DIY

240-litraisen akvaarion kasausprojekti vol 1

Tästä tämä kaikki on alkanut…

Pitkän harkinnan jälkeen päätin tilata 240-litraisen akvaarion. Se tuntui sopivan sekä asuntooni, että tarpeeseeni parhaiten. En halua lehtikaloja yms, jotka vaativat enemmän ns kääntymistilaa, niin tällainen Giant-allas oli oikein passeli. Sen mitat ovat 120×45,5x44cm, ja hankin sen Kauhajoella sijaitsevasta liikkeestä Akvaarioliike Viskari OY, jolla on web-kauppa https://www.kouluakvaariot.fi

Tilauksen saa maksettua kätevästi osamaksulla (Klarna), ja palvelukin kyseisessä puljussa oli oikein asiallista ja nopeaa 🙂 Akvaarion mukana tuli neliskanttiset kansilasit.

Akvaariota odotellessa oli hyvä aikaa miettiä, missä järjestyksessä mitäkin alkaa työstämään, koska akva oli tarkoitus sijoittaa sellaiselle seinustalle, jossa oli jo jotakin.

Seinusta ennen:

Vasemmanpuoleiset kaksi päällekkäistä hyllynpalasta siirrettiin saman seinustan viereiselle puolelle, jossa oli entuudestaan jo yksi samanlainen hyllynpalanen.
Seinusta jälkeen:

Loput kamat siirrettiin vastakkaiselle seinustalle, jossa sohvakin oli. Sohva käännettiin poikittain huoneeseen, joka on sen lopullinen sijoituspaikka… ehkä sitä joutunee siirtämään hieman eteenpäin kunhan vanha akva on saatu poistettua käytöstä.

Hommahan ei sitten vielää tähän jäänyt… koska olen maalaillut kämppääni uuteen uskoon viime keväästä lähtien, ja kesällä pidin luovan tauon, oli tuo käsittelemätön seinusta vielä maalattava, ennen kuin siihen käydään mitään akvaariota virittelemään. Joten eikun pensselit ja telat heilumaan! Aikaa tuohon kului parisen tuntia, kun pidin välillä huilitauon… vissiin joku flunssa iskemässä kun ei meinannut voimat riittää sitten mitenkään :/ Edellisestä kuvasta näkyy vielä akvaarion takana oleva seinä, joka kaipaa viimeistelyn, kunhan akva on saatu tyhjäksi. Olen myös ajatellut siirtää hyllynpalaset tuolle seinustalle, missä tuo ”musta” akva nyt on – tyhjennyksen jälkeen tietty. Akvaarioita kun ei noin vaan siirrellä sen jälkeen kun ne on kasattu johonkin, joka taas johtaa seuraavaan aiheeseen… mistä tehdä jalusta 240-litraiselle akvaariolle?

Surffailin varmaan kaksi päivää netissä etsimässä kaikenmaailman vaihtoehtoja, mistä tuon jalustan voisi oikein tehdä, ja päädyin käyttämään Leca-harkkoja. Miksi Leca-harkkoja? Noh, rikkaimmat harrastelijat toki teetättävät kaapiston akvoillensa tai tilaavat puisen jalustan mittatilaustyönä puusepältä. Edullisempiakin vaihtoehtoja löytyy, kuten Leca-harkot. Jos ne kannattelevat taloja niin miksipä ei akvaarioita 🙂 Kävin paikallisessa K-Raudassa kyselemässä hintoja ja saatavuutta. Ja ei muuta kuin piirtelemään ja laskemaan palikoiden määrää. Päädyin käyttämään RUH 200mm-harkkoja (2,65€/kpl), ja piti vielä hankkia styrox-levy (Rautanet 50mm/5,20€). Paksu pöytälevy (30mm) saatiin lahjoituksena, ja minulla oli entuudestaan jäänyt pari 100cm pituista liimapuulevyä käyttämättä, jota tarvittiin myös tässä harkkojen alle. Harkot olisi myös voitu spray-maalata vaikka valkoisiksi (spray-maali 3,50€-5€/prk).

Tein ensin piirroksen, jossa ajattelin tehdä akvan keskelle tukijalan ohuemmista harkoista… Tarkoituksena oli myös sahata yksi tuollainen suuri Leca-harkko puoliksi, jotta niitä menisi vähemmän. Minut kuitenkin puhuttiin ympäri koko suunnitelmasta, ja ”keskijalka” sai jäädä, sekä harkkojen sahaukset 😀 Ihan ok ehdotus kylläkin, varsinkin kun katselee tuota viritelmää tällä hetkellä kun kaikki vermeet on laitettu paikoilleen!

Tarkoitus on tehdä jossain vaiheessa puukehikko tuolle sötökselle siten, että nuo harkot jäävät piiloon. Kangas olisi muuten hyvä vaihtoehto, jos ei olisi kissoja… ainakin Uuno tykkäsi käydä teroittamassa kyntensä edellisen akvaarion kangassuojan reunaan, ja sitä sai vähänväliä korjailla.
Huomenna jos kunto antaa myöten, jatkan akvaarion kasaamista pohjahiekan laittelulla. Siitä sitten enemmän seuraavassa postauksessa, nyt hyvää yötä! 🙂

240-litraisen akvaarion kasausprojekti vol 1 Read More »

Kierrätysmateriaaleista koiralle pöksyt

Narttukoirilla on pari kertaa vuodessa juoksuaika, ja toisinaan ne tarvitsevat sisätiloissa ollessaan jotkut suojapöksyt, ettei vuoto sotke paikkoja. Olen keksinyt tähän edullisen keinon, jolla saa koiralleen vielä mukavan näköisiäkin ”juoksupöksyjä” edulliseen hintaan.

Päätarvikkeet: kangasta (esim. farkkua, samettia), kuminauhaa ja velcranauhaa. Itse käytin farkku- ja samettikangasta vanhoista housuista, jotka olivat menneet jo osittain rikki. Lisäksi kävin kangaskaupasta hakemassa koristenauhaa ja paikallisesta puljusta (T-Mafia) valmiiksi prässättyjä kangasmerkkejä. T-Mafiasta onnistui saamaan verkkokaupan valikoimaan kuuluvia printtejä valmiiksi prässättyinä trikookankaaseen, ja ei muuta kuin ompelemaan kiinni vain!

Kangaskaupasta saa mitä ihanampia pitsireunuksia! Ostin kolmea erilaista.

Olemme ostaneet useamman kerran Siempre-merkkisiä pikkuhousunsuojia LIDListä, jotka osoittautuivat täydellisiksi tähän hommaan. Niissä on hyvä tarra, joka pitää suojan hyvin kankaassa kiinni. Periaatteessa suojalle ei tarvitsisi tehdä erillisiä ”lärpäkkeitä”, minkä sisään suoja ujutetaan. Pistin merkille, että side kestää paikallaan vaikka housut olisivat hieman märätkin koiran pesuhetken jäljiltä.
Kuvasta myös näkee mitä olen tehnyt hännän kohdalle. Eli riittää kun ompelee siksakilla hännänympärystän pari kertaa niin ei lähde rispaantumaan tai pahemmin venymään.

Seuraavista kuvista näkyy kuinka velcra ja kuminauhat ovat laitettuina paikoilleen.Velcralla on vastakappaleet hännän yläpuolella. Velcralle saa säätömahdollisuuden, kun laittaa sitä koko housun yläosan matkalta (harmaat pöksyt).

Sitten vielä mallataan koiran päälle… AVOT 😀

Jos haluaa, niin farkkukankaasta saa ihan kivan näköisen reunan ylälaitaan, kun ompelee siihen käännöksen nurinpäin ja hapsuttaa reunan kuten joku tarkkanäköinen voisi edellä olevasta kuvasta huomata.

Kierrätysmateriaaleista koiralle pöksyt Read More »

Lähes kaikki taimet istutettu!

Avomaankurkkujen taimet jöllöttävät vielä kasvuruukussaan. En tiedä tuleeko niistä edes enää mitään mutta kokeillaan. Yksi kesämalvikin taimi on myös istutusta vailla…

Edellisestä postauksesta on vierähtänyt sen verran aikaa että pätkin näitä aiheita useampaan kirjoitukseen niin ei tule liian paljon kuvia yhteen stooriin. Yritän ottaa joitakin kuvia lähipäivien aikana jotta kasvien kasvamista voi jollain tapaa vertailla. Tällä hetkellä postausta hidastaa surkea nettiyhteys, joka on ns. mokkulan kautta. Olen tilannut lisäantennin vahvistamaan signaalia, mutta joudun odottelemaan sen saapumista vielä huomiseen. Kyllä on niin hidas yhteys että meinaa hermot mennä! Kuinka sitä ennen tulikaan toimeen 56kb modemilla? Hitaan nettiyhteyden takia pätkin myös näitä postauksia useampaan osaan että nämä saadaan mahdollisimman sutjakasti ladattua kunkin koneelle, jos jollain muullakin sattuu olemaan hitaanlainen yhteys.

Lähdetään tästä liikkeelle, että kerron muutamasta kuvakohteesta…

Tein paprikoita varten puulaatikon johon istutin myös kurkkua (Chinese slangen), Money Maker-tomaattia (2 taimea), persilijaa, salaatteja sekä basilikaa (oriental). Sekaan survoin muutaman siemenen kehäkukkaa.

Tältä tuo samainen loota näytti äsken kuvattuna (28.6.2011):

Jotakin on siis tapahtunut! Huomasin, että basilikat ovat lähteneet melko nihkeästi kasvamaan verrattuna viime vuoteen. Salaatit lähtivät taasen todella hyvin. Kurkun taimet ovat kuolleet. Ilmeisesti ne paleltuivat kesäkuun vaihteella kun täällä oli jokunen erittäin kylmä yö. Luulin myös kesäkurpitsan taimien paleltuneen koska ne näyttivät melko pitkään aika nuutuneilta. Tässä on 22.6.2011 otettu kuva, tai toisesta vaan. Hyviin näyttää pötkivän 🙂 Kukkiakin tullut jo muutama kumpaankin. En ole malttanut vielää paremmin katsoa, että onko niissä jopa kurpitsan alkuja.

Ensimmäiset mansikat tänään!
Kävin päivällä isääni morjestamassa samalla rapsuttelemassa kissojani, kun ne ovat vanhemmillani hoidossa kesän ajan… tai suurimman osan ajasta. Isäni oli maistanut tänään ensimmäisen erän mansikoita heidän mansikkamaaltaan. Itse en ollut edes ajatellut, että mansikat voisivat olla jo kypsiä. Suureksi hämmästyksekseni huomasin, että niitähän sai jo poimia kourallisen tai kaksi, kun kävin kurkkaamassa mansikkamaalle. Kohta tulee kiire tehdä räksäverkko mansikoiden ympärille ettei ne mene ”muiden” suihin!


Paljon on mansikan raakileita… vesi kielellä odottelen niiden kypsymistä ja pakastamista. Tätini on keksinyt lisäfunktion jäisille mansikoille: pistetään niitä jäisinä valkoviinin sekaan niin saadaan herkulliset jääpalat, viini nopeasti viileäksi ja lopuksi viinissä uitetut mansikat voi syödä.

Lähes kaikki taimet istutettu! Read More »

Pihatöitä tiedossa tälle päivälle

Välillä tuntuu siltä, etteivät nuo pihahommat lopu koskaan… Olen päättänyt tehdä tänään seuraavaa:
1. istuttaa vihdoinkin kesäkurpitsan ja avomaankurkun taimet. Taimia on neljä kappaletta.
Koska katsastusmies sanoi, että talvirenkaani pitää vaihtaa ennen seuraavan talven tuloa, päätin tehdä vanhoista renkaista jotakin tarpeellista. Kun laittaa kaksi rengasta päällekkäin, saadaan oiva kasvualusta kesäkurpitsoille 🙂 Säästin renkaista vanteet, johon uudet kumit voidaan sitten laittaa syksymmällä, eikä tarvitse maksaa kierrätysmaksuakaan renkaista.
Olen sijoittanut renkaat Foxi-koiran aitauksen seinustalle, johon paistaa aurinko puolesta päivästä iltaan. Katsotaan mitä niille käypi. Tarkoitus on upottaa maahan renkaiden sisäreunalle kepit jotta ne pysyisivät samassa kohtaa koko ajan. Ei käy sillä tavalla että ylempi rengas lähtee liikkumaan ja siinä sitten taimet mukana.
Avomaankurkulle olen varannut setin moottoripyörän renkaita (oikealla puolella), joita sain tuttaviltani ilmaiseksi.

Auton renkaista on käsittääkseni tehty kukkapenkkejäkin kunhan käy käännättämässä sisäkumin ulos päin. Jospa vaikka äijätkin mieluummin haluaisivat tällaisia renkaista tehtyjä kukkapenkkejä pihoillensa 😉

2. Kukkapenkin kitkemistä.
Talon edustalla oleva kukkapenkki on päässyt hieman rehottamaan ja se vaatii kitkemistä. Paras aika tälle on myöhempään iltapäivästä, jolloin kuusi varjostaa sitä sen verran, että siinä itsekin kärsii kyykkiä.

3. Mansikkamaan alustus.
Rakensin maksikoille uuden laatikon, koska viime vuonna mansikat menivät parempiin suihin (räksät + harakat). Päätin istuttaa mansikat laatikkoon, johon voin tehdä puutarhaverkosta kannen. Kun siihen virittää räksäverkon, eivät linnut taatusti mene popsimaan mansikoitani. Tämä pihahomma on tehtävä pian, kun osa mansikantaimista jo kukkii.

4. Kukkapenkin alustus.
Muokkain terassin vierustaa. Vasempaan kulmaukseen oli istutettu aiemmin keväällä ukonkelloa, ja päätin symmetrian vuoksi tehdä jotain istutuksia myös oikealle puolelle. Kukkapenkki vaatii kuitenkin alustuksen. Siitä täytyy kaivaa maata pois, ja laittaa korvaavaa tilalle. Taimet ovat jo kasvamassa tähän kohtaan laitettavaksi.
Sijoittelin terassin laidalle betonikivetkin eri tavalla. Nyt ne ovat huomattavasti tukevammat ja askelmastakin tuli hieman leveämpi. Reunustan uudet kukkapenkit samalla pylväällä, jota aiemmastakin terassin reunalla olevasta kukkapenkistäkin löytyy.

Kuvassa näkyvät kivet saavat uuden paikan. Niitä ei siis ole tarkoitus jättää tuohon. Ne siirrettiin tuohon paikkaan nurmikon leikkuun ajaksi… ruohonleikkuri sanoikin sopivasti tämän jälkeen poks ja nyt sitten ihmetellään mistä hankkisi uuden… oikeanpuoleisessa kuvassa taimia kukkapenkkiin, lukuunottamatta kahta etummaista ruukussa olevaa kuollutta rehua 😀

Pihatöitä tiedossa tälle päivälle Read More »

Äidille laitettuja juttuja

Äitini on antanut minulle etupihaltaan kukkapenkin, jota saan laittaa mieleni mukaan. Rakensin sen noin vuosi sitten. Tein kukkapenkille lautareunat ja pohjustin sen rikkaruohokankaalla. Istutin siihen vuosi takaperin pari perennaa, jotka sitten lähtivät ihan hyvin tänä vuonna kasvamaan. Vasemmassa laidassa vaaleanpunaisena kukkii Akileija. GL tarkoittaa tänä vuonna laittamiani gladioduksia, jotka eivät ole vielää nostaneet varsiaan. Kph on kaunopunahattu, jonka istutin nyt keväällä. So on sarviorvokki, as on kiinanasteri ja MM on mirrinminttu (ist viime vuonna). Kukkapenkissä on myös muita taimivaiheessa olevia kasveja esim kehäkukkaa. Kehäkukista tippui viime vuonna kukkapenkkiin valmiiksi siemeniä jotka nyt lähtivät itämään.

Tässä akileija:

Akileijan varret ja kukinto ovat hieman tahmaiset, ja niihin on tarttunut kadun päässä olevasta haavikosta irtoavaa höttöä. Toivottavasti höttö ei haittaa kukkimista! Kaikki akileijat näyttivät karvaisilta…

Kukkapenkin jatkeena on maahan istutettuja kasveja, joista vasemmanpuoleisena Akileijat (3kpl), keskellä taaimmaisena värililja (tumma viininpun.) ja edessä tarha-alpi, sekä kulmauksessa on pioni. Kaikki ovat lähteneet tänä vuonna todella hyvin kasvuun. Tarha-alpeja oli istutettu vain kolme kappaletta, ja ne ovat selkeästi tuplautuneet. Samoin värililjasta on juuressa näkyvillä muutama uusi taimi.

Viereisessä kuvassa on sukulaiseni rakentama kukkalaatikko. Tässä on muuten edullinen idea pihamaille: hanki köynnöstäviä kukkia varten puutarha-aitaa jota taittelemalla saa tehtyä pylvään.

Aita on edullista ja sitä on paketissa kymmenenkin metriä. Verkkoa katkoessa sen toiseen päähän voi jättää piikit, jotka voidaan sitten taivutella ulos päin. Ulos päin taivutetut piikit pitävät omalta osaltaan kasvitelinettä pystyssä. Multa laitetaan viimeisenä jotta telineen piikit jäävät mullan alle ja viritelmästä tulee siten tukeva. Kasvit (4 taimea päivänsiniä) ovat istutettuina häkkyrän ulkopuolelle ja laitettu kiipeämään telinettä pitkin.

Laatikon rakentaminen on edullista sekin. Tarvitaan neljällä jaollinen määrä lautapaloja (+ pohjalaudat jos haluaa) ja neljä rimanpätkää, jotka ovat yhtä pitkiä kuin lautojen vierekkäin aseteltu leveys korkeussuunnassa. Sitten vaan naulataan palaset kiinni toisiinsa. Pohjaa ei välttämättä tarvita jos laatikkoa pitää paikallaan vaikkapa nurmikolla, kunhan sen muistaa pohjustaa kunnolla. Pohjaksi käy mm. metalliverkko (myyrät eivät tule) jonka päälle asetetaan rikkaruohokangas. Laatikosta valuu siten ylimääräiset vedet pois helpommin.

Talon päädyssä oleva Miisun muistomerkki kaipaa myös hieman trimmailua ja kitkemistä. Sen viereen on jostakin ilmestynyt keltainen esikko, josta emme tiedä mistä se on oikein siihen tullut. Kaunis se on kuitenkin 🙂 Jos joku ei tiedä, Miisu on meidän perheen ensimmäinen kissa, jonka minä hain lemmikikseni kun olin teini-ikäinen. Miisu eli pitkän, lähes 16-vuotisen elämän ja poistui luotamme Kielon päivänä 14.6.2004. Teimme talon päätyyn Miisulle oman muistopaikan, jonne käymme mm. jouluna viemässä hautalyhdyn ja toisinaan muitakin lyhtyjä talvisin. Kesällä siinä kukoistaa muutama äidin valitsema rehu. Miisun muistomerkin viereen on haudattuna pikkuruinen ystäväni, kääpiöhamsteri, Willy.

Äidille laitettuja juttuja Read More »

Scroll to Top