Akvaarion 1-v synttärit!

Tästä on noin vuosi kun olen hankkinut itselleni elämäni ensimmäisen oman akvaarion. Onhan minun perheelläni ollut akvaario kun olin pieni, mutta kerran akvanisti, aina akvanisti!

Kesä meni vaihtelevasti akvan seurassa, ja suurimman osan ajasta vietin muualla (kaverin puutarhassa). Valitettavasti akva jäi vähän vähemmälle hoidolle, ja se näkyy tällä hetkellä aika rankastikin. Joitakin kaloja kuoli, eikä ihme, sillä heinäkuun alusta asti oli melkein joka päivä +30… eihän sellaista meinannut kestää itsekään. Mutta varmaan kaikki, kenellä akva kotoa löytyy, tietävät kuinka ”huono” tämä kesä oli pienoismaailmalle. Lätäkkö lämpeni tolkuttomasti – omassa tankissa oli lähes koko kesän 32-asteista vettä. Ei sitä voinut vedenvaihdon yhteydessä kauheasti viilentääkään kun kalat olisivat saaneet shokin. Ei auttanut muu kuin kärsiä… molempien.

Rahakukkaro kärsi todella pahasti, kun liian lämmin vesi tappoi kasveja aika lailla. Tietenkin, jos kasvit ovat kuolemaisillaan, se tekee hallaa myös kaloille. Kirjoitin aikasemmin (arkistossa 30.8.2010), että oli pakko myrkyttää levät pois akvasta. Kerrankin myrkyttäminen kannatti. Se tepsi mielestäni todella hyvin. Pikkutankissa ollut sinileväkin kuoli, eikä sitä ole sen koommin näkynyt. NYT, kun olen surffaillut netissä etsimässä kaikenmaailman ohjeita, niin päätin lannoittaa kasveja ehkä entistä enemmän. Siis, en lannoittanut jossain vaiheessa kasveja laisinkaan kun joku mainitsi, että lannoitus lisää vain levän kasvua. Aikani kun tietoa etsin, niin tulokset olivat päinvastaiset. Nyt on aloitettu kasvien lannoituskuuri molemmissa tankeissa. Seuraavassa on kuva noin vuoden takaa akvasta:

No niin… tässä olisi sitten kuvatusta tänään akvasta

Kylläpäs on tuossa ekassa kuvassa ollut hyvännäköiset rehut! Jos lähdetään laskemaan niitä rehuja, jotka ovat vielä hengissä, niin laskutoimitus on yllättävän helppo: yksi. Käsitin, että näistä kyseisistä kasveista kaikista vaikeammin hoidettava kasvi (Anubias var nana) Kääpiökeihäslehti, on tällä hetkellä tuolla pienemmässä tankissa hengissä. Jättimiekka (vasemmanpuoleisin kasvi) kasvoi niin suureksi, että se oli pakko heittää hitolleen. Ei ole ehkäpä ihan noin pienen akvaarion (100-l) kasvi.

Uudet kasvit
Sattuipas niin sopivasti syksyn aikana, että kävin shoppailemassa paikallisessa Norppis-eläinkaupassa. Käyn siellä vähän väliä ihailemassa kaiken maailman fisuja ja kasveja. Oli eläinten päivä, ja sen kunniaksi heillä oli tarjous, että osta kaksi kasvia saat kolmannen ilmaiseksi. Noh, Minna ostaa päräytti useamman rehun! Pitihän niiden kärsineiden kasvien tilalle saada uusia, jotta akvanistin toiminta saa jatkua…
Hankin seuraavat rehut: Melalehti (Cryptocoryne wenditii tropica), Amerikanvesitähdikki (Hygrophila guianensis) ja Intianvesitähdikki (Hygrophila polysperma rosaefolia). Ilmeisesti tuo melalehti on ”ruskomelalehti”, en ole varma, mutta se näyttää viihtyvän tuossa isossa tankissa erittäin hyvin. Jaoin ruukuista pienempiin taimiin ja istutin. Jostakin kerkesin lukaisemaan, että melalehti yleensä pudottaa aluksi lehdet pois kun sitä siirretään. Minun rehuista ei ole irronnut yhtään lehteä vielää, ja uusia näyttää puskevan lähes jokaiseen taimeen! *kopkop* Ilmeisesti akvani on tarpeeksi ”pimeä”. Kyseinen kasvi näyttäisi viihtyvän parhaiten ei hyvin valaistuissa olosuhteissa, joka taas selittää miksi amerikanvesitähdikki on pudottanut todella paljon lehtiään… sillä ei ole tarpeeksi valoa, ja sitten se lannotus kohalleen… noh, katsotaan mitä äijän käy 😀

On ihan hassua vertailla vuodentakaista akvaa ja sitä, miltä se tänään näyttää. Samankaltaisia kasveja on kyllä, ja toivonmukaan niiden viihtyvyyden kannalta on suurin osa oppirahoista maksettu. Ne vain tarvitsevat ravintoa niin kuin ihminenkin… niin kuin huonekasvitkin tarvitsevat ravintoa. Pelkkä kalan-P ei riitä. Sama ruukku näyttäisi olevan tuolla pohjalla. Se oli jossakin vaiheessa arkistoitavana, ja tilalla oli muuta. Olen siirtänyt vanhassa kuvassa näkyvän puupalan pieneen akvaan. Isossa tankissa oli nimittäin hetken aikaa suurempi puupala. Nyt se on levien villiinnyttyä otettu tuolta tankista pois, ja odottelee uudelleenlaittoa, joskin hieman pätkittynä. Alkuperäisistä kaloista on jäljellä enää yksi seeprakala. Sen leopardipuoliso kuoli kesän aikana. Yksi seepriksen poikanen on hengissä. Se on ihme kaikkien säätämisten jälkeen. Kaunis huntueväinen on 🙂 Se on tuolla pienessä tankissa yhden leopardi-naaraan ja perus danion seurana. Alkuperäisenä on vielä myös hengissä Viivi, the partamonni, sekä kaikki täplämonniset ja albinomonniset, jotka muuten kesän päätteeksi kutivat kaikki! Kutu meni seura-akvassa kylläkin toisten fisujen suihin, partamonnin kutu meni kotiloiden herkuiksi… Viiville hankittu kaveri sattui nimittäin olemaan poika vähistä viiksistään huolimatta, ja Roosa-poju on nyt siirretty tuonne toiseen altaaseen.

Mutta nyt täältä tähän ja vuoden päästä sitten uudet vertailut!

Saatat pitää myös näistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *