hiidenkirnu

Lokakuu on jo yli puolessa välissä ja meillä on vielä jonkin verran vihreää puiden lehdissä. Pihan koivut ovat jo kellastuneet, mutta esimerkiksi vanhempieni omenapuu ei ole juurikaan kellastanut tai pudottanut lehtiä. Orapihlaja-aita on myös vihreä, tai ainakin kaksi päivää sitten vielä oli. Eilen iltapäivällä satoi pienen hetken räntää, ja tänä aamunakin olisi pitänyt sääennusteen mukaan olla valkoinen maa, mutta se ei ainakaan toteutunut, jollen ”nukkunut sen yli”. Sen sijaan Tampereella oli ollut valkoinen maa.

Lokakuun alku

Kävin tänäkin vuonna lokakuun 2. päivä Imatrankoskella kävelemässä kaupunkipuron äärellä. Olen käynyt siellä kaksi kertaa aikaisemminkin juuri samana päivämääränä, niin sen puoleen ajattelin käydä tänäkin vuonna katselemassa mitenkä syksy oikein edistyy. Oli pienoinen pettymys, kun ruska ei oikein ollut vielä alkanut, ja puistoalueet olivat vielä ihan vihreitä. Otin kuitenkin kuvan kaupunkipuron alkulähteeltä, samasta kohtaa mistä olen aikaisemmillakin kerroilla ottanut. Alempana kuvat aikaisemmilta vuosilta.

Kaupunkipurolla on jotenkin aina niin seesteistä kun satun siellä käymään. Tälläkin kertaa oli tyyni keli, ja oli juuri se yksi päivä poutaista keliä, mitä tuolle viikolle sattui. Seuraavana päivänä alkoivat kovat tuulet ja vesisateet.

Kruununpuistossakin tuli piipahdettua kun sekin on vaan niin ihanan rauhoittava paikka. Seisoskelin vain siellä ja kuuntelin luontoa. Toki vieressä olevalta autotieltä kuului meteliä, mutta sekään ei oikeastaan haitannut yhtään.

Imatran Kruununpuistossa on tällaisia veden ja kivien tekemiä hiidenkirnuja. Mihinköhän tästä lammikosta pääsee? Asuukohan Imatran Hiisi tuon takana? Hmmm…

Kruununpuistosta, Voimalaitoksen viereisen parkkipaikan vierestä, löytyy kyltti jossa on esitetty kaikki nähtävyyskohteet, mitä puistossa on.

Kun ajelin takaisin kotiin päin, oli pakko pysähtyä katsomaan kukkapeltoa, joka oli matkan varrella. Siellähän kasvoi myös auringonkukkia, jotka olivat kyllä jo suurimmalti osin lakastuneita. Osa oli vielä ihan tikissään, kuten tämä, josta otin kuvan. Yllätyin, kun auringonkukassa pörräsi vielä kimalainen. Siis, onhan jo lokakuu!

Kotihommia

Olen saanut TODO-listaa lyhennettyä parillakin hommalla. Siirtelin ison kaapin keittiöstä eteiseen verhon taakse ja taasen sen paikalle keittiöön kuivausrummun. Kaappi on järjestelty, ja sinne on nyt laitettu iso läjä kukkaruukkuja ja muita kasviharrastukseeni liittyviä härpäkkeitä. Keittiö on vielä sekaisin. Ihan kaikkia kamoja en ole vielä setvinyt, mutta jos ihan vaikka sitten lähiaikoina saisi aikaiseksi. Kädet ovat vieläkin kipeät, ja olenkin nyt saanut lähetteen reumalääkärille. Jos he vaikka osaisivat auttaa.

On tarkoitus tänään siirrellä tuttavan avustuksella tavaroita huoneesta toiseen. En kerta kaikkiaan pysty sitä hommaa tekemään yksin. On ihan hyvä, kun olen oppinut pyytämään apua, enkä riko joka kerta itseäni kaikissa projekteissa. Olen nimittäin tässä pähkäillyt, että vaihdan sittenkin työhuoneen takaisin isompaan huoneeseen, joka on nyt ollut makkarina. Saan samalla nautiskella tehdyistä sisustusjutuista uudelleen, mitä olen siihen pienempään huoneeseen aikoinani tehnyt.

Ajattelin silloin, kun menetin lemmikkini, että en pysty nukkumaan siinä tummansävyisessä huoneessa enää. Se oli jotenkin siinä tilanteessa niin synkkä. Vaihdoin työhuoneen ja makuuhuoneen päittäin, koska työhuone oli huomattavasti valoisampi. Nyt on aika vaihtaa huoneet takaisin! Yritän tehdä huoneesta lämminhenkisen ja kauniin, että tykkään käydä siellä nukkumassa. Katsotaan mitä tästä tulee, ja kuvia on sitten tiedossa kun homma on tehty.

Ikkunoiden pesu pitäisi hoitaa vielä todella pikaisesti ennen kuin alkaa pakkaset. Voiko kuvitella, että lokakuussa on ollut vielä ukkosta? No, kyllä vaan oli Pohjanmaan suunnalla.

Onnistuin yllättämään tuttavan tekemilläni villasukilla. Taisin näistä mainita edellisessä blogissa, että sellaiset oli tekeillä. Sukkien malli on otettu Sinisukat-kirjasta ja malli on Kattilove.

Hain myös lokakuuhun piristystä laitattamalla tällaiset geelikynnet. Minulla ei ole koskaan ollut mitään tällaista, ja johan se oli aika kokeillakin.

Eiköhän tässä ollut tälle kerralle ihan tarpeeksi juttua, niin kirjoittelen sitten myöhemmin lisää. On tässä lokakuun aikana ollut muutakin kivaa, josta voisi vielä kertoa, mutta seuraavalla kerralla sitten. Minulla on nyt juuri paistettua kaalilaatikkoa odottelemassa tuolla uunivuoassa, niin jatkan seuraavaksi sitten siitä. Hyvää tulevaa viikonloppua!