Hupsista kun on jäänyt kirjoittamatta vaikka kuinka paljon kevään aikana…

Niin, että on syntynyt taas platyjä 😀 Kävin hankkimassa 15.4.2011 paikallisesta Norppiksesta uusia platyjä, jotka olivat melko mielenkiintoisen värisiä… ne olivat nimittäin sellaisia mustikan värisiä. Toisella oli vielä vähän punertavaa selkäevässä ja molemmat ovat mikkihiiri-kuvioisia. Kyllä meni hetki että ne löysi tuolta akvasta, kun tietyllä tapaa häviävät tuohon mustaan soramaisemaan. Molemmat olivat myös naaraita, ja tietenkin raskaana. Meni viikko, ja sitten oli platyjä lisää. Muutamien reisikramppien ja polvimustelmien jälkeen, sain pyydystettyä jotain 9-12 poikasta!

Tällä hetkellä pikku-platyt ovat sellaisia sentin mittaisia, ja suurin osa, noin 9 niistä on sinisiä. Muutama oranssi on myös eksynyt joukkoon. Pikkuruiset olivat ensiksi kaupasta ostetussa poikasaltaassa, joka laitetaan akvan sisäpuolelle reunaan kiinni. Sen seinämät ovat harsomaista kangasta etteivät pienimmätkään kalanpoikaset pääsisi karkuun. Olen jostain lukenut, että mm. monnisten poikaset pääsisivät luikkimaan mitä pienemmistäkin rei’istä häkkyrän ulkopuolelle. Platyt ovat sen verran isoja syntyessään, etteivät ne sen kankaan läpi mene. Piti kuitenkin odotella kaksi viikkoa niiden siirtämistä toisenlaiseen poikasaltaaseen. Nyt ei ole kuvaa tarjolla koska kamerasta loppui akku, ja laturi on tietenkin kaverin kämpillä, mutta kuvailen allasta jollain tavoin, että siitä saa jotakin käsitystä: se on lyhykäisyydessään rakennettu K-Raudasta saatavasta hyttysverkosta, joka on sen verran kovaa muovia, että siitä saa rakennettua sellaisen laatikon. Eli leikattu pala muistuttaa ristiä ennen kuin sen kuroo kiinni siimalla. Otin kaupasta saadusta häkkyrästä sen ylimmän kehikon osan pois ja laitoin sen myös siimalla kiinni uuteen verkkoaltaaseen, siis se osa, mistä sen kehikon voi asettaa akvan reunaan kiinni. Kun poikasaltaassa on suuremmat reiät seinämissä, siitä virtaa myös vesi paremmin läpi, eikä ylimääräistä ruokaa jää kehikon sisälle juuri lainkaan. Pari suurehkoa ruokahiutaletta sattui jäämään kun sinne lipsahti vähän liian suuri hiutale suuhun pantavaksi pikkuisille. Se alkuperäinen verkko alkoi kerätä jo levää kun oli ollut siinä kolmisen viikkoa paikallaan, ja sen sisältä piti siivota loput ruoanjämät pois, mitä pikkukalat eivät syöneet… päätin keksiä jotain muuta. Nyt sitten vielä viikko, tai kaksi niin junioreita voi laskea uimaan tuonne muiden platyjen sekaan. Niiden luulisi olevan siinä vaiheessa sen kokoisia, etteivät ne mahdu noiden aikuisten suihin 🙂

Päätin sitten laittaa akvan sisustustakin uusiksi. Kävin eilen keräämässä laatikollisen luonnonkiviä, lähinnä graniittia, tuonne akvaan laitettavaksi. Kivet eivät ole mitään suuria ettei käy sillä tavalla, että kun joku kaunis päivä tulen kotiin niin kaikki on olkkarin lattialla levällään. Olen siis laittanut pienehköjä kiviä sinnesuntänne tonne soran sekaan, ja täytyy sanoa että lopputulos on ainakin itselleni mieluinen. Pitää yrittää ottaa siitäkin kuvatusta kunhan saan tuohon kameraan virtaa. Ja mitä suuremmalla todennäköisyydellä otan kuvat digijärkkärillä kun tuo pokkari ei ihan niiiin hyviä kuvia ota 😉 Eli tiedossa kuvia jossain vaiheessa koska järkkärikin on samassa paikassa sen toisen kameralaturin kanssa… tietenkin 😀

Kivien lisäksi aloin myös miettimään akvan kasvillisuutta uudelleen. Olen kovettanut vettä jonkin verran platyjen ja millisten takia, niin sittenhän ihan kaikki kasvit eivät välttämättä pidäkään uudesta vedestä. En koveta kuitenkaan kuin johonkin 10-15dHK korville, jotenka ihan radikaalia muutosta ei tarvitse tehdä. Hankin siis akvaan kaksi uutta kasvia: Sarakaisla (Cyperus helferi) ja Bacopa australis (joku rasvalehti). Nämä rehut löytyivät myös paikallisesta Norppiksesta… olinkin tällä kertaa fiksumpi kuin normaalisti, ja tajusin käydä ottamassa kasveista kuvat ennen kuin menin mitään ostamaan. Oli vähän helpompaa tarkistaa kotona mitä mikäkin oli ja sopiiko ne akvoihin. Miksi en tätä ole aiemmin keksinyt? Varmaan toimisi kännykkäkamerakin tuohon tarkoitukseen!

100-litraisessa akvassa oli tiikerilumme, joka hieman viihtyi turhankin hyvin. Se sai uuden kodin serkkuni tuoreesta akvasta. Hänellä on nimittäin kaksin verroin tilaa, niin sinne tuo lumme on onnen omiaan. Laitoin sen hänelle eilen postissa ja toivottavasti on ehjänä perillä… oli se aika ilmavasti pakattu, ettei ihan risana pitäisi olla. Siirrän pikkuakvaan muitakin rehuja tuosta isommasta, esimerkiksi rotalan ja vesiruton. Katotaan mitä niille käy. Kongonkeihäslehti on melkoisen ”ruosteisen” näköinen, mutta epäilen, että tiikerilumme vei siltä ravinteet. Toivon, että se tokenee. Mutta tässä akvauutiset tältä erää ja seuraavaksi sitten niitä kuvia noista virityksistä.