DIY

Äidille laitettuja juttuja

/ / Piha / Puutarha / Parveke / Kommentoi

Äitini on antanut minulle etupihaltaan kukkapenkin, jota saan laittaa mieleni mukaan. Rakensin sen noin vuosi sitten. Tein kukkapenkille lautareunat ja pohjustin sen rikkaruohokankaalla. Istutin siihen vuosi takaperin pari perennaa, jotka sitten lähtivät ihan hyvin tänä vuonna kasvamaan. Vasemmassa laidassa vaaleanpunaisena kukkii Akileija. GL tarkoittaa tänä vuonna laittamiani gladioduksia, jotka eivät ole vielää nostaneet varsiaan. Kph on kaunopunahattu, jonka istutin nyt keväällä. So on sarviorvokki, as on kiinanasteri ja MM on mirrinminttu (ist viime vuonna). Kukkapenkissä on myös muita taimivaiheessa olevia kasveja esim kehäkukkaa. Kehäkukista tippui viime vuonna kukkapenkkiin valmiiksi siemeniä jotka nyt lähtivät itämään.

Tässä akileija:

Akileijan varret ja kukinto ovat hieman tahmaiset, ja niihin on tarttunut kadun päässä olevasta haavikosta irtoavaa höttöä. Toivottavasti höttö ei haittaa kukkimista! Kaikki akileijat näyttivät karvaisilta…

Kukkapenkin jatkeena on maahan istutettuja kasveja, joista vasemmanpuoleisena Akileijat (3kpl), keskellä taaimmaisena värililja (tumma viininpun.) ja edessä tarha-alpi, sekä kulmauksessa on pioni. Kaikki ovat lähteneet tänä vuonna todella hyvin kasvuun. Tarha-alpeja oli istutettu vain kolme kappaletta, ja ne ovat selkeästi tuplautuneet. Samoin värililjasta on juuressa näkyvillä muutama uusi taimi.

Viereisessä kuvassa on sukulaiseni rakentama kukkalaatikko. Tässä on muuten edullinen idea pihamaille: hanki köynnöstäviä kukkia varten puutarha-aitaa jota taittelemalla saa tehtyä pylvään.

Aita on edullista ja sitä on paketissa kymmenenkin metriä. Verkkoa katkoessa sen toiseen päähän voi jättää piikit, jotka voidaan sitten taivutella ulos päin. Ulos päin taivutetut piikit pitävät omalta osaltaan kasvitelinettä pystyssä. Multa laitetaan viimeisenä jotta telineen piikit jäävät mullan alle ja viritelmästä tulee siten tukeva. Kasvit (4 taimea päivänsiniä) ovat istutettuina häkkyrän ulkopuolelle ja laitettu kiipeämään telinettä pitkin.

Laatikon rakentaminen on edullista sekin. Tarvitaan neljällä jaollinen määrä lautapaloja (+ pohjalaudat jos haluaa) ja neljä rimanpätkää, jotka ovat yhtä pitkiä kuin lautojen vierekkäin aseteltu leveys korkeussuunnassa. Sitten vaan naulataan palaset kiinni toisiinsa. Pohjaa ei välttämättä tarvita jos laatikkoa pitää paikallaan vaikkapa nurmikolla, kunhan sen muistaa pohjustaa kunnolla. Pohjaksi käy mm. metalliverkko (myyrät eivät tule) jonka päälle asetetaan rikkaruohokangas. Laatikosta valuu siten ylimääräiset vedet pois helpommin.

Talon päädyssä oleva Miisun muistomerkki kaipaa myös hieman trimmailua ja kitkemistä. Sen viereen on jostakin ilmestynyt keltainen esikko, josta emme tiedä mistä se on oikein siihen tullut. Kaunis se on kuitenkin 🙂 Jos joku ei tiedä, Miisu on meidän perheen ensimmäinen kissa, jonka minä hain lemmikikseni kun olin teini-ikäinen. Miisu eli pitkän, lähes 16-vuotisen elämän ja poistui luotamme Kielon päivänä 14.6.2004. Teimme talon päätyyn Miisulle oman muistopaikan, jonne käymme mm. jouluna viemässä hautalyhdyn ja toisinaan muitakin lyhtyjä talvisin. Kesällä siinä kukoistaa muutama äidin valitsema rehu. Miisun muistomerkin viereen on haudattuna pikkuruinen ystäväni, kääpiöhamsteri, Willy.

Äidille laitettuja juttuja Read More »

Muutama pihaprojekti alkuun, lähinnä maalailua

/ / Piha / Puutarha / Parveke, Sisustusprojektit / DIY / Kommentoi

Touhusin oikein kunnnolla ennen illan Suomi-finaalia…
Rakensin päivän mittaan pari kasvulaatikkoa joillekin rehuille, mitä en ole vielää päättänyt, mutta ompahan sitten valmiina. Olin hankkinut punamultamaalia laatikoiden yms maalailuun. Mietin myös näiden laatikoiden rakentamisessa myyräongelmaa, ja päätin laittaa niiden pohjalle tiheähköä metalliverkkoa. Sen jälkeen siihen on kätevää laittaa pohjalle kangas ja hieman sepeliä salaojitukseksi. Pohja ei siis ole laudasta tehty vaan avoin. Laitan näihin mitä todennäköisimmin kasvamaan paprikaa ja jotain yrttejä.

Koska punamultamaalia on saatavilla vain yhdeksän litran ämpärissä, päätin uusia maalikäsittelyn pihaa ympäröivissä aidoissakin. Porttia ei oltu vielää käsitelty mitenkään ja päätin maalata sen ensimmäisenä. Seuraavana on sitten pihapuolella vuorossa aidantolpat. Tarkoitus on, että kaikki aidantolpat ja muut puuosat olisivat saman värisiä. Nyt ne ovat sen värisiä kuin mitä vanhempieni talo on, koska sain heiltä aikoinaan ylijääneet maalit aidan maalausta varten. Toteutamme myös sivupihan aidan toisella tapaa että siitä tulisi tukevampi… kuvia sitten myöhemmin, mutta tässä portti. Katsokaa kuinka vinossa tuo portinvieruinen tolppa on… Haluan suoran tilalle!

Maalasin sisääntulon vierustan laudanpalaset punamultamaalilla, jotka olivat alunperin saman väriset, vaaleat, kuin aitatolpatkn. Siihen on tarkoitus käydä hankkimassa jonkunlainen läpinäkyvä muoviseinämä, todennäköisesti valokatetta, jotta siitä ei pyryttäisi talvella lunta ulko-oven eteen. Viime vuonna siinä oli kasvihuonemuovia viritettynä, ja vieläpä koko kesän, kun sitä ei syystä tai toisesta siitä alaskaan saanut otettua. Mutta hyvä näin, nyt sen raamit ovat maalatut ja se on valmiina uuteen muodonmuutokseen!

Jos rahkeet riittävät tämän kevään aikana, tarkoituksena on istuttaa tuohon kaiteen reunamalle maahan muutama kotkansiipisaniainen. Paikka on sen verran varjoinen ettei siihen oikein muutakaan voisi laittaa. Mustasilmäsusanna on varattuna pylväälle. Susannalle tehdään uusi laatikko, joka tietenkin maalataan punamultamaalilla. Taitaa tarvita myöskin sellaisen puutarhaverkosta tehdyn kiipeilytelineen.

Takaterassi on siivottava heti kun siihen riittää rahkeet…

Vasemmanpuoleiselle reunustalle on tehty uusi kukkapenkki, joka kaipaa vielä koristeeksi läjän kiviä. Pitänee käydä poimimassa lisää kiviä lähiaikoina. Terassin oikealla puolella on kaivaukset menossa myöskin, ja siihen oli tarkoitus laittaa tien vierestä kaivettu pensashanhikki… kunhan sen hanhikin vain kaivaisi ensiksi ylös. Kohtahan se on tehtävä ennen kuin se alkaa kunnolla kasvamaan. Muuta, mitä terassille voisi vielä tehdä, olisi kunnon valttaaminen tai puuöljyllä käsittely. Nyt tietty sataa vettä, joten tämä ajatus täytyy jättää hautumaan paremmalle säälle…

Muutama pihaprojekti alkuun, lähinnä maalailua Read More »

Koiralle paita-projekti

/ / Lemmikit, Käsityöt / 2 kommenttia

Taas jossakin ihmetellään, että mikä saa ihmisen tekemään jotain tällaista viattomalle luontokappaleelle…
Noh, tähän on kyllä syynsä, ja se ei ole mikään muotihömpötys. Mutta kun Minna-täti tekee, ni Minna-täti tekee sitten kunnolla!

Foxi-parka oli satuttanut itsensä jokin aika takaperin temutessaan pihalla, tai ei sitä oikein tiennyt missä tämä oli itsensä satuttanut, verta tuli hieman hetkellisesti ja reikä jäi kylkeen. Kuitenkin sekä isäntä, että minä totesimme, että koiran kyljessä oleva ”vekki” tarviaa jonkunlaisen suojan, ainakin hetkeksi. Kokeilimme ensiksi sideharsoa ja idealsidettä. Kun kyse on tuollaisesta ikiliikkujasta, ei moisilla viritelmillä ollut siis minkään näköistä virkaa. Meni varmaan viisi minuuttia, kun koiralla oli lannevanne, joka oli tehty sideharsosta ja idealsiteestä. Piti siis kehitellä jotakin paremmin paikallaanpysyvää… ainoaksi vaihtoehdoksi jäi tehdä elukalle jonkinnäköinen vaate.

Foxi oli saanut lahjaksi isoisänsä Tällin villatakin, josta päätin ottaa mallia. Suoritin mittaamisen siellä, missä koirakin oli, ilman mittanauhaa tietenkin… kyllähän sitä nyt sen verran osaa arvioida pituuksia kun kotiin pääsee!

Tällin villatakki

Leikkasin kankaat muistin perusteella ja aloin ompelemaan koiran riemuksi sille paitaa. Ihan suoriakin saumoja tuli, ja oli oikein tyytyväinen lopputulokseen. En malttanut odotella että pääsisin kokeilemaan sitä koiran päälle, olinhan laittanut siihen ihan neppareitakin. Tein vyölenkit, joihin mahan puolelta tulevan ns vyön saisi kiinni… siinä siis nepparikiinnitys.

Ei mennyt ihan niin kuin Strömsöössä, kuten kuvasta näkyy. Mahalenkki oli kyllä ihan ok, mutta vyölenkit sille oli ommeltu ihan väärään paikkaan joten niitä ei olisi voinut käyttää. Lopputulos: vyölenkit väärässä paikassa, mahalenkki toimii jos ei laita vyölenkkeihin… tosin, paita ei kestänyt ikiliikkujalla paikallaan. NOH, minä sitten päätin tehdä uuden paidan ja ottaa opikseni virheistä…

Tein varmaan kolme eri versiota paidasta lisää, ennen kuin päätin, että nyt jos ei onnistu niin sitten saa olla. Haava olisi joka tapauksessa kerennyt parantumaan umpeen ennen kuin saisin ommeltua sellaisen paidan elukalle joka minua itseäni miellyttäisi, tai sopisi täydellisesti koiran päälle! Foxi alkoi olla samaa mieltä kanssani…

Foxi ei kuitenkaan ollut pahoillaan paidasta, vaan esitteli sitä ihan hienosti… tai sitten kaikki tämä poseerausinto johtui siitä kun se sai kuvien välissä makupaloja. Selvää mallin ainesta kuitenkin, sanon minä 😀

Koska kyseessä on tyttökoira, halusin sille jotakin söpöä. Mikäpä muu voisi olla oikeastaan niin söpöä tällä hetkellä kuin jokin, mikä on vaaleanpunaista. En kuitenkaan halunnut, että isäntä oksentaa, niin paitaan tehtiin vain mm. vaaleanpunainen vyö, jossa on vaaleanpunainen silkkirusetti, sekä muutama vaaleanpunainen koristereunus.
Vyön päät kiinnittyvät toisiinsa velcralla ja niiden välissä on vaaleanpunaista kangasta varsinaisena vyön elementtinä, sekä leveää kuminauhaa, jotta ei kiristä. Vyö pysyy paikoillaan vyölenkeillä, jotka ovat ommeltuina paidan alaosaan… tai pysyy ja pysyy… jotta mitään saisi pysymään tämän elukan päällä kunnolla niin ne pitäisi varmaan liimata sen turkkiin kiinni epoksilla!

Koska olen ”liitoksissa” tällaiseen paitojen painopaikkaan, päätin tehdä Foxille sopivan printin.

Foxi ei epäilyistäni huolimatta juurikaan paitaa kainostellut… Iloisena se leikki samaan tahtiin, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Paitaa pidettiin päällä muutaman päivän, jotta haava ehtisi hieman parantua.

Eikä se koira nyt minulle niiiin vihainen sitten loppujen lopuksi ollutkaan….

Mie ja miun kamu Foxi

Koiralle paita-projekti Read More »

Projektit edistyy

/ / Piha / Puutarha / Parveke, Lemmikit / Kommentoi

Pihamaalla olisi joitain asioita vielä tekemättä, mitkä olisi hyvä saada parin viikon sisään toteutettua. Saimme purettua vanhan kasvihuoneen alun pois ja aloitettua uudenkin tekoa.

Oikeassa laidassa etualalla on lautakasa, jota aion uusiokäyttää.

Aloitimme tämän prokkiksen sunnuntaina iltapäivällä, mutta sen verran rupesi paikkaan paistamaan aurinko, ettei touhuamisesta enää tullut mitään. Päätimme siis jatkaa joku toinen päivä jos olisi poutaa ja hieman viileämpää.

Kissa ja koirakin osasivat nauttia päivästä.

Liljat olivat lähteneet kasvuun:

Laitoin jokin aika sitten kuvatusta jostakin oudosta rehusta ja nyt siihenkin on tullut selvyys, että mikä se on… siperianunikko 😀 Luulin kasvia nimittäin aikaisemmin rikkaruohoksi tai joksikin erikoiseksi luonnonkasviksi. Onneksi en vetänyt nurmikonleikkurilla matalaksi perjantaina kun olin ajamassa juuri siitä kohtaa. Pitää kerätä siemenet sitten talteen kun aika koittaa.

Sunnuntaina oli myös hyvä sää grillata!

Nyt pidän pienehkön paussin kirjoittamisessa. On nimittäin hirvittävä hammassärky. Kävin tänään hammaslääkärissä paikkuuttaas yhden hampaan, niin alkaa puudutus hieman hälvenemään.

Projektit edistyy Read More »

Kasvihulluttelua

/ / Piha / Puutarha / Parveke, Päiväkirjaa / 2 kommenttia

Så där! Nyt on sitten tehty hirvittävä määrä istutuksia… tais mennä jotaa 30 eri lajia tuonne istutuspömpeleihin. Puhe siis minun ihanasta kasviharrastuksestani 🙂

Olen vihdoinkin saanut kaikki rehusysteemit järjestykseen, ja mieli siis lepää. Muutamat siemenet olivat lähteneet niin hyvin itämään, että oli pakko siirtää ne turveruukkuihin jatkamaan kasvuaan. Toivottavasti ne jatkavat kasvuaan! Suurimmat taimet seuraavassa kuvassa ovat kurkkujen taimia.

Tällä hetkellä turveruukuissa on seuraavat rehut:
* kaikki tomaatit (Blagovest, Mato, Parveke, Paprika-)
* kaikki kurkut (chinese slangen, avomaa-)
* päivänsinit (en tiedä minkä värisiä)
* auringonkukat
* tuoksupielus

Tein vielä pienet testit, kun mietiskelin aikani, millä ihmeellä teen merkinnät noihin turveruukkuihin. Tein merkinnän aluksi, nimittäin, tussilla. Arvatkaas mitä! Sehän siinä ei kauan kestänyt kun piti kuites kastella ne ruukut. Sitten sain tähän mennessä parhaimman kuningasidean – pätkin muutamat vaaleat juomapillit joihin päätin kirjoittaa sellaisella ”markerilla” kasvien nimet. Tietysti vähän niitä lyhentelin kun pillissä se tila ei ole niin suuri. Toiselle puolelle pilliä merkkasin juoksevan numeron, ja sille tietenkin on olemassa nimilista, mikä täsmää kasvia, joka siihen ruukkuun on istutettu. Jos tää toimii, niin miksipä sitä ei soveltaisi kukkapenkkiin.

Kuvassa on Tuoksupielus, Lobularia martima. Tein omat merkinnät keltaisiin pilleihin niin erottuvat hyvin. Yhdestä pillistä tuli 4 ”tikkua”. Hyvin edullinen tapa tehdä merkit istutuksien viereen.

Seuraavassa kuvassa Asterin taimet, jotka itivät mielestäni jo pikkusen liian nopeastikin… nimittäin meni 4 päivää niin oli taimet jo esillä. Voi olla, että joudun istuttamaan jossakin vaiheessa uudet jos nuo kasvavat tollasella kyydillä. Mut, hitto soikoon, olenpahan ainakin tänä vuonna tarpeeksi ajoissa liikenteessä!

Varmaan joku ihmettelee, että mihinkä se oikein tuollaisen määrän noita rehuja aikoo survoa, niin niitä on tosiaan tarkoitus laitella vähän ympäriinsä pihoja. ”Rehustuskohteena” (pihan sisustus) on yksi omakotitalon puutarha, äitini etupihan katos ja oma lasitettu parveke. Viime vuodesta jos ottaisi tälle vuodelle oppia, niin en laita tänä vuonna parvekkeelleni niin paljon kasveja. Olen ajatellut seuraavaa: Olohuoneen ikkunaa vasten 3 eri tomaattia ja osa niistä niitä parveketomskuja (matalia). Yhteen nurkkaukseen meinasin laittaa kurkun kasvamaan (Chinese slangen). Viime vuonna niitä oli aivan liikaa vierekkäin, niin olivat melkoisessa solmussa koko ajan, enkä tiennyt mikä kurkunvarsi menee missäkin. Niitä ei ollut kauhean kiva sitten setviä kun olivat piikkisiäkin vielä 😀 Piti hankkia sellaset hanskat millä voi käsitellä lasia, että niihin pystyi koskemaan. HUH. Noh, jos nyt vain yksi pusikko tuonne niin ei olis kauheita solmuja minulla tuolla. Laitan yhteen ämpäriin kaksi taimea, ja se saa riittää 🙂

Tomaattelja meinasin tosiaan pistää tohon parvekkeelle sitten muutamia, koska nuo ovat vielä niin kivoja, ettei niihin tartu mitkää öttiäiset. Tai tuosta partsitomskusta en tiedä, mutta siirrän sen nopsaan sit pois jos se alkaa kerätä elukoita. Noihin kurkkuihin se elukka nimittäin viime kesänä tuli. Ei ollu muuten helppo hävittää. Ja tää on siis parvekekasvatuksen ongelma, kun ei ole sellaisia multiin upotettavia myrkkyjä, mitkä ois vihannesystävällisiä, ja tappais kaikki niihin tulevat elukat. Parvekkeelle nimittäin harvoin eksyy tuholaisia syöviä otuksia esim. ampiaisia. Tää oli minulle uutinen, mutta ilmeisesti kaikki aina toimii tuolla normipihalla kun joku käy mässäämässä kaikki tulolaiset ennen kun ne ehtivät mellastamaan… paitsi nuo helvetin lehtokotilot. Pitäis käydä vohkimassa jostakin siili tonne pihalle puutarhaan popsimaan etanoita alkukesäksi 😀

Jees, mutta alkaa olla minun nukkumaanmenoaika tänä iltana jotenka jatkan juttua sitten taas myöhemmin.

Kasvihulluttelua Read More »

Scroll to Top