MinnaG.

Piirakkataikinan ohje

, , , , , , , ,

Pistetääs nyt taas ohjetta ylös, ettei tarvitse joka vuosi yrittää etsiä laatikoista, että mitä siihen piirakkataikinaan nyt pitikään laittaa.
Olen saanut tämän tädiltäni, joka on maalaistalon emäntänä ollut koko ikänsä 🙂 Kolestrolikammoiset älkää siis kokeilko!

Pellillinen matskua:
500g voita
4dl sokeria
1 dl perunajauhoja
7dl vehnäjauhoja
3tl leivinjauhoa
7-8 kananmunaa
vanilliinisokeria maun mukaan

Paistetaan 175°C noin 45 minuuttia.
Täytteeksi käy lähes mikä vaan. Itse käytän omenoita, ja raparperi-mansikkaa. Näiden kyytipojaksi sopii hyvin vanilijakastike. Omenapiirakan päälle voi lisäksi vielä ripotella kanelia ja sokeria.

Piirakkataikina riittää pellilliseen

Piirakkataikinan ohje Read More »

Imatralla ukkosti 27.6.2013

, , , ,

Tulin Imatrankosken suunnalta joskus viiden jälestä iltapäivällä, ja päätin hakea vanhempieni autotallista fillarini, joka oli siellä vielä juhannuksen jäljiltä.

Lähdin pyöräilemään Vuoksenniskan keskustaan, ja talutin Lakasentien korkean mäen ylös, sillä ilman lämpötila oli aika lähellä +30°C… ei pystynyt edes kokeilemaan olisiko mäkeä päässyt polkemalla ylös 😀 Kävelymatka ei ollut niin tuskainen mukavan pienen ilmavirtauksen takia.

Kun olin mäen päällä, olin lentää selälleen, kun näin miten upea ukkospilven reuna siinä koillis-/pohjoispuolella möllötti… siihen oli pakko jäädä patsastelemaan hetkeksi, ja kaivoin kassista kameran, tosin pokkarin, mutta siinä oli sitten video-ominaisuus.

Kuvasin pilviä tovin, kunnes selkänahka oli palaa, ja jatkoin fillarilla matkaa… terassille. Parin huurteisen jälkeen jatkoin matkaa määränpäähän, ja juuri ennen perillepääsyä alkoi ripsiä vettä.

Kauppareissu oli vielä heitettävä, satoi tai paistoi… ja jälkimmäistähän sieltä tietty oli odotettavissa. Pahimman sateen aikana olimme kaupassa mistään tietämättä. Saimme kaupasta tultuamme noin ämpärillisen sadevettä niskaan, ja lähdimme autoilemaan kotio päin. Auto oli kyllä pysäytettävä hetkeksi, kun sateelta ei nähnyt mitään, ja ikkunalasitkin menivät ihan huuruun. Kaivoin taas kameran esille, ja aloin kuvaamaan videota. Halusin käydä katsomassa, onko ”porukat” kastuneet terassilla, ja valitsimme ajoreitin sinne siis!

Porukka oli hieman hämillään veden määrästä, jota tielle oli kertynyt, mutta loppujen lopuksi siitä alettiin ottaa iloa irti!

Tein tapahtuneesta myös videon YouTubeen, ja sen voi katsoa vaikkapa tästä 🙂
Videossa on musiikki: Nanoman-Morning dawn, Nanoman-Retro

Imatralla ukkosti 27.6.2013 Read More »

Talon kulmaus-projekti

,

Juhannus tuli vietettyä ilmeisesti rauhallisemmin kuin oli tarkoituskaan, mutta ei se haittaa. Eipähän ollut tänään krapulaa, ja pääsin pihahommia tekemään. Harkinnassa on ollut pidemmän aikaa talon kulmaus, jossa on aikanaan taloa ostettaessa ollut komposti. Noh, se ei tietenkään ollut kovinkaan hyvä idea, ja siirsimme kompostin toiseen paikkaan. Kompostista oli tullut multaa, ja multa käytettiin muihin pihan alueiden kunnostamisiin. Kulmaus on mullan lapioimisen ja kärräämisen jäljiltä aivan muhkurainen, eikä siitä päässyt ruohonleikkurilla talon taakse. En ole koskenut kulmaukseen varmastikaan pariin vuoteen, ja nyt päätin tehdä asialle jotain, koska naapurin talo on saanut uudet venäläiset omistajat, ja he raivasivat ensimmäiseksi tontin reunan siistimmäksi. Tämä tarkoittaa myös sitä, etteivät kotilot viihdy naapurin trimmatulla maalla! Ne kylläkin viihtyisivät talon kulmauksen kaltaisessa rikkaruohotaivaassa, joten päätin, että se saa lähteä.

Lähtökohta oli tämä:


Seinusta on etelään päin. Onneksi ei ollut lämmintä kuin jotain +25°C. Ei muuta kuin kumihanskat kouraan ja käsin kitkemään. Ai miksi käsin? Noh, en halunnut jättää kaikkia rikkaruohon juuria maahan. Kitkemällä ne lähtevät suurimmalti osin juurineen 😉

Kottikärryt alkoivat täyttyä vuohenputkesta… hyttyset ja paarmat söi! Ilmeisesti hyttysiä nousi kosteasta maasta kun nyhdin siitä rikkaruohoja irti… viime yönä satoi nimittäin vettä.

Korkein kohta… ryteikön alta paljastui muuten karviaispensaan taimi 🙂 Taidan sijoittaa sen uuteen, parempaan paikkaan.

Talon kulmauksen takana näytti tältä. Sain kuin sainkin kitkettyä kaikki näkyvimmät vuohenputket pois, kunnes viimeisimmässä kohdassa osuin kusiaispesään. Annan tämän puolen siis olla hetken, kunnes saan häädetyä muurahaiset pois.

Tämä on sellainen puoli talosta, että tähän paistaa aamuaurinko. Ajattelin, että jos laittaisin talon seinustalle kasvamaan erillaisia akileijoja, kun niitä ei voi aina tuonne kukkapenkkiin tunkea. Ne tuntuvat olevan aika kiitollisia kasveja kasvualustoistaan huolimatta. Tontin reunaan on myös viime kesänä pystytetty koiraa varten verkkoaita, jonka tässä kuvassa peittää orapihlajat. Orapihlajat on nostettava naruilla aitaa vasten, tai muuten kasvavat maata myöten. Talon taakse on tarkoitus tehdä nurmikoa. ”Käytävän” päässä on koira-aitaus.

Talon sivussa, aidan vieressä kasvaa jokin saniainen ja Lumimarja. Molemmat saavat jäädä paikoilleen. Lumimarja on alunperin ollut naapurin puolella, mutta karannut sieltä omalle puolelle. Uudet naapurit vetivät pensaan ”alas”, mutta onneksi siitä jäi taimia 🙂

Tähän kohtaan lopetin sitten projektin tältä päivää. Maata on tasoiteltu, ja reunamia lapioitu. Vielä sen verran painelen pihalle takaisin, että käyn tasoittamassa tuota maata hetken kumisaappaat jalassa. Saan paineltua maan kunnolla… krokseilla oli hieman hankalaa kun meni mullat rei’istä sisään. Se ei ollut kovinkaan mukavaa. Jossain vaiheessa kun pääsen suihkuun asti, niin ttäytynee etsiä juuriharja, että saan varpaani puhtaiksi 😀

Tästä projektista todennäköisesti tulee jatko-osaa, kunhan pääsen nurmikon istuttamiseen asti.

Talon kulmaus-projekti Read More »

Akileijat 10.6.2013

, , ,

Olen iloissani siitä, etten tappanut kaikkia kasveja kevään aikana, kun siirtelin niitä toisiin paikkoihin… Hieman pelotti myös nämä suurella vaivalla kasvatetut jaloakileijat. Ei sen kummempaa hätää kaikkien kohdalla, osa kukkii nyt 🙂

Aquilegia hybrida ”Biedermeier” roosan värinen versio.
Aquilegia hybrida ”Biedermeier” roosa-valkoinen versio.
Aquilegia hybrida ”Biedermeier” valkoinen versio.

Jotkut akileijat hieman kärsivät istutuksesta uuteen paikkaan, mutta elon merkkejä niissä kuitenkin näkyy. Saatan joutua odottelemaan niiden kukintaa vasta ensi vuoteen. Pientä kukintaa näyttäisi kuitenkin vääntävän ”Tower white”, josta sitten lisää tuonnempana, kun se on enemmän kukassaan.

Mutta tältä se akileijojen istutusalue nyt näyttää. Kuva on otettu muutama tunti sitten.

Puureunus kaipaa näköjään vielä vähän ehostusta… en ole muistanut kylvää siihen nurmikkoa, enkä sen kummemmin kastellakaan. Noh, asia täytynee korjata lähipäivinä.

Toinen puolisko kukkapenkistä… Tässä on muita perennoja, jotka siirsin toisesta kukkapenkistä. Ainoat rehut jotka kärsivät, olivat valitettavasti idänunikot. Mutta, uskon niiden piristyvän ensi vuonna. Idänunikko ei ilmeisesti pidä siirtelystä!

Etualalla on matalia kasveja. Sain siirrännäisenä uutena tänä vuonna ystävättäreltäni valkoisen verikurjenpolven 🙂 Odotan innolla sen kasvamista. Juurtuminen oli hieman nihkeää, mutta kyllä se siitä piristyi kun muisti vaan kastella jatkuvasti. Jaoin kurjenpolvea toisaallekin, mutta siitä sitten toisessa postauksessa.

Kun tuota kivirakennelmaa katselee, tulee mieleen, että onkohan nuo kivet liian pieniä tuohon tarkoitukseen? Saattaa nimittäin olla! Kukkasia ei tahdo oikein erottaa, varsinkin nuo akileijat niin kun häviävät tuonne kivien sekaan. Pitäisiköhän kuitenkin vielä käydä keräilemässä suurempia kiviä noiden hentoisten kukkasten ympärille, jos ne vaikka tulisivat hieman paremmin esille? Kivien allahan on sanomalehteä, joka maatuu jossain vaiheessa. Joudun joka kevät kuitenkin ottamaan nuo kivet tuolta pois ja laittamaan uudelleen. Jossain vaiheessa kiviä ei enää tarvita, kun kukkapenkki on kasvanut umpeen 🙂 Sehän se tässä tarkoitus onkin! Kivien määrä vain pienenee koko ajan…

Akileijat 10.6.2013 Read More »

Hyttysansa testiin!

Nyt olen ehkä nähnyt kaikista kätevimmän ja edullisimman hyttysansan. Nimittäin kiljupullo!

Laitan tästä iteselleni, ja ehkä muillekin ohjeet talteen tulevia vuosia varten. Bongasin tämän Facebookista kaverilta. Ai että se Facebook onkin kätevä paikka 😀 Jos tämä toimii, niinkuin ainakin kuvista päätellen pitäisi, niin tästä ollaan kiitollisia ja pitkään!

Tarvikkeet:

  • 2 litran limu- tai vissypullo, muovinen.
  • Jesseteippiä, tai erkkaria
  • Hiivaa
  • Siirappia
  • Vettä

Leikkaa pullosta yläosa, noin puolesta välistä pulloa, ja käännä se ylösalaisin suuaukko pullon pohjaan päin. Asettele sen verran alemmas, että sisemmän osan voi teipata pullon sisäreunaan kiinni. Muuten hyttyset karkaa.
Tässä tekemäni ”upea” ohje piirroksena:

Laita viritelmän sisälle hiiva, siirappi ja lämmintä vettä, jotta käymisprosessi alkaa nopeammin. Liian kuumaa vettä ei saa kaataa ettei hiiva kuole! Elikkäs, tämä perustuu käymisprosessiin, josta vapautuu hiilidioksidia, jota hyttyset rakastaa. Huom, ei ole tarkkoja ohjeita tarveaineiden määristä, ettei siitä nyt tule ihan kiljua. En siis suosittele, että litkua lopuksi juodaan siinä toivossa että siitä saa kunnon tömäkät aikaseksi 😀
Täytynee vielä kokeilla, miten ne hyttyset saapi sieltä sitten vielä sellaiseen ”muotoon” että niillä voidaan ruokkia vaikkapa akvaariokaloja. Siitä sitten myöhemmin lisää, kunhan kunnolliset testailut on tehty.

Hyttysansa testiin! Read More »

Scroll to Top