Tag Archive: kutuakvaario

Seeprakalan poikaset kuoriutuneet

Alkaa jo hieman hirvittää, että mitähän tästä oikein tulee 😀
Seepriksen munat ovat kuoriutuneet! Tuolla on vielä tasan kaksi kuoriutumatonta poikasta. Katsoin tankkiin puolisen tuntia sitten, ja silloin kuoriutumattomia oli kolme, eli edistystä tiedossa.

Olin jo säikähtänyt pariin otteeseen, että kaikki kalat on menetetty, koska olin laittanut ne ”kypsymään” vääränlaisiin olosuhteisiin. Muutaman päivää ihmetellyt sitäkin, mitenkä nopeasti ne oikein kehittyvät ja mihin pisteeseen. Nyt on viides päivä menossa, ja eilisillan ja tämän puolipäivän välillä lähes kaikki on kuoriutunu. Voi olla että johtui tuosta vedenvaihdosta. Otin tuolta akvaariosta, minkä niille laitoin tekeytymään, vettä tohon poikasvaarioon. Pitää vielä tehdä sellaista, että vaihtelen tuota vettä tuolta puolen tunnin välein, että kohta se on samaa vettä kun tuolla toisessa tankissa johon nuo olis tarkoitus siirtää kasvamaan. Hurjaa kun oikein jännittää mitä noille käy 🙂

Tällä hetkellä ei näy juurikaan liikettä tuolla poikasvaariossa. Poikaset eivät vielää ui kuitenkaan, vaan ovat kiinnittyneinä seinämiin ja pohjaan ruskuaispussinsa varassa. Ilmeisesti huomenna olisi sitten se uintipäivä. Kyllä ne näyttävät vaihtelevan paikkaa tuolla toisinaan, mutta uimista en ole nähnyt vielää. Jos tää prokkis onnistuu, laitan jotkut ohjeet mitä olen tehnyt, että ymmärrän tehdä uudestaan oikeat asiat… tai jos joku muu tarviaa ohjeita. Siis vain siinä tapauksessa, että tämä onnistuu. Nyt pitää vaan odotella kärsivällisenä. ”Onneksi” on pikkunen flunssa päällä että ei tule kauheasti yritettyä touhuta kaikenlaista täällä kotosalla kun tietää ettei mitään älyttömiä jaksa. Ainoa haittapuoli flunssasta on että silmät vuotaa eikä meinaa nähdä noita pikkukaloja suurennuslasillakaan, ja tuossa tuolilla kun hetken yrittää niitä tuijotella, niin selkä kipeytyy aikalailla. Mutta, jos minä tästä menen tonne sohvalle katsoo töllöä niin kirjoittelen taas jotakin kun on aika… varmaankin tänään jo myöhemmin. On tarkoitus istuttaa joitakin siemeniä itämään minikasvimaahan 🙂

Akvaarion huolto

Tänään oli pakko huoltaa akvaario tossa päivällä. Ajattelinpa samalla perustaa tonne toisen. Kyseessä on sama tankki missä kudetin seeprikset. Jos noista uusista poikasista tulee mitään, niin siirrän ne sitten sinne kasvamaan.

Olen ollut tässä parisen päivää pienessä flunssassa, niin on ollut hieman pääjäässä.com-olotila, eikä voimatkaan ole oikein riittäneet kaikkeen mihin ois ollut tarvis. Hirveetä säätöä olen tosiaankin käynyt läpi, että olen saanut tuonne pikkuseen poikasvaarioon nyt jotakin tolkkua.

Tässä kuva siitä tällä hetkellä:
Poikasvaario väliaikainen

Tässä kuva siitä kudusta… tai nehän ovat jo tollasia ”larvoja”.

Löysin myös akvaarion huollon yhteydessä kadonneen kirsikkabarbinaaraan. En tiedä missä ihmeessä se on oikein ollut, mutta se on selkeästi loukannut itsensä kun oli ihan ruhjeilla. Kävi mielessä, josko se ois jääny jonnekin jumiin tonne ryteikköön ja sain sen sieltä siivouksen yhteydessä irti. Joka tapauksessa olen siihen tyytyväinen että se löytyi 🙂 Toivottavasti se paranee kuitenkin kun ei viitsi yhden kalan takia koko akvaariota lääkitä. Pidetään sille siis peukkuja.

Seeprisukko on hyvin selvinnyt siitä tiistaisesta sählingistä hengissä. Sain pitää niille kolmelle akalle hautajaiset, mutta näköjään tuo kaikista pienin sintti on sittenkin kaikista sinnikkäin. Tuolla se kirmailee uusien asukkien kanssa, joista muutekseen kaksi laitoin tonne uuteen akvaarioon testaukseen, ettkä kestääkö siellä mikään hengissä. Äsken olivat ainakin. Pakko testata noilla uusilla kun niihin ei ole vielää kehittynyt mitään ns tunnesidettä. Jos kuolevat, niin saan kaupasta uudet. Siinä tapauksessa ei muuta kuin aloitetaan akvaarion kasaus uudestaan. Olin myös suunnitellut tekeväni siihen toiseen akvaarioon sellaisen kiven näköisen taustan, joka laitetaan sisäpuolelle. Olen hankkinut siihen jo tarvikkeita. Odottelen kuitenkin asian kanssa, ja tutkin vielä vaihtoehtoja. Hankin saumauslaastia (märän tilan), ja tarkoitus on vielä hankkia jostakin akvaariohartsia tai akvaarioystävällistä lasikuitua, sekä maajauhetta, että saa niistä kivistä semmosen luonnollisen värisen. Saattaa olla, että tekasen vielä muutaman kivenkin noihin, tai jotakin muuta linnaketta jne. Noh, jos sitten vaan olis jossakin tilaa tehdä… pitää kai yrittää pyytää kaverilta että sais sen talolla askarella 🙂

Mutta lopetan täältä taas tällä kertaa kun kellokin on jo puoliyö… vaikka perjantai onkin, niin pysyttelen täällä kotona. Jos huomenna sitten jaksaisi mennä kuvailemaan kun porukat pelaavat tossupalloa tuolla kantiksessa. Elikkäs kuulemisiin 🙂

Kutulaarioon selkeyttä, selvästi

Kyllä on huojentunut olotila tällä hetkellä kun on saanut päässään pähkäilyt päätökseen mitä missäkin kohtaa aikoo tehdä. Tietty mielipide voi olla sitten huomenna ihan toinen, mutta enivei, jotakin taas tehty uutta ja edistystä näkyy lähitulevaisuudessa asioihin.

Kävin ostamassa eilen (pe:na) sähkötarvikekaupasta sellasta muoviputkea, mihin survotaan sähköjohtoa sisälle esim jos sellainen pitää vetää johonkin vesitilaan tms. Ei tarvitse siis rakenteisiin silloin koskea. Noh, se ei ollut ees kallista. Hankin kolme standardin pituista pätkää, josta kaverini sitten askarteli minulle kehikot uuteen kutualtaaseen. Eli tässä kävi nyt niin, että päätin kohta heittää kuikkaa munille sillä edellisellä sätöksellä minkä tuossa hätäpäissäni tein, missä oli niillä pussinsulkijoilla ”ommellut” ne reunat jne. Kyllähän sekin asiansa ajoi, kalat kutivat siihen, mutta mihin helvettiin sen survon sitten siksi ajaksi kun sitä ei käytetä? No en mihinkään! Sellane loota on kuitenkin kookas, ja sit sitä ei nyt ihan mihin vaan voi laittaa ku sitä pitää sit käyttää akvaariossakin. Joten, uusiksi meni.

Päätin tehdä seuraavaa:
Minulla on kuites sitä hyttysverkkoa jäljellä niin teen siitä uuden pohjan jolle tulee reunoja juuri sen verran että sen suorakulmioksi taitellun kehikon saa siihen kiinnitettyä kunnolla. Sitten siihen kiinnitetään toista verkkoa, joka ei ole sellaista koppuraa. Kehikko siihen myös yläreunaan. Eli, ei siis sivuille vaan ylä- ja alareunoihin (pohjalle) ne kehikot. Voin sitten tarpeen vaatiessa lytistää sen paljon pienempään tilaan kun se ei ole käytössä 🙂 Katsos, alkaa olla jo tämä kehittely insinööritasolla 😀 Kun kehikko on tehty, jossa kalat suorittavat tämän rituaalinsa, niin siihen tehdään vielä toinen kehikko, joka on tämän toisen ulkopuolella. Siihen kiinnitetään sifonkia, eli sitä minulla olevaa voilé-kangasta, johon kalojen kutu sitten laskee. Kätevää, eikö totta. Kun fisut on kuteneet, voi ne tietty siirtää pois sieltä kutukehikosta, ja ne pitääkin siirtää pois. Nyt kun se kalan mäti laskeutuu suoraan tollaseen paikkaan, missä ne voivat ”tuulettua”, niin niillä on todennäköisemmin paremmat mahikset selviytyä… tai ainaki maalaisjärkeni niin sanoo. Aikaisemmin ne menivät siis pohjalle, ja sit siellä ne meni ns piloille… perkeleet. Tämä ilmeisesti johtui siitä, ettei siellä kiertänyt tarpeaksi huuberin erikoinen, eli ne jäi lasiin kiinni, ja homehtuivat sitte siihen. YÄK. Noh, taas astetta olevinaan viisaampi.

Enivei, se uusin akvaario on tarkoitettu tähän kudun säilöttämiseen sitten. Ihan vain siksi, että jos niistä pikkuelikoista jotain tulee, niin laitan sitten tuon toisen sellaiseen kuntoon missä niitä voi pitää. Eli sen, missä ne kudetetaan. Kerkeän siiheksi varmaankin sen uuden hoitaa puhtaaksi ja miettimään tarkemmin sen sijoituspaikan. Olis kyl idiksiä… menee kyl taas ihan överiksi kaikki ajatukset jos tällä tavoin sitä yrittää ees toteuttaa, mutta voishan semmonenkin olla mahollista, että jakais tuon minun makkarini kahteen eri osioon, jossa toisessa on akvaario + sänky ja toiseen jättäis kasvien harrastelun + lukunurkkauksen… hmmm… pitääkin vähän mittailla tuota mitä sille vois tehdä 😀 HUH. Jatketaas taas johonki toiseen ajatukseen!

Niin, se miksi hankin kolme muoviputkenpätkää oli se, että osasta muoviputkea on tarkoitus tehdä taimitarhalle tukipilarit muovipäälliselle. Eli niinkuin minikasvihuone. Siitä kyllä sitten tulee ihan eri kirjoitelmat tänne mitä on tehty ja milloin. Kuuluu lähinnä tuonne minun puutarha- ja parvekeosastolle. Jees, mutta täältä nyt tällä kertaa tähän.

Seeprakalojen kuteminen

Sanon heti tähän alkuun, että tämän kirjoitelman ei ole tarkoitus olla mikään tieteellinen teos, vaan tämä kertoo mitä omalla kohdallani on tapahtunut tai tapahtumaisillaan. Kyseessä ei siis ole mikään ohje 😉

Tässä on seeprakala: (kutuvalmis naaras)

Olen menettänyt jo todella monta seeprakalaa sen takia, etten ole tajunnut/tiennyt, että ne pitää kudettaa erillisessä altaassa. Sitä ei tule noviisille mieleen heti kysyä edes moista kun kaloja mennään kaupasta ostamaan. Tämä asia selkeni minulle vasta tämän vuoden puolella, ja aloin uutterasti etsiskelemään tossa parisen viikkoa sitten toista tankkia. Lueskelin toki aikani kaikenmaailman kirjoituksia noista fisuista sekä yritin löytää ties mitä neuvoja ja vinkkejä asian ratkomiseksi. Ei muuta kuin Google laulamaan!

Mutta, nyt siihen varsinaiseen aiheeseen!
Olen laittanut erilliseen akvaarioon täysin uudet vedet (+ kaikki parannusaineet), ja asetellut sinne tekemäni kutulaarion.


(teipattu siimojen varaan akvaarion ulkopuolen seinään ettei vajoa pohjaan)

Olen käsittänyt useista eri kirjoituksista, että seeprakalat kutevat aamulla heti auringon noustua helpoiten, joten tein seuraavaa…

Laitoin kutulaarioon tupsuisen karkeaviuhkalehtinipun (Cabomba), jotta niille olisi jokin ”pusikko” missä kutevat. Idean olen saanut katsomalla YouTubesta videonpätkiä missä näytetään seeprakalan (Danio rerio) kutemista. Asian olisi varmasti ajanut myös ns kutumoppi, jonka olisi voinut tehdä vaikkapa sukkalangasta. En jaksanut enää nähdä vaivaa kun tuon rehunkin sai tosta paikallisesta niin edullisesti ja heti. Kiinnitin kasvin vain verkkopohjaan pussinsulkijalla etteivät kalat sitä liikuttele ympäriinsä. Kasvissa on myös yhdet ylimääräiset painot että sen latva tavallaan vajoaa siihen kutulaarion pohjaa vasten. Miksi sitten tein näin? Noh, hyvä kun kysyin 😀 Eli syy siihen on puhtaasti se, että seeprakala syö oman kutunsa jos se sen kiinni saa. Tein siis tästä kasvista matalemman, että kun ne seeprikset siellä kasvin seassa touhuavat, niin ne munat laskeutuvat nopeammin akvaarion pohjalle. Jos kasvi on pystysuorassa, kala ehtii tod näk syömään sen juuri ”tuotetun” munan. Kun se makaa siinä kutulaarion pohjalla, niin munat menevät suoraan läpi siitä verkosta!

Tässä pari kuvaa seeprakalojen kutemisesta.

Noh, nyt sitten seurailemaan mitä tapahtuu. Tein tänä aamuna seuraavaa. Olin laittanut edellisenä iltana seeprakalat tonne kutuvaarioon valmiiksi, sammutin valon, ja laitoin pyyhkeen akvaarion ympärille, ettei ylimääräiset valot pääse sinne välillä. Suljin myös ikkunasta sälekaihtimet ja vedin verhot eteen. Kun aamu koitti, otin kaikki peitteet pois akvaariosta, ja päästin sinne päivänvaloa. Syötin samantien kalat muutamilla hiutaleilla. Sitten minun pitikin lähteä liikenteeseen. Kello oli varttia vajaa 10 aamupäivällä siis.
Kun tulin takaisin noin klo 14, kävin kurkkimassa kutulaariota, että ovatko kalat ylipäätään enää hengissä 😀 Katselin pohjaa tarkoin suurennuslasin avulla, ja huomasin, että siellä oli kahdessa kohtaa semmoinen ”setti” jotakin pikkuruisia rakeita, jotka lähinnä muistuttivat todella pieniä helmiä. Ilmeisesti tämä oli sitten sitä seeprakalojen kutua. JES!

Olen tänään lisännyt kutuvaarioon enemmän populaa, kun jostakin lukasin, että ois hyvä olla pari urosta siellä että varmistaa sen, että se mäti hedelmöittyy. Teen siis saman jutun tänäiltana: syötän elukat, laitan valot kiinni, peitän akvaarion (kututankki), suljen ikkunakaihtimet ja verhot ja olen ihan hissukseen sillä tavalla etten mene laittelemaan mitään turhia valoja makkariin päälle, jossa tuo tankki sijaitsee. Aamutoimet sitten samalla tavalla! Parin päivän päästä pitäs olla pikkuruisia seeprakaloja uiskentelemassa tuossa tankissa 🙂 Sitten alkaisi seuraava vaihe… siitä sitten kai myöhemmin jatkona tälle kirjoitukselle.

Kutuakvaarion valmistelu

Laitan tähän oman tarinani, kuinka olen rakentanut kutuakvaarion seeprakaloilleni. Ihan vain siksikin että jos tämä systeemi onnistuu, niin pääsee aika pienellä vaivalla tuosta rakentamisesta, sekä materiaalit tohon ei maksaneet juuri mitään.

Lähdetään liikkeelle siitä, että miltä akva ekana näytti:

1. virhe: tankkiin ei kannata laittaa tämän näköistä kasvustoa saatikka sitten hiekkaa pohjalle.
2. virhe: ei mitään muovikukkia akvaarioon ylipäätään. Miksi? Noh, en itse ainakaan jaksa tapella että ne kestävät pohjassa paikallaan 😀
3. virhe: ei ole pakko laittaa toisen akvaarion vettä niinkuin minä tein.

Tyhjensin siis akvatankin ja jätin sinne pari rehua, jotka ovat kivien seassa pohjalla… muutoin ne kelluisivat. Laitoin täysin uudet vedet. En siis ole käyttänyt toisen akvaarion vettä vaan kraanasta suoraan. Lorautin veden mukaan tietenkin sitä parannusainetta ja pikkutipan vitamiineja. Tankkiin olen laittanut 35 litraa vettä, ei siis täyteen.

Olin siis hankkinut K-Raudasta ikkunoihin tarkoitettua verkkoa, joka oli valkoista. Leikkasin siitä akvaarion pohjan kokoisen palasen ja aloitin verkon asettelua pohjalle. Täytyy sanoa, etten ole juurikaan niin toivotonta yritystä koskaan vielää kokeillut, kun yritin saada sen hemmetin verkon pysymään siellä pohjan tuntumassa paikoillaan. Kirosanoilla ei ollut rajaa! Ihan sama mitä sen päälle laittoi, niin kaikki valu reunoista pois. Laittelin verkkoon siimalla kiinni ties mitä, jopa mikroaaltouunissa mukana tulleen korotusritilän. Noh, ajattelin, että fisut kyl kuolevat kohta jollen jotakin tolle tee ja pian. Päätin siis kokeilla onneani, ja laittaa sen mikroaaltouuniritilästä tehdyn viritelmän tonne akvaarioon testiin. Arvatkaas mitä siitä tuli? Ei mitään! Kalat pääs pohjalle karkuun jostakin sieltä reunoilta kun se helvetin verkko taipui siellä vedessä. Minulla meni hermot.

Huonosti nukutun yön jälkeen sain automatkalla Vuoksenniskalle älynväläyksen, että voisin kokeilla vielä kerran yhtä kikkaa jos se onnistuisi. Päätin tehdä siitä verkosta sellaisen astian, jossa on korkeat reunat. Tämä näytti toimivan loistavasti! Nimittäin, se on ollut eilisestä lähtien käytössä, ja kalat tykkäävät siitä. Ne ovat siis kuteneet jo. Laitan siitä kutemisesta eri blogin kunhan kerkeän. Mutta jaan tämän idiksen mielelläni nyt toistenkin kanssa, jos jollekin tulee tarvetta kutulaariolle 🙂

Tässä askartelupaskarteluohje ”kutukehikolle”

1. tein pohjasta pienemmän kuin mitä tankin mitta on, koska siellä olevaa suodatinta on helpompi siirtää tarvittaessa.
2. mitat on noin: 40 x 30 x 20cm (20cm on korkeus)
3. leikkasin sivuseinämälle reunojen yli menevät palaset ihan vain siksi, että ne sai sitten käännettyä kulmista. Päätypalat on tasan seinämän kokoiset ja ne on siellä sisemmässä kiinnitettynä tuohon pidemmän seinämän verkkoon. Samalla se antaa vähän muotoa tuolla viritelmälle kun on tavallaan kaksinkertainen.
4. käytin reunojen ”saumaamiseen” pussinsulkijoita, joita tulee esim pakastepussien mukana. Ne olivat muovipäällysteisiä. Niitä pätkin pienempiin osiin. Käsittääkseni niistä ei irtoa mitään metalleja yms veteen kun ovat tarkoitettuja elintarvikkeiden säilömiseen.
5. pussinsulkijat on suljettu ulkopuolelta ettei kalat satuta itteään niihin. Niitä kannattaa laittaa tiheään ettei vilkkaat elikot pääse karkaamaan lootasta 😉

VOILÁ! KUTULAARIO ON VALMIS…