Ruoka & Food

Vuoden viimeinen viikko on kohta lusittu. Mietiskelen, mitäköhän olen mahtanut saada aikaiseksi. Loppu peleissä aika paljonkin. Aloitetaan joulusta…

Aloitin joululaatikoiden teon kerrankin todella aikaisin. Ajattelin etten halua mitään stressiä asiaan liittyen, ja eihän siinä nyt kauan mene, kun pilkon kattilallisen lanttuja ja reilu kilon porkkanaa. Kun ne olivat valmiita, niin tein riisipuuron. Minun piti kuitenkin tehdä vielä jotain siivouksia, ennen kuin pääsin paistamaan laatikot uunissa. Uunin pohjalle oli nimittäin roiskunut rasvaa, ja se oli todella hankalaa saada siitä irti. Tällä kertaa siihen kului aikaa noin tunti, eikä tehnyt mieli edes liipasta uunia ikkunasta pihalle. Ihan astianpesuaineella kokeilin ja liotin kohtaa pikkasen. Vältteli minulle.

Jos haluat joskus tehdä hyvää porkkanalaatikkoa tai lanttulaatikkoa, klikkaa sanoissa olevista linkeistä ohjeisiini. Näillä ohjeilla tulee todella hyvänmakuista lootaa! Ihmettelen omaa intoani näiden suhteen kun aloitin valmistamisen jo heti aamulla kun heräsin.

Mikähän siinä on, ettei tule tehtyä riisipuuroa muulloin kun jouluna? Sitä tulee jonkin verran porkkanalaatikkoon, niin teen sitä yleensä sen verran ylimääräistä, että saan herkutella parina aamuna. Jouluaattona asettelin itseni ihan tarkoituksella television ääreen puuron kera, ja ajattelin, että josko tällä kertaa näkisi sen Lumiukko-piirretyn, mutta ei siitä mitään tullut! Taas tuli keskeytys, mutta ei se mitään.

Jouluaattona oli kyllä todella kaunista. Yöllä oli satanut lunta, mikä teki maisemista silmiä hivelevän. Kuin olisi postikorttimaisema tilattu. Ei tuullut, ja lumi pysyi oksilla.

Vanhempieni pihakin oli kuin satumaasta.

Lähdin viemään heille edellisenä päivänä valmistamani laatikot, ja siitähän sitten ruokapöytään nauttimaan antimista. Olin myös valmistanut sienisalaatin, jonka äitini yleensä valmistaa. Halusin pienentää hänen taakkaansa. Ei tuosta minulle vaivaa ollut, ja ihan syötävää se kait oli. Ainakin se on syötiin viimeistä murua myöten! Tänä vuonna jouduin ostamaan haaparouskut torilta, kun en löytänyt niitä metsästä. Käyn yleensä itse keräämässä rouskut, ja äitini tekee niistä sitten suolasieniä, joita syömme jouluna ja muinakin juhlapäivinä.

Sienisalaatin ohje:

Nämä sienet oli säilötty 15% suolaliemessä, ja liotin niitä 3 tuntia ennen kuin laitoin ne valumaan. Vaihdoin veden kaksi kertaa. Vesi on otettu molemmilla kerroilla vedenkeittimestä kun se on ollut keitettyä ja kuumaa. Kun enimmät vedet oli valutettu pois, laitoin sienet jääkaappiin vielä valumaan sihviläkattilaan yön yli. Aamulla pilkoin sienet pieniksi kuutioiksi. Salaattiin voi käyttää myös pakasteesta otettuja käsiteltyjä sieniä.

HUOM: Koskaan ei saa laittaa suoraan metsästä poimittuja rouskuja, vaan ne pitää esikäsitellä ennen kuin niitä voi käyttää ruokana! (Marttojen ohje)

Tarvikkeet:

• 500g suolattuja haaparouskuja
• 2dl smetanaa (riittää myös suurempaan määrään salaattia)
• pienehkö punasipuli
• mustapippuria rouhittuna
• jos sienet eivät ole säilöttyjä suolaliemessä, niitä voi liottaa suolaliemessä hetken ennen valmistamista. Silloin salaattiin voi vielä lisätä maun mukaan suolaa.

Sienisalaatista on olemassa erilaisia variaatioita, jos joskus haluaa kokeilla. Smetanan sijaan salaattiin voi laittaa kermaviiliä, jolloin siitä tulee kevyempi, ja punasipulin voi korvata keltaisella sipulilla (perussipuli). Henkilökohtaisesti pidän smetanasta, koska se miedontaa sipulin makua, ja punasipuli on miedompi kuin keltasipuli. Hyvää tuli!

Lähdemme usein veljeni kanssa ajelemaan autolla ruoan jälkeen kun alkaa hieman hämärtää. Hautausmaa on yksi sellainen paikka, jossa haluaa aina käydä, jos mahdollista. Veimme tänä vuonna veljeni kanssa muistolehtoon kynttilöitä. Joku muukin oli ehtinyt viemään ennen meitä.

Jostain syystä aika kuluu todella nopeasti kun jää rauhoittumaan tällaisten näkymien ääreen. Kiire unohtuu. Sitä tulee vaan tuijoteltua näitä kaikkia valonlähteitä samalla miettien, kuinka paljon edesmenneitä ajatellaan. Sitähän se joulu myös on – rauhoittumista ja poismenneiden muistamista.

Hautausmaareissun jälkeen lähdimme veljen kanssa vanhemmilleni saunomaan. Sain kuulla aikaisemmin, että tuttavani olisi vielä passissa yhdellä hautausmaalla… saunoin äkkiä mutta perusteellisesti, ja lähdin vielä katsomaan lähettyvillä olevaa hautausmaata, joka on sankarihautausmaa. Tämä oli hieno ja pysäyttävä kokemus. Onneksi menin katsomaan.

Seuraavana päivänä olikin sitten jo ihan loskakeli. Ei huvittanut tehdä sitten yhtään mitään. Kämppäkin oli vielä ihan sekaisin ja laittamatta. Teinkin sellaisen päätöksen, että en tee kerta kaikkiaan yhtään mitään! Toki neuloin vähän sukkia ja kävin syömässä vanhempieni luona. Muuten ei tullut tehtyä mitään erikoista. Syöpöttelin illalla juustoja ja katselin tuubivideoita.

Olin ostanut joulutorttuja varten omena-kanelimarmeladia, joka osoittautui todella hyväksi juustojen kanssa. Siis aivan älytöntä. Onneksi kokeilin. Marmeladi toimi homejuustojen kanssa ja hollantilaisjuuston kanssa todella hyvin. Ehdottomasti jatkoon tämä kombinaatio! Varsinkin Stilton-juuston kanssa marmeladi oli todella hyvää, kun siinä yhdistyy suolainen ja makea.

Joulupyhien jälkeen aloin suunnitella mitenkä tämän kämpän nyt laittaisi ojoon. Vietin tarkoituksella hitaita päiviä, mutta onnistuin motivoimaan itseni vaihtamaan sen järjestyksen olohuoneessa, jota pohdiskelin tovi sitten. Olen viettänyt kaikki illat kotona itsekseni, ja uskaltauduin siirtelemään mööpelit. Sitä varten tein vielä jotain pieniä juttuja, jotka helpottivat siirtelyä.

Eihän nämä vielä paikoillaan ole, mutta projekti on kuitenkin loppusuoralla, niin sitä voi kohta varmaan ottaa jonkun kuvankin, mitä kehtaa esitellä. Mutta ensin odottelen, että vuosi vaihtuu!

Tässä männä viikonloppuna meillä satoi koko viikonlopun vettä, ja olin ihan varma, että kaikki sataneet lumet sulavat. Mutta eivät sulaneetkaan. Meille jäi kuitenkin valkoista maahan. Tosin vaikkapa pihanurmikko paistaa tuolta jäätyneen loskan ja lumen alta. Kevyenliikenteenväylät ovat onneksi sulat, niin saatan päästä jopa sähkökruiserillakin ajamaan. Ei ole ollut mitään asiaa sen selkään viimesten parin viikon aikana, kun on ollut niin liukasta. Nyt tiet ovat sulat ja hiekoitettu. Pitäisi pystyä ajamaan.

Laadin sunnuntaina älyttömän todo-listan, mutta sain kuin sainkin siitä asioita tehtyä, mutt paljon vielä jäi. Veljeni oli maanantaina viimeistä iltaa visiteeraamassa meitä, niin halusin nähdä häntä vielä. Jatkan todo-listan toteuttamista sitten myöhemmin. Pääasia nyt on, että sain vielä kiinanruusun paikoilleen, ettei sille käy mitään.

Vuoden viimeinen päivä alkoi aurinkoisena. Tuuli on ollut todella kovaa, mutta ei se täällä sisällä istuessa mitään haittaa. Pitää kuitenkin lähteä liikenteeseen vielä. Pilkkihaalari esiin ja ei muuta kun kruisailemaan. Kello löi juuri 18, ja samantien alkoi rakettien pauke. Ei tässä sitten muuta enää olekaan kuin toivottaa oikein hyvää vuoden vaihtumista, ja onnea ja iloa vuodelle 2025!