MinnaG.

Vanhat sukkahousut käyttöön

Tuli taas huomattua, että jos tekisi asiat suoraan sillä tavalla kun on alunperin suunnitellut, säästäisi rutkasti aikaa ja vaivaa. Lukaisin Aralian blogista, että hän oli joutunut laittamaan kasvit uudelleen kiinni tukiin, kun oli käyttänyt vääränlaista menetelmää – kiitos muistutuksesta! Pitihän se arvata, että niin minunkin olisi pitänyt tehdä… ja suoraan silloin alussa, ettei tarvitsisi nyt tuolla tulikuumalla parvekkeella hikoilla noiden tomaattien kanssa. Mieleeni siis muistuikin eräs hyvin simppeli ja toimiva keino, jonka muistaakseni luin aikoinaan jostakin niksipirkasta tmv. Tässä se siis sitten tulee:

Jokaisella naisella on taatusti jossakin vaiheessa elämää sellaisia ohkasia sukkahousuja. Varsinkin kesällä niitä kuluu, jos on sattunut pääsemään vaikkapa jonkun kaverin häihin. Ja jokainen meistä tietää kuinka helposti ne menevät päivän mittaan myös rikki! Pistetään siis sukkikset kierrätykseen.

Lähdetään liikkeelle tästä:

1. Silputaan sukkahouujen lahkeista noin 3cm leveitä paloja / yhden ”rinkulan” voi jakaa kahtia jos haluaa

Vaihdetaan vääränlaiset kiinnikkeet sukkahousuversioihin. Miksi sitten tämä kaupassa myytävä kasvien kiinnitysnauha ei ole hyväksi? Noh, siinä on terävät reunat, jotka voivat vahingoittaa kasvin runkoa/vartta. Samoin sukkalangat jne voivat vahingoittaa kasvia. Mitä ohuemmalla narulla kasvi sidotaan tukeen, sitä todennäköisimmin sen varsi vahingoittuu.

Väärin laitettu
Oikein laitettu

Sukkahousut ovat siitä kätevät, että ne joustavat. Jollei sido niillä rehua niin tiukkaan kuin mahdollista, antavat ne vielä kasvunvaraa rehun varrelle. Sukkikset eivät myöskään hierrä varren pintaa rikki. Muovinen kiinnike, jossa on rautalanka sisällä, tekee viillon jossakin vaiheessa kasvin varteen ja pahimmoillaan katkaisee sen. Kuten kuvissa näkyy, käytin menetelmää tomaatintaimissani. Tomaatin varret kasvavat vielä paksuutta melkoisesti kun ne ovat päässeet normaaliin kasvumittaansa.

Sukkahousuilla saa kätevästi tuettua muitakin oksia kasveissa toisiinsa, ilman että kasvi vahingoittuu. Esimerkiksi, olen sitonut yhden tomaatin kukintovarren kiinni tukinaruun, ettei sen varsi katkea kun tomaatit alkavat kehittyä (niihin tulee painoa).

Seuraavassa kuvassa olen sitonut posliinikukan varren keppeihin kiinni sukkahousuilla. Sen verran kävi säkää, ettei nuo tuosta kauheasti ensin erotu, kun sattui olemaan saman väriset sukkahousut kuin tukikepitkin. Parhaaltahan se näyttäisi, jos tukikepit olisivat kasvin rungon värisiä ja sukkahousut myös. Minulla ei vain sattunut olemaan tähän hätiin muita materiaaleja, niin käytin esimerkeissäni näitä. Käsittääkseni vihreitä sukkahousujakin kaupoista löytyy? Tai sitten äkkiä ostamaan niitä ARMY-kuvioisia kun ne ovat tällä hetkellä muotia!

VINKKI: minulta katkesi viime kesänä pensastomaatin varsi tuulessa niin sain senkin ”korjattua” sukkahousujen avulla. Otin vain huomattavasti leveämmän palasen sukkiksen lahkeesta ja kiersin sen vioittuneen tomaatinvarren ympärille lastan kera. Sidoin sen siihen kiinni samalla tavoin sukkiksella kuin olisin sitonut katkenneen ranteen siteellä. Meni noin viikko kun kasvi oli parantunut taitoskohdasta ja kasvu senkun jatkui vaan 🙂 Sukkahousut siis auttoivat tähänkin!

Vanhat sukkahousut käyttöön Read More »

Tiukimmat hellepäivät ohi!

Huhhuh, nyt sentään tässä koneen ääressä voi jotakin tehdä! Viimeisten reilun kahden viikon aikana tässä on ollut melkoisen kuumat oltavat. Suomen yli sattui pyyhkäisemään melkoinen helleaalto, joka kesti kolmisen viikkoa. Imatrallakin oli lämmintä melkein joka päivä 28-32°C ja tässä koneen äärellä se tarkoitti jotakin neljääkymmentä. Parvekkeella oli mittarin mukaan (varjossa) °45C. Ei paljoa naurattanu! Nyt on ensimmäinen viileä päivä, vain 22 astetta 😀

Kävin aikaisemmin kuolaamassa paikallisessa akvaarioliikkeessä (norppis.com) uusia fisuja, koska kohta on taas muutto takaisin kerrostaloon kissojen kanssa… kunhan ilmat hieman viilenevät. Käyn täällä kotona toki päivittäin ruokkimassa kalat ja kastelemassa kukkaset. Minun niiiin tekisi mieli hankkia sellainen taistelukala. Ne urokset ovat niin komeita! Tossa on kyllä pari naaraspuoleistakin mitkä olivat melkoisen kauniita. Ne ovat paljon halvempiakin kuin urokset. Mutta ennen kuin hankin tuonne lisää mitään kaloja ajattelin hieman karsia tankkia hävittämällä sieltä toisen uppopuun. Molemmat niistä on sellaisia, ettei niistä ole varsinaisesti hyötyä kalojen piilopaikkana joten paremmin sinne sopisi jotakin tynnyriä tai muuta piiloa.

Kiikutin parvekkeelta muutamia rehuja kaverin pihalle. Vasemmassa kuvassa on mustasilmäsusanna, joka meinasi pakahtua parvekkeelleni. Laitoin sen ympärille tuollaisen kehikon, jotta se kasvaisi siihen kiinni ja tekisi sellaisen korkean kasvipatsaan. Oikeanpuoleisessa kuvassa on, uskokaa tai älkää, parveketomaatti. Kysympähän vaan, että minkä kokoiselle parvekkeelle tämä on oikein tarkoitettu? Mainoksen mukaan sen olisi pitänyt kasvaa noin 30cm korkuiseksi, mutta kyllä tämä on lämemmäs 60cm korkea 😀

Mustasilmäsusanna
Tomaatti ”Balcony Duet”

Tässä on sitten sellainen elukka, joka todennäköisimmin pisti yhden liljan poskeensa, ja teki myös hallaa daalialle. Kyseessä on gammayökkönen (correct me if I’m wrong). Toukka oli noin 25mm mittainen.

Autographa gamma larva
(nimi korjattu myöhemmin, tiedostonimessä väärin)

Ensimmäinen lilja avasi nuppunsa reilut viikko sitten ja kesäkurpitsaan on ilmestynyt kukkia 🙂

Värililja
kesäkurpitsa
Tässä uusin tuttavuuteni, tuliunikot. Nämä kasvoivat kertakaikkiaan hirmuisen voimakkaasti helteiden aikana, joten kannattaa pitää kiinni niistä istutusohjeista jotka ovat siemenpussukan kyljessä. Näitä täytyy saada ensivuonnakin kukkapenkkiin, jos sellainen minulle sallitaan 🙂
Tässä vielä tämän päivän sää ja kello on 16.30.

Tiukimmat hellepäivät ohi! Read More »

Akileijoja

Sain jonkun hirveän himon ruveta keräilemään erilaisia akileijoja. Olen tehnyt sitä varten oman kukkapenkin, johon olen niitä istuttanut. Osa näistä akileijoista on peräisin naapurin pihalta, jossa niitä kasvaa villinä. Tässä pari kuvaa joistakin lajikkeista.

Tästä en tiennyt mitään kun kukkapenkkiin laitoin. Minulla ei ole hajuakaan, mikä lajike tämä on. Olin ottavinani jokun erikoislehdet omaavan akileijan, joka sittemmin paljastui sinivuokoksi, mutta sen keskeltä kasvoikin tällainen! Todella kaunis kukkanen. Vasemmalla puolella on 23.6.2010 otettu kuva ja oikealla puolella 30.6.2010 otettu kuva. Katselimme isännän kanssa tätä kaunokaista ihmeissämme, ja totesimme, että kukka näyttää aika lailla alienilta 😀 Ikään kuin sillä olisi ollut huppu, jossa on tuollaiset suipot taakse päin, ja kasvot hupun alla piilossa. Näistä ne animaatioiden tekijät saavat niitä ideoitaan hahmoille! Ei ihme, että juuri akileijoihin piti seota täydellisesti…

Tässä yksi kuva vielä erikoisemmasta, jonka lajiketta en tiedä. Epäilin sitä japaninakileijaksi. Tätä kasvaa suurimpana pusikkona tuossa tällä hetkellä.

Ennen kuin tuosta sitten kasvavat nuo istuttamani erikoiset akileija-hybridit, niin muut pihamaalla olevat lajikkeet ovat lehtoakileijoja, eli niitä yleisimpiä. Suurin osa niistä on väriltään violetteja. Pitääkin tästä lähteä digijärkkärin kanssa kuvailemaan ihanuuksia… nämä viimeisimmät kuvat täällä blogissani on otettu pokkarilla. Myöhemmin sitten kirjoitusta parvekekasvatuksesta, joka näyttää tällä hetkellä oikein lupaavalta 🙂 Soon moro!

Akileijoja Read More »

Viimeiset istutukset tälle kesälle

Kyllä se vaan on sillä tavalla, että nyt se uurastus sitten palkitaan. Tästä lähtee päivä iloisesti liikkeelle!

Mutta ei siinä vielä kaikki…

Pitihän minun vielä muutama setti laittaa kukkasia kasvamaan. Olen pitkään miettinyt, mitä laittaisin saamiini parvekelaatikoihin, ja päätin laittaa niihin kasvamaan krassia. Jos tuosta tulee tuuhea kasvusto, voin siirtää siitä rehuja toisiin paikkoihin melkoisen kevyesti. Asettelin myös siemenistä kasvattamani hajuherneet patoihin, joiden seuraksi laitoin sinilobeliaa. En voinut muuta kuin laitella niitä noihin multiin pieninä paloina. Kuolevat varmaan mutta ei voi sitten mitään. Tulipahan ”taas” kokeiltua. Samoin sirottelin noihin patoihin purppuran väristä tuoksupielusta. Se on ihan ensimmäinen kokeiluni kyseisestä rehusta.

Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy parvekelaatikkoistutukset ja minulla on tuollaisia laatikoita kaksi kappaletta. Koska niiden pohjissa ei ole reikiä (tarkoituksella), niin laitan krassit omiin ruukkuihinsa kasvamaan. Uskoisin että niitä on siten hieman helpompi hallita, ja voin vaihtaa sinne keskelle vaikka jotakin muuta jos mieleen juolahtaa.

Tein vielä yhdet kylvökset, nimittäin laitoin joitakin yrttejä kasvamaan mitä on unohtunut.

Siinä on kasvamassa persilijaa, sitruunamelissaa ja timjamia. Huomaatteko oikeassa laidassa olevan kierukan? Se on hyttyskierukka. Jostakin kumman syystä niiden paketeissa tulevien telineiden kohtalo on olla aina kurtussa tai tallottuna jossakin, niin päätin tehdä tällaiset telineet niille. Epäilen, että kukaan haluaa näiden päälle astua! Muutenkin, kun piha on suuri, ja hyttyskiekkoja tarvitaan useassa paikassa, voi tällaisilla omilla viritelmillä olla käyttöä. Hyvin yksinkertaista: puupala, joka on noin hyttyskiekon kokoinen ja sen nurjalta puolelta vasaroidaan ohut naula läpi. Voilá !

Kävin katselemassa kuinka muut rehut ovat lähteneet kasvamaan…
Mansikka on kypsyttämässä jo ensimmäisiä marjojaan 🙂

Joku käy niitä kuitenkin syömässä, en tiedä mikä. Todennäköisimmin lehtokotilo!

Aika monessa kasvissa on jo nuppuja. Tässä vasemmalla ukonkello ja oikealla ukonhattu.

Ukonkelloon oli ilmestynyt mustia kirvoja jotka pitänee tänään sumuttaa hitolleen siitä. On luvattu sen verran lämmintä säätä, että jos niitä ei hoida heti pois päivänjärjestyksestä, niin niitä on kohta joka paikassa!

Tarha-alpi on tehnyt myös nuput, jotka eivät ihan vielää ole auenneet. Oikeanpuoleisessa kuvassa puutarhavahtini käy uimassa silloin tällöin kun kuuma tulee. Kyseessähän on Foxi-hauveli (australian karjakoira).

Ja välillä maataan viileällä nurmikolla 🙂

Viimeiset istutukset tälle kesälle Read More »

Scroll to Top