nyt löytyy sellaisia ohjeita kasveihin liittyen, että niihin on helppo samaistua, ja asiantuntemus on kasvanut aika roimasti. Meillä on kotona ollut aina huonekasveja, kuten peikonlehteä ja kiinanruusua. Ei siis ihme, että ne löytyvät myös minun kotoani. Isäni on suht ”nuuka” huonekasvien hoitaja, en tajua miten hän on joskus saanut peikonlehdenkin kukkimaan, mutta syy lienee innokkaissa lapsissa, jotka kävivät sumuttelemassa peikkoa miltei joka päivä… veljeni siis teki näin kun oli juuri oppinut kävelemään. Ymmärrän siis, että kasveista täytyy pitää edes jotain huolta, mutta jos haluaa, että ne ovat upeita, niistä täytyy oikeasti pitää huolta! Ei ne vaan ”itsestään kasva” tai pyhällä hengellä. Minulla on vielä pari projektia kesken asian suhteen, mutta tässä hieman joistain, jota olen kokeillut hiljattain.

Malakanlaikkuvehkani teki poikasen ruukun juureen viime vuoden lopulla, ja lähetin poikasen tuttavalleni. Tämän takia saatoin emokasvin todella huonoon happeen. Se kitui varmasti kolmisen kuukautta, kunnes tajusin ottaa sen mullasta pois ja pätkiä elävän näköiset osat vesilasiin. Siinähän sitten kävikin niin, että ne patukat juurtuivat ja silmujakin on jo havaittavissa!

Juuria näkyi.
Silmuja havaittavissa. Vasemmanpuoleisessa silmu jäi vähän kuvasta pois.

Eli, näin sitten lisätään laikkuvehkaa! Olin aivan turhaan vitkastellut asian kanssa. Istutin nämä patukat pieniin saviruukkuihin odottamaan juurien muodostumista. Ne pääsevät tästä lähtien joka viikko ottamaan altakastelun kautta vettä multaan.

Kiinanruusulle vaihdoin ruukun. Se oli alkujaan altakasteluruukussa, joka oli sille aivan liian pieni. Juuret tulivat pintaan. Toki siihen saattoi vaikuttaa hieman liian harva kastelukin ja huono multa. Multa oli nimittäin ihan koppuraa kun otin kasvin ylös ruukusta. Siitä katkeili juuriakin, ja ajattelin, että nyt tapan koko kasvin.

Kiinanruusu ja kirjovehka uusiin ruukkuihin.

Nyt viikko istutuksen jälkeen kiinanruusu on tehnyt paljon uusia lehtiä, ja uusia on tulossa koko ajan! Ihan uskomatonta. Nyt kun vielä alkaisi käyttämään tätä suihkussa niin lehdet pysyisivät puhtaina. Ajattelin alkaa käyttämään muitakin kasvejani suihkussa. Jos vaikka säästyisi tuholaisilta, suihkutus kuulemma auttaa siinä.

Uusia lehtiä kiinanruusuun.

Eräs viikko Lidlissä oli tarjolla jotain huonekasveja, ja olin aina haaveillut palmuvehkasta, eli zamiasta (Zamioculcas zamiifolia). Kasvi ei ollu järin kallis, olisikohan ollut noin 5 euroa. Päätin ilahduttaa itseäni ostamalla tuon kasvin. Sille oli paikka olohuoneessa akvaarion lähellä. Tiedän, että tätä kasvia ei saa kastella paljon. Yhdestä tuubivideosta bongasin ohjeen, että ”not more than you pay rent”. Aika sopivasti sanottu, jos kerran kuukaudessa kastellaan. Sillä ohjeella sitten menty tämä alkuvuosi, ja sieltähän alkaa puskea sitten uutta kasvustoa. Kasvi on sopivasti itsekseen nurkkauksessa tuholaisten varalta, joita ei ole toistaiseksi näkynyt.

Jos ei ole haastetta elämässä, niin päätin haluta itselleni muutaman saniaisen. Tarjontaa ei oikein ole ollut missään, tai sitten saniaiset ovat syksykasveja. Viime syksynä nimittäin ostin yhden saniaisen, jonka tapoin. Tosin jouduin olemaan poissa kotoa jonkun aikaa, jonka vuoksi saniainen kuivahti. Se ei kestänyt sitä, eikä toipunut siitä koskaan. Ei kun uusia saniaisia sitten kehiin. En tiedä tarkalleen, mikä saniainen tämä oikeanpuoleinen on, mutta sekin tuli hankittua Lidlistä pari kuukautta sitten. Vasemmanpuoleinen saniainen ja sen yläpuolella olevat ovat molemmat Isoraunioisia (Asplenium dimorphum). Huomasin, että ne tarvitsevat todella usein kastelua. Pidin niitä aluksi vessassa jossa suihkuttelin niitä melkein joka päivä. Silti niistä alkoi lehtivarsia lurpattamaan. Onneksi tajusin että kasvi ei suihkuttamalla saanut tarvitsemaansa vettä, vaan sitä piti kastella pikkuhiljaa multaan suoraan.

Seuraavat saniaiset kehiin! Lähikaupasta löytyi Pesäraunioisia (Asplenium nidus), joita ostin kaksin kappalein. Niistä toinen on hieman suihkuttelusta kärsinyt koska tajusin myöhemmin, ettei saniaisten lehtien keskelle ”ruusukkeeseen” saa kaataa vettä. Eli tätä kastellaan kasvin istutusruukun reunoilta. Kuvassa takana Malakanlaikkuvehkan poikanen joka istutettu huhtikuun puolessa välissä. Tämän emokasvi on toistaiseksi vielä hengissä, en tiedä kuinka kauan sitten – seuraillaan tilannetta 😀

Teurastin korkeaan tolppaan kiipeilevän kultaköynnökseni totaalisesti, ja otin siitä todella monta pistokasta. Laitoin nyt pienen erän pistokkaita kasvamaan ruukkuun. Samanlaisia settejä tulee vielä kaksi kappaletta, kunhan ehdin istuttaa ne. Niissä on jo juuret kaikissa.

Tämän seuraavan kasvin viihtymisestä olen todella onnellinen tällä hetkellä! Alkuvuodet olivat aika haasteellisia koska en löytänyt oikein ohjeita kasvin kasvattamiseen, mutta nyt tuubiin oli tullut hyviä ohjeita ja olen positiivisesti yllättynyt, että olen vihdoinkin saanut tämän ihanuuden kasvamaan. Tämä on siis sulkaköynnösvehka (Philodendron radiatum). En aio antaa tätä nyt hetkeen kenellekään. Tälle on tullut latvustakin, jonka aion pätkiä. Kasvi saa myös uuden ruukun tämän rumiluksen tilalle. Käyn hankkimassa oikein hienon ruukun hänelle jossain vaiheessa 🙂 Minulla on jo tämän poikanen kasvamassa toisessa kohtaa mutta se pitänee siirtää pikkasen valoisampaan paikkaan, ei kuitenkaan auringonvaloon.

Tässä huonekasvipäivitys tältä kertaa. Yritän rustailla vähän useammin kesän aikana huonekasveistakin 🙂 Kiitos kun luit tämän artikkelin!

Huonekasveja kevät 2020 Read More »

Scroll to Top