kasvihullutus

Sadepäiviä on mielestäni osunut tänä kesänä ihan kiitettävästi kohdalle, ja niin on käynyt myös tänään. Siispä, hyvin joutaa seisauttaa kaikki projektit ja istumaan masinan äärelle kirjoittelemaan blogia!

Tuo edellisen kuvan sadetutka on muuten aika pätevä sivu, jos noin niin kun haluaa tietää suht tarkalleen milloinka sataa vettä. Tutka päivittyy viiden minuutin välein. Siihen saa animaation pyörimään tunnin ajalta, josta pystyy suurimmalti osin päättelemään mitenkä sadepilvet kulkevat. Myös salamat saa näkyviin.

Nyt kun aurinko ei paista silmään, voi hyvinkin ottaa päiväkuvia parvekkeelta. Kävin nappasemassa muutaman foton kännykällä parvekepuutarhasta. Aloitetaan tomaateista. Voin melkeinpä sanoa tässä vaiheessa, että ne rehottavat.

En muista tarkalleen, olenko edes kertonut mitä lajikkeita näissä kasvaa. Takakulmassa on kirsikkatomaatti, keskellä on kolme ämpäriä Money Maker-tomaattia ja laitimmainen on pihvitomaatti. Kuvassa näkyy taka-alalla myös paprikat ja chili, sekä edessä vasemmalla on kesäkurpitsa, joka pitää todennäköisesti siirtää toiseen kohtaan. Katsellaan… nämä ottivat kunnollisen kasvupyrähdyksen heinäkuun alussa, kun meillä oli lämmin viikko menossa.

Kun lämmintä on +28C, ei oikein jaksa parvekkeella puuhastella mitään. Siellä on niin kuuma, että projektit on jäässä, jos asiaa voi tällä tavalla ilmaista. Kävin eilen siistimässä parveketta, ja lajittelin mullat astioihin ja pinosin paljun vesiaiheen liuskekivet paljun päälle. Sitten vain pumpun letku tuonne väliin ja vettä täyteen. En aio tehdä tästä mitään spektaakkelimaista viritelmää, vaan yksinkertaisen ja rauhallisen näköisen vesiaiheen.

Avomaankurkku alkaa myös olla sen kokoinen, että se ei oikein tahdo kestää kehikon sisällä. Aikomuksena on tehdä sille lisätukia, missä se saa kasvaa niin pitkälle kuin haluaa. Kuvassa oleva keppi liittyy asiaan. Pitää miettiä tarkemmin mitenkä tukinaruja aikoo tuonne ripustaa. Yhdessä tomaattienkasvatusohjeessakin oli, että tomaateista ei kannata poistaa lehtiä, ettei niihin pääse tauteja siitä ”haavakohdasta”. Olkoot lehdet siis paikoillaan. Samasta syystä tomaattia ei kannata latvoa.

Avomaankurkun juurella kasvaa ruohosipuli ja persilija, jotka kärsivät hieman kurkuille viritetystä suojahupusta. Pitää upottaa ne tuonne multaan ilman ruukkuja ja heittää siemeniä sinne lisää. Persilija ja ruohosipuli sopivat kurkun kanssa samaan ruukkuun. Ne ovat niin sanotusti hyviä kumppaneita.

Yksi kotkansiipisaniainen ei oikein viihdy astiassaan. En tiedä kärsiikö se kuivuudesta vai menikö sen istuttamisessa jotain pieleen. Muut voivat ihan hyvin, jopa purkkeihin laitetut saniaiset. Laitoin saniaiset tarkoituksella parvekekaiteen reunan viereen, että sade kastelisi niitä. Ne kun pitävät vedestä. Tomaatit olen suojannut harsolla, etteivät ne kastu liikaa.

Olipas hyvä, että menin katsomaan mitä parvekerehuille kuuluu… huomasin sitten sellaisia pieniä ”rakeita” kasvien lehdillä, ja nimenomaan köynnöskasvin vierellä. Silloin pitää hakea pinsetit ja ottaa silmä käteen ja tutkia! Nimittäin, se on varma merkki toukasta. Rakeet olivat vielä hyvinkin pieniä, niin isoa toukkaa ei tarvitse vielä etsiä.

Olen säästänyt akvaarioharrastuksestani joitain välineitä, joista uskoin olevan hyötyä. Niin myös näistä pinseteistä. Näillä voi noukkia suuremmatkin toukat ja ötökät ilman kirkumista ja pudottaa ne vain nätisti parvekkeen laidan yli paremmille viheriöille.

Sitten vain tutkailemaan lehtiä, joiden läheisyydestä toukankakkaa löytyi… voilá! Nyt on vielä niin pieni ettei saa mitään selvää mikä tämä mahtaisi olla, mutta en aio jäädä odottelemaan. Todennäköisesti niitä on vielä lisää. Edelliset kakat vain pois ja sitten tutkailemaan löytyykö vielä lisää – toivottavasti ei.

Parvekkeeltani löytyi eräskin vuosi gammayökkösen toukkia, jotka olivat syödä pelargoniani kokonaan. Onneksi huomasin ne ajoissa, ja sain heitettyä ne laidan yli pihalle. Niiden toukat syövät ihan kauhealla tahdilla kaiken! Ne söivät eräs vuosi parvekkeelle laittamastani kukkapenkistä kaikkien akileijojen lehdet. Vuonna 2020 löysin niitä paprikoistani (artikkeli: Parveke kesällä 2020). Nyt pitää olla tarkkana tänäkin vuonna, koska niitä on ollut melkein joka vuosi jossakin kohtaa. Viime vuonna niitä ei tainnut olla, mutta ei minulla ollut syätäviä kasvejakaan!

Sade taukoaa aina välillä. Mietin kaupassa käyntiä, mutta kun katsoo sadetutkaa, niin pitää vielä tehdä tarkempia strategiasuunnitelmia. Eihän tuo mitään haittaa, jos kesällä vähän kastuu, mutta ei se kivaa kuitenkaan ole.

Ainiin, daalia on avannut ensimmäisen nuppunsa jo 3.7. Sain eilen istutetuksi sen kolmannenkin, joka oli ollut tähän asti taimiruukussa. Siinäkin oli nuppuja ja se oli jotenkin todella hontelo. En tiedä selviääkö se enää, mutta kokeillaan. Nyt on hyvä, jos olisi muutama hieman viileämpi päivä.

Istutin myös suikeroalpia amppeliin. Saas nähdä millainen siitä tulee. Paljon on vielä tekemättä, varsinkin se paljuprojekti pitäisi saada tehtyä loppuun. Kun se on tehty, vien ylimääräiset kivet pois parvekkeelta mitä en saa sinne muutoin laitettua. Salaattia pitäisi laittaa kasvamaan, samoin yrttejä. Yksi köynnös kiipeää chilin juurelta ihan mihin sattuu… se pitäisi ottaa siitä pois ja laittaa toiseen paikkaan kasvamaan. Noh, sadepäivät on sitä varten ja hyvä, että niitäkin on!

Ja jos ei ole muuta tekemistä niin aina voi katsella mitä kalasääksille kuuluu. Poikaset ovatkin jo varttuneet isoiksi. Minulla ei ole käsitystä milloinka ne lähtevät pesästä, mutta ei siihen varmaan kovinkaan kauan enää mene. Ne ovat melkein jo emojen kokoisia.

Ja kun sade yllättää, poikaset menevät edelleenkin emon siipien suojaan. Tätä on jotenkin ihanaa katsella

Ei tässä tällä kertaa muuta kuin hyvää sadepäivän jatkoa! Ainakin meillä täällä Imatralla on sadetta mutta välillä myös poutaa. Seuraavaksi pitää varmaankin tehdä päivityksiä huonekasveihin liittyen, ja onhan tuo hydro-projektikin jo edistynyt. Nyt parveke kuntoon niin pääsen sinne kirjoittelemaan. Hyvää viikonlopun jatketta!