Huonekasvit

Huonekasvit saivat uuden hyllykön

Ensinnäkin on pakko laittaa kuva isäni kiinanruususta, kun se kukkii. Isäni on taatusti aikoinaan vaikuttanut omaankin huonekasviharrastukseeni. En tiedä mitä ihmettä hän oikein tekee, koska hänen kiinanruusunsa kukkii joka vuosi ja omani ei. Toki asumme erilaisissa asunnoissa: isäni asuu omakotitalossa ja minä kerrostalossa. Huoneiston kosteudella on väliä. Siirsin myös oman kiinanruusuni eteläiselle ikkunalle, josko se vaikuttaisi asiaan. Nyt ne ovat molemmilla siis ”samalla puolella”. Minun kiinanruusuni on siis pistokas tästä isäni kiinanruususta.

Ruokailutila käyttöön huonekasveja varten

Keittiöni on ollut tänä keväänä aivan totaalisen sekaisin, kun olen siirrellyt tavaroita ees taas. Minulla on näköjään näyttämättä täällä blogissani hirveä sekasotku, minkä aiheutin siirtelemällä huonekasvit olohuoneesta keittiöön ja keittiöstä ruokapöydän olohuoneeseen. Ruokailualueen ikkuna on etelään päin, ja sen äärelle olisi hyvä kasata kaikki huonekasvit mitä vain on mahdollista kasata. Eli, kaikki seuraavassa kuvassa näkyvät ainakin.

Huonekasvit sikin sokin keittiössä
Kuva: 21.5.2021 keittiön ruokailutilasta.

Huonekasveille hyllykkö

Sunnuntaina satoi vettä koko päivän, ja päätin tehdä keittiön sekasotkulle jotain. Ongelmaksi meinasi muodostua se, että en tahtonut löytää mistään sopivaa avohyllykköä mikä kestäisi tavaroiden painoa sekä kukkasten kastelua. Sen piti siis olla metallia ja hankittavissa heti (tottakai). Tori.fi:stä ei löytynyt sopivaa, Jyskistä ei löytynyt sopivaa, Facebookin kirppiksiltä ei löytynyt sopivaa… Mutta googlettamalla löytyi sitten Motonet! Siellä oli kuin olikin kevyt ja edullinen metallinen hyllykkö, jonka käväisin ostamassa. Ei siinä sitten muuta kuin kasaamaan vaan! Tällainen siitä tuli:

Motonetista ostettu metallihyllykkö

Olikin muuten aika ”pain in the ass” kasata tämä yksin! Pystyrimat olivat kahdessa osassa, eli nämä osat olisi voinut kasata myös vierekkäin. Ylä- ja alaosa ovat nyt yhdistettyinä keskimmäisen hyllyn kohdalla. Ajattelin, että näin sen kuuluu olla, koska ohjeitahan tuossa ei mukana tullut. Laitoin hyllykön vielä parilla ruuvilla kiinni takaseinään, niin nyt se kestää ihan hyvin paikoillaan. Sitten vaan huonekasvit hyllykköön!

Liian vähän huonekasveja?

huonekasvit hyllykössä

Mitenkä minusta näyttää nyt siltä, että tuolle hyllykölle jäi todella paljon ylimääräistä tilaa? Onko minulla liian vähän huonekasveja? Onhan tuo vielä aika ruman näköinenkin ennen kuin saan panostettua kaikkiin ruukkuihin. Voisin ottaa asiakseni käydä ostamassa vaikka yhden ruukun kuukaudessa tuosta lähikukkakaupasta (KukkaSaimaa) kun siellä oli niin hienoja ruukkuja kun kävin siellä. Hinnoista en tiedä mitään, mutta jos ne ovat kohtuuhintaisia, voisin ostaa jopa kaksi ruukkua kerralla. Metalliset suojaruukut ainakin kiinnostavat, vai meneekö siitä feng shui piloille? Niin… sekin vielä. Noh, joka tapaukessa ihania suojaruukkuja sieltä löytyi ja lähden niitä tutkailemaan lähipäivinä.

Olin todella lähellä ostaa punaisen metallihyllykön, koska minulla on olohuoneessa pari punaista metallikalustetta. Toinen on television alla oleva niin sanottu varastokaappi ja toinen on akvaarion vieressä oleva laatikosto. Tulin onneksi järkiini ja jätin punaisen hyllykön ostamatta. Se olisi voinut olla kamalan näköinen siinä kohdassa mihinkä olin sitä laittamassa! Lisäksi mikään huonekasvi ei olisi näyttänyt siinä hyvältä, saati sitten suojaruukut. Musta hyllykkö oli paras!

Huonekasvit hyllykössä
Näkymä istumapaikaltani olohuoneessa.

Muita huonekasviuutisia

Ostin joulun alla KukkaSaimaasta sellaisen saniaismaisen huonekasvin kuin Unelma. Otin riskin, ja jaoin sen keväällä muutamaan erilliseen taimiastiaan, jos siitä saisi vaikka useamman eri kasvin. Kasvit ovat olleet nyt ilmeisesti hieman huonohkolla hoidolla, koska niistä kellastui hirvittävä määrä ”neulasia”. En oikein tahdo löytää mistään tietoa, mahtaako nämä neulaset tippua ja sitten kasvaa uudet niiden tilalle, vai pitäisikö kuivahtaneet neulasvarret leikata pois. Tietoa löytyy kyllä siitä, miksi ne neulaset (eli lehdet) kellastuvat. Joko liikaa valoa tai liian vähän. Omalle on todennäköisesti käynyt se liika auringonvalo, koska Unelma oli talven suoraan kaakkoon suunnatun ikkunan edessä, jolloin siihen pääsi paistamaan suoraan aurinko.

Siirsin Unelmani keittiöön epäsuorempaan valoon. Pitäisikö tästä nyt vaan leikata kellastuneet osat pois? Melkoista parturointia saisi kyllä harjoittaa kun niitä pieniä osia on niin paljon. Taidan tehdä pienen tutkimuksen tälle ja jättää nuo kellastuneet lehdet paikoilleen. Sittenhän sen näkee kasvaako neulaset siihen tilalle vai ei.

Haastava huonekasvi, Unelma

Pätkin kirjovehkani keväällä, ja jäin mielenkiinnolla odottamaan mitä rungolle kävisi. Lisäksi olin istuttanut sen ihan vääränlaiseen ruukkuun. Olin jotenkin kuvitellut, että minulla on tapana hukuttaa huonekasvit liikakastelemalla, mutta sehän ei sitten pitänyt lainkaan paikkaansa. Eli terracottaruukkuun istutettu kirjovehka ei oikein toiminut. Lisäksi ruukku oli aivan liian suuri. Vaihdoin pienempään, ja ei aikaakaan kun vehkassa alkoi näkyä uutta elämää!

Helppohoitoinen huonekasvi, kirjovehka

Tämä oli niin iloinen yllätys, että olin vähällä pätkiä mielestäni liian pitkäksi jäänyttä vartta lisää. Kirjovehka teki aivan yläosaan uutta kasvustoa ja lisäksi sen juuresta alkoi kasvaa uusi verso. Nyt pitää vain malttaa olla pätkimättä tuota pari vuotta! Latvakin on vielä laittamatta ruukkuun. Se on ollut juurtumassa jo tovin. Saas nähdä mitä siitä tulee. Että kyllä näitä huonekasveja on lisää tulossa ikkunan ääreen!

kirjovehkan poikanen

Pieni kirjovehkan poikanen on kasvanut muutamassa päivässä jo aika paljon. Lannoittamisella saattoi olla osuutta asiaan. Laitoin tähän samaiseen kukkaruukkuun vielä muutaman malakanlaikkuvehkan pistokkaan, jota olen yrittänyt epätoivoisesti saada kasvamaan. Alkuunsa vehka oli ihan ok, mutta sittemmin se alko voida huonosti. Nämä vehkat eivät kestä suoraa auringonvaloa! Annetaan näille uusi mahdollisuus.

Uuden mahdollisuuden saavat myös saniaiset, joita hamstrasin talvella. Niihin pääsee vieläkin paistamaan auringonsäteitä, ja ne on pakko siirtää sellaiseen paikkaan, missä niiden herkät lehdet eivät paahdu. Keittiö on kuitenkin paikka näille, ja metallihyllykkö. On meinaan helpompaa kastella juoppoja huonekasveja, kun kraana on aivan vieressä.

vaativa huonekasvi, saniainen

Nämä huonekasvit (kultaimarre ja sulkaköynnösvehka) vaativat myös valoa, mutta ei suoraa auringonvaloa. Minulla on vielä yksi sulkaköynnösvehka aivan väärässä paikassa kasvamassa tuolla olohuoneen ikkunalla (kaakko). Se pitäisi myös vaihtaa toiseen ruukkuun. Otin ihan jäätävän riskin, ja pätkin sulkaköynnösvehkani useampaan osaan keväällä. Pelotti aivan hitokseen kestääkö se hengissä vai ei. Tästäkin on kellastunut jo monta lehteä. Yhdet pistokkaat juurrutin suoraan kukkaruukussa, ja kolmesta pistokkaasta vain yhteen jäi lehti pystyyn, muut kellastuivat. Mutta nyt mullan alta alkaa tulla esiin uutta elämää. Näistä myöhemmin lisää.

Huonekasvit kultaimarre ja sulkaköynnösvehka
Kultaimarre ja sulkaköynnösvehka

Huonekasvikokoelmaani tuli vielä yksi Aarnipeikonlehti lisää. Se on karanteenissa itäisellä ikkunalla, koska huomasin siinä ihan pieniä ötököitä. Katsotaan selviääkö tämä koettelemuksesta. En millään haluaisi, että pienet mustat öttiäiset leviäisivät muihin kasveihin, niin tälle oli kyllä laitettava ötökkäpuikko multaan.

aarnipeikonlehti, Monkey Mask

Ei tässä tällä kertaa muuta. Minä taidan painella kohta parvekkeelle istuttamaan muutaman kasvin ruukkuihin ja jatkamaan siivousprojektia. Lämmintä on tulossa ja parveke pitää saada oleskelukuntoon. Siitä lisää myöhemmin!

Huonekasvit saivat uuden hyllykön Read More »

Ihana Saintpaulia

Olen aivan täpinöissäni, kun tuttavaltani saatu saintpaulia alkoi kukkia ihan hiljattain! En ole kovinkaan montaa ”santtua” saanut pysymään hengissä, saati sitten kukkimaan. Isälläni on vanhan ajan saintpaulia, jonka kukat ovat vaaleanpunaiset. Ei kuulemma ole varma minkä väriset ne ovat olleet alkujaan. Noh, katsotaan mitä tästä omasta vielä kehkeytyy jos saan pidettyä hänet hengissä!

Kävin hakemassa saintpaulian muistaakseni tammikuussa. Se oli jo tuolloin ihan mukavan kokoinen. En ollut alkujaan lainkaan innostunut koko kasvista, koska olinhan tappanut kaikki edellisetkin santut männä vuosina. Pitänee jatkossa kait viedä kaikki santtujen taimet tuttavalleni istutettavaksi, koska nyt näyttäisi siltä, että tämä yksilö kestää hengissä.

Saintpaulia kukkii

Olen erityisen tyytyväinen kukan väriin. Jotenkin muistan, että tuttavani sanoi tämän olevan sininen, mutta tämä on parempi!

Saintpaulian kaunis purppura kukinto

Tältä saintpauliani näyttää ylhäältä päin katsottuna:

Saintpaulia matolla ylhäältä katsottuna

Toinen kuva vielä ylhäältä päin…

Saintpaulia ylhäältä katsottuna

Olen pitänyt santtuni etelänpuoleisella ikkunalla. En suoraan auringovalossa, vaan olen ”luonut” hajavalon ikkunalla olevien sälekaihtimien avulla ja laittanut vielä valoverhon ikkunan eteen suojaksi. Kävin jostain lukemassa, että santut tarvitsevat paljon valoa (ei suora auringonpaiste) ja kostean kasvualustan (ei märkä). Katsotaan mihinkä näillä ohjeilla pääsen!

Saintpaulia, kiinanruusu ja traakkipuu ikkunan äärellä

Pitää vielä kartoittaa valon määrää tässä kohtaa etten vahingossa paahda kasvejani. Tämä kun sattuu ilman suojakeinoja olemaan erittäin paahteinen paikka iltapäivästä alkuiltaan. Mutta ei tässä nyt tämän enempää näistä saintpaulioista, lisää muista huonekasveista sitten lisää tuonnempana.

Ihana Saintpaulia Read More »

Tervetuloa kevät!

Viikko sitten kelit olivat vielä pakkasen puolella, mutta nyt on ollut muutaman päivän plussaa. Kevät on siis saapunut, tervetuloa! Ennuste näyttää muutamaksi seuraavaksi päiväksi miltei +10, hyvä juttu. Olen nimittäin kaivanut sähköpotkulautani esiin ja käynyt ajamassa sillä jo pari kertaa. Ihan mukavasti joutuu kyllä laittamaan päälle, että tarkenee. Toppavaatteet siis pysyvät vielä hetken naulakossa.

Jouduin sijoittamaan uusiin silmälaseihin tässä kevään aikana kun edelliset olivat vuodelta 2016. Samalla tulin tilanneeksi itselleni aurinkolasit vahvuuksilla. Ilmoitus lasien noutamiseen tuli juuri sopivasti kun aurinko vielä pienen hetken kurkisti pilvien raosta. Ihan ”reiskat” tuli hankittua. Olisi tietysti ollut ”kivaa” jos olisi halvemmallakin päässyt, mutta nämä vain sopivat minulle parhaiten.

Tsemppipipo päähän kun ulkona liikutaan.

Olen päässyt sisustusprojekteissani hieman eteenpäin. Kaikista asioista ei ole kuvia. Saan ideat hieman liian myöhäisessä ajankohdassa ja valo ei vain riitä kännykällä kuvaamiseen. Manailin edellisessä artikkelissani kun en osannut tehdä yhteen virkattuun koriin oikeanlaista pohjaa. Nyt onnistuin siinä!

Tästä tuli siis huonekasvien muoviruukuille koristekori. Tein sen valmiiksi ja laitoin paikoilleen sulkaköynnösvehkalleni. Enpäs tajunnut katsoa kuinka kauan tällaisen väkertämiseen kuluu aikaa. Ei mitään kevyintä hommaa kuitenkaan. Ranteiden ja kyynärien hermot ovat aika kipeät. Minulla on muitakin koreja tekeillä asiaan liittyen.

Virittelin peikonlehdelle valaisimen. Purin niin sanotun kouluvalaisimen osiin ja rakensin siitä uuden lyhyemmän version, jonka ruuvasin olohuoneen verhopaneliin kiinni peikonlehden kohdalle. Valon saa ohjattua nyt niin, ettei se paista silmiin. Kunpa saisin nyt kämpän laitettua niin voisi aloittaa kasvien kylvettämisen! Aikomus oli myös siirtää osa kasveista uusiin ruukkuihin ja se on vielä tekemättä osittain. Peikonlehden ruukusta pitänee kaivaa ”kituvat” taimet pois omiin ruukkuihinsa tai antaa pois.

Ihana peikonlehti teki jättilehden.

Sain kuin sainkin siirrettyä palmuvehkan (zamian) uuteen ruukkuun, joka on varmaankin tilavuudeltaan puolet edellisestä. Mielestäni se oli aivan liian suuri tarkoitukseen. Zamian juuret olivat aika surkean pienet. En myöskään jätä zamiaa lattialle vaikka kuvassa on niin. Sille on tulossa uusi pöytä.

Kaikessa tohinassa tuli hajotettua imurista letku. En edes tajua mitenkä tämä on oikein päässyt tällä tavalla menemään rikki. Onneksi kaapista löytyi ilmastointiteippiä millä sain korjattua imurin. Letku vain lyheni kymmenellä sentillä.

Kevät on minulle sellaista aikaa, että innostun herkästi kaiken maailman sisustusprojekteista. Joskus kannattaa vain malttaa juttujensa kanssa. Manasin nimittäin sitä, että kuinka ihmeessä saisin televisioni seinälle makkariin tekemättä seinään lisää reikiä. Aikani pyörittelin puupalikoita ja romuja ympäriinsä ja hoksasin käyttää telineenä tekemiäni heinäseivästikkaita. Jostain ihmeellisestä syystä tikkaat olivat juuri niin leveät, että sain seinässä olevia vanhoja reikiä käytettyä. Pulttasin tikapuut niihin kiinni, ja sain töllöttimen seinälle oikeaan kohtaan tikapuihin kiinnitettynä. Problem solved!

Yritin siivota kuvasta ylimääräiset sotkut pois. Kulmauksessa on muuten se edellisessä postauksessani mainitsema hylly, jonka täytin kirjoilla. Otin pienestä arkkupöydästä kirjat pois ja kiikutin tuonne. Samoin kirjat työhuoneestani pääsivät hyllykköön. Kyllä tää tästä pikkuhiljaa! Jos tämä kevät saisi minussa aikaan sen, että saisin tehtyä kaikki nämä siivousjutut, niin olisi sitten kivompaa esitellä asuntoakin.

Vuosi sitten kevät oli täynnä taimia… tänä keväänä ei vielä yhtään! (Viime vuoden taimistoa voi käydä kurkkaamassa TÄÄLTÄ)

Kuva vuoden takaa 8.4.2020

Laitoin tarkoituksella päivänsinistä ruukkukuvan artikkeliin, koska päivänsini tulee olemaan ainoa kasvi jota laitan kasvamaan. En tietenkään ”lupaa” mitään, mutta yritetään ainakin olla laittamatta mitään muuta 😀 Timjamia on tosin pakko laittaa kun sitä ei saa puutarhalta valmiina taimena. Yritän tänä keväänä keskittyä enemmän huonekasveihini ja asunnon laittamiseen. Ei jäisi niin paljon asioita kesken. Sitä paitsi tällainen kasvivouhotus voi tulla aika kalliiksikin, jos ei hillitse itteään millään tavoin. Olen seurannut uutisointia ja lukenut erilaisista Facebook-ryhmistä, että ihmisillä on lähtenyt nämä kasviasiat hieman lapasista. Tämä on tiettävästi ainoa kevät kun minulla ei ole lähtenyt kasviasiat lapasista! Pidetään siitä kiinni ja ollaan erilaisia 😀

Sen verran pitää vielä mainita tässä artikkelissa, että maistelin yksi ilta paikallisen yrityksen sushi-tarjontaa. Tosin sushit olivat valmiiksi pakattuina annosrasioihin, että niitä ei saanut itse valita. Pitänee varmaankin mennä katsastamaan paikka jossain vaiheessa ja valita sieltä ne mieluisimmat vaihtoehdot mukaan. Olen joskus syönyt sushia japanilaisessa ravintolassa ja ne olivat todella hyviä. Nämä eivät niinkään olleet, tai aika pliisuja olivat. Josko sitten itse valikoituina saisi parempaa settiä. Haluan antaa mahdollisuuden näille!

Outoa oli myös se, ettei tämän mukana tullut mitään soijakastikedippiä. Pitäisikö se jotenkin itse osata tehdä? Joku ihmeellinen smetanakin tuossa yhden rullan päällä oli. Otin sen pois. Yritin arvuutella mitä tähän oli käärittynä. Olisikohan se ollut jotain rapua tai mustekalaa. En tiedä. Ei ollut hyvää!

Joka tapauksessa tervetuloa kevät ja hyvästi talvi! Jatketaan juttua sitten tuonnempana. Pysykää terveinä hyvät ihmiset

Tervetuloa kevät! Read More »

Uusia huonekasvijuttuja sisustukseen

Huonekasvi-intoilun myötä tulee aloitettua kaiken maailman projekteja jotta saisin huonekasvit, tai pikemminkin ruukut näyttämään kivoilta. Orthexin valkoiset muoviruukut eivät sisustusta järin kaunista, ja keksinkin toteuttamiskelpoisen idean ruukkujen tuunaamiseen. Tai niitä ei varsinaisesti tuunata vaan peitetään. Kävin ostamassa paikallisesta tavaraliikkeestä ontelokudetta, vai kutsutaanko sitä trikookuteeksi, noh kuitenkin. Sitten ei muuta kun virkkaamaan!

YouTubesta löytyi kiva ohje, jota en osannut pohjan osalta noudattaa, mutta sivut tulivat kivan näköisiksi. Tämän sisällä siis on Orthexin altakasteluruukku. Vieressä patsastelee ihana ”muistoesine” edesmenneestä koirastani, Foxysta, jonka on huovuttanut käsistään todella taitava M. Lintula (Qppas). Työhön on käytetty Foxyn karvaa.

Siinähän kävi sitten niin, että näitä koreja piti virkata enemmänkin. Tosin tämä seuraava kori on tehty vanhoista t-paidoistani leikatuista suikaleista. Suikaleista tuli lähes samanlaista jälkeä kuin mitä ostamastani ontelokuteestakin. Yöpöydälläni nimittäin lojui setti kauneudenhoitotuotteita, ja purkit lentelivät aina lattialle. Tein niille korin. Nyt purkit pysyvät siististi nipussa eikä minun tarvitse pelätä, että ne lentelevät lattialle.

Tuotteiden esittämisestä blogissani ei ole maksettu mitään. Tämä ei ole mainos.

Sain tuttavani avuksi hakemaan minulle uuden hyllykön, jonka sain paikallisen Facebookin roskalavan kautta. Siitä ei sen enempää tällä kertaa, mutta samalla reissulla pääsin eroon vanhasta akvaariostani, joka oli ollut tyhjillään muutaman kuukauden. Akvaarion jalusta lähti myös samalla. Sain kiikutettua akvaarion ja jalustan alakertaan nokkakärryillä. Sain nämä kärryt lainaksi tuttavaltani. Tämä tosin pisti miettimään, miksi minulla ei vielä ole tällaisia kärryjä. Ne ovat varsin kätevät kun ei jaksa suuria tavaroita kantaa itsekseen ees taas!

Kämppäni alkoi täyttyä kaiken maailman muustakin romusta, mitä en ole vielä saanut liikutettua mihinkään. Hajonneen astianpesukoneen tilalle tuli uusi käytetty kone, mutta vanha jäi vielä ”roikkumaan” keittiöön. Pitäisi saada se jotenkin kiikutettua paikalliselle hyötyjätepisteelle. Se toimii tällä hetkellä kukkapöytänä, että sinällään se ei ole tiellä, vaikka onkin. Makuuhuoneessa on seinustaa vasten joitain purettuja hyllynpalasia, joille en keksi mitään käyttöä. Ne voi kait viedä myös hyötyjätepisteelle.

Joka tapauksessa vanhan akvaarion pois saaminen asunnosta ja astiapesukoneen saapuminen piristi minua kummasti, ja olenkin aloittanut asunnon laittamisen uuteen kuosiin. Edellisessä artikkelissani olen jo tainnutkin mainita, että en ole laittanut tänä vuonna mitään taimia kasvamaan parvekkeelle tai muutenkaan, niin aikaa jää nyt siihen, mihin olisi pitänyt jäädä jo ajat sitten!

Pidän saniaisista oikein paljon, mutta ne ovat hieman hankalia pitää kerrostaloasunnossa hyvännäköisinä. Ostin alkuvuodesta joitain kappaleita, ja nyt ne alkavatkin jo karista ihan mukavasti. Katselin ruukkuja hieman tarkemmin, ja huomasin, että niistähän lähtee sellaisia rönsyjä.

Irrottelin jonkunlaisen setin rönsyjä ja ajattelin kokeilla, josko niistä kasvaisi uusi saniainen. Ne ovat vielä odottelemassa istuttamista märän paperipyyhkeen päällä.

Hankin alunperin sainiaiset akvaarioprojektia varten. En ole edistynyt ihan siinä mittakaavassa akvaarioprojektini kanssa kuin olin suunnitellut, mutta kaikki aikanaan. Toivottavasti saan innostukseni takaisin tehdä tämänkin nurkkauksen loppuun. Arvaarion päällä takaosassa on kuitenkin pari saniaista tällä hetkellä testissä. En tiedä sitten onko tuo valo liian voimakas saniaisille. Se selviää kokeilemalla. Jos en saa saniaiaia viihtymään, en hanki niitä sitten enää!

Sain tuttavaltani kultaimarre-saniaisen joulun jälkeen. Se oli ihan hirvittävän kuivahtanut, ja ajattelin, josko se lähtisi enää siitä virkoamaan. Sehän lähti! Nyt siihen ilmestyy jo uusia lehtiä. Kultaimarteen juurakko on ihan hauskan näköinen, sellainen pörröinen. Kyllä tästä vielä hyvä tulee kunhan keksii sille hyvän kasvupaikan.

Makuuhuoneessa kasvupaikkaansa odottelee myös suuri palmuvehka. En ole vieläkään saanut sitä uuteen ruukkuun. Nyt sain sentään päätettyä, että mihinkä ruukkuun sen aion laittaa. Toivottavasti ei kärsi sitten siirrosta. Minulta löytyi suuri keraaminen ruukku palmuvehkalle, ja aion laittaa sen olohuoneeseen lattialle. Zamia alkoi tehdä heti uutta kasvustoa kun toin sen kotiin. Aiemmin ajattelin irrottaa juurakot toisistaan, mutta nyt olen tullut siihen tulokseen, että istutan kuitenkin kaikki samaan ruukkuun. Todennäköisesti tämän ruukun mullat riittävät uudenkin ruukun täytteeksi, ja minun ei tarvitsisi ostaa uutta multaa palmuvehkaa varten. Kiire tässä kohta tulee näidenkin kanssa. Huonekasvit täytyy istuttaa uusiin ruukkuihin hyvissä ajoin kevättä ennen kuin se on liian myöhäistä!

Peikonlehteni avasi myös yhden suuren lehden! Tämä on aina jotenkin niin helvetin hienoa, kun peikonlehti tekee uuden lehden! Se on monien mielestä yksi maailman siisteimmistä asioista, tai ainakin on jos lukee Facebookin Huonekasvit- keskusteluryhmää (ja miksipä emme lukisi). Oma peikko näyttää puskevan uusia lehtiä lisääkin. Kivaa!

Tämä on tähän mennessä suurin lehti mitä peikkooni on ilmestynyt. Mietin, että kuinkahan kauan siihen menee kun lehdistä tulee liuskojen lisäksi vielä reikäisiä? Isälläni oli peikonlehti, kun olin nuori. Törmäsin asiaan kun katselin jotain vanhoja valokuvia 80-luvun lopulta. Kysyin isältä asiasta, ja hän sanoi, että hänen peikonlehtensä jopa kukki. Että mistäköhän lie tämä oma huonekasvi-intoilu on oikein lähtöisin? Omena ei kauas puusta putoa! Tätini soitti hetki sitten ja sanoi seonneensa taimien ostamisessa tänä vuonna. Korona-kevät, mikä ihana tekosyy täyttää huoneet ja pihamaat kasveilla. Huonekasvit ovat kyllä ihan loistavia asioita kodissa kunhan niitä ei ole liikaa. Mikä on liikaa huonekasveja? Mielestäni silloin on liikaa huonekasveja jos niitä ei pysty hoitaa. Kaikki muut määrät ovat sopivia!

Tekemistä vielä löytyy ennen kuin kaikki huonekasvit ovat paikoillaan. Myös parveke vaatii huomiota. En ole vielä tämän vuoden puolella avannut kertaakaan parvekkeen ovea, eikä minulla ole sinällään mitään käsitystä millainen kaaos siellä odottaa. Tiedän ainoastaan, että suurin osa muovisista ruukuista on parvekkeella, koska ne eivät ole sisälläkään. Orthexin ruukut saavat virkatut päälliset ja istutan ruukkuihin uusia huonekasveja mitä pikimmiten kunhan saan ne tuolta parvekkeelta ensin sisälle ja pesuun. Tänä vuonna keskityn siis huonekasveihin, en pihakasveihin.

Uusia huonekasvijuttuja sisustukseen Read More »

Huonekasvit heränneet talviunilta – pikainen päivitys

Se tunne kun ajattelet, että nyt olisi hyvää aika kirjoitella pitkästä aikaa blogia, etkä löydä yhtään kuvaa tietokoneeltasi… näin taisi käydä nyt minulle, mutta tässä kuitenkin pikainen päivitys asioihin. Huonekasvit ovat nimittäin heränneet talviunilta ja kuvia alkoi löytyä kun tarpeeksi kauan kaivelin varastoja!

Sain taannoin Facebook-ryhmän kautta muratin, joka oli todella ränsistynyt. Tein sellaisen toimenpiteen, että pätkin sen kaikki oksat lyhyemmiksi, ja laitoin pistokkaat lasiin. Sehän lähti juurtumaan!

En ollut uskoa silmiäni tästä… olen yrittänyt murattien juurruttamista aikaisemminkin enkä ole oikein saanut mitään tulosta. Olen ilmeisesti tehnyt pätkimisen väärässä kohtaa vuotta tai mikä lie syynä tähän. Joka tapauksessa nyt muratin pistokkaissa on oikein hyvät juuret aluillaan. Pätkimisen jälkeen kului noin kaksi viikkoa, ja emokasvin katkaisukohtiin alkoi muodostua silmuja.

Pari viikkoa myöhemmin, silmut olivat kasvaneet jo huomattavasti suuremmiksi. Ehkä saan sittenkin oikein ihanan muratin itselleni!

Halusin siirtää kiinanruusuni kesäksi samaan paikkaan jossa se on aikaisempinakin vuosina ollut, eli parvekkeen oven eteen. Se on ollut usein talvella siinä, mutta tänä talvena kämppäni oli niin sekaisin, että oven edessä oli aivan jotain muuta kuin kiinanruusulle sopiva ”jalusta”. Otin itseäni niskasta kiinni ja siirtelin huonekalut paikoilleen. Olipas homma! Mutta sain kuitenkin kiinanruusulle paikan takaisin. Se on nyt sohvan vieressä lipaston päällä. Kasvi tarvitsi kuitenkin valon, ja sitä varten piti tehdä joitain virityksiä.

En halunnut porata seinään reikiä valaisinta varten, jos jostain syystä en olekaan tyytyväinen kiinanruusun paikkaan. Valaisimen suhteen piti luovia: ruuvasin vintage-laudanpätkän lipaston sivuun kiinni, ja laitoin jalkalampun siihen kiinni. Nyt kiinanruusulla oli lisävalo. Pitää vielä viritellä valolle ajastin kun en tahdo millään muistaa laittaa valoa iltapäivän kuluessa päälle. Nyt on ollut niin valoisaa jo päivisin, ja muita valoja ei ole sinällään tarvinnut.

Siirtelin lisää tavaroita paikoilleen sunnuntaina 7.3. Laitoin pari lipastoa päällekkäin ja sain olohuoneen pitkälle ikkunalle lisää tilaa huonekasveille. Lipaston päälle istahti peikonlehti, jolle jossain vaiheessa virittelen lisävalon kohdilleen. Se pärjää siinä nyt toistaiseksi ihan noinkin koska valoa alkaa tulla ikkunasta huomattavasti enemmän kuin talvella.

Ajattelin pitää pienen tauon sen jälkeen kun olin saanut lipastot paikoilleen. Televisiosta oli juuri alkamassa miesten 50 kilometrin MM-hiihto. Ei kun jalat vaan pöydälle ja… ja voi perkele! Olin siirtänyt kaikki tavarat television eteen siksi aikaa kunnes saisin lipastot siirrettyä nurkkaan. Ei siinä auttanut muu kuin siirtää huonekasvit takaisin ikkunan eteen, jotta telkkarista näkee ylipäätään yhtään mitään.

Suomalaisten hiihdot menivät aivan persiilleen, ja Iivokin paiskasi sukset maahan maaliin tultuaan. Uskon, että vähän vitutti! Itse sen sijaan yritin keskittyä iloisempiin asioihin, sillä kotiin raahaamani palmuvehka (zamia) oli alkanut tehdä uusia versoja. Tämä ilostutti minua todella paljon. Palmuvehka oli vielä toistaiseksi makuuhuoneeni ikkunan ääressä. Se on niin suuri, että en ole vielä ehtinyt laittaa sitä mihinkään muuhun paikkaan. Tulen laittamaan sen todennäköisesti sitten sellaiseen paikkaan, jossa se saa hajavaloa.

Vedän pimennysverhon joka aamu ikkunan edestä pois, ja meillä on nyt ollut aika aurinkoisia päiviä. Palmuvehka ei kuitenkaan lukemani ohjeiden perusteella pidä juurikaan suorasta auringonvalosta. Tästä syystä joudun siirtämään kasvin toiseen paikkaan, kunhan keksin ensiksi että mihin. Lisäksi haluan erotella neljä suurta juurakkoa toisistaan omiin ruukkuihinsa.

En ole laittanut mitään kesää varten vielä kasvamaan, pitääkö olla huolissaan? Sen verran tuossa katsastelin siemenvalikoimaani, että tulen laittamaan yrttejä (persilija, basilika, timjami), jollen sitten hanki niitä paikallisesta puutarhasta. Nyt pitää vaan saada kämppä järjestykseen eikä ottaa mitään ylimääräistä! Lemmikkieni kuolema vaikutti niin pahasti elämääni, että olin miltei kaksi vuotta pois pelistä. En kyennyt tekemään oikein mitään. Se on ihan kauheaa kun lemmikki sairastuu. Foxy, koirani, oli myös paras kaverini, ja tein paljon asioita hänen kanssaan. Hän oli aina mukana touhuissani, myös näissä kasvijutuissa.

Foxyn viimeinen syksy 2018

Mietin todella pitkään mistä enää kirjoittaisin, kun tuntui todella pitkään vain siltä, että elämässä ei ollut mitään muuta kuin surua. Aloitin monta asiaa ja tarinaa – mitään en saanut loppuun. Yritin kasvatella tomaatteja ja yrttejä viime kesänä parvekkeella, mutta siitä ei oikein tahtonut tulla mitään. Sairastuin myös itse keväällä koronan ilmestyttyä. Tosin siitä ei ole tietoa sairastuinko koronan takia, mutta se veti kuntoni niin loppuun, että on suoranainen ihme, että olen jaloillani. Toivon, että tämä sairaus ei toistu! Kyseessä siis oli vestibulaarineuroniitti, jonka takia olin sairaalahoidossa viikon. Se aiheutti kaiken maailman muitakin juttuja, ja toipumiseen meni miltei puoli vuotta. Minulle oli usein aivan sama selviydynkö siitä. En oikein löytänyt mitään syytä parantua.

Kaiken tämän lisäksi menetin yhteyden minulle tärkeään henkilöön, jonka kanssa olin ollut viimeisen muutaman vuoden aikana miltei päivittäin yhteydessä… ystävän siis! En tiedä mitä tapahtui, mutta hän lakkasi pitämästä minuun yhteyttä ”tosta vaan”, eikä ole sen kummemmin ottanut yhteyttä minuun. Olemme pari sanaa sieltä täältä vaihdelleet, mutta siinä kaikki. Ei siis riittänyt, että meni koira ja kissa samana vuonna, kun meni vielä ystäväkin heti perään. Olen jotenkin yrittänyt käsitellä asiaa, mutta se on hirvittävän vaikeaa ja olen usein surullinen tämänkin asian takia. Laitoin häntä ajatellen esimerkiksi valkosipulia kasvamaan vanhempieni pihalle ja chilejä parvekkeelle. Annoin chilit pois ja valkosipulit saivat siementää kasvupaikalleen.

Olen pohtinut paljon asioita ja tullut siihen tulokseen, että älyttömät parvekeviljelyt sun muut saavat luvan jäädä tältä kesältä ja keskityn niiden sijaan vaikka huonekasveihin ja akvaarioon. Parveke muistuttaa minua ihan liikaa menneistä vuosista rakkaiden lemmikkieni kanssa, enkä pääse koskaan heistä ”yli”, jos joka vuosi aktivoin itseni näiden asioiden pariin. Vietin niin paljon lemmikkieni kanssa aikaa parvekkeella. Haluan toki istua parvekkeella edelleenkin hyvällä säällä, mutta en halua, että se on minulle niin työläs. Kesästä voi tulla todella yksinäinen kaikkien näiden rajoitusten takia mitä korona aiheuttaa, että ei muukaan auta kun yrittää viihtyä omassa ympäristössään. Tällaista parveketta ei tulla siis ehkäpä koskaan enää näkemään:

Parvekefiilistelyä vuodelta 2017

Mutta ei tällä kertaa enempää näistä asioista… hirvittää tuo korona, ei voi mitään! Pysykää terveinä hyvät ihmiset

Huonekasvit heränneet talviunilta – pikainen päivitys Read More »

Scroll to Top