Ruoka & Food

Viikko vierähti kohti kevättä

/ / Päiväkirjaa, Hyötykasvit, Piha / Puutarha / Parveke, Ruoka & Food, Sisustusprojektit / DIY / Kommentoi
, , , , , , , ,

Ai että kuluva viikko on ollut taas täynnä kaikkea touhua. Alku näytti vähän siltä, että kevät on peruttu, mutta tulihan se lämpö takaisin kuitenkin. Kävin hakemassa serkkuni juna-asemalta maanantaina viettämään lomaansa täällä, niin kuin hänellä on ollut tapana. Kelit olivat aika koleat, ja takatalvikin ehti vielä tulla 11.4-12.4. 2025 välisenä aikana. Lauantaina päivällä kulki lämmin rintama ylitse, ja ilma lämpeni huomattavasti sen jälestä. Kevät tuli takaisin!

Takatalvi iski
Kevät saapui sittenkin

Vein serkun asemalle eilen lauantaina. Meillä oli hirvittävä määrä suunnitelmia, joita piti tällä viikolla toteuttaa, mutta niinhän siinä taas kävi, että emme saaneet mitään kummoista aikaiseksi. Tosin, eihän sellaista määrää asioita olisi varmaan edes mahdollista toteuttaa, mitä olin listalle laittanut.

Teimme kuitenkin jotain asuntoni siisteyden eteen. Sain vihdoinkin roipetta pois keittiöstä. Pidemmän aikaan pöydällä lorvinut suuri kukkaruukku on nyt tyhjä ja mullat on viety roskiin. Ruukussa oli peikonlehti, jonka olin pätkinyt. Laitan peikonlehden siihen takaisin, kunhan saan sen istutettua ensin toiseen ruukkuun. En siis istuta peikkoa siihen takaisin, vaan asettelen sen toisessa ruukussa siihen.

Joulukuusi nurkassa koko vuoden
Kuusi saa olla olkkarin nurkassa koko vuoden.

Jotain menee aina kuitenkin pieleen, ja niin meni sekin ajatus laittaa joulukuuselle renkaat alle. Muuten siinä ei ollut mitään ongelmaa, mutta kun laitoin alle kukkaruukulle tarkoitetun alustan, jossa oli valmiiksi renkaat kiinni. Se ei oikein ollut hyvä idea. Renkaat ovat liian lähellä toisiaan siinä alustassa kiinni, ja joulukuusta on hankala pitää tasapainossa. Eli, se ei oikein kestä itsekseen pystyssä. Pitää laittaa renkaat uudelleen kiinni toiseen kohtaan. Muuten idea oli loistava. Minulla on kissoille tarkoitettu rahi/pömpeli, joka toimittaa kuusenjalustan virkaa. Laitoin kuusen jalat rahiin kiinni nippusiteillä.

Kissan pesäkolon uusi elämä

Yksi asia joka minua on raivostuttanut koko kevään on olohuoneen valaisintilanne. Sain roskalavalta niin kauniin kattovalaisimen, jolle en saanut tehtyä oikein mitään. Katossa se sentään on roikkunut, ja niin roikkui myös liian pitkä johtokin parisen kuukautta, ennen kuin tuttavani tuli käymään. En ylettänyt itse kierittää ylimääräistä johtoa suojarasian sisään. Noh, nyt se on sitten myös tehty, eikä ota niin pahasti kaaliin kun katselee kattoa. On kyllä vielä tarkoitus järjestää lampuille jonkunlaiset kuvut, joihin minulla mahdollisesti löytyykin jo tarvikkeet.

Ennen
Jälkeen

Köyhällä ei ole oikein mitään varaa ostaa valmiina

Sain aikaiseksi tuoda autosta järkyttävän kokoisen varjostimen kotiin. Meni siinä tovi miettiessä, että mitähän hemmettiä teksisin sille, mutta sitten minulla välähti. Laitan sen parvekkeelle kasvimaahan tolpan nokkaan, johon saisin sitten viriteltyä suojaharson tai -muovin. Kätevää. Sen saa kiinnitettyä keskeltä puutolppaan kiinni. Tarkoitus on ottaa varjostimesta kangas irti. Kankaasta saattaisi pystyä tekemään olkkarin kattovalaisimen lampuille kuvut.

Lampunvarjostimesta jotain muuta

Niin ne hommat etenee kevättä kohden. Tähän viikkoon on mahtunut vielä muitakin mutkia, jos asian voi näin ilmaista. Minulta nimittäin hajosi mikroaaltouuni. Sellainen asia, että olisin toivonut, ettei tähän konkurssiin tulisi enempää mutkia matkaan, mutta niin siinä vaan kävi. Olen nyt sitten hetken ilman mikroa. Serkkuni oli välittömästi tarjoamassa minulle apua, ja joidenkin keskustelujen jälkeen tulimme siihen tulokseen, että keittiötäni komistaa seuraavaksi Airfryer. Sellainen sattui löytymään paikalliselta Tokmannilta, ja viimeinen kappale. Imurikin vetelee viimeisiään, joten uuden hankkimista on harkittava senkin suhteen.

Kävimme serkun ja tädin porukoiden kanssa katsomassa elokuvan 100 litraa sahtia. En ala sitä sen enempää analysoimaa, mutta mainitsemisen arvoinen asia on, että en ole käynyt elokuvissa sitten Kill Bill 2! Nyt menin, ja olipas kokemus. En tiedä miksi en viihdy leffassa. No, ainakin nyt oli ihan kivaa kun oli hyvää seuraa. Serkku osti vielä naposteltavaksi Bio Vuoksen kuuluisia popcorneja. Bio Vuoksi on muuten legendaarinen elokuvateatteri. Eräskin vuosi siellä näytettiin ensiesityksenä Luokkakokous-elokuva, ja paikalle saapui itse Renny Harlin. Leffateatteri on noin kilometrin päässä missä asun. Isäni on joskus pikkupoikana käynyt ensimmäisessä näytöksessä.

Leffalippu 100 litraa sahtia

Tulipahan taas herkuteltua. Olen monesti tehnyt hampurilaisia, kun serkkuni on käymässä. Hän jostain syystä pitää minun tekemästä ruoasta, niin onhan sitä kiva jotain kokkaillakin. Emme ehtineet käydä tällä kertaa hampurilaisia maistelemassa parissa paikassa, niin sen voi sitten korvata tekemällä itse. Tässä on Minnan Special Burger!

Minnan tekemä hampurilainen

Jos joku tahtoo ideoita, niin tässäpä on pienehkö ohje, mitenkä olen tämän kyhännyt kasaan.

Tarvitaan hampurilaissämpylöitä (isoja), sika-nautajauhelihaa, salaatinlehtiä, tomaattia, suolakurkkua, cheddar-juustoa, kananmuna, korppujauhoa, valkosipulia, tavallista sipulia tai punaista sekä kastikkeita ja mausteita.

Pihvi

  • Jauheliha 300g paketista pois ja kulhoon. Taikinaan lisätään: 1 kananmuna, 1tl sinappia, 1tl ketsuppia, timjamia 1/2tl, suolaa 1/2 tl, mustapippuria 1/4tl, valkopippuria hippunen, paprikamaustetta 1 tl ja korppujauhoa sen verran, että taikina jämäköityy (alle 1dl kuitenkin).
  • Pihvi paistetaan pannulla valkosipulivoissa, myös sipulin voi paistaa samalla
  • Pihviä ”painellaan lyttyyn” samalla kun sitä paistetaan. Käännetään useita kertoja, että lihaneste tulee pois. Asettele kypsän pihvin päälle sipulit ja juustoviipaleet
  • Paahda samalla sämpylät pannulla. Ensin pohja ja sitten kansi. Pannulle öljyä ja valkosipulia.
  • Sitten vaan kasailemaan burgeri

Jos haluaa oikein hifistellä hampurilaisen kanssa, suosittelen lisäämään purilaiseen vielä ananaksen. Sen kun paistaa lievästi savun makuisen BBQ-marinadin ja valkosipulin kanssa, niin johan lähtee! On ihan järjettömän hyvän makuista. Tietty, yksi kerros tuohon lisää, niin burgeri on hankala syödä, mutta jos satut omistamaan sellaisia paperisia evästaskuja, mitä grilleillä on, niin se auttaa kyllä tämän purilaisen kasaamisessa. Jos haluaa tulisuutta, voi väliin sujauttaa jalopenon palasia.

Taimet kasvavat

Unohdin melkein koulia tomattien taimet. Piti kylläkin tehdä se jo viikko sitten, mutta en vaan tässä serkun ollessa kylässä ehtinyt paneutua asiaan. Onneksi sentään muistin kastella niitä, etteivät ne pala tuohon keittiön ikkunalle. Ne ovat nyt sitten koulittu tänään ja isutettu omiin pieniin potteihinsa.

Toivottavasti nämä nyt lähtevät kasvamaan. Tein istutukset eri tavalla mitä aikaisempina vuosina, siksi hieman epäilen asiaa. Nämä siirrettiin taimimullasta nyt suoraan kasvuturpeeseen, johon lisäsin jokusen rakeen kanankakkaa.

Paprikatkin ovat vielä hengissä ja kasvavat ikkunan äärellä ihan kivasti. En ole vieläkään muistanut virittää näille sitä pientä tuuletinta. Jospa ensi viikolla sitten, ja toki tuo pöydän ympärystä pitää saada siistittyä ennen kuin sen läheisyyteen asettelee mitään, mikä pöllyttää vielä pölyjä lisää.

Avasin Vinted-tilin. Laitoin pari tavaraakin myyntiin. Tykkäyksiä tuli muttei ostoja. En oikein ole vielä päässyt tähän palveluun jyvälle, mutta eiköhän tuonne kohta pääse jotain laittamaan lisää, kun pääsee vaan vauhtiin. Etsin itselleni suuren pahvilaatikonkin, johon olen kasaillut myytäviä vaatteita. Joillekin vaatteille täytyy laittaa todella halpa hinta, mutta en esimerkiksi raaski myydä ihan muutamalla eurolla todella laadukasta ja kallista kylpytakkia, joka on jäänyt jostain tilailuista käsiin.

Siirtelin makkarista heinäseivästelineen olohuoneeseen kuvailuja varten. Minun täytyy nyt hieman priorisoida kuvaushommia, kun tuttavani toi minulle laatikollisen kosmetiikkaa, jotka lupauduin kuvaamaan hänelle. Tuli lyhyessä ajassa useita eri hommia, niin nyt sitten pääsen vasta osaa aloittelemaan.

Olen touhunnut vähän muutakin tässä männä viikoilla, joiden viljaa saa tänään mahdollisesti niittää. Tein tuttavalleni vaalivideoita, koska tänään ratkeaa kunnallis- ja aluevaalien tulokset. Hän on ehdokkaana molemmissa. Tällainen projekti on ollut sekä hauskaa, että mielenkiintoista. Olen oppinut videoklippien käsittelyä vielä lisää, joka on hyvä juttu. Mutta niistä sitten myöhemmin lisää. Minulla onkin vino pino odottelemassa videoklippejä, jotka pitäisi saada YouTube-kanavalleni esitettävään kuntoon.

Ei tällä kertaa muuta kun hyvää pääsiäisen odotusta! Kevät on jo täällä ja sieltä se kesäkin jossain vaiheessa tulee!

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Viikko vierähti kohti kevättä Read More »

Maaliskuu jo meneillään

/ / Päiväkirjaa, Chili, Hyötykasvit, Lemmikit, Muut, Piha / Puutarha / Parveke, Ruoka & Food, Sisustusprojektit / DIY / Kommentoi
, , , , ,

Maaliskuu on kohta puolessa välissä… Voi hirvitys, että aika on taas kulunut nopeasti! Aika vaan katoaa. Maanantaisin tulee aina ajateltua, että ”kylläpä viikko kului nopsaan kun taas pitää ladata lääkedosetti”. Mutta kaikenlaista on ehditty kuitenkin tehdä.

Sysin silmät näkyvät peiton alta. Pikkupantteripeto!

Tässä välissä on ehtinyt olla kissojenkin vierailut. Minullahan käy välillä kaksi ihanaa kissiä hoidossa kun isäntäväki lomailee. Kissat olivat kylässä 27.2.-2.3. Kyllä ne vaan ovat niin ihania ja söpöjä. Mukavaa, kun meistä on tullut jo niin tuttuja, että he eivät paljoa minua ujostele. Kun porukat lähtevät, kissat tulevat syliin. Ei voi ihminen onnekkaampi olla!

Rölli oli löytänyt laatikon päälle laitetun tekoturkispalan, enkä meinannut nähdä sitä lainkaan. On niin samanvärinen!

Järjestelinkin hieman hyllyköitä siten, että kissoille tulisi olohuoneen ikkunalle sopiva tiirailupaikka parvekkeen suuntaan. Olen vienyt jo kiikaritkin olohuoneen pöydälle, kun näin yksi päivä puissa vierailevia lintuja. Ilmeisesti naapuritalon pihalla on lintujenruokintapaikka. Tirpat käyvät hakemassa siitä ruokaa ja siirtyvät suuren koivun oksille syömään, ja näen ne suoraan sohvaltani. Eräskin päivä bongasin kaksi pikkutikkaa. En ole nähnyt niitä aikaisemmin meidän pihalla lainkaan. Tämä oli eka kerta. Pikkutikan kokoa on vaikea hahmottaa kuvasta, mutta se on suunnilleen varpusen kokoinen.

Kuva pikkutikka Immalanjärven lintutornilta 2021 @ Minna G. Photos (minä)

Vaikuttaa siltä, että kevät alkaa todella aikaisin tänä vuonna, kun meillä tuskin on edes lunta. Ajotiet ja kävely- ja pyöräilyväylät ovat sulat. Olen siis päässyt ajelemaan sähkökruiserilla vaikka kuinka paljon. 6.3. oli todella lämmin päivä. Meillä oli jopa +6C astetta lämmintä. Lähdin autolla fyssarille, ja matka keskeytyi, kun piti auttaa eräs mummo lumipenkalta ylös. Hän oli vaan väsyksissään tussahtanut siihen kyljelleen. Hieman säikäytti, mutta mummo oli ilmeisesti ihan hyvässä kunnossa, ja paikalle myös tullut nuori mies vei hänet autokyydillä kotiin. Ilma oli sellainen, että vettä satoi oikein ropisemalla.

maaliskuussa vähän lunta Imatralla
Kuva 3.3.2025

Noh, sellaista tänä maaliskuuna. Olen laitellut taimet välillä ikkunalle, että saisivat luonnonvaloa. Taimet ovat jotenkin pieniä. Niille pitää myös viritellä ajastimella toimivat lamput. Ensimmäinen koulinta on myös edessä (ja vähän myöhässäkin). Olen laiskotellut asian kanssa. Ei vaan saa tehtyä asioita taas nyt, kun päässä on kaksisataa asiaa yhtäaikaa. En tiedä onko minulla kasveille edes kasvuturvetta, mutta se selvinnee kun siirrän pataljoonan huonekasveja erään säilytysarkun päältä pois, jonka sisällä sitä turvetta ja multaa pitäisi olla – jos on.

Kuva 27.2.2025, mutta eivät ne paljon suurempia kirjoitushetkelläkään ole.

Päätin taas aloittaa syömään terveellisemmin, tai noh ylipäätään. Vaikka olen käynyt ties mitä kokkikouluja, en jostain syystä ole viime vuosien aikana saanut syötyä kunnolla. Tiedän mitä pitäisi syödä, ja kuinka usein. En vain ole saanut rutiineista kiinni tehdä joka päivä kunnollista ruokaa. Minulle ei aina edes tule nälkä, vaan pitää laittaa vaikka herätyskello soimaan, että tajuan syödä. Se kuuluu kait jotenkin niihin ominaisuuksiini, joita minulla on. Välillä menee hyvin, ja toisinaan on haasteita. Olen kuitenkin kaikkiruokainen eikä mitkään muut kuin muikut ja mäti ällötä minua. Uppoudun tekemään muita asioita, ja syöminen unohtuu.

Kun on ”flow”, ei tajua syödä

Tällainen ruoka sopii minulle mainiosti: kanasalaatti.

Tein itselleni kanasalaatin, ja täytyy sanoa, että tätä täytyisi tehdä jatkossa enemmänkin. Siitä lähti nälkä ja se oli oikein maittavaa.

Yksinkertainen kanasalaatti 4:lle

Ostin Lidlistä valmiiksi silputtua salaattia, jossa oli punakaalia, salaatinlehtiä ja rucolaa. Tämä toi salaattiin monipuolisuutta välittömästi. Yhtä hyvin tässä voisi käyttää mitä tahansa salaattia. Söin tästä kolme päivää. Piti toki muutakin syödä, mutta tämä oli riittoisaa.

  • Salaatti (-sekoitus) puolikas pussi (100 g)
  • Gnocchi-pastaa noin 1,5 dl (keittämätöntä -> keitä ne)
  • 100 g raejuustoa
  • Puolikas tuorekurkku
  • 1 keskikokoinen tomaatti
  • Oman maun mukaan pikkelöityjä jalopenoja pilkottuna
  • Suolakurkkua muutama viipale pilkottuna
  • Yksi pieni punasipuli viipaloituna
  • Keitettyjä kananmunia yksi/salaattiannos/henkilö
  • 1-2 kanankoiven liha pilkottuna
  • Basilikaa, persilijaa ja mustapippuria rouhittuna
  • Haluamasi kastike (itsellä sinappinen kastike tai valkosipulikastike)

Maittavan kana-aterian voi valmistaa uunissa näinkin:

Kanankintut uuniin ja pari muuta uuni-astiaa, johon voi annostella riisin ja vaikkapa herne-maissi-paprikaa. Kaikki samalla kertaa uuniin, ja ne ovat myös samaan aikaan valmiina (1 tunti). Helppoa, kun sen vaan viitsii tehdä.

Pienissä uuniastioissa on 1 dl riisiä, 2 dl vettä (+ pikkunokare liemikuutiota), sekä herne-maissi-paprikaa, tuoretta punasipulia ja ohueksi viipaloitua porkkanaa. Astiat täytyy peittää puolen tunnin jälkeen foliolla, ettei ruoka kuivahda liikaa.

Kyllä tämä maaliskuu vielä tästä lähtee käyntiin! Olen aloittanut eteisen tuunaamisen, vaikka kissat tulivatkin hieman siihen väliin vierailulle. Silti iso osa ajattelutyöstä on jo tehty. Lisäksi sain laitettua kaiken tappelun jälkeen modeemini seinälle. Jumaliste mikä homma siinä oli. Ei ollut ihan yksi tai kaksi kertaa kun teki mieli viskata värkki parvekkeelta alas. Noh, se on nyt seinällä. Kauheat reiät jäivät edellisestä modeemista seinään kun uusi ei vaan mennyt samoihin.

Olen satuttanut pikkuvarpaani todella pahasti jossain. Epäilen, että asiaan liittyy vahvasti se, että en tajunnut leikata varpaankynsiä tarpeeksi ajoissa, ja jo muutoinkin väkkärä pikkuvarvas oli ahdistuksissa parikin kertaa kengässä parina eri päivänä. Leikkasin varpaankynnet ja sen jälkeen pikkuvarvas on ollut jotenkin todella kipeä. Niinhän siinä tietysti sitten kävi, että varvas on niin turvoksissa ettei kenkä mene jalkaan. Siihen ei onneksi koske, jollei jokin osu siihen. Onkin ollut tekemistä, ettei sitä nyt vielä jotenkin potki kaiken maailman paikkoihin omassa kämpässä. Kaupassa käynti on myös haastavaa, kun ei mikään kenkä oikein tahdo mennä jalkaan.

Siinä onkin seuraava haaste, että saa kengän jalkaan, että pääsee liikkumaan, vai pitääkö tehdä jokin viritys asiaan liittyen! Kerrankin kun maaliskuussa ei ole kamalasti lunta, ja pääsisi liikkumaan kruiserilla, niin varvas kettuilee. Kiva kevät! Noh, pitää tehdä viritelmiä asian suhteen.

Sisustusjuttuja

Olen harkinnut television alla olevan punaisen peltikaapin maalaamista toisenväriseksi. Se täytyisi ehkäpä tehdä vasta kesällä. Ajattelin käyttää maalaamiseen spray-maalia. Tietty, jos kevät on tarpeeksi lämmin, projektin voisi tehdä myös silloin. Paloautonpunainen on ihana väriläiskä olohuoneeseen, mutta hieman liian raju. Pidän peltilipastosta paljon. Nyt saa Feng shui-jutut lentää ikkunasta ulos ja teen mitä haluan!

Punainen laatikosto odottelee edelleen siirtoa eteiseen.

Pitää alkaa vähän skarppaamaan asioiden suhteen, ettei tule vaikkapa ostettua turhaan asioita. Kävin ensimmäisen kaupan alan lakkouhan alla kaupassa, kun vessapaperi oli siinä vaiheessa aivan loppu. Ostin sitten vaan jotakin tarkoitukseen, ja sehän oli sitten ihan totaalisen huonolaatuista. Eihän tuo kelpaa edes nenän niistämiseen. Hermot meni, ja kävin uudelleen kaupassa ostamassa uuden säkillisen vessapaperia. Tällainen suututtaa minua. Miksi niin huonolaatuista (ylempi rulla) paperia edes valmistetaan?

Vakkaripaperissani oli muuttunut paketti sen verran, etten tunnistanut sitä. Siksi valitsin jonkin muun vaihtoehdon. Tätä tapahtuu minulle toisinaan. Jos joku asia poikkeaa tutusta ja turvallisesta, menen ihan häpsingilleni, enkä osaa toimia. Valitsin väärin.

Montakohan maaliskuuta minun täytyy odotella, että asiat menisivät raiteilleen? Noh, jospa tämä tästä alkaisi suttaantua, niin kuin täällä päin on tapana sanoa. Ottaisi yhden näkyvän asian käsittelyyn päivässä, niin kyllä ne tavaratkin alkaisivat olla paikoillaan.

Ei tässä tällä kertaa muuta kun hyvää alkanutta viikkoa!

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Maaliskuu jo meneillään Read More »

Vuoden viimeinen viikko

/ / Päiväkirjaa, Ruoka & Food / Kommentoi
, , , , , ,

Vuoden viimeinen viikko on kohta lusittu. Mietiskelen, mitäköhän olen mahtanut saada aikaiseksi. Loppu peleissä aika paljonkin. Aloitetaan joulusta…

Aloitin joululaatikoiden teon kerrankin todella aikaisin. Ajattelin etten halua mitään stressiä asiaan liittyen, ja eihän siinä nyt kauan mene, kun pilkon kattilallisen lanttuja ja reilu kilon porkkanaa. Kun ne olivat valmiita, niin tein riisipuuron. Minun piti kuitenkin tehdä vielä jotain siivouksia, ennen kuin pääsin paistamaan laatikot uunissa. Uunin pohjalle oli nimittäin roiskunut rasvaa, ja se oli todella hankalaa saada siitä irti. Tällä kertaa siihen kului aikaa noin tunti, eikä tehnyt mieli edes liipasta uunia ikkunasta pihalle. Ihan astianpesuaineella kokeilin ja liotin kohtaa pikkasen. Vältteli minulle.

Jos haluat joskus tehdä hyvää porkkanalaatikkoa tai lanttulaatikkoa, klikkaa sanoissa olevista linkeistä ohjeisiini. Näillä ohjeilla tulee todella hyvänmakuista lootaa! Ihmettelen omaa intoani näiden suhteen kun aloitin valmistamisen jo heti aamulla kun heräsin.

Mikähän siinä on, ettei tule tehtyä riisipuuroa muulloin kun jouluna? Sitä tulee jonkin verran porkkanalaatikkoon, niin teen sitä yleensä sen verran ylimääräistä, että saan herkutella parina aamuna. Jouluaattona asettelin itseni ihan tarkoituksella television ääreen puuron kera, ja ajattelin, että josko tällä kertaa näkisi sen Lumiukko-piirretyn, mutta ei siitä mitään tullut! Taas tuli keskeytys, mutta ei se mitään.

Joulupuuro

Jouluaattona oli kyllä todella kaunista. Yöllä oli satanut lunta, mikä teki maisemista silmiä hivelevän. Kuin olisi postikorttimaisema tilattu. Ei tuullut, ja lumi pysyi oksilla.

jouluaattona kaunis maisema

Vanhempieni pihakin oli kuin satumaasta.

Lähdin viemään heille edellisenä päivänä valmistamani laatikot, ja siitähän sitten ruokapöytään nauttimaan antimista. Olin myös valmistanut sienisalaatin, jonka äitini yleensä valmistaa. Halusin pienentää hänen taakkaansa. Ei tuosta minulle vaivaa ollut, ja ihan syötävää se kait oli. Ainakin se on syötiin viimeistä murua myöten! Tänä vuonna jouduin ostamaan haaparouskut torilta, kun en löytänyt niitä metsästä. Käyn yleensä itse keräämässä rouskut, ja äitini tekee niistä sitten suolasieniä, joita syömme jouluna ja muinakin juhlapäivinä.

Sienisalaatin ohje:

Nämä sienet oli säilötty 15% suolaliemessä, ja liotin niitä 3 tuntia ennen kuin laitoin ne valumaan. Vaihdoin veden kaksi kertaa. Vesi on otettu molemmilla kerroilla vedenkeittimestä kun se on ollut keitettyä ja kuumaa. Kun enimmät vedet oli valutettu pois, laitoin sienet jääkaappiin vielä valumaan sihviläkattilaan yön yli. Aamulla pilkoin sienet pieniksi kuutioiksi. Salaattiin voi käyttää myös pakasteesta otettuja käsiteltyjä sieniä.

HUOM: Koskaan ei saa laittaa suoraan metsästä poimittuja rouskuja, vaan ne pitää esikäsitellä ennen kuin niitä voi käyttää ruokana! (Marttojen ohje)

Tarvikkeet:

  • 500g suolattuja haaparouskuja
  • 2dl smetanaa (riittää myös suurempaan määrään salaattia)
  • pienehkö punasipuli
  • mustapippuria rouhittuna
  • jos sienet eivät ole säilöttyjä suolaliemessä, niitä voi liottaa suolaliemessä hetken ennen valmistamista. Silloin salaattiin voi vielä lisätä maun mukaan suolaa.

Sienisalaatista on olemassa erilaisia variaatioita, jos joskus haluaa kokeilla. Smetanan sijaan salaattiin voi laittaa kermaviiliä, jolloin siitä tulee kevyempi, ja punasipulin voi korvata keltaisella sipulilla (perussipuli). Henkilökohtaisesti pidän smetanasta, koska se miedontaa sipulin makua, ja punasipuli on miedompi kuin keltasipuli. Hyvää tuli!

Lähdemme usein veljeni kanssa ajelemaan autolla ruoan jälkeen kun alkaa hieman hämärtää. Hautausmaa on yksi sellainen paikka, jossa haluaa aina käydä, jos mahdollista. Veimme tänä vuonna veljeni kanssa muistolehtoon kynttilöitä. Joku muukin oli ehtinyt viemään ennen meitä.

Jostain syystä aika kuluu todella nopeasti kun jää rauhoittumaan tällaisten näkymien ääreen. Kiire unohtuu. Sitä tulee vaan tuijoteltua näitä kaikkia valonlähteitä samalla miettien, kuinka paljon edesmenneitä ajatellaan. Sitähän se joulu myös on – rauhoittumista ja poismenneiden muistamista.

Hautausmaareissun jälkeen lähdimme veljen kanssa vanhemmilleni saunomaan. Sain kuulla aikaisemmin, että tuttavani olisi vielä passissa yhdellä hautausmaalla… saunoin äkkiä mutta perusteellisesti, ja lähdin vielä katsomaan lähettyvillä olevaa hautausmaata, joka on sankarihautausmaa. Tämä oli hieno ja pysäyttävä kokemus. Onneksi menin katsomaan.

Reserviläiset osoittamassa kunniaa sankarihaudoilla, Imatralla Vuoksenniskalla. Isä ja poika – kiitos teille!

Seuraavana päivänä olikin sitten jo ihan loskakeli. Ei huvittanut tehdä sitten yhtään mitään. Kämppäkin oli vielä ihan sekaisin ja laittamatta. Teinkin sellaisen päätöksen, että en tee kerta kaikkiaan yhtään mitään! Toki neuloin vähän sukkia ja kävin syömässä vanhempieni luona. Muuten ei tullut tehtyä mitään erikoista. Syöpöttelin illalla juustoja ja katselin tuubivideoita.

Olin ostanut joulutorttuja varten omena-kanelimarmeladia, joka osoittautui todella hyväksi juustojen kanssa. Siis aivan älytöntä. Onneksi kokeilin. Marmeladi toimi homejuustojen kanssa ja hollantilaisjuuston kanssa todella hyvin. Ehdottomasti jatkoon tämä kombinaatio! Varsinkin Stilton-juuston kanssa marmeladi oli todella hyvää, kun siinä yhdistyy suolainen ja makea.

Joulupyhien jälkeen aloin suunnitella mitenkä tämän kämpän nyt laittaisi ojoon. Vietin tarkoituksella hitaita päiviä, mutta onnistuin motivoimaan itseni vaihtamaan sen järjestyksen olohuoneessa, jota pohdiskelin tovi sitten. Olen viettänyt kaikki illat kotona itsekseni, ja uskaltauduin siirtelemään mööpelit. Sitä varten tein vielä jotain pieniä juttuja, jotka helpottivat siirtelyä.

Puupömpeli sai pyörät alle.

Eihän nämä vielä paikoillaan ole, mutta projekti on kuitenkin loppusuoralla, niin sitä voi kohta varmaan ottaa jonkun kuvankin, mitä kehtaa esitellä. Mutta ensin odottelen, että vuosi vaihtuu!

Tässä männä viikonloppuna meillä satoi koko viikonlopun vettä, ja olin ihan varma, että kaikki sataneet lumet sulavat. Mutta eivät sulaneetkaan. Meille jäi kuitenkin valkoista maahan. Tosin vaikkapa pihanurmikko paistaa tuolta jäätyneen loskan ja lumen alta. Kevyenliikenteenväylät ovat onneksi sulat, niin saatan päästä jopa sähkökruiserillakin ajamaan. Ei ole ollut mitään asiaa sen selkään viimesten parin viikon aikana, kun on ollut niin liukasta. Nyt tiet ovat sulat ja hiekoitettu. Pitäisi pystyä ajamaan.

Laadin sunnuntaina älyttömän todo-listan, mutta sain kuin sainkin siitä asioita tehtyä, mutt paljon vielä jäi. Veljeni oli maanantaina viimeistä iltaa visiteeraamassa meitä, niin halusin nähdä häntä vielä. Jatkan todo-listan toteuttamista sitten myöhemmin. Pääasia nyt on, että sain vielä kiinanruusun paikoilleen, ettei sille käy mitään.

Vuoden viimeinen päivä alkoi aurinkoisena. Tuuli on ollut todella kovaa, mutta ei se täällä sisällä istuessa mitään haittaa. Pitää kuitenkin lähteä liikenteeseen vielä. Pilkkihaalari esiin ja ei muuta kun kruisailemaan. Kello löi juuri 18, ja samantien alkoi rakettien pauke. Ei tässä sitten muuta enää olekaan kuin toivottaa oikein hyvää vuoden vaihtumista, ja onnea ja iloa vuodelle 2025!

  

Vuoden viimeinen viikko Read More »

Hyvää joulua 2022!

/ / Päiväkirjaa, Hyötykasvit, Ruoka & Food / Kommentoi
, , ,

Onpas ollut erittäin vähän stressiä tänä vuonna joulun alla, ihan pitää ihmetellä. Tai sitten olen vihdoinkin oppinut elämästä jotain. Oli kyllä vähällä, ettei joulusuunnitelmat romahtaneet ihan tyystin, kun olin alkuviikon kipeänä. Tällä hetkellä on todella paljon koronaa liikkeellä, ja uskoinkin, että se sai minut myös toistamiseen kiinni. Edellinen viikonloppu ja alkuviikko meni lähinnä nukkuessa ja levätessä… Mutta nyt, fiilikset ovat ihan toiset!

Torstaina negatiivinen tulos!

Tein hyvissä ajoin esivalmisteluja joulua varten. Porkkana- ja lanttulaatikot olivat paistamista vailla valmiita. Paistoin ne sitten suoraan joulupöytään kun menin vanhemmilleni. Ei ole mitään järkeä paistaa niitä päivä etukäteen ja sitten lämmittää uudelleen. Samoilla lämmöillä meni nyt ja olivat vielä kuumia, kun vein pöytään.

Joululaatikot menossa uuniin.

Laatikoiden tekemisestä on tullut itselleni mukava traditio vuosien aikana, ja se onkin tavallaan lahja minulta omalle perheelle. Meitä kun on vain minä ja veljeni, sekä vanhempamme. Millaiseksikohan kaikki muuttuu sitten kun heitä ei enää ole? En halua edes ajatella, mutta onhan tosiasiat tiedostettava. Heillä kun on ikääkin jo… minä olen jo 50!

Tällä ohjeella tulee hyvää porkkanalaatikkoa

Olen muutamassa edellisessä artikkelissani pähkäillyt kaiken maailman projekteja ja siivouksia mitä missäkin pitäisi tehdä. No, en ole sitten tehnyt varmaan niistä mitään muuta kuin siirrellyt makkarissa kalusteiden paikkaa. Neulomisetkin saivat jäädä kun niveleni kipeytyivät niin pahasti, etten tällä hetkellä pysty oikealla kädellä pyyhkimään edes rätillä pöytää. Nyt on pidettävä pitkä tauko! On siis hyvää aikaa laittaa kämppää ojoon. Noh, kunhan joulu on ohi, niin sitten vasta. Toivottavasti pystyn kirjoittamaan näitä blogeja. Kipu on välillä ranteessa aika kovakin.

Vesiviljelyssä oleva tomaattini näytti hetkellisesti jopa joulukuuselta, kun se oli kypsyttänyt kourallisen pikkutomaatteja. Saan sitten lähipäivien aikana syödä omaa satoa, mikä on todella luksusta näin talvella. En vain uskonut, että tämäkin olisi mahdollista, mutta niin se vaan tuottaa tomaatteja koko ajan.

Otinpas vielä jouluisen kuvan tomaateista tonttujen kanssa!

Olin tovin jo sitä mieltä että en hankkisi kuuseen lainkaan valoja, mutta onneksi tulin toisiin aatoksiin. Kyllä se vaan tarvitsee valot! Tietty ne olisi saanut edullisemmin ostettua juhlapyhien jälkeen, mutta en halunnut odottaa niin pitkään. Sitä paitsi, jos ne myydäänkin loppuun, niin sitten jään ilman. Laitoin valot kuuseen aattona. Se oli oikein sopiva aika.

Sunnuntaina herätessäni katsoin uutisointia, että Rautjärven kirkko oli palanut aamulla maan tasalle. Tällaiset uutiset ovat aika surullisia. Se oli kaunis vanha puukirkko, ja varmasti tärkeä monellekin alueen asukkaalle. Omassakin tuttavapiirissä on henkilöitä, jotka ovat käyttäneet kyisesen kirkon ”palveluja”. Imatra nyt ei niin kaukana siitä ole kuitenkaan. Kirkon tuhoutuminen oli suru-uutinen monelle.

Pitkästä aikaa sunnuntaina aurinkokin näyttäytyi taivaalla ja se paistoi koko loppupäivän. Kävikin mielessä jos lähtisi kävelyllä käymään. Kävely tekisi oikein hyvää näiden mässäilyjen jälkeen. Muutenkin sairastelun jäljiltä on raajat ihan jumissa. Pakkanen kiristyi kuitenkin sellaisiin lukemiin, että päätin ottaa auton alle ja mennä vanhemmillani käymään vielä moikkaamassa veljeäni, joka lähti illan suussa junalla takaisin Helsinkiin.

Tällaista tällä kertaa ja toivottavasti kaikkien joulupyhät sujuvat mukavasti. Tänään on tapaninpäivä ja paluu arkeen tapahtuu huomenna. Semmoista se on. Ei muuta kun kohti uutta vuotta.

Hyvää joulua 2022! Read More »

Joulutunnelmissa

/ / Päiväkirjaa, Ruoka & Food, Sisustusprojektit / DIY / Kommentoi
, , , , , , ,

Olen jostain syystä ollut tänä vuonna jo nyt ihan joulutunnelmissa. On meinaan mennyt monta joulua viime vuosien aikana, että ei ole ollut paljoakaan ilon aihetta. En sinällään tiedä onko nytkään, mutta tässä vaiheessa fiilikset ovat ihan hyvät. Ei muuta kun jatkukoon!

Joulukuusi

Olin joskus aikoinaan hankkinut tekokuusen, joka oli noin metrin mittainen. Lahjoitin sen viime talvena pois. Ajattelin, että en tarvitse kuusta jouluksi… mutta nyt tulin toisiin ajatuksiin ja päätin hankkia kuusen. Se on tekokuusi tietenkin. Ja miksi ”tietenkin”, no siksi, että jos edellinen oli minulla reilusti yli kymmenen vuotta, niin tämäkin voi hyvin olla. Tekokuusen voi laittaa kesäksi aina pakettiin ja viedä varastoon ja käyttää aina uudelleen ja uudelleen. On nimittäin tekokuuset muuttuneet siitä, mitä ne joskus olivat!

Kuva vuodelta 2016. Vanha joulukuusi taustalla ja samat koristeet edelleenkin käytössä.

Tilasin uuden kuusen Verkkokauppa.comista perjantai-iltana, ja se oli jo maanantaina noudettavissa Postista. Täytyy sanoa, että oli todella nopea toimitus! Ei ole koskaan tullut näin nopeasti mistään verkkokaupasta ikinä tavarat kotiin. Varsinkin kun ottaa vielä huomioon, että aikaisemmin posti ei ole kulkenut viikonloppuna, mutta nyt tänä vuonna paketit kulkevat. No ei siinä, odotin tietysti kuusen saapumista vasta tiistaiksi.

Koska kuusi oli niin paljon suurempi kuin edellinen, päätin käydä paikallisesta saksalaisesta kauppaketjusta hakemassa uusia koristeita. Minulla ei nimittäin ollut koristeita entuudestaan kovinkaan paljon juurikin siitä syystä, että ei niitä voinut ripustaa kuuseen, koska kissat pudottivat kaikki.

Uuno 24.12.2006

Löysin kaupasta kivoja koristeita ja kiiruhdin kotiin. Kuusen oksien setvimiseen kului jotain pari tuntia. Lopputulos on tosin upea. Kuusi on tuuhea ja aidonnäköinen. En olisi koskaan uskonut, että laitan koristeita näin paljon! Niitä vain tuli ripustettua oksille. Jostain syystä sain päähäni ottaa keräämäni kävyt käyttöön kuusenkoristeina. Se olikin todella hyvä idea. Nyt joulukuusi näyttää ihanalta ja jopa todella aidolta.

Joulukuusen koristelua kävyillä

Mietin pitkään, että jotain kuusesta jää puuttumaan, ja sitten mielessäni välähti. Etsin Foxyn nimilaatan, ja asettelen sen paraatipaikalle! Nyt Foxyn nimilaatta on laitettu oksalle, joka näkyy suoraan itselleni, kun istuskelen laiskanlinnassani.

Joulukuusen koristeeksi ripustettu edesmenneen koiran nimilaatta.

Miksi tällaisia luonnonjuttuja ei käytetä sisustuksessa ja koristeina enemmän? Olin kerännyt kävyt aikoinani sukulaisen maatilan pihalta, ja niitähän on. Ehkäpä tulevaisuudessa ne olisi hyvä käsitellä jollain akryylilakalla heti kun ovat sen näköisiä kuin niiden haluaakin olla. Kirjoitin toisessa artikkelissani, kuinka käpyjä ei mukamas olisi saatavilla Suomessa, ja niitä pitäisi sillä perusteella roudata koristeeksi jostain Kiinasta saakka. Kysykää hyvät ihmiset tontinomistajilta asiasta niin saatte aivan varmasti kerätä käpyjä sieltä pois. Omat käyttämäni kävyt ovat männystä.

Kauppareissu

Meille on tullut täysi talvi viikon sisällä. Maanantaina myrskysi ja siitä lähtien on sitten satanut vielä lisää lunta. Pitikin juuri maanantaina lähteä kauppaan kun keli oli pahimmillaan. Mutta kun piti saada ne kuusenkoristeet!

Kuva: maanantain myrsky kinosti lunta paikoittain.

Helsingissä on kumma kyllä eniten lunta koko Suomessa tällä hetkellä. Niiden lumitilanteeseenhan vaikuttaa avoin meri ja mereltä päin puhaltavat tuulet. Mellä on tällä hetkellä lumen syvyys noin 25cm (Foreca-mittaukset) ja toivottavasti sitä on vielä myös jouluna, eikä se sulaisi pois. Ulkona on kaunista tällä hetkellä!

Screenshot Ursan tutkakuvasta

Kaupasta löytyi kaikkea kivaa. Ostin aikaisemmin kokeeksi tuorepizzaa, ja se osottautui niin hyvänmakuiseksi, että sitä oli saatava lisää. Tuunasin sitä tosin vähän pepperonilla ja emmental-juustolla. Naama onkin ollut hieman ruvella siitä lähtien, kun pizzasta tuli suht rasvainen pläjäys… tuollainen rasvamäärä tulee ulos jo ihohuokosistakin! Täytyy sanoa, että nuo pepperonit ovat todella hyviä. Niitä on aika paljon tuossa paketissa noin niin kun yhtä pizzaa ajatellen, mutta ainahan ylimääräiset siipaleet voi pakastaa seuraavia pizzoja varten. Toki niitä voi laittaa voileivällekin, mihin ne ovatkin lie tässä tapauksessa tarkoitettu.

Joulun alla tulee usein jotain sesonkituotteita kauppoihin. Olin aikaisemmin maistanut Fazerin uuttuussuklaata, joka oli yhdistelmä vihreitä kuulia. Se ei ollut minun juttuni oikein. En myöskään pidä vihreistä kuulista. Söin suklaalevyn, mutta en aio ostaa sitä itselleni enää lisää. Vihreiden vieressä oli toinen hyllykkö jonka ohitse en sitten meinannut päästä millään. Kaupassa ei onneksi ollut sillä hetkellä muita, niin sain kaikessa rauhassa kävelllä leipähyllykön ympäri muutaman kerran tullakseni aina takaisin tähän samaan kohtaan! Mukaani tarttui kaksi piparkakun makuista suklaalevyä.

Nyt voin sanoa, että hitto kun on hyvänmakuista! En ole normaalisti perso suklaalle, mutta tässä on nyt sellainen maku, jota söisin ilomielin jatkossakin. Tämä on niin hyvää, että tällaisia voisi antaa lahjaksikin (jollei itse ehdi syödä niitä pois ennen sitä). Hyvänmakuisesta suklaasta tulee todella hyvä mieli.

Minäpäs jatkan jouluvalmisteluja vielä hetken ja palaan niiden parissa sitten mahdollisesti myöhemmin, kun olen saanut enemmän aikaiseksi. Nyt minulla on sellaiseenkin aikaa, koska en voi harjoittaa rakasta harrastustani, neulomista. Pitäisi kyllä olla myös tietokoneen ääreltä poissa. Hartiat ja ranteet ovat niin tukossa tällä hetkellä, että ihan särkee. Todennäköisesti nivelten tulehdusta taas vaihteeksi, johon ei auta mikään muu kuin lepo. Hyvää viikonlopun odotusta. Yritän palailla kirjoittelemaan vielä hyvissä ajoin ennen joulua

Joulutunnelmissa Read More »

Scroll to Top