Sisustusprojektit / DIY

Foxyn uusittu makuualusta

, , , , , , , , , ,

Foxy on saanut makuualustansa jo vuosia sitten, ja jostain syystä en ole raaskinut heivata sitä mäkeen… hauveli kuitenkin tykkää siitä ja se on kovassa käytössä 🙂 Se oli vaan rähjääntynyt käytössä eikä sopinut mielestäni sisustukseen…

Että sattuipas postilaatikosta napsahtamaan tällainen kuvasto, ja heti tuli mieleen, että olin pari vuotta sitten tilannut ruusukangasta Jotexilta, ja harmaasävyisestä kankaasta oli jo leikattu sopivan kokoinen palanenkin alustaa varten… vaan missähän se mahtaa olla? Noh, ei muuta kun etsimään!

Alusta oli todella repaleinen kun lähdin sitä kunnostamaan… en nyt sen koommin laita mitään kuvajulkaisuja työvaiheista, koska se oli niin yksinkertainen kuin vain voi olla: leikataan kaksi samankokoista kangaspalaa ja ommellaan ne yhteen saumurilla jättäen yksi reuna auki… vanha alusta sisälle ja ommellaan kiinni. Revin toki vanhan kankaan pois ettei se jää sinne sisälle. Yllättävän hyvin tämä Finlaysonin alusta kestikin. Sitä on pesty, pedattu ja kaavittu!

Mietin pääni puhki, mitä laittaisin alustan toiselle puolelle kankaaksi, koska en raaskinut käyttää ihanaa ruusukangasta molemmilla puolilla… en nimittäin usko, että kangas kestäisi kovinkaan paljon koiran käsittelyä. Olen useasti sanonut, että asiat vaan tuppaa loksahtamaan paikoilleen, ja sitä on tapahtunut minulle tässä viime aikoina todella paljon, niin kuin kävi tämänkin kangaspalan kanssa, jota olin säästänyt jostain syystä sohvanpäällisprojektista. Tämä kangas sattuu olemaan samaa, kuin mitä päiväpeittoni on! Että kävipäs sopivasti taas 😀 Päiväpeittokangas on jämäkämpää ja kestää paremmin kuin ruusukangas.

Mutta pitää se ruusukangas sillä toisella puolella olla! Alustan voi kääntää aina sisustuksellisesta syystä toisinpäin, jos haluaa ruusuja kattella 😀

Foxykin tykkäs uudesta alustastaan 🙂

Siellä se pikkurinsessa makoilee!

Foxyn uusittu makuualusta Read More »

Jäätaidetta vuoden takaa

, , , , , ,

Suomessa kun on pakkasta (milloin on) niin miksipä ei piristäisi miljöötä esimerkiksi jäätaiteella?

Noh, minäkin sain vuosi sitten kuningasidean, ja päätin kokeilla tehdä kakkuvuoalla jäisen sydämen. Jääkaapista löytyi ylimääräistä mehua mitä käyttää… taisi olla jotain sekamehutiivistettä, minkä olin aikonut heittää pois. Ei muuta ku toimimaan!

Elikkäs, mehu ensimmäiseksi vuokaan. Lisäsin sen sekaan glitter-hilettä, josta ei nyt sen ihmeemmin mitään hyötyä tai iloa ollut. En tiedä miltä se olisi näyttänyt kirkkaassa, ei värjätyssä, jääkimpaleessa. Se pitää testata sitten joku toinen kerta kunhan tulee taas kylmää.


Kun irrotin jäisen sydämen vuoasta, siihen piti jotenkin porata reikä. Se kävi näppärästi poranterällä ja ruuvinvääntimellä. Homma piti hoitaa lavuaarissa, ettei jäämehu ehdi sulamaan mihinkään muualle.

Ei muuta kun naru läpi ja roikkumaan johonkin!

Ulos tietenkin…

Olis voinut tietysti valita paremmankin paikan, kun tosta pistorasian vierestä, joka ei ollut niin älyttömän esteettinen. Mut tavallaan se ei sitten haitannut. Tuossa on noi valot niin lähellä, niin niiden ansiosta jäätaide näkyi sitten yölläkin ikkunasta kun katsoi.

Tätäkin iloa taisi kestää noin viikon, kun en muistanut edes koko jäähökötyksen olemassa oloa, ja kelit olivat sen mukaiset, että koko komistus suli pois. Keväällä kun kävin siivoamassa parveketta, mietin hetken, että mikä ihmeen elukka on tapettuna minun parvekkeelleni. Lattialta löytyi näet punaista mönjää. Ei heti lantussa leikannut, että tää tuli siitä jääsydämestä! Noh, jossain vaiheessa hoksottimet toimivat kuitenkin 😀

Jäätaidetta vuoden takaa Read More »

Speden Bistro 2016

, , , , , , , , , ,

Tiedän, että olen sen tyyppinen ihminen, että aiheutan joka paikassa hilpeyttä kaikilla tekemilläni asioilla… noh, tässä nyt sitten yksi DIY-prokkis, joka on aiheuttanut hilpeyttä, mutta mikä ei tosin vielää ole täysin valmis… siis tällä päivämäärällä! Aloitettu tosin syksyllä hyvissä ajoin ennen talven tuloa. Siispä tässä siihen liittyviä kuvia.

Tässä on koko homman alku ja juuri…

Syypää koko projektiin on tuossa edellisessä kuvassa siis – koira! Noh, selvitetääns vähän taustoja: kissani on jo yli 15-vuotias, ja sillä on mennyt liikuntakyky joiltain osin (niverikko kaikissa raajoissa). Aikaisemmin ruokakupit ovat olleet tuon ”portaikon päädyssä” tiskipöydällä. Kissalle ilmaantui nivelongelmia, ja ne alkoivat muuttua sen verran pahoiksi, että oli toteutettava viimeinen suunnitelma, mikä hänen varalleen teen. Rujosti sanottu, mutta näin se vaan menee 🙁
Mutta siitä sitten myöhemmin, eli nyt asiaan. Kissalle piti järjestää ruokailupaikka, johon koira ei pääse (syö sapuskat).

Sukulaisen avustuksella aloimme suunnitella kissalle ruokailukoppia, joka olisi samalla sisustuksellinen. Halusin, että se näyttäisi pieneltä omakotitalolta.

Itseltäni löytyi mm. laminaattia, josta sai kätevästi seinätarpeet pömpelille. Etuseinä tehtiin seinäpaneelista, takaseinä oli vaneria. Takaseinä olisi seinää vasten joten se ei näkyisi mihinkään.

Laminaatit ovat muutekseen todella käteviä materiaaleja kaiken maailman askarteluihin! Voi tehdä kevytrakenteisia laatikoita ja vaikkapa pöydänpäällisiä. Nyt näistä tuli seinät, koska Bistron piti olla sen verran kevytrakenteinen, että pystyn sitä tarpeen vaatiessa liikuttelemaan ilman että saan siitä tyrän. Jos sen olisi rakentanut kokonaan puusta, en olisi välttämättä pystynyt edes kantamaan koko hökkeliä yksin kotiin! Puu nimittäin painaa jonkun verran ja tämä on 80cm korkea…

Sitten tönö kotiin ja eiku maalaamaan!
Katon maalasin ruskeaksi ja etupaneeli sai lisäkuorrutuksen valkoisesta maalista. Maalariteipillä suojasin laminaatin ja maalasin kulmalistat myös valkoisiksi.

Edessä on luukku, josta voi laittaa safkat sisään. (sinertävä kuva johtuu siitä kun tuossa on akvaario lähettyvillä).
Luukkuun on lisätty saranat ja kahva.

Jotta elukka näkis kissana siellä myös yölläkin (plus että minä näen millo se siellä on ruokailemassa), asensin bistron sisäkattoon LED-valonauhan.

Nyt Spede näkee ruokailla ja minä näen milloin Spede on ruokailemassa 🙂

Foxykin näkee milloin ruoat ovat siellä sisällä ja se on varsin mielenkiintoista…

Speden Bistro on avoinna yötä päivää!

Tästä sitten varmaan kuvia lisää kunhan saan hifisteltyä pömpelin, jos se tapahtuu siis milloinkaan. Tarkoitus on tehdä listat noihin aukkoihin, vieressä odottelee vihreä terssimatto, joka on tarkoitettu ”nurmikoksi” pömpelin alle, sekä teen vielä terassin tuohon eteen, ettei Speden tarvitse kömpiä tuosta sivuluukusta sisään. Se tuntuu olevan sille vaikeaa, koska pömpelin lattia on myös laminaattia, ja siten liukas. Noh, vielä tolle voi jotain tehdä! Niistä sitten joku toinen kerta 🙂 Hyvää viikon jatkoa!

Speden Bistro 2016 Read More »

Zamialle korsetti + kirjapalkinto

, , , , , , ,

Sain Facebook-ryhmästä ilmatteeksi muutaman Zamian juurakon. (Zamia, eli palmuvehka)

Olen himoinnut tätä kasvia jo pidempään, koska sen voi laittaa lähes mihinkä vain kasvamaan… siis varjoisiin paikkoihin. Kätevää! Epäonnekseni kuitenkin huomasin, että kaksi viidestä varresta oli taittunut kuljetuksen aikana. Noh, mietinpä hetken mitä tehdä asialle, kunnes muistin, että minullahan on pillejä jossain. Olinhan joskus aikoinani istuttanut avomaalle tuulisilla keleillä kurkkuja ja kesäkurpitsaa, jotenka taimien varsien katkeaminen oli tuttua 😀 Ne sai siis korjattua kun teki niille lastan esim. pillistä tai grillitikusta ja sitten sitoi ympärille sukkahousua. Kasvin varsi korjaantui itsestään.

Koska Zamian taimet olivat niin pieniä, en uskaltanut käydä räpläämään taimille tukea sukkahousuista – onnistuisin kuitenkin sähläämään taimet katki. Hassultahan tämä hetken näyttää…. tein pilliin viillon mattoveitsellä ja ujutin sen varren ympärille. Laitoin koktailitikun vielä mukaan.

Sit ei muuta kun multaan vaan!

Siinä koko Zamia-lössi.

Kavupaikan olen kyllä valinnut muualta kuin mitä kuvassa näkyy. Tuohon kohtaan nimittäin paistaa aurinko aamupäivällä niin tujakasti, että kyseiset kasvit eivät välttämättä pidä siitä. Joten, ne on kirjahyllyn reunalla hieman varjoisammalla paikalla.

Sitten tätä on vielä pakko hehkuttaa… voitin Pihakuiskaajan Puutarha-blogista tällaisen Villit vihreät kaupungit kasvikirjan! Olen selannut tämän jo kertaalleen läpi ja kirja on mielestäni sillä silmäyksellä erittäin kattava. Kirjassa käsitellään neljää eri kaupunkia: Helsinki/Vantaa, Turku, Oulu ja Tampere, ja niiden luonnonkasveja. Tätä on pakko lukea jossain vaiheessa vielä lisää. Mielenkiintoiselta vaikuttaa! Paljon oli tunnistettavia kasveja, joita näkee tuolla lenkkitien varrella… käytän siis koiraa ulkona lenkillä joka päivä, niin samalla voi tutkailla ympäristön kasvejakin 🙂 Kiitos vielä kirjasta!

Nyt lenkille Foxy-koiran kanssa ja luontoa tutkimaan. Sääkin on mitä mahtavin +18°C ja aurinko paistaa. Kuulemisiin!

T: Minna & Foxy

Zamialle korsetti + kirjapalkinto Read More »

Pientä sohvan tuunausta

, , , ,

Sain viime kesänä hankittua säkällä kirpputorin kautta erästä mieluisaa kangasta lisää, josta oli tarkoitus tehdä sohvalle uudet päälliset. Ajatus on siis hautonut viime kesästä saakka! Sohva näytti aina repsottavan milloin mistäkin. Olin laittanut istuinosien suojaksi räsymaton, joka ei oikein tahtonut pysyä paikoillaan – meillä koira ja kissat saavat nimittäin olla sohvalla jos haluaa. Noh, aikani pähkäiltyä, että mitenkähän saisin kankaan riittämään, mieleeni juolahti, että olihan minulla hankittuna sohvan peittämistä varten päiväpeittokin. Siitähän saan loput kankaat… eli toisen puolen päällisistä!

Kesää vasten ajattelin pitää kukkakuosia päällimmäisenä…

Syksyn tullen, ja varsinkin jouluna, voi tyynyt ja istuinosat kääntää toisinpäin, niin saa yksivärisen sohvan sitten…

Purin myös aiemmin rakentamani kasvinurkkaushökötyksen. Suunnittelin kukkasten paikkoja uudelleen, niin sellainen korkea hyllyviritelmä tuntui jotenkin liian raskaalta tuolla nurkassa. Lisäksi en tahtonut muistaa kastella kaikkia kukkasia joita sinne olin laittanut. ”Kasvinurkkauksen” tarkoitus pysyy kuitenkin samana; voin loikoilla löhötuolissa ja tehdä askareita, esimerkiksi kutoa villasukkia. Siirsin Spede-kissan majan myös tuonne nurkkaukseen, jonka päälle laitoin nano-akvaarioni. Foxi-karjis halusi myös kuvaan mukaan!

Nanosta puheenollen, otin siitä vedet pois. Nyt siellä on pohjalla vielä vähän vettä, mutta muutoin tyhjä. Kokeilen kasvattaa akvaariokasveja vedenpinnan yläpuolella. Sumuttelen niitä joka päivä vähäsen. Laitan purkkiin jossain vaiheessa vielä lisää kasveja toisesta altaasta, sekä sammalia, joita otin tuolta pois.

Pientä sohvan tuunausta Read More »

Scroll to Top