kirsikkatomaatti

Tällä hetkellä vesiviljelyssä oleva kirsikkatomaatti on karannut aivan käsistä. Siirsin sen jokin aika sitten keittiön seinustalta olohuoneeseen suuren ikkunan ääreen. Tottakai sillä on myös lisävalo viriteltynä, se suurehkotehoinen LED-valaisin. Tomaatin runko on tällä hetkellä aivan täynnä kukkaterttuja. En tiedä tuleeko kaikista hedelmää, mutta ainakin niistä tulee, joista ”irtoaa” siitepölyä kun niitä vähän tapauttelee sormella.

Saisin olla joka päivä ottamassa tuosta kuvaa kun se kasvaa kauhealla tahdilla. Tarvitsen kohta jonkun avuksi, että saan sen setvittyä. Olen yrittänyt ottaa siitä varkaat pois, koska niitä nyt ei mielestäni tarvitse tuottamaan enempää satoa. Tämä ”Supersweet” on lisäksi runkotomaatti, eli se kasvaa aika korkeaksi. Tarkoittaen tässä kohtaa sitä, että minun täytyy laitaa se jotenkin kasvamaan vaikka rullalle kun katto tulee muutoin nopeasti vastaan. Katon korkeus on 260cm, eli ei mikään älytön. Vaihtoehtona olisi katkaista latva, mutta en löydä sitä enää tuon kaiken lehtikasvuston keskeltä, jollei joku auta minua setvimisessä. Kuitenkin runko katkeaa omassa käsittelyssä.

Olen tehnyt tämän kanssa nyt niin paljon asioita, että niitä alkaa olla vaikeaa jo purkaa tänne, niin perustelen joitain juttuja sitten sieltä täältä kun asiat etenevät. Edellinen asiaan liittyvä artikkeli käsitteli hydrokokeilun aloittamista. Nämä kaikki kirjoittamani asiat täällä ovat siis kokeiluja. En ole ammattilainen missään tapauksessa mitä täällä esitetään asiaan liittyen. Olen vain tiedonjanoinen ja utelias! (Ja ehkä vähän kahelikin)

Tomaatin taimi

Yksi todella tärkeä asia vesiviljelyn kannalta on se, että taimi on esikasvatettu myös vesiviljelyssä. Mullassa kasvatettu taimi ei oikein lähde vesiviljelyssä kasvamaan, ja multaa ei saa juurien ympäriltä pois helposti rikkomatta hentoja juuria. Tämä pätee myös toisinpäin; vesiviljelyssä kasvatettu taimi ei lähde oikein kasvamaan kun sen taimen tökkää multaan (huom: huonekasvit). Joku minua viisaampi voi varmasti selventää että miksi. Otan toki ajastaan asiasta selvää ja kerron muillekin. Tämä artikkeli perustuu nyt havaintoihin joita olen tehnyt tämän kokeilun aikana.

Seuraavassa kuvassa olevat taimet eivät ole kasvatettu rakennustarpeiksi tarkoitetussa kivivillassa, vaikka se äkkiseltään näyttääkin siltä. Se ei kuulemma kastu kunnolla että imisi vettä. Siksi vesiviljelyssä käytetty kivivilla on erilaista. Sain nämä taimet tuttavaltani, jonka kasvihuoneessa kasvoi useita eri tomaattilajeja sekä paprikaa, chilejä, munakoisoa ja joitain yrttejä. En käynyt kesällä tutkailemassa hänen kasvihuonettaan sen tarkemmin, mutta melkoiset viljelmät siellä tosiaan Instagram-kuvien perusteella kasvoi.

Kasvualusta ja tarvikkeet

En hommannut mitään erikoisia kukkaruukkuja tätä kokeilua varten. Tomaattien viljelijät varmaankin käyttävät taimille jotain reiällisiä verkkoruukkuja, mistä vesi ja juuret pääsevät kauttaaltaan ”kulkemaan” läpi. Itse käytin ihan tavallisia neliskanttisia mustia taimiruukkuja. En halunnut törsätä rahaa sen enempää tässä vaiheessa, koska kyse oli kuitenkin kokeilusta. Pohjamateriaaliksi valitsin ihan tavallisen Biolanin kevytsoran.

En rakentanut heti mitään ihmeellistä vesiveljelylaatikkoa, vaan laitoin saamani taimet ihan tavalliseen teräskattilaan odottelemaan lopullista paikkaa. Minulla oli tallella akvaariokäyttöön tarkoitettu ilmastinlaite, jonka otin nyt sitten tässä myös käyttöön. Käyttämässäni vesiviljelymuodossa kasvien juuret tarvitsevat happea, ja ilmastinlaite hoitaa tämän erittäin hyvin. Se myös sekoittaa vettä, ja ravinteet sekoittuvat tasaisesti veteen. Käyttämäni vesiviljelysysteemi on siis DWC (Deep Water Culture).

Ainoa ongelma tässä oli, että taimet eivät tahtoneet oikein kestää tuolla vedessä ”paikoillaan”, vaan vesi liikutti ruukut kumoon. Siitä syystä virittelin Finnfoamista tehdyt palaset ruukun reunoihin ikään kuin kellukkeiksi. Muuten hujopit tomaatintaimet olisivat kaatuneet kumoon. Kevytsora lähti myös ruukusta vähän omille teilleen kun vesiraja tuli aika ylös tässä väliaikaisessa viritelmässä ja ruukku oli todella kevyt. Tämä oli siis väliaikaiseksi tarkoitettu viritys ja tomaatti saisi myöhemmin paremman kasvuastian.

Kasvatusastia, johon lopulta laitoin tomaatit kasvamaan, oli myös mielestäni liian korkea. Paljon helpommalla pääsisi kun käyttäisi matalaa muovistiaa. Perusteluna tähän se, että kasvien juuret olisivat todennäköisimmin vedessä kuin ilmassa.

Minulla ei ole kuvia tomaatin juurista tällä hetkellä mutta tulevaisuudessa sitten on. Kasvi saa joka tapauksessa helpommin vettä matalammassa astiassa kun juurilla ei ole ”niin pitkä matka veteen”. Siksi hommasinkin uuden vesiastian tomaattia varten. Se pitää vielä viritellä kuntoon ennen käyttöönottoa.

Kirsikkatomaatti

Tomaatti on tehnyt kaikesta huolimatta vähän satoa, ja tarkoitan tällä lauseella, että erittäin vähän satoa – ihan muutaman tomaatin. Tällä hetkellä siinä on enemmän raakileita yhtäaikaa kuin aikaisemmin on ollut, kun se oli tuolla keittiössä seinustalla. En tiedä tarkalleen mikä asiaan vaikuttaa, mutta varmasti myös se luonnonvalokin. Nämä kuvassa olevat tomaatit on syöty jo ajat sitten!

Nyt pitäisi ottaa selvää tai saada selville, että mikä ne kasvattaa suuremmiksi. Olisikohan se kalkki kuitenkin? Nyt viisaammilta ohjeita kehiin kiitos! Tomaatissa on vaikka kuinka paljon raakileita, mutta ne eivät kasva suuriksi. Toki lajike ei ole suuri mutta kuitenkin. Haluaisin sen kokoisia tomaatteja kuin niiden kuuluu olla. Edelliseen kuvaan viitaten, ne jäivät sormenpään kokoisiksi, vaikka olivatkin sitä maukkaampia. Niiden pitäisi olla paljon suurempia. Missä vika? (varmaan ravinteissa)

Sain alkuunsa sellaisen käsityksen, että hyötykasveja (tomaatti, paprika, yrtit, chilit jne) voidaan lannoittaa ”pinkillä” Kesäkukkaravinteella. Näin olen tehnyt – kerran viikossa 2tl/10 litra. Pitää kokeilla se kalkitseminen vielä tämänkin lisäksi. Minulla ei myöskään ole pH-mittaria, mitä tarvittaisiin tässä harrastuksessa. Veden pH pitää olla tietty, jotta kasvien juuret voivat ottaa ravinteita vastaan. Tämä on tuttua akvaarioharrastuksestakin. Tätä jauhetta oikeasti laitetaan veteen kaksi teelusikallista per viikko.. se ei lopu koskaan! Lannoite on erittäin riittoisaa.

Kävin lukemassa annosteluohjeen chiliyhdistyksen sivuilta. Uskon, että he tietävät mitä tekevät. En ole välttämättä orjallisesti seuranut ohjetta, kun jossakin vaiheessa annoin vain asian olla. Noh, katsotaan mitä käy. Lopettelen tämän tällä kertaa tähän ja jatkan taas joskus myöhemmin.