Akvaariokuulumisia 11.2.2016

Kylläpä on pitkä aika, kun olen viimeeksi päivittänyt akavaariostani kuvaa tänne.. noh, nyt on hyvä laittaa, kun olen juuri järjestellyt kasvit ja puukepakot uudelleen. Ja taitaa olla vielä niin, että edellisessä kuvassa ei ole edes kaikkia samoja elementtejä altaassa. Esimerkiksi, kaksi isoa omenapuun oksaa ovat laitettu vasta syksyllä altaaseen. Oksat ovat peräisin vanhempieni omenapuusta, josta tiedän, ettei siihen ole käytetty mitään torjunta-aineita.

VANHA KUVA


Uusi kuva:

Kalasto on edelleen sama, mikä ollut tässä useamman vuoden. Kasveja on lisätty eilen. Hankin Hygrophila difformis – Liuskavesitähdikin, keskelle taka-alalle. Se on vielä matala, ja alkaa näyttää virkistäytymisen merkkejä. Oli nimittäin ihan kenossa kun toin sen kotiin. Kasvit tuppaavat nuukahtamaan tukusta tullessa matkan aikana, mutta oikenevat aika nopsaan kun ne laitetaan altaaseen.

Poimin aiemmin akvaariostani täplämonnisten kutua, jota laitoin kasvamaan erilliseen muoviastiaan. Kutua on myös kehittymässä akvan vasemmalla laidalla olevassa astiassa. Mutta tästä aiheesta lisää sitten muissa postauksissa.

Lue artikkeli

Akvaariotausta ja kasvit

Nyt alkaa olla jo niin paljon kasveja tuolla akvaariossani, että oli pakko miettiä vähän taustakuvaa uusiksi. Nimittäin, taustana oli juurakko kasveineen, joka omalta osaltaan loi sellaisen tunnelman, että akvaariossa olisi enemmän kasveja kuin mitä onkaan. Päädyin siis vihdoinkin laittamaan yksivärisen taustan, jonka olin hankkinut akvaarioon jo yli vuosi sitten. Kasvit erottuvat paljon paremmin yksivärisestä taustasta, varsinkin jos niiden lehdissä on jotain struktuuria, sahalaitaa tai muuta sellaista.

Tuoksuvedensuosikki (Limnophila aromatica)

Akvaariota on joskus kiva katsella ylhäältäkin käsin… pintaan pyrkii punertavalatvainen isorasvalehti, Bacopa caroliana.

Vesiraja on näköjään hieman alhaalla kun olisi jo vedenvaihdon aika. Mutta tästä näkyy hyvin taustakuvan väri mikä se oikeastaan on, tuollainen sininen. En tiedä miksi se menee ihan eriväriseksi kun sen laittaa altaan reunoihin kiinni kauttaaltaan…

Nyt kun on vaihdettu altaalle tumma taustakuva, niin ”taas vaihteeksi” pitää järjestellä kasvit uudelleen, tai ainakin osittain. Laitankin jossain vaiheessa sitten ennen ja jälkeen-kuvaa, mitä olen saanut aikaiseksi. Minulla on tuossa vedensuosikki potissa odottelemassa istuttamista.

Kunhan saan altaan esittelykelpoiseksi, niin laitten sitten lisää kuvia, ja otan ne kuvat järkkärillä… ei näitä tällaisia digipokkarikuvia, joissa laatu ei nyt ihan ole kohdillaan. Suunnittelin myös kasvilistan tekemistä jos saan otettua näistä rehuista tarpeeksi hyviä kuvia. Mutta siitä sitten tuonnempana.

Lue artikkeli

Kutupäivä

Tapanani on kotiin tullessa, että otan kengät pois jalasta, käyn paijaamassa kissoja ja käyn tarkastamassa akvaariot. Koska kissat eivät olleet tänään kotona siirryin suoraan akvaarioihin. Vein eilen (su:na) makkarista olevasta akvaariosta mustetrat (3 kpl) uuteen kotiin. Kiitos Ninalle, joka otti ne huostaansa! Akva oli ihan ok. Menin olohuoneeseen toista akvaariota katselemaan… minullahan kutevat täplämonniset! Noh, oli hetken aikaa tietenkin vaikeaa pysytellä irti siitä kudusta, koska edelliset kudut noin kuukausi sitten menivät platynpoikasten suihin… tai lähinnä kuoriutuneet larvat -> minäpä sitten päätin noukkia sen kudun sieltä akvasta pois ja laittaa ne harson sisälle tekeytymään!

Ei tässä taaskaan muu auttanut kuin käydä virittelemään verkkoja. Koska platyjen jäliltä poikaskehikossa oli vielä hyttysverkko, päätin laittaa alkuperäisen harson poikasaltaan sisäpuolelle. Hyttysverkossa olisi ollut liian suuret rakoset, ja poikaset olisivat päässeet pois. Viimeeksi kun ne olivat tuolla tavalla lehden pinnalla laitettuina verkon sisälle, uskon tosiaankin että platyn poikaset söivät ne toukat jotka niistä kalan munista kuoriutuivat… sehän oli varmaankin varsinaista herkkua heille! Nyt sinne ei pääse ulkopuolelta kalat käsiksi eikä sisäpuolelta ulos… eikä siellä ole muita kaloja tai kutua kuin täplämonnisten.

Kutu on toisille kaloille todella herkkua. Akvassanni on platyn poikasia ja nekin yrittivät syödä kutua ihan innolla. Siksi päätinkin kokeilla ottaa kudun akvasta pois. Sain murto-osan talteen, mutta silti jos kaikista kuoriutuu jotakin, odottelen ehkäpä sellaista 50 yksilöä täplämonnisia tai ehkä enemmänkin. Nuo elukat eivät säikkyneet mitään, kun kävin sieltä sitä kutua kourimassa. Nyt on käsinahat ihan rypyssä kun oli liotettuna tuolla akvassa pari tuntia 😀

Tässä sitten emo

Tämän kutuparina oli viime keväällä tullut poika, joka tuli siirrännäisenä toisen akvaarion hankinnan mukana. Poikapoloisella ei ollut edes viiksiä silloin, tai eihän ne takaisinkaan ole kasvaneet vieläkään. Uutterasti se puolusti kututaan ja yritti ajaa platyt pois kudun läheisyydestä. Oli nimittäin evät aika rottingilla 😀 Jätkä ui ympäriinsä kuin jokin pelottava hai konsanaan. Noh, minuahan se ei voinut säikytellä, vaan sain kaikessa rauhassa ottaa kudun talteen vaikka monniset olivat aivan käteni vieressä uutta kutua tekemässä. Nuo ovat oikeastaan aika kesyjä – niitä saa tuuppia tieltä pois jos sattuvat olemaan jossakin kohtaa mitä minun pitää räplätä. Ei ne meinaa hievahtaakaan ennenkun vähän sormella taputtelee. Söisivät varmaan kädestä jos kokeilisin… tiedä häntä.

Sitten toisiin kaloihin…
Leopardiseeprakala-naaras päätti päivänsä eilen, tai minä päätin sen päivät kun ui suurin piirtein pystysuunnassa tuolla akvassa. Se on niin selkeästi parvikala ja tuolla pienemmässä akvassaon enää kaksi seepristä. Tiedä kuinka kauan nekin sitten jakselee siellä. Ne ovat molemmat tod näk koiraita niin ne ei uuvuta sitä ainoaa naarasta siellä ihan loppuun, kun siltä minusta tuntui että tälle edelliselle kävi. Aika näyttää, ja jos joku haluaa ne niin saapi kyllä. Olen laittanut ilmoituksen niistä Aqua-web -foorumille. Samaisessa pienessä tankissa mukana tulleet kolme mustatetraa saivat kodin eilen 🙂 Niistäkin oli laitettu ilmoitus foorumille ja Nina ottikin yhteyttä aika piakkoin. Vein fisut hänelle ja sain samalla muutaman kultaisen neuvon akvojen hoidoista häneltä. Hänellä oli muutama akva kotonaan ja oli perustamassa isoa akvaa, johon halusi sitten nämä minunkin antamat tetrat laittaa. Kyllä oli upeat akvaariot, ja voi vitsi miten upeita kasveja. Kysyinkin sitten hieman neuvoja, ja ilmeisesti se lannoitus on se A&O noissa. Samoin vesien vaihdot ja carbonaatin lisäys, mikä hieman yllätti. Noh, niitä sitten kokeilemaan. Aion täst’edes lannoittaa rehuja paljon enemmän niin ne voivat paremmin, kun sillähän sen levänkin saa kitkettyä, eikös?

Mutta nyt on pakko lopetella tältä illalta ja mennä nukkumaan. Huomenna työpäivä! Kirjoittelen lisää noista pikkumonnisista kunhan pääsen siihen asti että niistä jotakin saa selkoa. Käsittääkseni ne kuoriutuvat noin kolmen päivän päästä.

Lue artikkeli

Akvaarion 1-v synttärit!

Tästä on noin vuosi kun olen hankkinut itselleni elämäni ensimmäisen oman akvaarion. Onhan minun perheelläni ollut akvaario kun olin pieni, mutta kerran akvanisti, aina akvanisti!

Kesä meni vaihtelevasti akvan seurassa, ja suurimman osan ajasta vietin muualla (kaverin puutarhassa). Valitettavasti akva jäi vähän vähemmälle hoidolle, ja se näkyy tällä hetkellä aika rankastikin. Joitakin kaloja kuoli, eikä ihme, sillä heinäkuun alusta asti oli melkein joka päivä +30… eihän sellaista meinannut kestää itsekään. Mutta varmaan kaikki, kenellä akva kotoa löytyy, tietävät kuinka ”huono” tämä kesä oli pienoismaailmalle. Lätäkkö lämpeni tolkuttomasti – omassa tankissa oli lähes koko kesän 32-asteista vettä. Ei sitä voinut vedenvaihdon yhteydessä kauheasti viilentääkään kun kalat olisivat saaneet shokin. Ei auttanut muu kuin kärsiä… molempien.

Rahakukkaro kärsi todella pahasti, kun liian lämmin vesi tappoi kasveja aika lailla. Tietenkin, jos kasvit ovat kuolemaisillaan, se tekee hallaa myös kaloille. Kirjoitin aikasemmin (arkistossa 30.8.2010), että oli pakko myrkyttää levät pois akvasta. Kerrankin myrkyttäminen kannatti. Se tepsi mielestäni todella hyvin. Pikkutankissa ollut sinileväkin kuoli, eikä sitä ole sen koommin näkynyt. NYT, kun olen surffaillut netissä etsimässä kaikenmaailman ohjeita, niin päätin lannoittaa kasveja ehkä entistä enemmän. Siis, en lannoittanut jossain vaiheessa kasveja laisinkaan kun joku mainitsi, että lannoitus lisää vain levän kasvua. Aikani kun tietoa etsin, niin tulokset olivat päinvastaiset. Nyt on aloitettu kasvien lannoituskuuri molemmissa tankeissa. Seuraavassa on kuva noin vuoden takaa akvasta:

No niin… tässä olisi sitten kuvatusta tänään akvasta

Kylläpäs on tuossa ekassa kuvassa ollut hyvännäköiset rehut! Jos lähdetään laskemaan niitä rehuja, jotka ovat vielä hengissä, niin laskutoimitus on yllättävän helppo: yksi. Käsitin, että näistä kyseisistä kasveista kaikista vaikeammin hoidettava kasvi (Anubias var nana) Kääpiökeihäslehti, on tällä hetkellä tuolla pienemmässä tankissa hengissä. Jättimiekka (vasemmanpuoleisin kasvi) kasvoi niin suureksi, että se oli pakko heittää hitolleen. Ei ole ehkäpä ihan noin pienen akvaarion (100-l) kasvi.

Uudet kasvit
Sattuipas niin sopivasti syksyn aikana, että kävin shoppailemassa paikallisessa Norppis-eläinkaupassa. Käyn siellä vähän väliä ihailemassa kaiken maailman fisuja ja kasveja. Oli eläinten päivä, ja sen kunniaksi heillä oli tarjous, että osta kaksi kasvia saat kolmannen ilmaiseksi. Noh, Minna ostaa päräytti useamman rehun! Pitihän niiden kärsineiden kasvien tilalle saada uusia, jotta akvanistin toiminta saa jatkua…
Hankin seuraavat rehut: Melalehti (Cryptocoryne wenditii tropica), Amerikanvesitähdikki (Hygrophila guianensis) ja Intianvesitähdikki (Hygrophila polysperma rosaefolia). Ilmeisesti tuo melalehti on ”ruskomelalehti”, en ole varma, mutta se näyttää viihtyvän tuossa isossa tankissa erittäin hyvin. Jaoin ruukuista pienempiin taimiin ja istutin. Jostakin kerkesin lukaisemaan, että melalehti yleensä pudottaa aluksi lehdet pois kun sitä siirretään. Minun rehuista ei ole irronnut yhtään lehteä vielää, ja uusia näyttää puskevan lähes jokaiseen taimeen! *kopkop* Ilmeisesti akvani on tarpeeksi ”pimeä”. Kyseinen kasvi näyttäisi viihtyvän parhaiten ei hyvin valaistuissa olosuhteissa, joka taas selittää miksi amerikanvesitähdikki on pudottanut todella paljon lehtiään… sillä ei ole tarpeeksi valoa, ja sitten se lannotus kohalleen… noh, katsotaan mitä äijän käy 😀

On ihan hassua vertailla vuodentakaista akvaa ja sitä, miltä se tänään näyttää. Samankaltaisia kasveja on kyllä, ja toivonmukaan niiden viihtyvyyden kannalta on suurin osa oppirahoista maksettu. Ne vain tarvitsevat ravintoa niin kuin ihminenkin… niin kuin huonekasvitkin tarvitsevat ravintoa. Pelkkä kalan-P ei riitä. Sama ruukku näyttäisi olevan tuolla pohjalla. Se oli jossakin vaiheessa arkistoitavana, ja tilalla oli muuta. Olen siirtänyt vanhassa kuvassa näkyvän puupalan pieneen akvaan. Isossa tankissa oli nimittäin hetken aikaa suurempi puupala. Nyt se on levien villiinnyttyä otettu tuolta tankista pois, ja odottelee uudelleenlaittoa, joskin hieman pätkittynä. Alkuperäisistä kaloista on jäljellä enää yksi seeprakala. Sen leopardipuoliso kuoli kesän aikana. Yksi seepriksen poikanen on hengissä. Se on ihme kaikkien säätämisten jälkeen. Kaunis huntueväinen on 🙂 Se on tuolla pienessä tankissa yhden leopardi-naaraan ja perus danion seurana. Alkuperäisenä on vielä myös hengissä Viivi, the partamonni, sekä kaikki täplämonniset ja albinomonniset, jotka muuten kesän päätteeksi kutivat kaikki! Kutu meni seura-akvassa kylläkin toisten fisujen suihin, partamonnin kutu meni kotiloiden herkuiksi… Viiville hankittu kaveri sattui nimittäin olemaan poika vähistä viiksistään huolimatta, ja Roosa-poju on nyt siirretty tuonne toiseen altaaseen.

Mutta nyt täältä tähän ja vuoden päästä sitten uudet vertailut!

Lue artikkeli

Akvaarion kasvi-inventaariota 24.10.2010

Alan pikku hiljaa käsittää, miksi kaikki sanoivat siinä vaiheessa, kun olin akvaa hankkimassa, että siinä on hurja hoitaminen. Tai ainakin se pitää paikkaansa omalla kohdalla, jos käytetään vertauskohteena kasveja, joihin en ole koskaan tyytyväinen. Laitan tähän nyt pari kuvaa, joissa on linkki suurempiin kuviin. Kuvat on otettu tänään, noin pari tuntia sitten.

Jättiläismiekkakasvi (Echinodorus bleheri)
Amerikan vesitähdikki aka Pajuvesitähti

Jättimiekkakasvi on 100-litraisessa altaassa, ja minusta tuntuu, että sekin on sille aivan liian pieni. Haluan siitä siis eroon ja tilalle jotakin muuta. Olen hankkinut kesän jäljeltä useita uusia kasveja ja ne ovat lähes kaikki noita pajuvesitähtiä. Niitä on nyt pienessä tankissa kolme taimea (oik. puoleinen kuva) ja isossa tankissa niitä on peräti 12, jollei enemmänkin. Niitä kun on useampi nipussa niin siitä saa sitten ripoteltua taimia sinne tänne. Miekkakasvilla on niin pitkät lehdet, ja se levittää ne isolle auleelle, että muut kasvit lähettyvillä ovat hätää kärsimässä. Komea kasvi on, mutta sillä pitäisi olla tilaa todella paljon enemmän. Eli jos joku on siitä kiinnostunut niin myyn sen halvalla pois.

Akvaarion siivous alkaa olla hankalaa tollasen ryteikön kanssa joten ”taas” on uudelleen sisustuksen paikka. Leväongelmasta on suurimmalti osin päästy eroon niin kasvitkin elävät hieman paremmin. En muista kuinka monta kasvia sain heittää kompostiin kesän jäljiltä kun levät olivat tappaneet ne. Nyt luolassa majailee vielä kaksi laiskaa partamonnia, jotka ovat jättäneet hommansa hoitamatta kutupuuhiltaan! Tekisi mieli kokeilla kuinka se kutu sitten onnistuisi, mutta taidan ennemmin luopua siitä uroksesta kuin odotella milloin levät tulee putsattua noista kasveista. Heillä on nyt parempaa tekemistä. Pienessä akvassa on jo partis, joten en tohdi sinnekää siirtää ukkoa. Tulee vielä tappelu 😀

Pikkuakvassa on joku miekkakasvi, mikä on kuoleman partaalla. Sen latinalainen nimi on Echinodorus oriental. Oli ostettaessa todella kaunis, mutta kesä teki sille vähän vahinkoa. Täällä kun oli heinäkuusta elokuun puoleen väliin lähes joka päivä 30C lämmintä! Kasvia rasittaa myös partamonni, joka ilmeisesti tykkää sen mausta. Jos kasvin saisi kunnolla kasvamaan niin se tekisi sellaisen rönsyn, joka ylettyy pinnalle. Se on mielenkiintoisen näköinen. Tolla minun kasvillani oli sellainen rönsy valmiina kun hankin sen. Mielenkiintoista sinänsä, ettei tuo viihdy tuolla akvassa – se ei ilmeisesti pääse kunnolla juurtumaan. Ja sen ei pitäisi kasvaakaan niin kauhean suureksi, 15-25cm:ksi. Ainakin tossa tunnistelapussa niin lukee. Pitää kokeilla vaihtaa sen paikkaa ja lisätä sille hiekkaa, jos se vaikka juurtuisi paremmin.

Hätää ovat kärsimässä myös kääpiömelalehdet (Cryptocoryne nevellii). Niitä minulla on neljä taimea – yksi pienessä akvassa ja kolme suuressa. Nekin tarvitsevat lisää hiekkaa. Otin silloin aikanani tuosta isosta akvasta hiekkaa pois, ja nyt joudun laittamaan sitä takaisin… ei ehkä ollutkaan niin loistava idea. Toisaalta sinne ei ole mahdollisesti pakko lisätä hiekkaa. Asiahan voi hyvinkin korjautua sillä, kun liipasee tuon jättimiekkakasvin tuolta mäkeen, jää sitten hiekkaa toisillekin. Melalehdet eivät näköjään ohjeiden mukaan tarvitsisi niin paljoa valoakaan, niin ne sopisivat sen suhteen hyvin jättiläismiekkakasvin tilalle.

Tämänhetkinen kasvivarasto akvoissani:
Ludwigia repens – Rusolehti
Cryptocoryne nevellii – Kääpiömelalehti
Hygrophila guianensis – Amerikan vesitähdikki eli Pajuvesitähti
Echinodorus bleheri – Jättiläismiekkakasvi
Echinodorus oriental – Japanin miekkakasvi (?)
Anubias barteri var. nana – Kääpiökeihäslehti
Microsorium pteropus – Jaavansaniainen
Rotala indica – Hentorotala (tästä en ole varma onko sama kasvi kyseessä, ei ollut tunnistelappusta ostettaessa)
Joku tuntematon kasvi löytyy vielä pienestä akvasta. Laitan kuvaa siitä jossakin vaiheessa. Kasvitunnisteessa ei lukenut muuta kui ”special”, eikä myyjäkään ollut varma mikä se loppu peleissä oikein oli.

Tässä luettelo kasveista joita heitin mäkeen kun levät tappoivat ne:
Hygrophila fiddormis – Liuskavesitähdikki (olisi ollut uskomattoman mahtavan näköinen kasvi jos olisi viihtynyt)
Alternanthera rosaefolia – papukaijanlehti (ei viihtynyt yhtään, kuoli nopeasti)
Ludwigia repens – Rusolehti (vanha rehu kuoli, hankin uuden tilalle toiselta tuottajalta)

Lue artikkeli