Parveke on vielä sekaisin, ei voi mitään. Olen yrittänyt laittaa sitä kuntoon sieltä täältä, ja loppusuoralla ollaan! En tiedä, veikö kevättalvella sairastettu korona osittain voimia, mutta ei vaan jaksa tohottaa koko ajan. Siitepölyallergiakin oli tänä vuonna omalla kohdalla ihan kauhea. En muista milloin olisin ollut niin tukkoinen kuin nyt. Nyt koivu ei enää kuki. Sitä voi jokainen miettiä millaisia oireita koivuallergikko saa kun parvekkeen edusta näytää tältä:
Oli äsken pakko avata parvekkeen ovi, kun sen voi jo avata. Kylmähän siellä on, ei voi mitään. Mutta kiinteistöpalvelu oli ajamassa nurmikkoa. Leikatusta nurmikosta tulee niin hyvä tuoksu yleensä. Tuoksu saa tulvia asuntooni sisälle.
Ulkona on muutenkin ihana lintukonsertti, vaikka ne ovat tähän aikaan suhteellisen hiljaa verrattuna loppuiltaan. Kävin viikonloppuna tuttavaani moikkaamassa, kun hänellä oli syntymäpäivä. Takaisin tullessa piti ihan pysähtyä tien laitaan kuuntelemaan satakielen laulelua. On kyllä kovaääninen tirppa! Miten niin pienestä linnusta voi lähteä niin kova ääni?
Tämä tirppa voisi ihan hyvin lauleskella tuossa parvekkeenikin edessä. Satakieliä on toisella puolen taloa. Parvekepuoli on säästynyt tällaiselta ”meteliltä” toistaiseksi. Oma makuuhuoneeni sijaitsee myös samalla puolella kuin parveke.
Olen istuttanut parvekkeelle miltei kaiken, mitä aion laittaa sinne. Edellinen parvekekatsaus on kirjoitettu 27.5. ja sen jälkeen olen istuttanut muun muassa avomaankurkut paikoilleen. Yöt ovat olleet melkoisen kylmiä ja sen takia olen suojannut kasvit harsoilla. Tämä kurkkujen harso on siitä kätevä, että se on sellainen ”sukka” mikä pujoitetaan ruukun ympärille. Ei tarvitse sitten tilketä kylmältä ilmalta muita aukkoja kuin päältä. Samalla se suojelee helposti katkeavaa kurkun vartta tuulelta.
Kaikki tomaatit ja paprikat on myös istutettu parvekkeelle. Tomaateille on viritetty kateharso. Olen pitänyt verhoa alhaalla muutamana yönä, ja varsinkin jos on ollut tuulista ja sateista. En myöskään halua, että pienet taimet kärventyvät auringossa. Harso suojelee niitä myös auringon paahteelta. Kun taimet ovat suurempia, harson voi ottaa alas. En missään tapauksessa poista sitä. Onpahan valmiina sitten syksyllä jos ja kun sitä tarvitsee.
Ihmetteletkö, mitä nuo letkut tuossa ämpäreissä ovat? Tässä pieni videopätkä asiaan liittyen.
Noh, ne ovat osa kastelujärjestelmää. Sain tuttavaltani ”tippapulloja” joita ei voinut enää tarkoituksessaan käyttää. Kuhunkin pulloon menee 1,5 litraa vettä.
Siinäkin suhteessa parvekeprojektilla on ollut vähän nihkeä alku, koska kaikki asiat piti suunnitella niin tarkasti. Se vei aika paljon aikaa. Nyt homma on kuitenkin hoidossa, ja voin kaikessa rauhassa laitella tavaroita paikoilleen. Tomaateillekin oli keksittävä viritys, että niille saa asennettua jotenkin tukinarut, tai tukikepit. Siispä, mietiskelin aikani mitä tarvikkeita minulta löytyisi asian hoitamiseen. Olen useampana vuonna laittanut tomaateille harjanvarsista tukikepit. Ne ovat nykyään hieman huonorakenteisia, ja tuppaavat hajoamaan käytössä, kun ne joutuvat olemaan kosteassa mullassa. Siispä, naruviritys piti saada paikoilleen jotenkin muuten.
En halunnut sitoa tomaatteja missään vaiheessa metallikehikkoon, koska se voi kuumeta aikamoisesti kesällä. Lisäksi harsoa ei voi virittää, jos tomaatit ovat verkossa kiinni.
Foxyn palju (vesiaihe) on vielä vaiheessa. Paljussa on vielä kiviä, jotka pitää poistaa. Sen jälkeen paljun voi pienehkön puhdistuksen jälkeen kasata.
Vesiaiheeseen on tulossa liuskekiviä jonkunmoinen pinkka. Hankin viime viikolla rakentelua varten silikoonia, millä voi liitellä kiviä toisiinsa ja samalla ohjailla veden valumaan tietystä paikasta. Teen vesiaiheesta ihan oman blogikirjoituksen sitten, kun siitä on varmasti niin paljon kerrottavaa.
Parvekenurkkaus on vielä ihan sekaisin. Kävin pari viikkoa sitten hakemassa tuttavaltani lipstikkaa, ja laitoin sitä ruukkuun kasvamaan. En tiedä viihtyykö, mutta kokeillaan. Siirsin lipstikan tänään vähän aurinkoisempaan paikkaan, jos se vaikka viihtyisi tässä nurkkauksessa paremmin. Se on hieman nuupahtanut, mutta uusia kasvun merkkejäkin löytyy.
Parvekkeelle on tulossa lisää kotkansiipisaniaisia! Nämä ovat kerta kaikkiaan aivan ihania. Ainoat saniaiset mitä saan kasvamaan. Sisällä olevat huonekasveiksi tarkoitetut saniaiset eivät viihdy asunnossani. Voi hyvinkin olla, että asunnossani on liian kuiva ilma. Mutta, onneksi nämä kotkansiivet viihtyvät partsilla.
On siinä varmasti ollut ihmisillä ihmettelemistä kun olen kuljettanut saniaiset kotiin. Kävin kaivelemassa niitä vanhempieni pihalta, koska niitä sikiää sinne joka vuosi ihan tolkuttomasti. Otin pihalta myös jotain muuta, josta kerron sitten myöhemmin. Sähköpotkulauta on ihan kätevä vehje!
Että, kyllä se parveke on vielä ihan ylösalaisin! Paljon on tuosta pois vietävää jo nyt. Sen kun saisi aikaiseksi, niin tämähän ei sitten enää niin kauhealta näyttäisikään. Käynti roskakatoksella siis auttaa. Kuvasta näkyy kuitenkin daaliat, jotka olen istuttanut kasvuruukkuihin. Toinen on tässä vasemmassa laidassa kaiteen vieressä puulaatikossa, ja toinen takaseinustalla. Takaseinustalla olevia rimoja en aikonut käyttää mihinkään ja aion varastoida ne häkkikomeroon.
Alankin tässä pikkuhiljaa valmistautumaan päivän koitoksiin. Jospa parveke olisi illalla jo paremmassa kuosissa. Voisin sitten hyvällä omalla tunnolla käydä paikallisessa vaikkapa oluella, kun tälle päivällä on ennustettu niin kaunista keliäkin. Mutta se on sitte ”palkkio” tehdystä uurastuksesta. Ei tässä muuta tällä kertaa kuin hyvää viikon alkua!
