Sisustusprojektit / DIY

Akvaarion kabinetin tuunaus ja valaisinteline

, , , , , , , , ,

Sain kuin sainkin akvaarion viriteltyä, vaikka siihen sai jonkun päivän kuluttaa… hiljaa hyvää tulee, ja toivottavasti kaikki pysyy kunnossa kalojen ja kasvien suhteen. Pari päivää meni, kun sain valaisimen viriteltyä, ja sillä välin käytin valaisimena vanhaa akvaariovalaisinta, joka ei tehoiltaan kylläkään riittäisi tuohon mitenkään päin. Mutta meni näin väliaikaisesti, että näin mitä kalat tekivät siellä ja sain kasvit paikoilleen 🙂

Ennen kuin sain valaisimen viriteltyä, minun oli tuunattava koristekabinetti ja purettava vanha valaisinteline. Olin oikonut asioissa edellisellä kerralla, ja jättänyt puukapulat käsittelemättä osittain. Nyt päätin tehdä asian kunnolla, ja käsitellä puukapulat niin hyvin kuin mahdollista, ennen kuin kasaan telineen.

Käsittelin puupalikat SUPI-saunasuojalla. Ostin tällä kertaa mustaa. Kabinetti oli aikanaan käsitelty samalla aineella mutta tummanruskealla. Ajattelin tuoda hökötykseen tällä kertaa vähän kontrastia ja tykkäsinkin väristä todella paljon… nyt sitten miettimään mitä kaikkea muuta tuolla aineella voisi käsitellä.

Puupalikoiden kuivumisen aikana mietin, missä järjestyksessä kävisin kabinettia kasaamaan. Kabinettia piti ”lyhentää” sivuista, koska edellinen akvaario oli LECA-harkkojen päällä, niin niiden syvyys oli 60cm. Nykyisen syvyys on vain 40cm, joten sahasin päistä noin 10cm pois. Kuvassa kabinetti on vielä alkuperäisen kokoinen. Kuten huomaa, yläreunoja ei ole käsitelty mitenkään.

Rakennelma tarvitsi myös alleen jonkulaiset ”jalat”. Edessä oleva kaapin ovi ei nimittäin aukea, jos tätä ei jotenkin korottaisi. Sahasin neljä puupalikkaa korottamaan kabinettia ja naulasin ne pohjaan kiinni.

Nyt kabinetin etuovikin aukesi. Jätin tosiaankin aikaisemmin kaiken vähän kuin kesken, ja nyt päätin tehdä kunnolla. Kävin sahauttamassa kabinetin ylälaitaan koristetason, vai miksikä tuota nyt sanoisi… kehys.

Koristekehys piti olla tässä vaiheessa laitettuna, jotta voin viritellä valaisintelineen paikoilleen. Tämä siksi, koska hyllynpidikkeet, jotka pitävät valaisintelinettä pystyssä, ruuvataan koristelautojen läpi kabinettiin kiinni.

Kun nämä oli tehty, pääsin värkkäämään valaisintelinettä. Ylälaitaan tuli myös hyllynpidikkeet kiinni. Tämä kehikko ruuvataan pystypalkkien ylälaitaan kiinni.

Löysin vielä jostain puisen verhotangon, jonka sain värkättyä valaisimen ripustamista varten. Valaisinta sai kätevästi liikutella kohdilleen sivu- ja syvyyssyynnassa kun teline oli laitettu paikoilleen.

Puutangon päihin sai viriteltyä raudat, ettei tanko luiskahda kesken kaiken pois paikoiltaan. Raudat on korvattu toisenlaisilla metallikappaleilla myöhemmässä vaiheessa. En löytänyt kaupasta tällaisia samanlaisia, mutta pienempiä. ”Omasta varastosta” löytyi vanhat ovenpidikkeet, jotka kelpasivat tähän tarkoitukseen ihan mainiosti.

Siinä se koko komeus nyt istuu!

Kämpän laittoa – olohuone

, , , , , , , , ,

Jestas kun aika kuluu nopeasti, eikä saa kirjotettua tänne mitään, vaikka on touhunnut ties mitä! Projekteja siis piisaa, kuten seuraavista kuvista voi päätellä 🙂

LIDLissä oli myynnissä tällaisia valokuvatapetteja, niin olihan minun sitten hankittava semmoinen. Ostin kahta erillaista: toinen on tämä kuvassa oleva koivumetsä ja toinen on jokin kaupunkinäkymä iltasella. Se on tarkoitus laittaa makuuhuoneeseen. Siitä sitten myöhemmin kunhan pääsen projektin ääreen. Tässä oli nimittäin jonkun verran tekemistä, kun yksinäni suhrasin 😀

Olin tässä välin saanut päähäni hankkia uuden akvaarion… tuliterää akvaariota en kuitenkaan sitten saanut hankittua rahapulan vuoksi mutta kaveri möi minulle edullisesti omansa, kun oli kuulemma vaan tiellä. Sitä sitten suunnittelemaan, että mihinkä sen laittaisi. Toki tuo nykyinen akva ”siirtyy” sisältöineen sitten tähän uuteen, että kahta akvaariota en aio pitää yllä. Päätin siis sijoittaa tulevan akvan tuohon oviaukon kohdalle, jossa tuo kangas tuossa kuvassa nyt roikkuu. Sen takana on keittiö, josta pääsen huoltamaan allasta. Allas jää kuitenkin sisustuselementiksi olohuoneen puolelle.

Sitten muuta kun suunnittelemaan kuinka huonekalut laitetaan paikoilleen… tämän kulmauksen kalusteita tulikin pyöriteltyä pari päivää ihan huolella, kun alunperin tilaamaani akvaariota ei sitten saanutkaan, niin kaverin akva onkin eri kokoinen. Minulla on tilaa vievä laiskanlinna, josta en halua sitten mitenkään luopua, niin se on nyt sitten missä on. Toinen tuoli (kuvassa) tulee jäämään tuonne entiseen lukunurkkaukseen. Laitoin sinne myös tekemäni oven.

Välillä sitä ihmettelee, että mihinkä itse mahtuu! Tämä toivoton näkymä oli vielä eilen illalla… noh, laittelin vähän tavaroita paikoilleen loppuillasta niin nyt mahtuu sentään vähän kulkemaan 😀 Laitan lisää kuvia kunhan olen siivonnut, ja akvan virittelystä sitten kanssa.

Ihanaa, kun alkaa aurinkokin paistaa! Kasvit saavat valokylpyä ikkunalla. Tuossa on hieman ylimääräisiä kasvejakin, jotka eivät tule tuohon jäämään. Ne on siirretty ikkunalle vain väliaikaisesti, jaloista pois, tapetoinnin ajaksi.

Tässä minulle on saapunut ihan Varkaudesta asti, semmonen pitkään ja hartaasti odotettu ja toivottu nyssäkkä… nimittäin banaanipuun taimi! En ollut muutekseen aiemmin nähnyt kasveille tarkoitettua lämpöpussiakaan, niin uusi tuttavuus tämäkin 🙂

Siinä se pikkuruinen banskun taimi nyt on 🙂 Annoin sille jo nimenkin: Ba-Puska. Tämän banaanin lajike on Dwarf cavendish, ja siinä pitäisi olla ihan syötävät banaanitkin, jos se kasvaa siihen pisteeseen.

Tässä nyt tällainen pikablogi. Tulossa siis lähiaikoina akvaarioaiheinen kirjoitus. Hyvää viikonloppua vaan kaikille! 🙂

Foxyn uusittu makuualusta

, , , , , , , , , ,

Foxy on saanut makuualustansa jo vuosia sitten, ja jostain syystä en ole raaskinut heivata sitä mäkeen… hauveli kuitenkin tykkää siitä ja se on kovassa käytössä 🙂 Se oli vaan rähjääntynyt käytössä eikä sopinut mielestäni sisustukseen…

Että sattuipas postilaatikosta napsahtamaan tällainen kuvasto, ja heti tuli mieleen, että olin pari vuotta sitten tilannut ruusukangasta Jotexilta, ja harmaasävyisestä kankaasta oli jo leikattu sopivan kokoinen palanenkin alustaa varten… vaan missähän se mahtaa olla? Noh, ei muuta kun etsimään!

Alusta oli todella repaleinen kun lähdin sitä kunnostamaan… en nyt sen koommin laita mitään kuvajulkaisuja työvaiheista, koska se oli niin yksinkertainen kuin vain voi olla: leikataan kaksi samankokoista kangaspalaa ja ommellaan ne yhteen saumurilla jättäen yksi reuna auki… vanha alusta sisälle ja ommellaan kiinni. Revin toki vanhan kankaan pois ettei se jää sinne sisälle. Yllättävän hyvin tämä Finlaysonin alusta kestikin. Sitä on pesty, pedattu ja kaavittu!

Mietin pääni puhki, mitä laittaisin alustan toiselle puolelle kankaaksi, koska en raaskinut käyttää ihanaa ruusukangasta molemmilla puolilla… en nimittäin usko, että kangas kestäisi kovinkaan paljon koiran käsittelyä. Olen useasti sanonut, että asiat vaan tuppaa loksahtamaan paikoilleen, ja sitä on tapahtunut minulle tässä viime aikoina todella paljon, niin kuin kävi tämänkin kangaspalan kanssa, jota olin säästänyt jostain syystä sohvanpäällisprojektista. Tämä kangas sattuu olemaan samaa, kuin mitä päiväpeittoni on! Että kävipäs sopivasti taas 😀 Päiväpeittokangas on jämäkämpää ja kestää paremmin kuin ruusukangas.

Mutta pitää se ruusukangas sillä toisella puolella olla! Alustan voi kääntää aina sisustuksellisesta syystä toisinpäin, jos haluaa ruusuja kattella 😀

Foxykin tykkäs uudesta alustastaan 🙂

Siellä se pikkurinsessa makoilee!

Jäätaidetta vuoden takaa

, , , , , ,

Suomessa kun on pakkasta (milloin on) niin miksipä ei piristäisi miljöötä esimerkiksi jäätaiteella?

Noh, minäkin sain vuosi sitten kuningasidean, ja päätin kokeilla tehdä kakkuvuoalla jäisen sydämen. Jääkaapista löytyi ylimääräistä mehua mitä käyttää… taisi olla jotain sekamehutiivistettä, minkä olin aikonut heittää pois. Ei muuta ku toimimaan!

Elikkäs, mehu ensimmäiseksi vuokaan. Lisäsin sen sekaan glitter-hilettä, josta ei nyt sen ihmeemmin mitään hyötyä tai iloa ollut. En tiedä miltä se olisi näyttänyt kirkkaassa, ei värjätyssä, jääkimpaleessa. Se pitää testata sitten joku toinen kerta kunhan tulee taas kylmää.


Kun irrotin jäisen sydämen vuoasta, siihen piti jotenkin porata reikä. Se kävi näppärästi poranterällä ja ruuvinvääntimellä. Homma piti hoitaa lavuaarissa, ettei jäämehu ehdi sulamaan mihinkään muualle.

Ei muuta kun naru läpi ja roikkumaan johonkin!

Ulos tietenkin…

Olis voinut tietysti valita paremmankin paikan, kun tosta pistorasian vierestä, joka ei ollut niin älyttömän esteettinen. Mut tavallaan se ei sitten haitannut. Tuossa on noi valot niin lähellä, niin niiden ansiosta jäätaide näkyi sitten yölläkin ikkunasta kun katsoi.

Tätäkin iloa taisi kestää noin viikon, kun en muistanut edes koko jäähökötyksen olemassa oloa, ja kelit olivat sen mukaiset, että koko komistus suli pois. Keväällä kun kävin siivoamassa parveketta, mietin hetken, että mikä ihmeen elukka on tapettuna minun parvekkeelleni. Lattialta löytyi näet punaista mönjää. Ei heti lantussa leikannut, että tää tuli siitä jääsydämestä! Noh, jossain vaiheessa hoksottimet toimivat kuitenkin 😀

Speden Bistro 2016

, , , , , , , , , ,

Tiedän, että olen sen tyyppinen ihminen, että aiheutan joka paikassa hilpeyttä kaikilla tekemilläni asioilla… noh, tässä nyt sitten yksi DIY-prokkis, joka on aiheuttanut hilpeyttä, mutta mikä ei tosin vielää ole täysin valmis… siis tällä päivämäärällä! Aloitettu tosin syksyllä hyvissä ajoin ennen talven tuloa. Siispä tässä siihen liittyviä kuvia.

Tässä on koko homman alku ja juuri…

Syypää koko projektiin on tuossa edellisessä kuvassa siis – koira! Noh, selvitetääns vähän taustoja: kissani on jo yli 15-vuotias, ja sillä on mennyt liikuntakyky joiltain osin (niverikko kaikissa raajoissa). Aikaisemmin ruokakupit ovat olleet tuon ”portaikon päädyssä” tiskipöydällä. Kissalle ilmaantui nivelongelmia, ja ne alkoivat muuttua sen verran pahoiksi, että oli toteutettava viimeinen suunnitelma, mikä hänen varalleen teen. Rujosti sanottu, mutta näin se vaan menee 🙁
Mutta siitä sitten myöhemmin, eli nyt asiaan. Kissalle piti järjestää ruokailupaikka, johon koira ei pääse (syö sapuskat).

Sukulaisen avustuksella aloimme suunnitella kissalle ruokailukoppia, joka olisi samalla sisustuksellinen. Halusin, että se näyttäisi pieneltä omakotitalolta.

Itseltäni löytyi mm. laminaattia, josta sai kätevästi seinätarpeet pömpelille. Etuseinä tehtiin seinäpaneelista, takaseinä oli vaneria. Takaseinä olisi seinää vasten joten se ei näkyisi mihinkään.

Laminaatit ovat muutekseen todella käteviä materiaaleja kaiken maailman askarteluihin! Voi tehdä kevytrakenteisia laatikoita ja vaikkapa pöydänpäällisiä. Nyt näistä tuli seinät, koska Bistron piti olla sen verran kevytrakenteinen, että pystyn sitä tarpeen vaatiessa liikuttelemaan ilman että saan siitä tyrän. Jos sen olisi rakentanut kokonaan puusta, en olisi välttämättä pystynyt edes kantamaan koko hökkeliä yksin kotiin! Puu nimittäin painaa jonkun verran ja tämä on 80cm korkea…

Sitten tönö kotiin ja eiku maalaamaan!
Katon maalasin ruskeaksi ja etupaneeli sai lisäkuorrutuksen valkoisesta maalista. Maalariteipillä suojasin laminaatin ja maalasin kulmalistat myös valkoisiksi.

Edessä on luukku, josta voi laittaa safkat sisään. (sinertävä kuva johtuu siitä kun tuossa on akvaario lähettyvillä).
Luukkuun on lisätty saranat ja kahva.

Jotta elukka näkis kissana siellä myös yölläkin (plus että minä näen millo se siellä on ruokailemassa), asensin bistron sisäkattoon LED-valonauhan.

Nyt Spede näkee ruokailla ja minä näen milloin Spede on ruokailemassa 🙂

Foxykin näkee milloin ruoat ovat siellä sisällä ja se on varsin mielenkiintoista…

Speden Bistro on avoinna yötä päivää!

Tästä sitten varmaan kuvia lisää kunhan saan hifisteltyä pömpelin, jos se tapahtuu siis milloinkaan. Tarkoitus on tehdä listat noihin aukkoihin, vieressä odottelee vihreä terssimatto, joka on tarkoitettu ”nurmikoksi” pömpelin alle, sekä teen vielä terassin tuohon eteen, ettei Speden tarvitse kömpiä tuosta sivuluukusta sisään. Se tuntuu olevan sille vaikeaa, koska pömpelin lattia on myös laminaattia, ja siten liukas. Noh, vielä tolle voi jotain tehdä! Niistä sitten joku toinen kerta 🙂 Hyvää viikon jatkoa!

Scroll to Top