MinnaG.

Tillandsia ionantha – ilmakasvi

En onneksi ole huonekasvien suhteen ihan niin sekaisin kun monet vaikuttavat olevan Facebook-ryhmien perusteella, mutta kyllähän nämä huonekasvit ovat minun juttu! Niitä on pakko olla, en tiedä miksi. Antavathan ne toisinaan ihan kivaa näköäkin kämpälle, varsinkin jos kasvit oikein kukoistavat. Puolikuolleet kasvit eivät toki asuntoa kaunista…

Aina silloin tällöin tulee hankittua jotakin uutta, mitä haluaa kokeilla. Meillä kokoontui paikallinen huonekasvikerho Kukka Saimaan tiloissa syksyllä 2019, ja tältä matkalta mukaani tarttui tillandsia, eli ilmakasvi. Tätä ei laiteta multaan laisinkaan, vaan sen voi ripustaa vaikka johonkin keppiin kasvamaan tai sitten asetella vain johonkin, vaikkapa lasipaloon, jonka pohjalla on koristehiekkaa. Minulla oli ylimääräisenä tällainen sydämen muotoinen kynttilälyhty, josta oli se lasikippo rikki, johonka kynttilä laitetaan. Ilmakasvini sopi siihen täydellisesti.

Meni pieni tovi, parisen viikkoa, niin huomasin että kasvista tulee jokin violetin värinen patukka… sehän oli kukka 🙂

Nyt vajaata vuotta myöhemmin ilmakasvini on edelleen jotenkuten hengissä, ja kurkkasin sen pohjaan, ja siellä olikin kaksi poikasta. En tiedä tarkalleen milloinka nämä täytyy irrottaa ”emosta”, mutta ne alkavat olla nyt sen kokoisia, että kokeilen irrottaa ne kuitenkin. Emokasvi on jotenkin ihan nuupahtanut ja poikaset todennäköisimmin vievät emokasvilta energiaa.

Ilmakasville ei ole mitään ihmeellistä hoito-ohjetta muuta kuin että älä istuta sitä multaan tai mihinkään muuhunkaan materiaaliin mitä kastellaan. Toki se tarvitsee kastelua. Omaani olen joskus liottanut vedessä parisen tuntia ja sitten ottanut pois ja roikottanut tovin ylösalaisin, ettei vettä jää jemmaan ”lehtien” juuriin. Tillandsiaa voi kastella myös sumuttamalla vettä siihen sumutinpullolla. Mutta nyt irrottamaan poikaset ja katsotaan miten kasvin käy!

Tillandsia ionantha – ilmakasvi Read More »

Pieleen menneitä projekteja 2

Rakastan muratteja, ja olen yrittänyt saada niitä kasvamaan vuosien varrella milloin mitenkin ja missäkin. Olen tullut siihen tulokseen että ne kasvavat parhaiten pihalla. Olin kuitenkin uskalias, ja toin viimeisimmän murattini parvekkeelta sisälle kasvamaan. Sijoitin sen kylpyhuoneeseen, vähän eristyksiin muista, koska muratit keräävät hirvittävän helposti ötököitä. Ensiksi se hieman räjähti, mutta sitten alkoi yllättäen kasvamaan! Olin aivan täpinöissäni tästä. Asiaa tietty helpotti, että pidin kylppärissä valoa niin pitkään kun olin hereillä. Tilassa oli myös kissojen vessat, niin näin helpommin josko joku ”käveli vastaan” ovella, eikä minun tarvinnut kompastella sen enempää… En vienyt enää murattia ulos kun ajattelin, että se selvisi talvesta täällä sisälläkin. Mutta sitten minuun iski joku kummallinen juttu, ja halusin viedä muratin olohuoneeseen, oliskohan ollut kevällä 2019. Kasvihan ei sitten tykännyt siitä yhtään vaikka kuinka sumuttelin sitä. Siinähän ei sitten kauan aikaa mennyt, kun sain heittää murattini kompostiin! Ei siis olisi pitänyt siirtää sitä mihinkään. Päätin, että seuraava muratti jonka hommaan, on silkkikasvi!

Tässä on yksi kauhean näköinen lopputulos! Minulla on aina ollut ongelmana mihinkä saisin sijoitettua telkkarin makuuhuoneeseen. Koska en osaa porata betoniseinään reikiä, täytyy tässäkin aina luovia kun mahdollista. Hommasin seinätelineen tälle töllöttimelle, mutta sitten en saanut sitä mitenkään seinään kiinni. Tuo tiilitapetoitu seinä nimittäin ei pidä ruuveja kovinkaan hyvin, tai pitää pieniä painoja, mutta ei tuollaista painoa. Ei ole kivaa, jos telkku tulee seinältä alas, niin rakentelin sille tuollaiset tukipuut tohon. Voin sanoa, että todella epäkäytännöllinen! Ja olisihan minun pitänyt maalata nuo puurimat ennen kuin asettelen ne tuonne seinälle. Lisäksi telkku oli aina jotenkin tiellä… en tajua miksi, kun se oli kuitenkin tuolla seinustalla… huoneessa oli ilmeisesti omituinen järjestys mikä ei toiminut tämän kannalta laisinkaan.

Pää pölkyllä… pää on todella kiva ruukku, johon voi laittaa sisälle vaikkapa tällaisen saniaisen. Vaikka näyttääkin hienolta, niin tämä on hankala hoitaa. Ruukku on todella syvä ja saniainen uppoaa liian syvälle ja sen kastelu hankaloituu. Tähän minulla on tulossa jossain vaiheessa projekti, koska haluan tähän oikeasti jonkun saniaismaisen kasvin kasvamaan 🙂 Lopputulos tähän siis, että saniainen pääsi hengestään, kun sen kastelua oli vaikeaa hallita tällaisessa ruukussa. Sen verran vielä täsmennän, että saniainen ei ollut istutettuna tähän ruukkuun, vaan toisessa ruukussa tämän sisällä.

Seuraava sisustusidea ei oikeastaan ollut pahan näköinen, mutta erittäin epäkäytännöllinen. Nimittäin, olen sijoittanut akvaarioni oviaukon kohdalle, ja se pitäisi jollain tapaa saada piiloon ettei siitä tule valo läpi. Laitoin siihen verhon. Nojoo… kivalta se näytti mutta se keräsi todella paljon pölyä. Tämä ei siis ole akvaarion äärellä hyvä asia! Koska minulla oli siinä vaiheessa vielä lemmikkejä, verho keräsi kissan- ja koirankarvasta lähtien kaiken! Ei jatkoon…

Sitten lisää huonoja ideoita… tämä olisi kyllä ollut visuaalisesti kiva juttu, kun tuosta viinilaatikosta sai ihan säilytystilankin, tosin luukku ei auennut kunnolla ja vieressä oleva tuoli oli hieman tiellä. Mutta miksi pieleen mennyt projekti? Noh, tuohon oli todella hankalaa saada kiinnitettyä jalat siten, että ne myös kestää painoa. Olin laittanut takaosan kiinni suoraan tikapuihin, jotka tuossa takana olivat. Se ei ihan mennytkään niin kuin olin ajatellut. Ensinnäkin, tikapuut eivät olleet suorat ja ne olivat viistossa seinään nähden. Tai ainakaan tämä ei oikein onnistunut yhdeltä ihmiseltä rakentaa. Jos olisi ollut toinen pitelemässä tikapuita oikeassa asennossa, homma olisi saattanut helpottua. Minä kun satuin ottamaan tikapuut tuolta seinältä pois makaamaan lattialle. Ei onnistunut sitten mitenkään!

Eiköhän tässä ollut taas näitä pieleen menneitä projekteja ja kokeiluja ihan tarpeeksi 🙂 Ei muuta kun hyvää kesäpäivän jatkoa!

Pieleen menneitä projekteja 2 Read More »

Pieleen menneitä projekteja

Toisin kun Strömsöössä, minulla menee usein myös asioita pieleen! Niistä ei vain ehdi aina kirjoittamaan tänne mitään kun uusiakin tulevia pieleen meneviä projekteja on niin paljon ”jonossa” odottamassa säätämistä. Siispä alan kirjoittamaan niistä tänne ja jos vain on tiedossa, että miksi jokin meni pieleen, kirjoitan siitä myös 🙂

Minulla oli aikoinaan moottorisänky tuplapedillä, joka oli yksin minulle turhaa tilaa vievä ja massiivikokoinen makuuhuoneeseeni. Eteeni sattui tarjous metallisängystä. Se oli ihana ja halusin sen. Ajattelin, että minullahan on jo valmiina patjat, eikä niihin tarvitisisi sijoittaa. Moottorisängyn patjat olivat kuitenkin 90cm leveitä. Tein siis jatkopalan toisesta patjasta, että saisin sängystä 120cm leveän. Ei nyt ihan mennyt noinkaan tämä homma… patjat eivät ensinnäkään olleet tarkoitettu tuollaiselle kovalle ja joustamattomalle rungolle, saati sitten, että olisin saanut leikattua sen täsmälleen siitä mistä halusin. Olo oli kuin ”todellisella prinsessalla” kun patjan alle laitetaan herneitä, mutta tällä kertaa patjan alla oli metallitankoja. Muutenkin, patjat eivät kestäneet mitenkään paikoillaan, vaan niiden väliin tuli koko ajan koiran lelun mentävä rako. Lopuksi tässä kävi niin, että sänkyyn piti hankkia uusi patja. Hommasin runkopatjan.

Yksi harmillisen pieleen menneitä asioita oli istuttaa altakasteluruukkuun kultaköynnöksen kaveriksi saniainen. Pidän saniaisista todella paljon. En tiedä mikä lie saniaiselle tuli kun heitti kaikki lehdet lattialle eikä elpynyt sitten mitenkään vaikka kuinka suihkutin sitä. Saattaa olla, että sai vetoa. Kuvasta päätellen kyseessä on myös talvi (joulukuusi parvekkeella), niin saniainen ei varmasti ole tykännyt myöskään pattereista, jotka kuivattavat myös huoneilmaa. Eli tässä meni nyt varmaankin monta asiaa pieleen!

Kun ei ole rahaa ostaa just mitä haluaa, joutuu aina luovimaan kaikissa asioissa. Siksi minulla varmasti näitä projektejakin on vaikka millä mitalla. Mutta, sitten kun ajattelet, että kerrankin onni potkaisee ja nyt saa halvalla jotain mitä on aina halunnut, niin sekin menee pieleen. Halusin pyöreän ruokapöydän, jotta kaikki tuolit mahtuisivat sen ympärille. Mutta eihän tämä nyt käynyt mitenkään päinsä… Minulla on kuusi metallirunkoista tuolia joista en kerta kaikkiaan halua luopua. Niitä varten on vain hankalaa löytää pöytää, joka mahtuisi vielä jotenkin tähän pienehköön keittiötilaan. Olin vähällä pätkiä tämän pöydän ulkomittoja, mutta onneksi tulin järkiini, kun muistin mitä edelliselle pöydälle oli käynyt, jota yritin leikata kuviosahalla. Niin, siis tämän ison pöydän ympärille menikin vain neljä tuolia ja sen ympärille jäi ihan hemmetisti hukkatilaa. Sain onneksi myytyä sen pois samalla hinnalla jolla olin sen ostanutkin. Eli rahaa ei ehtinyt mennä hukkaan, mutta sen kanssa säätämiseen meni aikaa ihan hukkaan. Lisäksi en saanut sitä purettua itse… onneksi ihana tuttavani tuli tämän purkamaan puolestani.

Taisin tuossa mainita ”edellisen kerran kun kuviosahaa käytin pöydän leikkaamiseen”… tarkoitin tätä!

Minun piti saada yhdelle väliaikaiselle akvaariolle pöytälevy, ja päätin, että nykyisestä ruokapöydästä voi hyvin ”raapaista” toisesta päädystä osan pois ja tehdä siitä pöytälevy akvalle. Toinen puoli pöydästä jäisi ruokapöytäkäyttöön. Niinhän sitä luulisi! Pelkkä viritttely ennen pöytälevyn leikkaamista hipoi jo älykkyyden huipentumaa, ja olin varma, että tämä ei voi mennä pieleen sitten mitenkään.

Sopivan kokoisen korottavan välikappaleen saa tietysti punaviinilaatikosta, jonka sisältöä ei oltu nautittu ennen projektin aloittamista.

Yllätys ei ollut suuri, kun olin leikannut pöytälevyn. Leikkausjälki ei nimittäin mennyt suoraan. Noh, ei voinut mitään. Olin tuhonnut todella jämäkän ruokapöydän paloittelemalla sen kahteen osaan. Jälkikäteen minulle selvennettiin, että kuviosahan kanssa työstettäessä sille kiinnitetään puristimilla sellainen lauta tuohon leikattavaan kohtaan antamaan suuntaa. Näin saadaan suora leikkausjälki 😀 Minä tietysti vetelin vapaalla kädellä – ei siinä auta vaikka olis millä tussilla vedetty viiva pöytälevyyn, siitä ei vain tule suora.

Noh, jospa näistä mokista oppisi jotain tulevaisuutta varten. Eiköhän näille menneille mokille tule jatko-osia tulevaisuudessakin kunhan koluan valokuvavarastoa tuolta bittitaivaasta.

Pieleen menneitä projekteja Read More »

Purkamista, kasaamista, sotkemista…

Kun olin päättänyt, että Foxyn uimapalju saa uuden elämän parvekkeellani, alkoi tavaroiden uudelleen järjestely. Minua hieman yllätti, millainen määrä tavaraa parvekkeelleni oli kertynyt, ja halusin kaikesta ylimääräisestä eroon, mutta myös jotain uutta. Parvekkeen tulisi silti muistuttaa puutarhaa. Tämä tarkoitti sitä, että piti miettiä tarkemmin, mitä pitää purkaa ja mitä rakentaa uudelleen. Kunhan parveke on siivottu ja kaikki paikoillaan, laitan valmiista parvekkeesta sitten kuvan. Olin päättänyt, etten laita kuvia tänne blogiin ennen kuin olen siivonnut kaiken… ei nyt ihan onnistunut sekään, kun on välillä ollut muitakin projekteja. Parveke on ollut aika työläs, jos asiaa voi näin ”vähätellä”!

Takavasemmalla on puulaatikko, jonka purin.

Sukulaiseni kasaama puulaatikko oli hirvittävän massiivinen parvekkeelleni, ja en oikein saanut siitä mitään järkevää aikaiseksi. Siinä kasvoi saniaisia, jotka kyllä viihtyivät ihan hyvin, ei siinä mitään. Laudoitus oli kauniisti harmaantunut aikojen saatossa. Päätin purkaa laatikon. Laudat tulevat tietenkin uusiokäyttöön kämppääni 🙂

Koska aioin purkaa saniaisilta laatikon, piti tilalle tehdä ensin toinen laatikko. Ne olivat suoraan oikean kokoisia eikä minun tarvinnut muuta kuin sahata sivulla olevat laudat, sekä pystyrimat, johon naulaan laudat kiinni.

Puulaatikko kasattuna.
Käsittelin puulaatikon mustalla Supi Saunavahalla.

Laitoin kaiken ylimääräisen puutavaran liikkeelle eteenpäin. Tuttavani huhuili pihallensa kalusteita, ja kysyinkin häneltä josko hän ottaisi vanhan pöytärungon, jota tuunaamalla saisi itselleen tehtyä penkin tai pöydän. Hän innostuikin asiasta, ja laitoin hänen mukaansa sitten kaiken tarvittavan puutavaran, josta hän voisi rakentaa itselleen jotain. Tämä tarkoitti sitä, että parvekkeeltani hävisi iso kasa puutavaraa jota ei tarvinnut heittää roskiin! Ja hitaasti mutta varmasti siirtelin harkkoja parvekkeellani paikoilleen… puulaatikon alla oli nimittäin myös harkkoja kaksi kappaletta, jotka olivat sellaisia aika isoja harkkoja muihin verrattuna. Paljun viereen tuli harkkorivi, jonka päälle siirsin pitkulaisen saniaislaatikon. Haluan, että vesiaiheen vieressä on kotkansiipisaniaisia. Palju oli tässä vaiheessa vielä täynnä roipetta, jotka olen nyttemmin siivonnut. Kuvassa näkyvä puutavara meni tuttavalleni pöydänrungon kera.

Kuva 28.5.2020

Kun kaikki tavarat oli laiteltu paikoilleen pääsin asettelemaan istutukset niille varattuihin paikkoihin (niistä lisää myöhemmin). Kun päätin, että tämä olis niinku tässä, on helpompaa kerätä kaikki muu parvekkeelta pois, koska sinne ei tulisi sen jälkeen enää mitään muuta. Voisin alkaa nauttia kesästä siis! Palju on vielä verhoilematta, mutta sekin on näköpiirissä tässä ihan pian. Ajoitan kirjoituksia useammalle päivälle, ettei yhdelle päivälle tulisi niin montaa, jos innostun oikein kirjoittamaan useamman blogin. Aikajana saattaa siitä syystä hieman olla omituinen, pahoittelut siitä. Parin päivän särkylääkekuuri on kuitenkin tiedossa kun sormeni nivelet ovat ihan turvoksissa ja peukalon niveleen on tullut pattikin. Se on kipeä. Joka vuosi tähän aikaan sama juttu – allergiat painaa päälle. Mutta, jos tämä tästä, niin kiitos kun luit ja yritän pian kirjoitella jotain.

Purkamista, kasaamista, sotkemista… Read More »

Parvekekatsaus 6.6.2020

Niin se taas pari viikkoa vierähti että ei tunnu missään, paitsi kropassa. Innostun välillä touhuamaan asioita liian rankalla tavalla, eikä tässä iässä enää kroppa oikein aina tykkää kaikista asioista mitä yritän sillä teettää. Siirtelin parvekkeella läjän Leca-harkkoja paikoilleen, jotta saan kasveille tehtyä tasot. Harvoin ostan mitään valmista, joten vanhat puurimat, mitä on jäänyt parvekepenkin purkamisesta, saivat kelvata. Jaa miksi sitten siirtelin läjän Leca-harkkoja? Noh, kun…

Koskaan aikaisempina vuosina ei ole tarvinnut pyöritellä kamoja parvekkeella näin montaa kertaa paikoilleen, kun nyt. Aluksi halusin nikkaroimani aurinkotuolin hitolleen, ja sen tilalle tuli Baden Baden… sitten kävimme pienen sanaharkan äitini kanssa, ja tuloksena oli, että parvekkeelleni tulee vielä rakennuspalju. Sille ei kuulemma ollut mitään käyttöä edes vesiaiheena vanhempieni pihalla, ja sitä ei olisi saanut kaivaa maahan, ja niin edelleen ja niin edelleen… tästä suivaantuneena toin paljun kotiin, koska sillä oli erityinen tunnearvo minulle. Se oli edesmenneen koirani, Foxyn, uimapalju, enkä halunnut luopua siitä. Halusin, että siitä saisi tehtyä jotain todella kaunista, mistä olisi meille sitten suurta iloa. Samalla se voisi tuoda myös lohdutusta, koska paljun nähdessä minulle tulee aina mieleen, kuinka Foxy todellakin rakasti siinä puljaamista. Joten palju tuli parvekkeelle, ja se projekti on vielä vaiheessa. Siitä tulee siis vesiaihe parvekkeelleni. Teen vesiaiheesta oman postauksen niin tästä ei tule kilometrin mittaista 🙂

Foxyn uimapalju.

Oli minulla pieni hetki aikaa nauttia suht siististä parvekkeestakin…

Palju tulee tuonne kulmaan…

Kun kaikki taimet oli raivattu, oli aika siivota keittiöpöydän ympärystä 🙂

Tässä kuvassa ei ole mitään muuta kaunista kuin ikkunasta näkyvä sininen taivas…

Käänsin pöydän takaisin niin kuin olen sen suunnitellut tuossa kohtaa olevan. Se oli käännetty ikkunan eteen vain taimien kasvatusta varten. Jätän osan kasveista siis keittiöön kasvamaan koska tomaattiakin voi kuulemma kasvattaa ympäri vuoden. Tuossa sitten on pihvitomaatti ja Money Maker. Lisäksi siinä on kaksi chiliä ja kaksi paprikaa. Pitkulaisessa kukkalaatikossa on sitruunamelissaa, basilikaa ja uutena kylvöksenä salaatteja. Laatikko menee parvekkeelle.

Tein vielä joitain hankintoja parveketta varten: ostin paikallisen puutarhan samettikukkia sekä kävin toiselta puutarhalta ostamassa persilijan ja ruohosipulin. Oli muutekseen komeat taimet!

Ei tässä tällä kertaa muuta. Kiitos kun luit ja yritän pian kirjoitella jotain. Tiesitkö, että kun olen tänne kirjoitellut, niin laitan asiasta aina Facebook-sivulleni ilmoituksen? Kannattaa siis tykätä sivusta niin saat aina tiedon kun olen kirjoittanut jotain, ja suoran linkin postaukseen 🙂

Parvekekatsaus 6.6.2020 Read More »

Scroll to Top