Uutta akvaariota odotellessa

, , , , ,

Sen sijaan, että minulla on jo kaksi akvaariota, niin päätin tilata itselleni yhden suuremman akvan, mihin laittaa kaikki kalat yhdellä kertaa. Olen pohtinut asiaa kuitenkin jo varmaan vuoden, ja nyt sattui tilanne olemaan sellainen (verkkokaupasta saa osamaksulla), niin pistin tilauksen menemään!
Tilaukseen meni 240-litrainen Giantin allas. Minulta löytyy tekniikka uuteen tankkiin jo etukäteen, joten pelkän tankin hankinta ei syö satoja euroja. Ainoat kustannukset tulevat olemaan (toivottavasti) pelkästään akvaan hankittava hiekka ja jalusta, jonka olen päättänyt kasata Leca-harkoista. Kun saan akvan ensiksi kotiin, niin voin sitten aloittaa vaikka uuden postauksen sen virittelystä. Tässä kuitenkin vielä kuvat vanhoista akvoista, miltä ne näyttivät hetki sitten…

75-litrainen akvaario

100-litrainen akvaario

100-litraisessa on selkeästi ollut koko ajan liian vähän valoa jonka takia luulen akvaariokasvien hieman kärsineen. Parhaiten kasvit nimittäin kasvavat suoraan tuossa keskellä, niin kuin kuvasta näkyy. Keskellä taka-alalla on täysin samaa kasvia kuin mitä esimerkiksi oikealla taka-alalla. Ehkä minä tämän vielä joku päivä opin 😀

Olen aina haaveillut isosta akvaariosta, ja nyt siihen tuli tilaisuus… en siis halunnut jättää sitä käyttämättä. Tietysti kaikki muutos vaatii järjestelyjä ja säätämistä, niin kuin yleensä (ensin pitää siirtää hyllyköt seinustalta pois ja maalata seinä… ei sen enempää).
Olen päättänyt yhdistää molempien akvojen asukkaat ja kasvit yhteen suurempaan akvaan, samoja kaloja niissä on tälläkin hetkellä ollut, mutta niitä ei ole voinut tilan puutteessa samaan tankkiin survoa. Nyt esimerkiksi minulle jää annettavaksi pois uros-partamonni tuolta 75-litraisesta, koska toisesta akvasta tulee uuteen tankkiin jo tyttö, enkä halua niiden tekevän poikasia keskenään… Taidan myös jättää pienemmän akvan sitä varten itselleni, että saan kasvatettua siinä kasveja! Nimittäin, siinä on taustapeili, joka ilmeisesti edesauttaa kasvien kasvua.

Mutta uudesta akvaprojektista sitten tuonnempana kunhan se minulle saapuu…

Edullinen voileipäkakku kinkkutäytteellä

, , , , , , ,

Tässä on suurpiirteinen ohje edulliseen voileipäkakkuun. Pitää toivoa, että kuvista on enää mitään hyötyä… enhän löydä alkuperäisiä tietenkään enää mistään. Kaikki voileipäkakun tarvikkeet on myös ostettu LIDListä, ja niiden saatavuudesta ei ole enää tietoa, ainakaan sulatejuustopalojen kohdalla.

Mainos: T-Mafia.fi | Suomalainen verkkokauppa | Hauskoja tekstiilejä omalla tekstillä tai valmiista ideoista

Minut pestataan yleensä perheen juhliin tai tarjoiluihin tekemään kaikennäköistä purtavaa, eikä äitini työpaikan tarjoilutilaisuus ollut tässäkään poikkeus. Äitini sai nimittäin päähänsä, että hän voisi tarjota työkavereilleen voileipäkakun, jos sellaisen ehtisi päivässä tekemään. Olihan hän sentään ollut samassa työpaikassa jo 30 vuotta! Noh, minä sitten päätin sellaisen kakkusen pyynnöstä tehdä, joten tässä olisi jonkinlainen ohje siihen. Päätin laittaa ohjeen julkisesti jakoon, koska tässä ei vaan voi mennä pieleen – lopputulos oli nimittäin herkullinen!

Lähdetään liikkeelle tarveaineista… kävin hakemassa kaikki raaka-aineet NatsiSiwasta eli LIDListä. Kakulle tulee hintaa 20-30€ riippuen siitä, miten paljon aineksia menee omaan suuhun valmistusvaiheessa, ja kuinka prameaksi haluaa kakun koristuksen hifistellä.

Tarvikkeet:

Paketti sulatejuustoannospaloja. Tämän hinta on alle 2 euroa. Sulatejuustopaloja on kaksi kutakin makua, ja maut ovat savukinkku, yrtti, kurkkupaprika ja maustamaton. Myöhemmin ohje mitä tulee mihinkin…

Näiden lisäksi kyytipojaksi tarvitaan tuoretta kurkkua ja paprika. Ostin pari kappaletta kurkkuja, joka olisi ollut sopivasti, jos olisin tehnyt osasta kakun päälle koristeita. Jätin kurkkukoristeet pois, niin kurkkua meni noin puoli kiloa ( = yksi miehekkään kokoinen kurkku). Paprikan sain paloiteltua kokonaan täytteen sekaan

Seuraavana vuorossa olivat osa täytteistä ja päällisistä. Päätin ostaa edes jotakin kevyttä kakkuun, ja se sattui olemaan kevytmajoneesi. Purkki oli edelleen melko edullinen, noin 2€. Tein voileipäkakun kolmella eri täytekerroksella, ja käytin ylimpään välikköön ihan tuttua ja turvallista Felixin voileipäpikkelssiä. Lisäksi ostin kaksi pussia Milbonan mozzarella-emmental-juustoraastetta, josta ei ole tässä kuvaa nähtävillä. Sen hinta oli noin 1,25€/pussi.

Ostoslistaan kuuluu myös paahtoleipäpusseja kaksi kappaletta (kokojyvä-versio), HK:n ohuen ohuet keittokinkkuviipaleet-paketti, Lidlistä saatavaa kokolihaleikettä 360g:n paketti (pitää itse paloitella), ranskankerma ja lihaliemikuutioita (Knorr).

Kolmen täytekerroksen voileipäkakku

1. kerros
* kurkkukuutioita (pieneksi kuutioitua tuorekurkkua, ja osa raastettuna)
* 1 paprika (kuorittu ja kuutioitu ulkonäön vuoksi)
* 1 prk maustamatonta tuorejuustoa
* kaksi kpl paprikan ja kurkun makuista sulatejuustopalaa
* mustapippuria

2. kerros
* kinkkukuutioita (puolet kokolihaleikepaketista)
* 1 prk maustamatonta tuorejuustoa
* pilkottua persilijaa
* kaksi kpl savukinkun makuista sulatejuustopalaa
* mustapippuria
* lihalientä pari/kolme ruokalusikallista

3. kerros
* Felix voileipäpikkelssiä (meni lähes koko tuubi)
* pussillinen mozzarella-emmental-juustoraastetta
* basilikaa pilkottuna (maun mukaan tietty)
* loput kokolihaleikepaketista kuutioituina (eli noin puolet)

Päällinen
* ranskankermaa
* kevytmajoneesia
* koristeita

Siitä hyvä voileipäkakku, että ei tarvitse kokkailla varsinaisesti mitään. Riittää kun osaa sekoittaa ainesosat keskenään! Mutta sitten siihen valmistusohjeeseen, mikä ei järin vaikea ole sekään:

Ihan ensiksi kannattaa valmistaa lihaliemi kostutusta varten ja leikata kaikista paahtoleivän palasista reunukset pois. Tuo järjestystkin on ihan sopiva, koska lihaliemen pitää jäähtyä ennen kuin sitä voi käyttää voileipäkakun kostutukseen… jäähtyy siis sopivasti sillä aikaa kun touhuaa muuta.

Kuten kuvasta näkyy, otin pari pakasterasiaa, jossa kostutin leivänpalaset. Koska kakku piti olla alle vuorokaudessa tarjoiluvalmis, niin päätin kostuttaa palaset noissa astioissa. Kuhunkin rasiaan menee pinoon 4 palaa, eli yhteensä 8 palaa, joka on yhden kerroksen palat. Kaadoin soppakauhalla palojen päälle lihaliemen, ja sillä välin kun leivänpalaset kostuvat, tein yhden kerroksen täytteen. Meni siinä sitten hieman valmistusprosessit lomittain…

Tein kaikille kerroksille saman systeemin – ensiksi laitoin leivänpalat likoamaan ja sitten valmistin täytteen. Tähänkin saa aikaa kulumaan tunnin-kaksi, riippuen siitä kuinka monta leipää teet milläkin täytteellä itsellesi ja isällesi… kaikkia mössöjä piti kuitenkin maistaa tavalla tai toisella etukäteen, ennen kuin niitä halusi käyttää. Käytettyyn aikaan vaikuttavat myös täytteiden sekoituspurkkien määrä ja veitsien terävyys. Aikaa kuluu aina vähemmän, jos veitset ovat terävät ja jos sotkettavia astioita on saatavilla useampia!

Täyte pyritään levittämään tasaisesti joka paikkaan. Käytin levittämiseen metallista paistinlastaa. Ei haittaa, jos väliköistä hieman tursuaa jotain täytteitä, kakun reunat pitää kuitenkin tasata ennen päällismajoneesin levittämistä.

Voilá! Kun kaikki kerrokset on tehty, voidaan majoneesi-ranskankermasekoitus levittää kakun päälle.

Pieninä erinä sitten eikä niin kuin minä tein… majoneesi nimittäin valuu sieltä reunuksilta. Ja jos ihmettelee mitä nuo vihertävät roskat tuossa majoneesin seassa on, niin se on raastettua tuorekurkkua. Sillä sai lisättyä sopivasti tuohon majoneesiin makua. Lastalla sitten tosiaan levitettiin ”majot” ja eikun koristelemaan! Minun voileipäkakustani tuli sitten loppupeleissä tällainen:

Helppo ja edullinen voileipäkakku

Koristeluun voi käyttää muutakin. Minulla oli ”omalta pihalta poimittuja” krassin kukkasia, kirsikkatomaattia, basilikaa, keittokinkkurullia, orvokkeja ja kehäkukkia. Sivureunoihin oli laitettu juustoraastetta.
Lopputulos oli NAM!

Kierrätysmateriaaleista koiralle pöksyt

, , , , , , , , , ,

Narttukoirilla on pari kertaa vuodessa juoksuaika, ja toisinaan ne tarvitsevat sisätiloissa ollessaan jotkut suojapöksyt, ettei vuoto sotke paikkoja. Olen keksinyt tähän edullisen keinon, jolla saa koiralleen vielä mukavan näköisiäkin ”juoksupöksyjä” edulliseen hintaan.

Päätarvikkeet: kangasta (esim. farkkua, samettia), kuminauhaa ja velcranauhaa. Itse käytin farkku- ja samettikangasta vanhoista housuista, jotka olivat menneet jo osittain rikki. Lisäksi kävin kangaskaupasta hakemassa koristenauhaa ja paikallisesta puljusta (T-Mafia) valmiiksi prässättyjä kangasmerkkejä. T-Mafiasta onnistui saamaan verkkokaupan valikoimaan kuuluvia printtejä valmiiksi prässättyinä trikookankaaseen, ja ei muuta kuin ompelemaan kiinni vain!

Kangaskaupasta saa mitä ihanampia pitsireunuksia! Ostin kolmea erilaista.

Olemme ostaneet useamman kerran Siempre-merkkisiä pikkuhousunsuojia LIDListä, jotka osoittautuivat täydellisiksi tähän hommaan. Niissä on hyvä tarra, joka pitää suojan hyvin kankaassa kiinni. Periaatteessa suojalle ei tarvitsisi tehdä erillisiä ”lärpäkkeitä”, minkä sisään suoja ujutetaan. Pistin merkille, että side kestää paikallaan vaikka housut olisivat hieman märätkin koiran pesuhetken jäljiltä.
Kuvasta myös näkee mitä olen tehnyt hännän kohdalle. Eli riittää kun ompelee siksakilla hännänympärystän pari kertaa niin ei lähde rispaantumaan tai pahemmin venymään.

Seuraavista kuvista näkyy kuinka velcra ja kuminauhat ovat laitettuina paikoilleen.Velcralla on vastakappaleet hännän yläpuolella. Velcralle saa säätömahdollisuuden, kun laittaa sitä koko housun yläosan matkalta (harmaat pöksyt).

Sitten vielä mallataan koiran päälle… AVOT 😀

Jos haluaa, niin farkkukankaasta saa ihan kivan näköisen reunan ylälaitaan, kun ompelee siihen käännöksen nurinpäin ja hapsuttaa reunan kuten joku tarkkanäköinen voisi edellä olevasta kuvasta huomata.

Ruukkuistutuksia vol 1 (6.8.2011)

, , , , , , , , ,

Olen tehnyt melkoisen määrän ruukkuistutuksia tänä kesänä, puolet voisi karsia ihan hyvin, tai sitten pitää hankkia niin isoja ruukkuja että siihen menee monta kasvia kerrallaan, niin kuin ruukkuun, johon olen kiinanasterit istuttanut. Tosin siinä on neljä asterintaimea ja sehän riittää. Mukaan olisi vielä mahdollisesti mennyt pari taimea riippalobeliaa, mutta katsotaan sitten vuoden päästä taas uudelleen.

Pienissä ruukuissa tuppaa olemaan se ongelma, että kukat nääntyvät niissä kuumuuteen. Istutin pariin ruukkuun nimittäin kesämalvikkiakin, ja ne kasvavat todella nihkeästi. Samoin ruukkuihin istutetut kanariankrassit ja köynnöskrassit kasvavat todella nihkeästi. Yksi vaihtoehto, varmaan paras, olisi istuttaa ne suoraan maahan. Toivottavasti tajuan tehdä niin ensi kesänä 😀 Eli vieläkin tästä tarkempaa suunnittelua kaivataan!

Mutta jälleen yksi silkkiunikko aukaissut kukkansa! Istutin silkkiunikot sellaiseen jalalliseen puulaatikkoon terassin laidalle.

Tämä on ensimmäinen päivänsinin kukka, jonka tässä ruukussa näen kasvavan. Ehkäpä voisi itselleen antaa sellaisen vinkin seuraavia vuosia varten, että tämä kasvi kannattaa laittaa kasvamaan toisenlaiseen astiaan, kuin mitä minulla on… tai sitten vaihtaa hyvissä ajoin paljon isompaan astiaan. Tämä kasvaa vielä samassa ruukussa missä taimenkin kasvatin ja se on aivan liian pieni. Rehua pitää myös kastella ja lannoittaa enemmän…

Projekteja kasautuu hirvittävä määrä lisää kesän mittaan mitä huomaa, että olisi kannattanut tehdä. Tälle päivänsinillekin olisi kannattanut rakentaa kunnollinen laatikko, johon sen olisi voinut suoraan taimena istuttaa. Vieressä on nimittäin ns ruusukaari, jota pitkin sen saisi mukavasti kiipeämään. Eli siinä sitten syksylle projektia rakentaa molemmilla puolille istutuslaatikot köynnöskasveille. Kuten tuosta kuvasta näkyy, päivänsinin lehdet ovat hieman kellastuneet juuri edellämainituista syistä. Se tarvitsee tilaa kasvaakseen ja paljon vettä (niin kuin muutkin kasvit).

Pelargoniat jaksavat olla minulle mieliksi!

En aluksi uskonut, että olisin saanut riippalobelian kasvamaan siemenistä näin hyvin, mutta täytyyhän tämäkin ihme joskus kokea 😀 Se näyttää viihtyvän ihan hyvin saviruukussa ja vaatii lähes jokapäiväistä kastelua. Taidankin siirtää sen omalle parvekkeelleni kun kotiudun, joka on tässä ihan lähipäivien aikana, muutekseen… sen voisi ripustaa amppeliin johonkin. Tulee hoidettua rehuja hieman paremmin kun ne ovat joka päivä silmien alla.

Mutta lisää sitten ruukkuistutuksista myöhemmin kunhan saan kuvamateriaalia.

Neilikka Dianthys x hybrida (6.8.2011)

, , , , , , ,

Yritin muistaakseni viime vuonna kasvattaa tällaista lajiketta kuin Dianthys x hybrida, tai siemenostokset ovat ainakin viime vuoden alussa tehtyjä. Kyseessähän on siis jokin neilikka, en oikein ymmärrä tuosta venäjänkielisestä kuvauksesta, eikä netistä löydy muutakaan kunnon kuvaa tai kuvaelmaa koko rehusta. Viime vuonna kasvattelut menivät sudeksi, mutta katsokaas tämän vuoden puolella…

Ilmeisesti pussissa oli värisekoitus, koska kaikista neilikantaimista kasvoi eriväriset kukkaset. Tässä vaaleaa lilaa…

Tämä neilikka teki lähes valkoiset kukkaset ja keskusta on vaaleanpunainen tai lähinnä lila…

Kukkapenkissä on vielä yksi neilikka, jota en ehtinyt kuvata… pokkarikameran akusta loppui sopivasti virta. Kunhan muistaisin ottaa digijärkkärini kotoa mukaan, otan varmasti vielä useita kuvia galleriaan näistä kaunokaisista!

Scroll to Top