10-vuotias Urho-kissa

Nyt se on sitten vihdoinkin tapahtunut, kotiini on tullut asustelemaan kissa! Tämä herra on tosin jo seniori-iässä. Sepäs ei minua haittaa, päin vastoin. Hän on oikein ihana ja seurallinen, juuri niin kuin tykkään kissani olevan.

Löysin tämän ihanuuden paikalliselta löytöelänkodilta (Kaskivaaran Kodittomat eläimet Ry). Hän ei ollut saanut uutta kotia jostain syystä. Tämän enempää en tiedä tästä herrasta muuta kuin että hän on 10-vuotias. Eli suht iäkäs herra kyseessä. Urho on hänen nimensä ja se oli hänellä jo tullessaan. Urho sai myös lisänimen Manolito, joka tarkoittaa jossain yhteydessä hurmaavaa miestä, yleensä latinoa. Vaikka Urho ei olekaan latino, hän on silti todella hurmaava!

Urho uskaltautui myöhemmin illalla sohvalle nukkumaan.

Laitoin Urhosta tämän kuvan Instaan, ja jälkikäteen ajattelin, että onpas yrmykän näköinen kuva kissasta, koska tuo kuva ei todellakaan ole Urhon perusilmeitä. Kaunis kissa hän on ja ihan kaikkea muuta kuin yrmy! Nyttemmin Urho on jo tottunut kännykkäkuvaukseen, ja ilmeetkin alkavat olla jo ihan söpöjä, eikä seuraavan kuvan kaltaisia.

Urho-kissa yrmyn näköisenä
Ensimmäisiä kuvia Urhosta.

Kuinka kissa päätyi minulle

Laitoin maanantaina viestiä löytöeläinkotiin, että voisin adoptoida tämän kissan. Soitin seuraavana päivänä vielä varmistaakseni asian, että onko hän mahdollisesti enää saatavilla. Ja olihan Urho vielä vapaana. Pohdiskelin, että voiskohan tällainen johtua siitä, että Urholla oli ikää jo niin paljon, ja että ihmiset haluavat adoptoida nuorempia kissoja. Tavallaan vähän säälittävää, koska esimerkiksi Urho on aivan ihana ja todella hellyyttävä. Hän on myös aika rauhallinen… ollut toistaiseksi. Urho muutti minulle torstaina iltapäivällä.

Ensimmäiset päivät Urhon kanssa

Meillä on mennyt nämä muutamat ekat päivät yhdessä ihan mukavasti. Urho oli heti todella siisti vessankäynnin suhteen, mikä ilahdutti minua. Saan toki lakaista laatikon ympäriltä hiekkoja takaisin astiaan, mutta tarpeiden osumatarkkuus on ihan ykkösluokkaa. Hän uskaltautui heti syliini samana päivänä kun tuli minulle. Söi kaikkea mitä tarjottiin. Leluihin ei koskenut, tai vähän tassulla hipelöi, mutta ei leikkinyt. Akvaariokin löytyi yhden makuupaikan vierestä ja siinähän olikin ihmettelemistä.

Urholla on kissa-TV

Kun menimme nukkumaan, hän tuli vieressä käymään tassuttelemassa tyynyni vierellä olevalla, hänelle varatulla alustalla, mutta meni sitten nukkumaan johonkin muualle. Annoin hänen olla kaikessa rauhassa.

Kun nousin seuraavana aamuna sängystä, Urho tuli heti terhakkaasti minua vastaan. Yritin tutkailla millaisia rutiineja herralle olisi mahdollisesti kehkeytynyt. Noh, tietysti ruokaahan sitä vaaditaan heti kättelyssä kun silmänsä avaa!

Keittiöön mennessä en voinut välttyä hieman huvittuneelta näyltä. Urho oli käynyt omatoimiruokailemassa yhden avatun raksupussin kanssa, joka löytyi lattialta osittain riekaleina. Pääsin siis siivoamaan vähän raksusotkua. Ei se mitään, laitoin loput raksupussin sisällöstä muovipurkkiin ja lakaisin osittain syödyt raksumurut lattialta.

Huomasin myös ettei Urho osannut syödä pakastimen päällä. Se tarkkaili jatkuvasti ympäristöään. Siirsin ruoat lattialle niin ruoka alkoi sitten myös maistua. Mietiskelin josko oli joutunut olemaan varuillaan edellisessä paikassa jollain tapaa, koska hänellähän oli ollut kuulemma pari kaveria. Myös löytöeläinkodissa hänellä oli kavereita, jotka välillä ilmeisesti vaihtuivat. Reppana on saattanut jäädä vaikka vähemmälle ruokinnallekin. Oli kuitenkin aika laiha tullessaan. Noh, yritetään saada vähän lihaa ympärille.

Kiva oli myös huomata, että Urho antoi minun harjata turkkiaan ihan mielellään. Pitkäkarvaisen kissan turkissa on kuitenkin huoltamista jonkun verran. Muutenkin, irtokarvat on saatava turkista pois ettei tule karvapalloja niin paljon. Juuri tämän blogin kirjoitushetkellä Urho kävi oksentamassa ensimmäisen karvapallon ruokapöydän alle. Ruoka alkoikin heti tämän jälkeen maistua! Pitääkin laittaa kissanruoho kasvamaan ettei hän käy vahingossa napostelemaan huonekasveja, koska ne eivät todellakaan ole hyväksi kissalle.

Tein Urholle Insta-tilin @urhomanolito, johon aion tehdä julkaisuja kissan elämästä. Kirjoitan asioita toki tännekin, mutta ehkäpä Urhoon liittyvissä asioissa enemmän sinne Instaan kuin tänne. Käy kirjoittaminen muutoin liian työlääksi, ja senhän tulisi olla kivaa, eikä kauheaa työtä! Julkaisin myös ensimmäisen video-klipin Tuubissa, esittelyn Urhosta. Jos onnistun kuvaamaan Urhoa jatkossakin, teen silloin tällöin jotain videoita muidenkin pällisteltäviksi.

Ei tällä kertaa nyt muuta, kuin että tässä tämä Urho nyt sitten on, ja häneen voi alkuunsa tutustua vaikkapa seuraavan videon kautta!

Saatat pitää myös näistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *