Lemmikit

Vapun jälkeinen viikko oli jotenkin kylmä, ja parvekkeen siivous sai siirtyä suosiolla tälle viikolle. Räntää satoi monenakin päivänä, vaikka se suli nopeasti pois. Satuin yksikin ilta lähtemään sellaiseen aikaan kauppaan, että olin jäädä kunnon räntäsateen saartamaksi. Tietysti olin liikenteessä vekottimellani. Räntää satoi niin paljon, että sen sulamisesta muodostui suuria lätäköitä, joita oli vaikeaa väistellä. Onneksi ne kuivahtivat pois, ja samana iltana satanut viimeisin räntäsade ei enää kastellut minua kotimatkallani.

Olen jotenkin kärsinyt allergioista tänä keväänä ja senkin vuoksi parvekkeen siivous on pahasti myöhässä. Olin heti vapun jälkeen vanhempieni pihalla tekemässä vähän puutarhahommia, ja silloin sattui olemaan todella pahoja tuulenpuuskia. Yksi tuulenpuuska oli niin kova, että se pöllytti maasta jotain päälleni niin pahasti, että äänikin oli kateissa monta päivää, taas vaihteeksi. Söin noin kuukausi sitten antibiootti- ja kortisonikuurin kun poskiontelot tulehtuivat, ja silloinkin ääneni oli lähtenyt.

Kukkapenkin siivousta tiedossa

Tosiaankin oli korkea aika käydä tutkiskelemassa mitä äidin kukkapenkeille kuului. Pari edellistä vuotta on mennyt vähän laiskotellessa asian suhteen, mutta ei kuntokaan enää tässä iässä anna oikein periksi touhuta niin paljon, varsinkaan kovilla helteillä. Ehkä tilanne voisi olla toisin, jos sitä vaan tohottaisi menemään koko ajan jotain.

Pihalla on muutama kohta mistä pitäisi kaivaa juurakkoja pois. Joku vuosi sitten istuttamani valkoinen pihasyreeni on kuollut pystyyn viime kesänä, ja talon kulmauksessa ollut hansaruusu heitti henkensä. Se oli lisäksi vielä aika epäkäytännöllinenkin siinä kohtaa missä oli. Sen aika on lähteä.

Kukkapenkin reunuskivet saivat myös lähteä. Niiden alle on pesiytynyt todella paljon kusiaisia, joita en halua kukkapenkkiin. Vanhempani olivat hieman niukkoja kastelijoita viime kesänä kukkapenkin suhteen, ja siinä kävi sillä tavalla, että joskus aikoinaan istuttamani japaninjaloangervo kupsahti kukkapenkin kulmasta kun juuriin pesiytyi muurahaisia. Tai toivon, että se vielä nostaa päänsä sieltä jostain syövereistä. Tällainen upea ilmestys se aikoinaan oli.

Ymmärrän tottakai, etteivät vanhempani jaksa olla koko ajan hoitamassa jotain kukkapenkkiä. Onhan heillä ikääkin jo jonkin verran. Olisikin todella hyvä juttu, jos sinne saisi järjestettyä jonkun helpon kastelujärjestelmän missä vettä ei tarvitsisi kantaa pitkin paikkoja.

Sanoin kusiaisille että painukaas nyt sinne mistä ootte tulluki, ja nehän lähti heti johonkin muualle kun kivet oli nostettu ylös. Ilokseni huomasin muutakin erittäin loistavaa mullan seassa. Tai en juuri kusiaisten kohdalla, vaan muissa paikoissa mistä kaivoin maata. Mullassa oli todella paljon kasiaisia. Se on hyvän mullan merkki! Muokkasin kukkapenkistä noin kolmasosan ja istutin uudelleen punapäiväkakkaroita ja kevätesikkoja. Ainakin ne olivat pari päivää sitten vielä hengisä yöpakkasista huolimatta kun kävin katsomassa niitä.

Tarkoitus olisi muokata kukkapenkkejä sellaiseksi, että nurmikon leikkaaminen niiden ympäriltä helpottuisi. Kukkapenkkiä reunustaa kevätesikko, josta tulee ajastaan karmean näköinen. Sen voi ihan hyvin jossain vaiheessa alkukesää leikata ruohonleikkurilla matalaksi, kun on kukkinut. Samoin jotkut tulppaanit ovat sellaisia. En minä ainakaan jaksa niitä käydä joka vuosi nostamaan maasta ylös ja istuttamaan uudelleen. Kun ne ovat kukkineet ja rujon näköisiä, eikun leikkurilla yli vaan.

Liljat ovat upeita kun ne oikein kasvavat mittoihinsa, mutta juurakoita pitäisi välillä karsia rankallakin kädellä. Nämä liljat ovat joko olleet tontilla alunperinkin, tai sitten äitini on istuttanut ne sinne. En tiedä. Pitää kysyä häneltä paljon niitä saisi karsia. Niitähän voisi vaikka laittaa muuallekin kasvamaan sitten, jos juurakot jakaa osiin.

Toinen kukkapenkki näyttikin sitten todella surkealta. Siihen on päässyt myyrä vierailemaan. Kaivelin eilen yhtä siperiankurjenmiekan juurakkoa ylös kukkapenkistä ja huomasin, että juurakoiden alla on pelkkää ilmaa. En ole eläessäni nähnyt tällaista. Ei siinä auta muu kuin kaivaa miltei kaikki ylös ja perustaa tämä kukkapenkki uudelleen. Onneksi jotain oli säilynyt sellaisenaan. Idänunikko on aloittanut kasvamisen hyvissä ajoin. Myös pionit lähtivät kasvuun. Köynnöskehikon sisällä on todella pahat tuhot, ja aion poistaa koko kehikot, kun ovat niin ränsistyneen näköisiä jo. Lisäksi ne eivät kestä yhtään ojossa. Isäni oli sitä mieltä, että ne pitää säilyttää, mutta sitten saa kyllä keksiä kuinka hitossa ne saa pysymään vaaterissa.

Kaikki nämä projektit yleensä vaativat jonkun verran kapitaalia, jolloin kaiken saisi tehtyä alusta asti tyylikkäästi ja perusteellisesti, sikälis kun niihin sijottaisi tarpeeksi rahaa. Sehän nyt on sanomattakin selvää. Kompastelen jatkuvasti tähän asiaan, koska haluaisin kaiken toimivan niillä resursseilla mitä jo entuudestaan löytyy. Se vaan ei aina ole mahdollista. Ja jos saan jonkun kivan idean, niin se sitten myös torpataan. Perhe on pahin, niinhän sitä sanotaan. Mutta ei siitä sen enempää. Olen menossa jatkamaan hommia lähipäivien aikana, kun meille on ennustettu jopa +20C lämpötiloja. Josta tulikin mieleen, että taitaa olla jo korkea aika aloittaa parvekkeen siivous.

Parvekkeen siivous aloitettava N.Y.T. nyt!

En siis ole allergioiden takia halunnut mennä parvekkeelle tekemään siivousta, koska parvekkeen edessä kasvaa useita koivuja, joille olen allerginen. Kävin tänään hieman tutkiskelemassa mitä sinne kuuluu. En ole käynyt syksyn jälkeen parvekkeella lainkaan. Tänään on ensimmäinen päivä kun avasin tuon oven. Kaaos oli taattu, mutta huomattavasti hillitympi kuin olin kuvitellut. Aloin tuumasta toimeen, ja hyräilin mielessäni ”Cha cha cha”:ta. Parveke on saatava lauantaiksi kuntoon ja siivous on aloitettava niin ku nyt! (ennen ja jälkeen kun pieni siivous on tehtynä)

Kun katsoo oikein tarkkaan, niin siivouksen saattaa jopa huomata! Noh, vitsi vitsi. Ei sitä oikeastaan huomaa. Pitää jatkaa lähipäivinä. Myös vesiaihe on tällä hetkellä todella vaiheessa, eikä se oikein saa paikkaansa tuolla parvekkeella. Sehän oli tarkoitettu aluksi tuonne ensimmäisessä kuvassa olevaan vasemmanpuoleiseen ylänurkkaukseen. Mutta kun nyt partsille on tulossa se ihana puusohva, josta olen maininnut jossakin postauksissa. Se odottelee tällä hetkellä parvekkeelle pääsyä oven vieressä pystyyn nostettuna, ettei se vie turhaa tilaa olohuoneesta. Oikea sisustuselementti, sanon minä!

Onhan tuon parvekkeen siivous täysin kesken. Se on täynnä kukkaruukkuja, missä olen kasvatellut milloin mitäkin. Yllätyksekseni huomasin, että ruohosipuli on lähtenyt kasvamaan viime vuoden jäljiltä. Luulin, että kaikki elollinen on kuollut. Sillekin pitää keksiä joku paikka. Yksi kotkansiipisaniainenkin on lähtenyt kasvamaan rakentamassani puulaatikossa. Se saa pysyä siinä. Ei niitä tarvitse parvekkeen täydeltä ollakaan. Ehkä muutama muukin lähtee vielä kasvamaan, jos hyvin sattuu.

En oikein saanut Foxyn paljua laitettua ajattelemaani kohtaan kunnolla, ja sen sijoitus on edelleenkin hieman hakusessa. Olen nyt pyöritellyt sitä pitkin parveketta muutaman vuoden, ja se on vaan nyt saatava laitettua paikoilleen. Sen lopullinen paikka sijoittunee siinä kohtaa paremmin kun puusohva on paikoillaan. Se on niin suuri elementti, jonka todellakin haluan tuonne. Aikomukseni on myös tehdä istuma-alue sellaiseksi, ettei siihen sada vettä. Enkä halua myöskään paahtua siinä aamuisin.

En nyt jaksanut liikutella painavia Leca-harkkoja ees taas, kun parvekkeella oli muutenkin ahdasta. Siispä jätin paljun nyt hetkeksi oven taakse. Olisi hyvä saada sijoitettua se sillä tavalla, että parvekkeen oven saa tarvittaessa kokonaan auki. Eli joudun ottamaan parvekekaiteen vieressä olevat Leca-harkot pois. Niiden päällä kasvoi viime kesänä tomaatteja, josta nurkkauksessa oleva tyhjä ämpärikasakin muistuttaa.

Viime viikolla tapahtui muutakin erikoista, jota harvemmin pääsee todistamaan. Iso-Britannian kuningas Charles 3. kruunattiin. Tämä spektaakkeli oli pakko katsoa, koska sitä nyt ei kovinkaan usein näe kun kunkku saa kruunun. Tilaisuus oli käsittämättömän hyvin järjestetty ja paikalla oli todella eeppinen kirkkokuoro. Kuningasväen asut olivat upeita. Käsitin, että kyseistä tilaisuutta varten oli sävelletty jopa yhdeksän klassisen musiikin teosta. (Kuvan ottamista varten piti myös suorittaa pienehkö siivous, ettei kaikki pölyt näy.)

Yksi iso syy tähän siivousintooni löytyy myös siitä, että minulle on tulossa ihana kissavaljakko hoitoon kesäkuun alussa. Nämä ihanuudet olivat minulla hoidossa myös viime syksynä. Aivan upeita otuksia, tykkään! Tässä on Rölli, joka kyllä näyttää niin Rölliltä kun kissa vaan voi näyttää. Taisin julkaista tämän kuvan Instatililläni tuolloin. Saatan julkaista siellä ihan eri kuvia, mitä täällä.

Rölli otti haltuun myös tekemäni torkkupeiton, joka oli sängylläni viikattuna.

Toinen kissa on nimeltään Sysi. Se on todella musta, mutta pieni valkoinen pilkku löytyy rinnuksilta.

Itse asiassa kissa on niin musta, että sitä oli välillä vaikea löytää. Nämä olivat hoidossani lokakuun lopulla, ja silloin on tarjolla valoa aika niukasti, ainakin iltaisin. Kaikki valot vaan päälle, niin näki, missä nämä oikein liikkuivat, tai makoilivat. Tilanne lienee nyt kesäkuun alussa vähän valoisampi.

Eiköhän tässä ollut taas yhdelle kerralle ihan tarpeeksi höpinöitä, niin jatketaan seuraavalla kerralla sitten. Ehkäpä sitä on jotain kerrottavaa viikonlopun jälkeen? Suomen Euroviisuedustaja, Käärijä, sattuu olemaan yleisön ennakkosuosikki. Katsellaan miten käy. Mutta nyt tekemään loppusiivous parvekkeelle, että pääsisi siitäkin tänä kesänä vielä nauttimaan. Hyvää alkavaa viikonloppua!

PS. huomasitko nämä? Jos et seuraa Facebook-sivuani