Platyt senkun vähenevät…

, , ,

Johonkin olen varmasti kirjoittanut jo, että päätin erotella platyistä pojat ja tytöt eri altaisiin? Noh, niin olen tehnyt ja nyt meininki on hieman rauhoittunut. Minulla on niitä poikasia edellisiltä platyiltä 8 kappaletta, ja niistä on neljä koirasta 70-litraisessa akvassa, ja neljä naarasta 100-litraisessa akvassa… miksi en ostanut heti sellasta 200-litraista akvaariota?!? Tekisi mieli kirota kunnolla, mutta ei se tilannetta mihinkään muuttaisi… turhat höyryt saa päästettyä kropasta vaikkapa siivoamalla! Menköön sekin hyötykäyttöön jos täytyy vähän vi**ttaa.

Olen tässä muutaman platyn laittanut kuoppaan, niin sanotusti, kun ”matokuuri” aloitettiin. En tiedä onko niillä edes mitään matoja ollut, mutta suljetaan sekin mahdollisuus pois. Vettä on vaihdettu viikon välein molempiin akvoihin ja muut fisut kyllä porskuttelevat ihan ok, mutta noita platyjä on vain menehtynyt. On paljon mahdollista, että jotkut noista lajeista eivät vain kestä olosuhteita tms. Pari sellaista ostettua yksilöä ovat kestäneet vähän kaikkea. Kuitenkin tuosta tankista, mistä platyt kuolevat, niin otot ovat edelleen hengissä, jotka ovat erittäin herkkiä kaikille vedenmuutoksille. Pakko siellä jotain on olla oikein. Pitänee käydä mittauttamassa vesiarvot vielä uudelleen. Akvassani saattaa olla liian pehmeää vettä heidän makuunsa… mutta senkin tietää sitten tarkemmin kun käy ne vesiarvot mittauttamassa.
Kävin kirjoittamassa asiasta Aqua-Web-foorumille. Seuraavassa linkki:
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=39&t=181525

Platy problem

Kävin ostamassa kaupasta aikanaan kaksi tummemman punaista platyä, kun ne olivat mielestäni todella kauniin värisiä. Akvan lamppu myös korostaa punasävyisiä kaloja. Toinen oli koiras ja toinen naaras. Koiraat olivat tuolla pienemmässä tankissa, niin kuin jo mainitsinkin, ja naaras tässä suuremmassa. Koiras kuoli vissiin kuukausi sen jälkeen kun olin sen hankkinut ja naaras on tuolla heittämässä henkeään parasta aikaa. Koirasten kohtaloksi on saattanut koitua myös yksi toinen poika-platy, joka oli altaassa hetken aikaa. Olen yrittänyt lueskella kaiken näköisiä käyttäytymismalleja noille fisuille, mutta en ole kyllä törmännyt sellaiseen artikkeliin vielää, jossa kerrottaisiin, että koiras-platy tappaisi toiset kalat jahtaamalla… varsinkin jos ne muut platyt ovat myös koiraita. Onhan tuolla tankissa muitakin kaloja kuin platyt! Niin sanotussa ”ukkotankissa” saivat kyytiä muutkin kalat kuin platyt kun siellä oli kunnon kukkoilija-platykoiras! Sama ukko kerkes parittelemaan varmaan kaikkien naaraiden kanssa tuolla isommassa altaassa, ja jahtaamaan ne henkihieveriin, ennen kuin tajusin siirtää sen sieltä pois. Siirsin sen myös sillä tavoin, että se joutui olemaan jonkun aikaa yksinään platynä siellä pikkualtaassa. Sitten siirsin muita koiraita sinne jälkikäteen, jotka saivat myös kukkoilijalta kyytiä. Noh, ei siinä muu auttanut kuin pistää ukko ”ojennukseen”. Nyt altaassa on rauhallisempaa kun siellä on vain neljä itse kasvattamaani koiras-platyä… ne ovat vieläpä veljeksiä.
Tässä kuva siitä kuolevasta platystä… se oli oikein pulskea vielä pari viikkoa sitten. Luulin, että loishäätö olisi tehnyt sille hyvää. Kuva on otettu 6.1.2011

Red Wagtail Platy

Loishäätöä on tämän päivän jälkeen enää yksi kolmen päivän kokonaisuus jäljellä ja aion tehdä uuden häädön kesällä sitten.

70-litraisen akvan muodonmuutos
Pikkutankkiin on tarkoitus vaihtaa hiekka jossakin välissä lähiaikoina hienompaan, kunhan saan aikaiseksi hankkia muutaman lisä-ämpärin mihin voin varastoida vedet ja kalat siksi aikaa. Musta sora on näemmä ihan liian karkeaa kuparimonnisille, joita haluaisin tuonne lisää. Epäilen sora-asiaa vain siksi, koska kupareilta on hävinneet viikset jostakin syystä. Muilla monnisilla ne ovat olleet ihan ok tallella. Kuparit ovat muutenkin hirmuisen säikkyjä. Niitä on vain kolme, ja jotenkin minusta tuntuu siltä, että se yksikin niistä on sokea kun se välillä ui missä sattuu eikä ole niiden muiden kanssa parvessa. Tarkoitan uimista missä sattuu sitä, että se ui akvan keskiosassa eikä mene pohjalle laisinkaan. En kehtaa sitä nyt vielää lopettaa. Hengissä se on pysynyt useamman kuukauden jo kuitenkin noinkin ja ruokaa se jostakin kasvien lehdiltä välillä näyttää saavan. Mutta tuo akvan hiekanvaihtoprojekti on sitten jo seuraavan blogin aihe… samoin uudet kasvien hankinnat.

Platyt senkun vähenevät… Read More »

Matokuuri kaloille

, , ,

Olenkin ihmetellyt, miksi noita kaloja piti onkia joka viikko tuolta akvasta pois, niin syy saattoikin olla loiset. Noh, loisia kuulemma on kaloissa aina ja niistä pääsee eroon ostamalla akvakaupasta loishäätösapuskaa. Aloitin kalojen loishäädön tänään tapettuani yhden platyn, joka oli kyllä melkoisen huonovointinen. Se ei edes räpiköinyt vastaan kun otin sen käsiini 🙁 Sen kidusten vierestä näytti tursuavan sellainen valkeahko uloke, jonka johdosta päättelin, että se on varmaankin joku mato. Ei muuta kuin akvakauppaan ostamaan lääkkeet!

Akvakaupassa selvisi, että loishäätö tehdään yleensä kaloille edes kerran vuodessa riippuen siitä kuinka paljon kaloja tulee akvaan lisää. Nyt kun tarkemmin ajattelen asiaa, niin noita kaloja on varmaan siksi juuri kuollutkin koska en ole madottanut niitä. Kalojen sisäelimet voivat ihan yhtä hyvin tuhoutua loisistakin, ikään kuin se näyttäisi vesipöhöltä tai jotain. Syy siis voi olla aivan jossain muualla. Tehkää kaloillenne loishäätö niin kuin tekisitte kissoille ja koirillennekin!

Matokuuri kaloille Read More »

Akvaario uudistuu

, , ,

Olin jo pitkään kuolannut uutta suodatinta akvaarioon. Kun joulu sattui lähestymään, kysyi äitini, että mitä haluaisin joululahjaksi. Minulla oli enemmän kuin sopiva vaihtoehto! Sain tilata joululahjaksi Zooplus.fi-verkkokaupasta ulkosuodattimen akvaariooni. Kyllä se on niiiiiin hiano!

Suodatin saapui viikon päästä tilauksesta. Päätin viritellä sen viikonloppuna (18.12.2010), ja sain siihen hieman avustusta kaveriltani. Se oli tavallaan kinkkistä hommaa, koska letkut eivät oikein meinanneet taipua. Ei siinä muutoin ollut kovin montaa likkuvaa osaa. Letkut olivat sen verran jäykät, että niitä oli hyvä jonkun toisen pitää jostakin kohtaa kiinni, jos toisesta päästä taivutetaan.

Päätin laittaa suodattimen akvaarion oikeaan laitaan. Minulla on akvan jalustana alumiinikehikko, johon saa yhden hyllyn akvan alapuolelle. Koska ulkosuodatin osoittautui melkoisen kookkaaksi kapistukseksi, oli minun jatkettava tuota hyllyä sen verran, että suodatin saadaan viriteltyä muualle kuin lattialle… se ei siis mahtunut hyllylle akvan alle niin kuin alunperin olin suunnitellut (en siis laskenut mittoja laisinkaan).

Kun suodatin oli viritettynä, akva näytti tältä! Kaikki kasvit ja tavarat olivat ihan hujan hajan…

Noh, kun sisäsuodattimen ottaa akvasta pois, niin yht’äkkiä tajuaa, että sen sisustutksen voi vetää uusiksi. Tässä vaiheessa oli pakko yrittää malttaa mieli! Kalat olivat jo suodattimen vaihdosta hämillään niin ei sihen viitsinyt enää akvaa uudelleen järjestellä, vieläpä suunnittelematta. Päätin odotella kasvien uudelleen järjestelemisen kanssa parisen viikkoa.

Seuraavassa kuvassa kasvit on järjestelty uudelleen. Edellisessä versiossa oli muutama kasvi joita ei oltu istutettu lainkaan. Tässä uudessa sisustuksessa ne näkyvät taka-alalla, ja oikeassa kulmassa etualalla on uusi tulokas, tiikerilumme. Sain sen eräältä toiselta akvaarioharrastelijalta (tai lähinnä ammattilainen minuun verrattuna).

Koska minulla on akvassani platyjä, päätin siirtää kaikki amerikanvesitähdikit vasempaan osaan akvaa. Kasvien eteen laitoin ruukun, jossa partis mielellään majailee. Vastakappaleeksi oikeaan laitaan sijoitin viistosti puunkuoren näköisen koristeen, jossa partis majailee myös. Puunkuoren näköisen koristeen aukkoihin päätin viritellä pari kasvia; jaavansaniainen ja kongonkeihäslehti. Toivotaan, että ne pitävät tästä ajatuksesta 😀 Rehut toivon mukaan ottavat koristeeseen kiinni ja rupeavat kasvamaan siinä.

Jos muuten ihmettelitte, että miksi tuossa edellisessä kuvassa on jotakin sinertävää keskellä kasveissa, niin se johtuu siitä, että olen asentanut akvaan niin sanotun kuuvalon. Tässä kuva siitä, kun kuuvalo on päällä.

Kuuvalo on ehkä siistein asia sisustuksessa ”teknoilijalle”, mitä akva voi tarjota! En muista tarkalleen mistä oikein sain päähäni moisen edes hankkia, mutta kyllä on hiano. Kuuvalossa on LED-putkilo, jossa on useita valoja. Minulla ne ovat sinisiä. Valoputkilo viritetään akvalamppuun kiinni klipseillä, ja valon voimakkuutta voi säädellä sen muuntajassa olevista kytkimistä. Kun akvaariosta sammuu normaali valo, tämä tunnelmallinen kuuvalo jää loistamaan. Ehkä kamerani ei pysty antamaan tarpeeksi upeaa kuvaa siitä, miltä tuo akva näyttää kuuvalossa paljaalla silmällä, koska näky on aivan uskomaton!

Nyt on pakko mennä nukkumaan niin huomenna taas jaksaa. Kello on jo aika paljon! Jatkan akvajuttua myöhemmin uusin kuvin, jotka ovat jo varattuina seuraavaa kirjoitusta varten…

Akvaario uudistuu Read More »

Lunta tulvillaan….

, ,

Parisen viikkoa takaperin saimme nauttia ihanista pakkaskeleistä Imatralla…

Viikko sitten, kun katsoin keittiöni ikkunasta pihalle, näkymä oli seuraava
Lunta ei olllut juurikaan satanut sitten tuon edellisen kuvan jälkeen… ehkä parisen senttiä vain.
Kun katsoin tänä aamuna tuonne pihalle, niin näkymä on aivan toinen!
(kuva otettu aamulla n. klo 9.30)

Lähdin käymään paikallisessa postissa viemässä muutamia kirjeitä… liikenteessä vallitsi todellinen kaaos. Lunta oli satanut eilisestä paljon, eikä aurauskalusto ollut pysynyt perässä. Keli oli juuri autoilijan kannalta niin kettumainen kuin ostata ja olla – kun ajoi muutaman metrin, oli tuulilasi taas jäässä, eikä siitä nähnyt mitään läpi. Minulla ei kuitenkaan ole autossani niitä kaikkein halvimpia pyyhkimiä, vaikka ”Fiiu” onkin. Puolet ajasta tuli ajeltua lähinnä tuurilla toivoen, ettei kukaan jalankulkija päätä vaaleassa talviasussaan lähteä ylittämään tietä kuvitellen, että kyllä se auto jarruttaa! Tuossa kelissä ei nimittäin nähnyt juuri mitään. Kun ajoi suurempia nopeuksia (60km/h), niin siinä kerkesi jo tuulilasi selkiytyä, mutta pienemmissä nopeuksissa (40km/h) ei ollut mitään toivoa, varsinkin kun piti vähän väliä pysähtyä liikennevaloihin jne. Sen jälestä ei kyllä tuulilasin läpi kauhean hyvin nähnyt. Toivottavasti joku pelkästään jalkaisin kulkeva tämän lukee ja tajuaa, että autoilijalla on niin paljon katseltavaa siellä ratin takana huonoillakin keleillä, että sen on toisinaan lähes mahdotonta huomata äkillisesti suojatielle käveleviä jalankulkijoita… te ette edes väittelisi asiasta vastaan jos ajaisitte autolla! Ja pimeällä ne heijastimet…

Ei tarvinnut paljon fillaria postin parkkiin laittaa, saati sitten päästä hoitaa asiansa rullatuolilla liikkuen… ihan toivoton tilanne, eikä sille oikeastaan voinut edes mitään. Lunta tuli mitä tuli.

Päätin lähteä käymään isääni moikkaamassa Vuoksenniskalla, koska hän oli ollut hiljattain flunssassa. Puolikuntoisena ei nääs ole kovin järkevää käydä lumitöitä tekemään. Jäin ensitöikseni jumiin autollani kujan päätyyn!

Kadun ja kujan välissä on kevyenliikenteenväylä, joka oli kyllä aurattu… sitten niiden teiden välissä oli sellaiset puolen metrin korkuiset penkat aurauksen jäljiltä. Siihen jäi pikkuinen Fiiu. Meinasin jo soittaa isälleni, että tulisi lapion kanssa kadun päähän kaivamaan autoa sieltä pois (tuulilasista ei edelleen nähnyt missä oltiin), mutta aikanani sahattuani edestaas, pääsin pakilla sen verran taakse päin että sain vautia päästä kinosten yli määränpään suuntaan. Siinä minun pikkuruinen Fiiuni sai kunnon lumialapesut! Kujaa ei oltu tietenkään aurattu ja siellä oli ainakin sen 30cm lunta joka kohdassa. Seuraava paikka johon Fiiu jäi jumiin oli kun yritin ajaa sen pihaan, jossa on pienehkö ylämäki…

Ei siinä auttanut muu kuin pakittaa takasin kujalle ja aloittaa parkkipaikan kolaaminen! Mukavasti tuuli tuiversi tuossa kohtaa ja viskeli lunta mihin suuntaan sattui. Naamassa tuntui lähinnä siltä, että sitä kohti oltaisiin heitetty läjä nuppineuloja, jotka olisivat saaneet Pinheadinkin (Hellraiser-elokuvahahmon) kateelliseksi. Muutaman kerran auto jäi johonkin kinokseen kiinni kunnes sain sen verran vauhtia (ja kolasin pihaa lisää), että pääsin parkkeeraamaan autoni siihen. Niin kuin kuvasta näkyy, vanhempieni autopeite on hautautuneena lumen alle (oikeassa laidassa). Huomioitavaa vielä sen verran, että kuva on otettu jotain puolen päivän aikaan, ja aamulla lunta ei ollut satanut juuri ollenkaan… arvatkaapa kuinka paljon sitä lunta on tällä hetkellä, kun sitä on koko päivän satanut! (n. klo 23.30)

Vanhempieni talolta lähdettyäni päätin kipaista Minimanin kautta ostamassa autooni pinkin lumilapion (sitä ei ilkee äijät varastaa) siltä varalta, että joudun lapioimaan autoni puuterilumesta jossakin muussa kohteessa mahdollisesti. Seuraavaksi käytinkin sitä lapiota oman pihani parkkipaikalla…

Mielenkiinnolla odottelen mitä tästä oikein kehkeytyy. Ennusteiden mukaan lumisateen pitäisi lakata huomiseen mennessä. Ei siinä sitten kauaa enää mene kun tiet yms saadaan kuntoon. Mutta tämä tästä lumisateesta… odotellaan…

Lunta tulvillaan…. Read More »

Kutupäivä

, , , ,

Tapanani on kotiin tullessa, että otan kengät pois jalasta, käyn paijaamassa kissoja ja käyn tarkastamassa akvaariot. Koska kissat eivät olleet tänään kotona siirryin suoraan akvaarioihin. Vein eilen (su:na) makkarista olevasta akvaariosta mustetrat (3 kpl) uuteen kotiin. Kiitos Ninalle, joka otti ne huostaansa! Akva oli ihan ok. Menin olohuoneeseen toista akvaariota katselemaan… minullahan kutevat täplämonniset! Noh, oli hetken aikaa tietenkin vaikeaa pysytellä irti siitä kudusta, koska edelliset kudut noin kuukausi sitten menivät platynpoikasten suihin… tai lähinnä kuoriutuneet larvat -> minäpä sitten päätin noukkia sen kudun sieltä akvasta pois ja laittaa ne harson sisälle tekeytymään!

Ei tässä taaskaan muu auttanut kuin käydä virittelemään verkkoja. Koska platyjen jäliltä poikaskehikossa oli vielä hyttysverkko, päätin laittaa alkuperäisen harson poikasaltaan sisäpuolelle. Hyttysverkossa olisi ollut liian suuret rakoset, ja poikaset olisivat päässeet pois. Viimeeksi kun ne olivat tuolla tavalla lehden pinnalla laitettuina verkon sisälle, uskon tosiaankin että platyn poikaset söivät ne toukat jotka niistä kalan munista kuoriutuivat… sehän oli varmaankin varsinaista herkkua heille! Nyt sinne ei pääse ulkopuolelta kalat käsiksi eikä sisäpuolelta ulos… eikä siellä ole muita kaloja tai kutua kuin täplämonnisten.

Kutu on toisille kaloille todella herkkua. Akvassanni on platyn poikasia ja nekin yrittivät syödä kutua ihan innolla. Siksi päätinkin kokeilla ottaa kudun akvasta pois. Sain murto-osan talteen, mutta silti jos kaikista kuoriutuu jotakin, odottelen ehkäpä sellaista 50 yksilöä täplämonnisia tai ehkä enemmänkin. Nuo elukat eivät säikkyneet mitään, kun kävin sieltä sitä kutua kourimassa. Nyt on käsinahat ihan rypyssä kun oli liotettuna tuolla akvassa pari tuntia 😀

Tässä sitten emo

Tämän kutuparina oli viime keväällä tullut poika, joka tuli siirrännäisenä toisen akvaarion hankinnan mukana. Poikapoloisella ei ollut edes viiksiä silloin, tai eihän ne takaisinkaan ole kasvaneet vieläkään. Uutterasti se puolusti kututaan ja yritti ajaa platyt pois kudun läheisyydestä. Oli nimittäin evät aika rottingilla 😀 Jätkä ui ympäriinsä kuin jokin pelottava hai konsanaan. Noh, minuahan se ei voinut säikytellä, vaan sain kaikessa rauhassa ottaa kudun talteen vaikka monniset olivat aivan käteni vieressä uutta kutua tekemässä. Nuo ovat oikeastaan aika kesyjä – niitä saa tuuppia tieltä pois jos sattuvat olemaan jossakin kohtaa mitä minun pitää räplätä. Ei ne meinaa hievahtaakaan ennenkun vähän sormella taputtelee. Söisivät varmaan kädestä jos kokeilisin… tiedä häntä.

Sitten toisiin kaloihin…
Leopardiseeprakala-naaras päätti päivänsä eilen, tai minä päätin sen päivät kun ui suurin piirtein pystysuunnassa tuolla akvassa. Se on niin selkeästi parvikala ja tuolla pienemmässä akvassaon enää kaksi seepristä. Tiedä kuinka kauan nekin sitten jakselee siellä. Ne ovat molemmat tod näk koiraita niin ne ei uuvuta sitä ainoaa naarasta siellä ihan loppuun, kun siltä minusta tuntui että tälle edelliselle kävi. Aika näyttää, ja jos joku haluaa ne niin saapi kyllä. Olen laittanut ilmoituksen niistä Aqua-web -foorumille. Samaisessa pienessä tankissa mukana tulleet kolme mustatetraa saivat kodin eilen 🙂 Niistäkin oli laitettu ilmoitus foorumille ja Nina ottikin yhteyttä aika piakkoin. Vein fisut hänelle ja sain samalla muutaman kultaisen neuvon akvojen hoidoista häneltä. Hänellä oli muutama akva kotonaan ja oli perustamassa isoa akvaa, johon halusi sitten nämä minunkin antamat tetrat laittaa. Kyllä oli upeat akvaariot, ja voi vitsi miten upeita kasveja. Kysyinkin sitten hieman neuvoja, ja ilmeisesti se lannoitus on se A&O noissa. Samoin vesien vaihdot ja carbonaatin lisäys, mikä hieman yllätti. Noh, niitä sitten kokeilemaan. Aion täst’edes lannoittaa rehuja paljon enemmän niin ne voivat paremmin, kun sillähän sen levänkin saa kitkettyä, eikös?

Mutta nyt on pakko lopetella tältä illalta ja mennä nukkumaan. Huomenna työpäivä! Kirjoittelen lisää noista pikkumonnisista kunhan pääsen siihen asti että niistä jotakin saa selkoa. Käsittääkseni ne kuoriutuvat noin kolmen päivän päästä.

Kutupäivä Read More »

Scroll to Top