Päiväkirjaa

Foxy oli aina mukana

/ / Lemmikit, Päiväkirjaa / Kommentoi
, , , , , ,

Helteet ovat saapuneet taas! Siispä tähän aikaan yöstä (klo 0.25) on vielä parvekkeella ihan lämmintä. Kävin juuri katsomassa lämpömittarista, niin sehän näytti melkein 20C! Parvekkeella siis tarkenee 🙂

Vähän kyllä mietityttää ilmankosteus, kun se tuntuu vähän sellaiselta, että kohta sataa vettä. Noh, sekin kuuluu kesään ja ihan kivaahan se vesisade yöllä on! Luonto tykkää.

Edellisestä postauksesta jäi nivaska kuvia laittamatta tänne, ja kun nämä seuraavat kuvat on laitettu tänne ja vielä yksi setti, niin sitten ne saavat tältä osin riittäää… Foxysta nimittäin. En halua masentaa ketään muita sen koommin kuin itseäni näillä kuvilla. Ikävä on ja sen sanominen ja myöntäminen pitäisi kait riittää. Mutta, toivottavasti nämä tuovat myös sitä hyvää mieltä 🙂

Tein töitä pöydän äärellä tietokoneella – Foxy oli aina mukana, ja jaloissa 🙂
Kasasin paviljongin – Foxy oli mukana 🙂
Istuin parvekkeella – Foxy oli aina mukana 🙂
Rakentelin kaikkea hässäköitä ties mihin… tässä siis aurinkotuoli ja Foxy oli tietenkin mukana 🙂
Menin virkkaamaan parvekkeelle – Foxy oli tietysti mukana 🙂

Edellistä kuvaa kun katselen niin perskule, minullahan on tällä hetkellä jopa samat shortsit jalassa 😮 Tilanne tietysti muistuu mieleen kuin eilinen.

Foxy tuli myös syliin kun tein asioita tietokoneella – mukana siis.
Aamulla oltiin myös mukana!
Vaikka Foxy oli hieman mustis kissasta, niin silti oltiin aina lähekkäin. Kisu sai tulla syliin. Välillä molemmat olivat kainalossa – Foxy toisessa ja Uuno toisessa. Voi sitä onnellisuudentunnetta, mitä ihminen voi siinä kohtaa kokea!
Kuva otettu 19.5.2019.
Tässä ollaan vielä suhteellisen skarppina. Sitä ei pysty kuvittelemaankaan kuinka nopeasti kunto voi romahtaa tässä kohtaa siihen, kun Foxy piti viedä lekuriin. Kuukauden päästä kyseessä oli ihan eri koira 🙁

Nyt jokin ”asia” taitaa lähestyä, alkoi nimittäin tuulemaan. Ilmeisesti vesisadetta tiedossa kohta puoleen, siltä se jo hetki sitten haiskahti. Pitänee viedä ainakin läppäri sisälle ettei siihen sada kohta vettä 😀 Seuraavaan kertaan sitten siis. Itse tulen toki tänne istuskelemaan mutta ”jätän blogin sisälle”. Moikka 🙂

Foxy oli aina mukana Read More »

Foxy oli mahtava koira!

/ / Lemmikit, Päiväkirjaa / Kommentoi
, , , , ,

Sitä pieni ihminen miettii mitenkä tästä voi oikein jatkaa – elämää, ja muitakin asioita, kun osa elämää on ”poistunut paikalta”… On ollut kerta kaikkiaan vaikeat viikot takana, vaikka naama yrittääkin aina iloiselta näyttää, kun tuolla ihmisten parissa liikuskelee. Päätin myös, että nyt on perhana käytävä lävitse kaikki muistot, kuvat ja sen semmoiset, ennen kuin niitä ei enää pysty tai viitsi käydä läpi. Asiat vaan kasaantuu ja se alkaa ahdistamaan! Päätin siis käydä läpi viimeisimpiä asioita, jotka ovat kiperimpiäkin tästä hetkestä katsottuna… Foxy – Rakas koirani

Foxy oli sylikoira

Ihan jo pienestä pitäen Foxy oli mielellään sylissä. Isäntänsä otti hänet usein syliin ja piti selällään, rapsutteli masusta. Foxy ihan selkeästi nautti siitä!

Foxy rakasti huomiota ja sen kyllä näkee!
Sylissä oli aina kivaa olla rapsuteltavana ja helliteltävänä.
Kun loikoilin sohvalla, Foxy tuli mielellään lähelle. Foxy sai olla sohvalla 🙂
Foxylla oli myös ilmeet! Näistä ilmeistä ovat saaneet nauttia muun muassa Facebook-kaverini, kun olen laittanut kuvia milloin mistäkin tilanteesta. Usein asiaan liittyy joko kissa tai jokin syötävä herkku! Tämän kuvan kohdalla taisi olla ihan jonkun sortin ketutus, kun ”piti koko ajan sitä kameraa räplätä”.
Foxylla oli myös oma paikka, missä tykkäsi oleskella. Nyt tuo tuoli vieressäni on tyhjä… olen miettinyt josko luopuisin siitä – sillä ei ole enää tarkoitusta.
Foxy rakasti peiton alla olemista…
… hän oli aamuisin usein kainalossani peiton alla!
Foxy oli todella suloinen koira! Näitä ihania ilmeitä ja hetkiä jään todella paljon kaipaamaan. Tuo kuono kun oli sylissäni, niin sitä vain rakasti niin sanoin kuvaamattoman paljon (ja taas tuli kyyneleet silmiin).
Foxy oli erittäin iloinen koira 🙂

Toivon mukaan tämä kaikki iloisuus tästä koirasta kumpusi siitä, että olin hoitanut häntä asianmukaisesti. Kun koira pitää viedä piikille, siinä käy jos jonkunmoista ajatusta läpi… onko tehnyt oikein jne. Tiedän kuitenkin, vaikka se ei aina siltä tunnu, että tein hänelle sen palveluksen, mikä pitikin tehdä! Vaikka itkua on ollut miltei joka päivä, niin silti tieto siitä, että nyt hänellä ei ole kipuja, jotenkin helpottaa minua myös. Tämä ilta tänään tässä parvekkeellani on ollut todella tunteikas… tämä on ensimmäinen kerta Foxyn poismenon jälkeen kun olen istunut täällä. Istuttiin tässä muutama päivä ennen kuin minun piti viedä Foxy piikille. Se oli semmonen ”meidän juttu” istua täällä parvekkeella. Foxy oli aina vierelläni…

22.6.2019

Foxy oli mahtava koira! Read More »

Rakkaani on poissa

/ / Kohon Tila, Lemmikit, Päiväkirjaa, Valokuvaus / Video / Kommentoi
, , ,

Nyt tuli se aika jota kaikki lemmikkien omistajat pelkäävät… minun piti myös tehdä hirvittävän vaikea päätös, ja viedä rakas koirani viimeiselle retkelle. En pysty tästä enempää edes kirjoittamaan kun tämä tapahtui vasta nyt maanantaina – pari päivää sitten. Kirjoitan varmasti jatkossa tuntemuksia kunhan siihen kykenen. Nyt annan vain ajan kulkea hetken!

Kiitos rakas koirani Foxy kaikesta ilosta ja kumppanuudesta jonka olet minulle elämäsi aikana antanut! Kevyet mullat sinne paremmille lammaslaitumille!

Rakkaani on poissa Read More »

Kesän ja syksyn olematon sato

/ / Päiväkirjaa, Piha / Puutarha / Parveke, Ruoka & Food / Kommentoi
, , , ,

Tämä kesä oli melkoisen lämmin ja tomaattisadosta ei meinannut tulla sitten parvekekasvatuksella yhtikäs mitään. Vanhemmillani oli tomaatit ulkona lavakauluksessa kasvamassa, niin siitä tuli kyllä ihan hyvin satoa. En tiedä sitten olinko istuttanut omani liian pieniin ruukkuihin, kastelinko liian vähän, oliko lannoitus pielessä vai mikä lie. Tomaatit kukkivat normaalisti, mutta sato ei vain kasvanut. Sain vain kourallisen tomaatteja.
Kokeilin tiikeritomaatti-lajiketta ja loput siemenet menevät biojätteisiin. Ei ollut mitenkään hyvänmakuinen. Kirsikkatomaateista tuli todella hyviä – oikein makeita lämpimän kesän ansiosta!

Tajusin sentään kerätä luumuja vanhempieni pihalta. Luumut olivat myös todella hyviä ja makeita.

Sain tädiltä pussillisen avomaankurkkuja ja tein niistä säilykkeitä. Lisäksi säilykkeenä on vanhempien pihalta kerättyä kesäkurpitsaa.

Sienisato oli yksipuolinen. En löytänyt kanttarelleja laisinkaan. Meillä päin on ollut lämpimän kesän lisäksi vielä todella kuivaa. Sen sijaan löysin hyvän sadon haaparouskuja.

Muutama tattikin tuli löydettyä…

Paistoin tatit pannulla sipulin kera ja pistin pakkaseen. Serkku oli tulossa lokakuun alussa kyläilemään, niin teimme siitä sitten ruokaa. Haapasienet kiehautettiin ja ne myös pakkaseen odottelemaan herkkuhetkiä. Meidän perheessä on aina tykätty syödä sienisalaattia, tai äitini tekee juhlapyhiksi suolasienisalaattia.

Kesän ja syksyn olematon sato Read More »

Mistä näitä projekteja oikein tulee – makkari vol 1

/ / Lemmikit, Päiväkirjaa, Sisustusprojektit / DIY / Kommentoi
, , , ,

Minul on lähtökohtaisesti omasta mielestäni aika pieni makuuhuone siihen nähden minkä kokoinen sänky siellä oli alunperin… Makkariin mahtuu sujuvasti 160cm leveä sänky yhdelle seinustalle, siinä ovat vaihtoehdot. Tämä lienee tarkoitettu nuorelle ihmiselle, joka ei tarvitse sänkyä joka on leveämpi kuin 90cm… noh, lähtökohdat olivat näin päin:

”Naama tapettiseinää päin”… televisota ei sitten saanut tällä järjestyksellä oikein mihinkään. Aluksi sänky oli 180cm leveä, jonka tuunasin kapeammaksi… ja sekään ei sitten oikein ollut hyvä. Miksi ihmeessä tarvitsen massiivisen kokoisen sängyn kun nukun siinä kuitenkin yksin, tai lemmikkien kanssa? Vanha sänky sai lähteä… (kuvassa toinen puoli sängystä)

Harmitti hitoksee tästä kyllä luopua, mutta ei voinut mitään. Halusin tavallisen sängyn jonka saan hieman järkevämmin makkariin ja samoiten tilaa likkua.

Mainittakoon tässä vaiheessa, että tulin hankkineeksi rautasängyn Jyskistä, kun se oli tarjouksessa. Se oli onneksi säädettävä. Kauhea sotku aina kun aloittaa jotakin! Sitten voimat loppuvat ja hommat jää kesken… Noh, alkuunsa minulla ei ollut sitä 120cm leveää patjaa, vaan käytin nukkuma-alustana vanhan sängyn 90cm leveää patjaa. Foxy piti siitä heti. Myöhemmin tilalle tuli runkopatja.

Sitä surullisen kuuluisaa sotkua…

Yksi sisustuksellinen asia johtaa aina toiseen! Se on kyllä tiedossa mutta sen kanssa on elettävä.
Eli, kun sänky vaihtuu niin sitten vaihtuu petivaatteetkin. Kuva on muuten otettu 7.3.2018 eikä eilen. Otan myöhemmin lisää kuvia makkarista, kunhan se on kuvattavassa kunnossa 🙂

Foxyn kanssa tässä nyt sitten loikoillaan toisinaan 🙂

Vielä kun saisi kaiken ylimääräisen pois näkyviltä niin voisi olla mukavampaa kuvailla koiraakin… vaikka ihan sama mikä sotku tuolla taustalla näkyy – tämä on asunto, jossa asuu ihminen, joka tykkää askarrella ja paskarrella vähän kaikenlaista ja touhuta ja rakennella milloin mitäkin. Asunto tuskin tulee koskaan olemaan täysin moitteettoman siisti! 🙂

Mistä näitä projekteja oikein tulee – makkari vol 1 Read More »

Scroll to Top