kissanelämää

Minulla on 3 kissa-vierasta

Tuttava toi minulle kissansa hoitoon remontin ajaksi. Se kestää arviolta kolme viikkoa. Mukavaa saada vähän seuraa tänne kotiinkin!

Karvakaverit ovat aika nuoria, 5-, 3- ja 2-vuotiaita. Olen itse asiassa ottanut nuorimmaisesta kuvia tämän ollessa vielä ihan pieni pentu. On kaunis harmaa kissa! Kaikki nämä ovat kyllä erittäin kauniita.

Kissat sohvalla
Edessä Scar (2v), musta kissa on Taavi (5v) ja punainen kissa on Haades (3v).

En ollut purkanut Urhon näköalapaikkaa vielä pois keittiöikkunan edestä, ja sille tulikin nyt käyttöä. Sain aikaiseksi jopa pestä ikkunan, joka oli ollut likaisena pari vuotta jo. Miten ihmeessä se ikkunoiden pesu on niin työlästä? Joskus tulee pestyä kaikki ihan ajallaan. Olisi tietty hyvä pitää ikkunoita koko ajan puhtaina, kun tykkään katsella niistä ulos kuitenkin. Noh, tulipahan nyt edes tehtyä. Fiksasin tarkkailupaikkaa vielä sen verran, että sahasin tukijalan puupalikan sopivamman mittaiseksi ja kiersin alle raapimistolpan.

Kissojen näköalapaikka

Olin alkuunsa siinä toivossa, että nämä karvakaverit eivät koskisi huonekasveihini, mutta toisin kävi! Heillä kun ei ole kotona huonekasveja lainkaan. Oli aika hilkulla, että minullakaan ei niitä olisi ollut enää näiden lähdettyä. Siirsin osan kasveista etukäteen turvaan työhuoneeseen, nimittäin huomasin heti, että näille terroristeille vehkatkin maistuu!

Huonekasvit työhuoneen pöydällä

Olikin aika ihme, että keittiössä kissojen ruokapaikan vieressä oleva kiinanruusu sai pitää lehtensä edes niinkin pitkään, kunnes sekin otti eräs yö vähän hampaanjälkiä. Päätin muuttaa hieman strategiaani, ja suojata osan kasveja verhoilulla. Ei ole mitään mahdollisuutta laittaa kaikkia kasveja työhuoneen ikkunan ääreen… ne eivät vain kerta kaikkiaan mahdu sinne.

Kiinanruusu verhoiltuna

Peikonlehdestä oli kaikki lehdet purtu ja raadeltu, mitkä roikkuivat ruukun alaosasta reunojen yli. Onneksi nämä suuret ylöspäin sojottavat lehdet olivat vielä ehjiä ja koskemattomia. Laitoin peikonlehden ympärille hallaharson, jotta kissat eivät pääsisi enempää peikkoon käsiksi.

Hymyssä suin katselin, kun pikkuterroristit jättivät vähitellen kasvit rauhaan! Sohvan päädyssä olevat kirjovehkat ja anopinkieli saivat myös osansa naskaleista ja suojasin nekin hallaharsolla.

Kaikki kolme kissaa ovat erittäin kilttejä ja ihmisystävällisiä. Ne tulivat välittömästi käymään sylissäni kun istahdin tuolilleni. Kaikkia saa harjata ja kantaa, jos haluaa. Kantamisella nyt ei niin suurta merkitystä ole, vaikka se toisinaan asioita helpottaakin, mutta harjaaminen on välttämätöntä. Pitkäkarvaisella Taavilla on turkissa takkuja, joita se onneksi antaa hoitaa pois. Se pääsee tuota pikaa trimmattavaksi.

Scar ja Haades makoilevat sohvalla.

Haades löysi samantien paikan itselleen ikkunan ääreltä. Olin tarkoituksella laittanut kaapin päälle laatikon, jonka päällä kissat saisi maata. Haades nukkuu laatikon päällä myös osan yöstä.

Sylissä makoilijoita nämä eivät ole, niin kuin omat kissani aikoinaan olivat. Toisaalta ihan hyväkin. Mutta kyllä nämä osaavat ottaa rennosti ja tykkäävätkin makoilla sohvalla usein tässä lähettyvillä.

Taavi makaa sohvalla ja Haades tarkkailee ympäristöä sohvan vierestä.

Nuorimmainen on melkoinen piiloutuja, ja tykkääkin nukkua mitä ihmeellisemmissä paikoissa. Enimmäkseen se nukkuu sohvan takana tai alla. Muut kissat eivät mahdu sohvan alle mutta Scar mahtuu. Näiden mukana tuli myös makoilupaikka, missä ne eivät ole maanneet kertaakaan. En tiedä onko paikka väärä vai mikä lie. Pitää kokeilla laittaa astia vielä toiseen paikkaan josko se sitten kelpaisi.

Taka-alalla makoiluastia

Tällaisia hoidokkeja minulla siis tällä kertaa. Ollaan muutaman kerran käyty parvekkeellakin haistelemassa raitista ilmaa. Ensimmäisen kerran Haades alkoi järsiä saniaisia, niin en uskalla niitä itsekseen sinne laskea, vaan heitä pitää vähän vahtia. Lisäksi parvekekasvit vetävät puoleensa kimalaisia. En oikein luota siihen, että nämä jättäisivät pörriäiset rauhaan. Ei olisi kivaa, jos kimalainen pistäisi, ja ne muuten pistää jos niille tulee uhkaava tilanne!

Seuraavaksi onkin sitten hyötykasvien tilannekatsauksen vuoro. Hyvää viikonlopun jatkoa!

Minulla on 3 kissa-vierasta Read More »

Urho-kissan päivän viettoa

Ihanaa, että Urho on kotiutunut luokseni niin hyvin! Tai ainakin omasta mielestä on… Tässä muutama kuva kissasta.

Urho on ottanut asunnon hyvin haltuun. Hän on löytänyt kaikki makoilupaikat mitä olen hälle laittanut, ja myöskin käyttää niitä. Muutamia juttuja aion vielä tässä muuttaa, toivottavasti kisu ei ota siitä nokkiinsa.

Sohva on hallussa päivisin!

Kissa makaa sohvalla

Sohva on hallussa iltaisin!

Sänky on hallussa!

Makkarin ikkunanalus on hallussa! Se on kyllä Urholle erityisesti suunniteltu. Joudun puuttumaan kyseiseen paikkaan vielä ainakin siltä osin, koska se ei miellytä omaa silmää kovinkaan paljon. Eli tähän tulee tuunausta, ja mahdollisesti jokin muu ratkaisu. Muutos täytyy yrittää tehdä niin hellävaraisesti kuin mahdollista.

Kissan nukkumapaikka ikkunalla

Urho on sellainen kissa, joka vihtyy todella paljon sylissä. Pidän siitä, että kissa on sylissä – se on aivan ihanaa!

urho-kissa sylissä

Silmäilen tässä samalla olohuoneen edessä kasvavia koivuja, jotka ovat saaneet ihanan keltaisen värityksen muutaman päivän sisällä. Joten Urho-uutiset jäävät tällä kertaa vähän tyngäksi ja painelen ulkoilemaan kameran kanssa. Tällaista syksyn väriherkkua on harvoin tarjolla, jos koskaan! Aurinko pilkahtelee satunnaisesti pilviverhon takaa ja puiden lehdet oikein loistaa väreillään. Palailen siis kissauutisiin myöhemmin!

Sillä välin Urhon kuvia voi käydä katsomassa Instagramissa @urhomanolito -profiilista. Laittelen sinne enemmän kuvia kuin tänne blogiin. Tai “Urho laittaa”! Ja jos pitää kissakuvista, niin Urhon tilin kautta löytyy muitakin aiheeseen liittyviä Instatilejä. Lisäksi sieltä voi katsella toisinaan Urhosta videoklippejä, joita en myöskään laita tänne. Näihin täytyy aina myös liittää jonkinmoinen söpöysvaroitus, koska ovathan nämä lemmikkikuvat aina niin ihania ja toisinaan ylisuloisia!

Ei muuta kun hyvää päivän jatkoa ja nautitaan ihanasta syksystä

Urho-kissan päivän viettoa Read More »

10-vuotias Urho-kissa

Nyt se on sitten vihdoinkin tapahtunut, kotiini on tullut asustelemaan kissa! Tämä herra on tosin jo seniori-iässä. Sepäs ei minua haittaa, päin vastoin. Hän on oikein ihana ja seurallinen, juuri niin kuin tykkään kissani olevan.

Löysin tämän ihanuuden paikalliselta löytöelänkodilta (Kaskivaaran Kodittomat eläimet Ry). Hän ei ollut saanut uutta kotia jostain syystä. Tämän enempää en tiedä tästä herrasta muuta kuin että hän on 10-vuotias. Eli suht iäkäs herra kyseessä. Urho on hänen nimensä ja se oli hänellä jo tullessaan. Urho sai myös lisänimen Manolito, joka tarkoittaa jossain yhteydessä hurmaavaa miestä, yleensä latinoa. Vaikka Urho ei olekaan latino, hän on silti todella hurmaava!

Urho uskaltautui myöhemmin illalla sohvalle nukkumaan.

Laitoin Urhosta tämän kuvan Instaan, ja jälkikäteen ajattelin, että onpas yrmykän näköinen kuva kissasta, koska tuo kuva ei todellakaan ole Urhon perusilmeitä. Kaunis kissa hän on ja ihan kaikkea muuta kuin yrmy! Nyttemmin Urho on jo tottunut kännykkäkuvaukseen, ja ilmeetkin alkavat olla jo ihan söpöjä, eikä seuraavan kuvan kaltaisia.

Urho-kissa yrmyn näköisenä
Ensimmäisiä kuvia Urhosta.

Kuinka kissa päätyi minulle

Laitoin maanantaina viestiä löytöeläinkotiin, että voisin adoptoida tämän kissan. Soitin seuraavana päivänä vielä varmistaakseni asian, että onko hän mahdollisesti enää saatavilla. Ja olihan Urho vielä vapaana. Pohdiskelin, että voiskohan tällainen johtua siitä, että Urholla oli ikää jo niin paljon, ja että ihmiset haluavat adoptoida nuorempia kissoja. Tavallaan vähän säälittävää, koska esimerkiksi Urho on aivan ihana ja todella hellyyttävä. Hän on myös aika rauhallinen… ollut toistaiseksi. Urho muutti minulle torstaina iltapäivällä.

Ensimmäiset päivät Urhon kanssa

Meillä on mennyt nämä muutamat ekat päivät yhdessä ihan mukavasti. Urho oli heti todella siisti vessankäynnin suhteen, mikä ilahdutti minua. Saan toki lakaista laatikon ympäriltä hiekkoja takaisin astiaan, mutta tarpeiden osumatarkkuus on ihan ykkösluokkaa. Hän uskaltautui heti syliini samana päivänä kun tuli minulle. Söi kaikkea mitä tarjottiin. Leluihin ei koskenut, tai vähän tassulla hipelöi, mutta ei leikkinyt. Akvaariokin löytyi yhden makuupaikan vierestä ja siinähän olikin ihmettelemistä.

Urholla on kissa-TV

Kun menimme nukkumaan, hän tuli vieressä käymään tassuttelemassa tyynyni vierellä olevalla, hänelle varatulla alustalla, mutta meni sitten nukkumaan johonkin muualle. Annoin hänen olla kaikessa rauhassa.

Kun nousin seuraavana aamuna sängystä, Urho tuli heti terhakkaasti minua vastaan. Yritin tutkailla millaisia rutiineja herralle olisi mahdollisesti kehkeytynyt. Noh, tietysti ruokaahan sitä vaaditaan heti kättelyssä kun silmänsä avaa!

Keittiöön mennessä en voinut välttyä hieman huvittuneelta näyltä. Urho oli käynyt omatoimiruokailemassa yhden avatun raksupussin kanssa, joka löytyi lattialta osittain riekaleina. Pääsin siis siivoamaan vähän raksusotkua. Ei se mitään, laitoin loput raksupussin sisällöstä muovipurkkiin ja lakaisin osittain syödyt raksumurut lattialta.

Huomasin myös ettei Urho osannut syödä pakastimen päällä. Se tarkkaili jatkuvasti ympäristöään. Siirsin ruoat lattialle niin ruoka alkoi sitten myös maistua. Mietiskelin josko oli joutunut olemaan varuillaan edellisessä paikassa jollain tapaa, koska hänellähän oli ollut kuulemma pari kaveria. Myös löytöeläinkodissa hänellä oli kavereita, jotka välillä ilmeisesti vaihtuivat. Reppana on saattanut jäädä vaikka vähemmälle ruokinnallekin. Oli kuitenkin aika laiha tullessaan. Noh, yritetään saada vähän lihaa ympärille.

Kiva oli myös huomata, että Urho antoi minun harjata turkkiaan ihan mielellään. Pitkäkarvaisen kissan turkissa on kuitenkin huoltamista jonkun verran. Muutenkin, irtokarvat on saatava turkista pois ettei tule karvapalloja niin paljon. Juuri tämän blogin kirjoitushetkellä Urho kävi oksentamassa ensimmäisen karvapallon ruokapöydän alle. Ruoka alkoikin heti tämän jälkeen maistua! Pitääkin laittaa kissanruoho kasvamaan ettei hän käy vahingossa napostelemaan huonekasveja, koska ne eivät todellakaan ole hyväksi kissalle.

Tein Urholle Insta-tilin @urhomanolito, johon aion tehdä julkaisuja kissan elämästä. Kirjoitan asioita toki tännekin, mutta ehkäpä Urhoon liittyvissä asioissa enemmän sinne Instaan kuin tänne. Käy kirjoittaminen muutoin liian työlääksi, ja senhän tulisi olla kivaa, eikä kauheaa työtä! Julkaisin myös ensimmäisen video-klipin Tuubissa, esittelyn Urhosta. Jos onnistun kuvaamaan Urhoa jatkossakin, teen silloin tällöin jotain videoita muidenkin pällisteltäviksi.

Ei tällä kertaa nyt muuta, kuin että tässä tämä Urho nyt sitten on, ja häneen voi alkuunsa tutustua vaikkapa seuraavan videon kautta!

10-vuotias Urho-kissa Read More »

Shopping Cart
Scroll to Top