MinnaG.

Kukille uudet mullat ja ruukut

Kävin tuossa taannoin hankkimassa muutamalle rehulle uudet ruukut, tietenki isommat. Sain vihdoinkin tänään aikaiseksi siirtää niitä niihin.

Tein sellasen judeksin, että laitoin kaksi aikaisemmin erikseen ollutta rehua samaan ruukkuun, tietenki samaa lajiketta. Katsotaan mitä tapahtuu. En muista tarkalleen kuinka vanha tuo minun tulilatva on. Tein siitä sellaisen villin kokeen aikanaan ja laitoin kaksi pikkusta oksanpätkää suoraan multaan, ja odottelin, että lähteekö ne kasvamaan siitä vai kuolevatko. Noh, ne lähtivät kasvamaan ja ovat tällä hetkellä saman kokoisia kuin emokasvikin 🙂 Aika köyhät kukat se tulilatva tekee kyl jälkikäteen, mut onha toi aika makeen näkönen rehu kuites. Siitä on kasvanu ihan komea mehi! Kunhan aika antaa periksi niin otan siitä kyllä kuvan galleriaan. Olen käsittänyt, ettei tulilatva kuki enää ”oston jälkeen” samalla tavalla, tai lähinnä kukinto on erillainen, mutta ei se mitään. Toivottavasti en kuites tappanu sitä nyt tolla siirrolla kun suureksi näyttää muuten kasvavan.

Vaihdoin myös kiinanruusuni uuteen, suurempaan ruukkuun. Kattelin sitä hieman ympäriinsä kun sen lehtiin on alkanut tulla sellaisia läikkiä että ei v**tu, taasko siinä on jotaki elukoita, mutta mitää en nähnyt vaikka suurennuslasilla katselin. Syy selvisi kun vaihdoin sitä toiseen ruukkuun! Olen näköjään kastellut sitä aivan liikaa. Pinnasta multa oli ihan ruutikuiva mutta sit melkee juuret lillu liejussa. Elikkäs, nyt jos ois viisas ni rupeis kastelee noit rehuja sillaa mittojen kanssa eikä suoraa kannusta, ja vielä jos ois viisaampi, niin oottelis että niil rehuil vähän nuokahtaa ne lehet. Sillo ne tarviaa vettä! Tai sit pitää keksiä jotaki pillisysteemejä että sinne pohjalleki menee ilmaa ja multa saa happea sinnekin. Hmm… muutekseen helvetti soikoon – noistahan puuttui salaojitus. Noh, ei muutaku uusiks istutus jossaki vaihees. Ehkei kuitenkaa tänää.

Ihmeellistä kyllä, aasinkorva kasvaa kasvamistaan. Se näytti silloin aikanaan, että delaa ihan tyystin, mutta olen saanut sen tänä talvena kasvamaan yllättävän paljon. Pelkäsin, että se kärsii, kun sijoitin sen tuonne makkarin ikkunan ääreen suht vetoiseen paikkaankin vielä. Tietty, se auttoi, että etsin sille jotakin hoito-ohjeita kuten tasaisen kosteuden pitäminen tärkeää 😀 Taidankin tehdä noille rehuille sellaiset omat kyltit missä lukee mitä hittoa niille pitää tehdä. Tää miun kämppä ei oo nii ideaalinen paikka rehujen kasvatukseen ku täs on talvisin todella kuiva ilma. Semmonen että itelläki nenästä vuotaa kovil pakkasil veri aamulla ku herää. Kesällähän tää on mieletön… parveke ku kasvihuone jne. Minul on vielä, asiasta kukkaruukkuun, ni toinenkin aasinkorva kasvamassa amppelissa. Kun tossa emorehussa oli muutama hassu oksa jäljellä, niin otin siitä pistokkaat ja iskin toiseen ruukkuun. Tämäkin taas jostakin luettua, että näin se lisääntyy. Mie taas aattelin, että jos toi nyt tuosta kuolee niin olipahan hauska tutustua. Ylläri, se lähti kasvamaan… siis molemmat. Siistii!

Annoin traakkipuulle myös uudet mullat ja ruukun. Se oli syöny kaiken aikasemman mullan jo, ja ihmettelinkin että miks se lakkas kasvamasta. Hengissä se oli kyllä ja ihan täydes mitassaan, mutta ilmeisesti sitkutellut jonkun verran. Yhen traakin heitin männikköön ku se oli niin kitukasvuinen. En halua sellaisia rehuja 😀 Noh, ei ne kaikki voi kasvaa toivotulla tavalla – maasta sinä olet tullut ja maaksi sinä olet…

Olen saanut herätettyä henkiin myös ton Yucca-palmun, joka on peräisin kaverilta. Hän ei kuulemma oikein nyt jaksa hoitaa rehuja, niin sitten se on minul hoidossa. Toivottavasti en tapa sitä. Samalla häneltä on peräisin posliinikukka, joka sai myös tämän vuoden puolella uudet mullat ja ruukun. Samalta henkilöltä on tullut aikoinaan taloon tollanen anopinkielikin. Se on ollut hieman ongelmallinen kasvatti, mutta laitoin sen tollaseen lasikippoon nyt kasvamaan. Ei hajuakaan miten se siinä viihtyy. Sillä on kasvualustana tällä hetkellä akvaariosora. Ainakin se sen voimalla kestää hyvin pystyssä, ja sit toi lasiastia on tollanen korkea, kapea, ehkä maljakkomainen. Toisen anopinkielen taidan heivata v**tuun ku ei se oo kasvanut varmaan kolmeen vuoteen yhtään… siis tosta toisesta otetut pistokkaat. Taas ”tieteellinen koe” ja kokeilin orkkiksesta ottaa lehtiä ja survasin multaan pystyyn juurtumisen toivossa. Onha sil pikkuruiset juuret siel, mut ei toi kyl lähe mihinkää tosta kasvamaan, tai en jaksa oottaa enää 😀 Komposti siis kutsuu. Täytyy siit todeta, että anopinkieli lisääntyy parhaiten jakamalla.

Jees, mut nyt alkaa näpit jo kramppaamaan, ni pitää lopetella tältä erää, tai antaa hieman näppien levähtää 🙂 Palailemme taasen sit seuraaval keralla!

Kukille uudet mullat ja ruukut Read More »

Siemeniä tilauksessa

Tuli tossa kaiveltua kokonainen päivä kaikennäköisiä nettisivuja mistä voisi käydä hankkimassa kukkien ja vihannesten siemeniä. Voi helvata minkälaisen läjän niitä siemeniä saakaan parilla kympillä!

Kävin entuudestaan läpi noita mitä keräilin viime kesänä, ja niitäkin oli aikamoinen läjä. Sain vihdoinkin aikaiseksi lajitella ne ja nyt ne on tuolla pakastimessa saamassa kylmäkäsittelyä. Jotkut siis vaativat talven pakkaset, että itävät kasveista kerätyistä siemenistä. Pitää tehdä suunnitelmia mihin laittaa mitäkin, ja hieman kokeitakin… kävin viime kesänä keräämässä Aatun naapuritontilta Akileijan siemeniä niistä kukista suoraan, ja osasta ei oo mitään hajua minkä värisiä ne ovat. Suuri osa on niitä tumman violetteja ja vaaleanpunaisia maatiaisia, mutta siellä oli niitä kaksivärisiä hybridejäkin. Niitä tulee nyt sitten lisää sieltä kaupastakin – jos tulee. Tein tilauksen jostain virolaisesta nettikaupasta. En maksanu vielää tilausta kun valkkasin PayPal-vaihtoehdon ja sielt pitäs kai ekan tulla laskukin enneku käyn mitää makselee.

Enivei, nyt on tutkielmat tehtynä tältä päivältä, ja käyty tekee exceliin taulukot ja kaikki että saa pidettyä noista siemenistä jotakin kirjaa. Seuraavaks on sitten lainattava jostakin porakonetta mil sais pisteltyy vähä reikiä toho miun betoniseinään. Tuohon ku ei mikä tahansa vispilä pure! Noh, kysytään apuva tädin mieheltä kun sillä on kaikennäkösii laitteita. On muuten rakentanu miulle kukkapöydän ja pyykkikorinkin. Kätevä käsistään 🙂 Sellasii ne maalaistalon isännät on… Minul on tasan kaks ikkunanalusta mihinkä voi taimia laitella kasvattamaan ja nekin pitää sillä tavoin virittää ettei kissat pompi sitte niissä rehujen päällä. Niitten kanssa joutuu hieman tekemään töitäkin suunnittelujen suhteen jollei halua, että kaikki on paskana samantien.

Edit: 9.2.2010
Jäikin sitten eilen jutut kesken ku netti hävis yht’äkkiä koneesta… tai taidan tietää syynkin. Pitää välillä irrottaa toi USB-verkkopalikka tuost ja liittää sitte uusiksi. Ilmeisesti miun verkkokortti ei oikee diggaa aina tuosta, ja tietty, tällä hetkellä kirjottelen tästä PC:n puolelta niin Windows ei aina nyt ole se paras vaihtoehto kaiken aikaan saamiseksi 😉 Enivei, lisään sitten tähän viestiin kuulumisia eilisestä lähtien kun asiat sinne liittyvät.

Sain sieltä siemenpuljusta sähkistä että ”maksapa lasku” ja laitoin takasi että sil paypalil tosiaan. Toivottavasti on luotettava mesta. En mie kauheen isolla summalla tilannu, paril kympil vaa. Sen ehkä raaskii ”menettääkin” jos toi kauppa nyysii rahat 😀 Juon sit vaik yhen korin kaljaa vähemmän…
Laitan sitte seuraavaks vähä listaa mitä tilasin:
Ritarinkannuksia kahta eri väriä
Ruusunätkelmiä kahta eri väriä
Tuoksupielusta
Yrttejä: neilikka, basilika, rakuuna, lipstikka, tilli
Akileijoja <3 (pakko oli ottaa muutama lajike vielä ku ei tiedä mitä noist miu seteist oikee tulee) YMS Onha tuos noita jo näköjää - 26 pussukkaa tulos... ainii ja viel neljää eri lajia tomskuja 🙂 Ton kaupan osoite on muuten: https://seemnemaailm.ee/fi/

Siemeniä tilauksessa Read More »

Akvaarioelämää + auton kiroamista

Tykästyin joku aika takaperin hankkimiini petokotiloihin sen verran, että kävin noutamassa vielä toisen setin. Nyt niitä on 4 tuolla kuljeskelemassa. Ne tosiaankin putsaavat akvaariota kaikin puolin. Niitä pitää vaan olla tarpeeksi että ajavat asian. Jos kasvijätteet ja kalojen kakat loppuvat ennen aikojaan, niin niille voi tosiaankin syöttää pellettejä. Ilmeisesti niillä on tarpeeksi mässäiltävää, aloittelija kun olen näissä hommissa, niin taidan hieman liikasyöttää kaloja. Kissat muuten tuntevat akvaarioelikot nimellä fisut, koska kalojahan he syövät muutoinkin, mutta noihin ei ole koskemista. Aivan eri asia 😀 Akvaariossa siis on fisuja, ei kaloja.

Muutakin elämää sitä näköjään välillä joutune kärsimään kun auto ei tänään esimerkiksi startannut ollenkaan. Perkeleen lämmitystolppa oli ajastettu väärin. Ei ihme, ettei ”Peto-Fiiatti” lähde käyntiin kun pakkasta on ollut keskimäärin -20 yli vuorokauden edellisestä käynnistyksestä… kuulostaa ihan tietokoneen toiminnalta. Valkonen iglu siis lepäilee parkkipaikalla vielä huomiseen, ja toivottavasti sitten käynnistyy. On muuten tavallaan ihan helvetistä, että talvella joutuu tollasella autolla ajelemaan, joka on tehty tai suunniteltu Italiassa. Ei siinä toimi ees perseenlämmitin. Täytyy pitää huoli, että käy virtsaamassa ennen ja jälkeen kun sillä lähtee liikenteeseen ettei tarvitse pian hakea antibioottikuuria kun saa kusitulehduksen. Eilen tuo ”peto” (mainoslause: Fiat on petojen sukua) päätti jättää käyttämättä useamminkin tyypille ominaista ohjaustehostetta puolet päivästä kun sillä liikuskelin. Nyt kun tarkemmin ajattelen, niin senköhän takia olkalihakset on ihan jumissa olleet tänään? Syytetään siitäkin fiiattia. Ei ollut kivaa kurvailla tuolla parkkipaikkojen lomassa autolla, kun tiennyt mitenkä ”ketterästi” auto kääntyy… tai siis eihän se todellakaan ketterästi kääntynyt!

Joomut, nyt on taas pikkuset stoorit kirjoiteltu ja aika mennä koht lepäilemään. Yritetään taas kirjoitella lähiaikoina tännekin niin ei tule hurjempia pausseja. Noista petokotiloista sen verran, että huomasin tossa kun ruokin fisut, että tos vissii kaks niistä taitaa olla just suvunjatkopuuhissa, tai sit se toinen yrittää syödä sen toisen 😀 Tällä viimesimmällä erällä (2 kpl) oli toisella mukana semmonen pikkunen poikanen kyljessä. Kun laitoin ne tonne tankkiin, niin se poikanen irtos siitä emosta sen verran, että tipahti toiseen kohtaan. Noh, seurasin sitä hetken verran, kun tietty kävi mielessä että kolhiintuiko se pahastikin pudotuksessa, niin se emo kävi etsimässä sen poikasen sieltä. Se meni sen päälle ja otti sen tavallaa ”haltuun”. Kävi kyllä mielessä että oisko se sen syönyt kuitenkin pirulainen, kun en ole sitä poikasta nähnyt enää missään, mutta niin se emokin meni sitten siitä jonkun ajan päästä hiekan sisään. Veiköhän se sen poikasen sinne hiekkaan turvaan? Täytyykin tutkia asiaa tarkemmin… onneks on tällanen päiväkirja mihkä voi kirjottaa aina tapahtumia ja tarkistella juttuja myöhemmin 🙂

Enivei, nyt täältä tähän.

Akvaarioelämää + auton kiroamista Read More »

Uusia petoja tankkiin + hoito-ohje! (Petokotilo)

Päreet paloi tyystin noihin nilviäisiin ja päätin käydä metsästämässä pari petokotiloa… siis akvaariooni on ilmaantunut sellaisia pikkuruisia kasveja syöviä kotiloita. Laitan kuvan jossakin vaiheessa. Kävin jopa löytämässä nimenkin tuolle otukselle – tai kahdelle! Toinen limanuljaska on Kehäkotilo ja toinen Huppukotilo.

Petokotilot lähti samantien liikuskelemaan tuolla akvaariossa ees taas. Pitääkin välillä käydä tarkistelees etteivät ne oo syöneet kaloja sieltä. Ainakin kun täältä katselee, niin näkee kun kalat uivat sikin sokin tuolla.

Joo hyvältä näyttää! Aikamoista vauhtia tuollanenkin kulkee 😮
Toista en löytänyt tuolta vielää, mutta se lienee löytyy sitte myöhemmin kun etsiskelee. Molemmat lähtivät kuiteskii eri suuntiin, että en usko että ovat olleet sillä tavoin törmäyskurssilla että olisivat popsineet toisensa 😀
Joo, pakko laittaakin kuvia jossain vaihessa noista ötököistä. Mutta nyt pikaisesti autolla ajelemaan hyiseen pakkaseen… nyt on jo lauhtunut – ei enää kuin -13C. Viikonloppuna oli lauantaina -27C !

Kävin tuossa katselemassa, että mitäs kaikkea kotilolajikkeita minulta oikein tässä vaiheessa löytyy. Niitä olikin 3 eri lajiketta. Erikoista. Niin se silmä ei näköjään kaikkea huomaa. Kävin juuri suurennuslasin kanssa tutkimassa akvaarion lasia, ja siitä löytyin pikkuriikkinen Huppukotilo (Acroloxus lacustris). En olisi varmaankaan tajunnut moista edes kokeilla, mutta kun satuin surffailemaan aqua-web.fi-foorumilla, löytyi sieltä sellainen paikka jossa on mainittuna tutuimmat kotilolajit akvaariosta. Samasta syystä löysin tuon tuholaisenkin, Postitorvikotilon (Gyralus sp.), jonka tuhoamiseksi hankin pari noita petokotiloitakin.

Jes! Nyt niitä hoito-ohjeita tänne tuosta elukasta…
Elikkäs kyseessä on petokotilo, Anentome helena, joka popsii kaikki ns kilpailijansa pois akvaariosta. Tunnetaan englanniksi nimellä Assasin Snail, Killer Snail, Bumble Bee Snail.
Vaikea saada lisääntymään. Kotilo ei ole hermafrodiitti vaan tarvitsee parittelun lisääntyäkseen. Lisääntymistahti on myös hidas. Kotilo munii yhden munan kuukaudessa jos sitäkään. Koska muna jätetään itsekseen kehittymään, on erittäin yleistä, että muut kotilokaverit popsivat sen naamariinsa. Siis, tämä elukka on erittäin hidas lisääntymään.
Nimestään huolimatta Petokotilo on akvaariossa muille asukeille (kaloille jne) kiltti, niin kauan kunnes kohteena ei ole saaliseläimet. Se syö kaikki muut kotilot mitä löytää elinympäristöstään. Tässä lienee syy, miksi niitä hankitaan akvaarioihin hävittämään, esimerkiksi kasveja tuhoavaa kotilokantaa!
Ravinnokseen tämä petokotilo siis syö toisia kotiloita, ja popsii mielellään akvaariossasi olevat Kehäkotilot (postitorvikotilot) ja Kierteissarvikotilot, joita voi toisinaan ilmestyä riesaksi asti… Kehäkotilot syövät siis akvaariokasveja. Huomattavaa kuitenkin on, että jos ruokit kalojasi liikaa, ja akvaarioosi jää ”ruoanjätteitä”, syö Petokotilo mieluummin niitä kuin toisia kotiloita (muista kaloilla joskus paastopäivä). Jos käy sillä tavalla, että petokotilosi on popsinut kaiken mahdollisen mitä pitikin, voit ruokkia sitä sen jälkeen pelleteillä.
Tietojen lähde: http://theaquariumwiki.com/Anentome_helena
Vapaa suomennos: Minna G. 2010

Eläinaiheisia hauskoja T-paitoja lapsille ja aikuisille…

Uusia petoja tankkiin + hoito-ohje! (Petokotilo) Read More »

Scroll to Top