Parveke tilannekatsaus 7.6.2022

Parveke on vielä sekaisin, ei voi mitään. Olen yrittänyt laittaa sitä kuntoon sieltä täältä, ja loppusuoralla ollaan! En tiedä, veikö kevättalvella sairastettu korona osittain voimia, mutta ei vaan jaksa tohottaa koko ajan. Siitepölyallergiakin oli tänä vuonna omalla kohdalla ihan kauhea. En muista milloin olisin ollut niin tukkoinen kuin nyt. Nyt koivu ei enää kuki. Sitä voi jokainen miettiä millaisia oireita koivuallergikko saa kun parvekkeen edusta näytää tältä:

Kaiteeseen on asennettu verkko Urho-kissaa varten… en ottanut pois.

Oli äsken pakko avata parvekkeen ovi, kun sen voi jo avata. Kylmähän siellä on, ei voi mitään. Mutta kiinteistöpalvelu oli ajamassa nurmikkoa. Leikatusta nurmikosta tulee niin hyvä tuoksu yleensä. Tuoksu saa tulvia asuntooni sisälle.

Ulkona on muutenkin ihana lintukonsertti, vaikka ne ovat tähän aikaan suhteellisen hiljaa verrattuna loppuiltaan. Kävin viikonloppuna tuttavaani moikkaamassa, kun hänellä oli syntymäpäivä. Takaisin tullessa piti ihan pysähtyä tien laitaan kuuntelemaan satakielen laulelua. On kyllä kovaääninen tirppa! Miten niin pienestä linnusta voi lähteä niin kova ääni?

Tallensin satakielen laulua. Kuuntele kuinka satakieli laulaa.

Tämä tirppa voisi ihan hyvin lauleskella tuossa parvekkeenikin edessä. Satakieliä on toisella puolen taloa. Parvekepuoli on säästynyt tällaiselta ”meteliltä” toistaiseksi. Oma makuuhuoneeni sijaitsee myös samalla puolella kuin parveke.

Olen istuttanut parvekkeelle miltei kaiken, mitä aion laittaa sinne. Edellinen parvekekatsaus on kirjoitettu 27.5. ja sen jälkeen olen istuttanut muun muassa avomaankurkut paikoilleen. Yöt ovat olleet melkoisen kylmiä ja sen takia olen suojannut kasvit harsoilla. Tämä kurkkujen harso on siitä kätevä, että se on sellainen ”sukka” mikä pujoitetaan ruukun ympärille. Ei tarvitse sitten tilketä kylmältä ilmalta muita aukkoja kuin päältä. Samalla se suojelee helposti katkeavaa kurkun vartta tuulelta.

Avomaankurkut on suojattuna parvekepuutarhassa.
Avomaankurkut on istutettu suureen termoruukkuun jossa kasvoi aikaisemmin angervo.

Kaikki tomaatit ja paprikat on myös istutettu parvekkeelle. Tomaateille on viritetty kateharso. Olen pitänyt verhoa alhaalla muutamana yönä, ja varsinkin jos on ollut tuulista ja sateista. En myöskään halua, että pienet taimet kärventyvät auringossa. Harso suojelee niitä myös auringon paahteelta. Kun taimet ovat suurempia, harson voi ottaa alas. En missään tapauksessa poista sitä. Onpahan valmiina sitten syksyllä jos ja kun sitä tarvitsee.

Ihmetteletkö, mitä nuo letkut tuossa ämpäreissä ovat? Tässä pieni videopätkä asiaan liittyen.

Noh, ne ovat osa kastelujärjestelmää. Sain tuttavaltani ”tippapulloja” joita ei voinut enää tarkoituksessaan käyttää. Kuhunkin pulloon menee 1,5 litraa vettä.

Tippapullot odottavat täyttämistä.
Tippaletkuun laitetaan ”annostelija” joka määrää kuinka nopeaan tahtiin tippoja tulee.

Siinäkin suhteessa parvekeprojektilla on ollut vähän nihkeä alku, koska kaikki asiat piti suunnitella niin tarkasti. Se vei aika paljon aikaa. Nyt homma on kuitenkin hoidossa, ja voin kaikessa rauhassa laitella tavaroita paikoilleen. Tomaateillekin oli keksittävä viritys, että niille saa asennettua jotenkin tukinarut, tai tukikepit. Siispä, mietiskelin aikani mitä tarvikkeita minulta löytyisi asian hoitamiseen. Olen useampana vuonna laittanut tomaateille harjanvarsista tukikepit. Ne ovat nykyään hieman huonorakenteisia, ja tuppaavat hajoamaan käytössä, kun ne joutuvat olemaan kosteassa mullassa. Siispä, naruviritys piti saada paikoilleen jotenkin muuten.

Tomaateille tarkoitettu narupidike

En halunnut sitoa tomaatteja missään vaiheessa metallikehikkoon, koska se voi kuumeta aikamoisesti kesällä. Lisäksi harsoa ei voi virittää, jos tomaatit ovat verkossa kiinni.

Foxyn palju (vesiaihe) on vielä vaiheessa. Paljussa on vielä kiviä, jotka pitää poistaa. Sen jälkeen paljun voi pienehkön puhdistuksen jälkeen kasata.

Vesiaiheeseen on tulossa liuskekiviä jonkunmoinen pinkka. Hankin viime viikolla rakentelua varten silikoonia, millä voi liitellä kiviä toisiinsa ja samalla ohjailla veden valumaan tietystä paikasta. Teen vesiaiheesta ihan oman blogikirjoituksen sitten, kun siitä on varmasti niin paljon kerrottavaa.

Parvekenurkkaus on vielä ihan sekaisin. Kävin pari viikkoa sitten hakemassa tuttavaltani lipstikkaa, ja laitoin sitä ruukkuun kasvamaan. En tiedä viihtyykö, mutta kokeillaan. Siirsin lipstikan tänään vähän aurinkoisempaan paikkaan, jos se vaikka viihtyisi tässä nurkkauksessa paremmin. Se on hieman nuupahtanut, mutta uusia kasvun merkkejäkin löytyy.

Parvekkeelle on tulossa lisää kotkansiipisaniaisia! Nämä ovat kerta kaikkiaan aivan ihania. Ainoat saniaiset mitä saan kasvamaan. Sisällä olevat huonekasveiksi tarkoitetut saniaiset eivät viihdy asunnossani. Voi hyvinkin olla, että asunnossani on liian kuiva ilma. Mutta, onneksi nämä kotkansiivet viihtyvät partsilla.

On siinä varmasti ollut ihmisillä ihmettelemistä kun olen kuljettanut saniaiset kotiin. Kävin kaivelemassa niitä vanhempieni pihalta, koska niitä sikiää sinne joka vuosi ihan tolkuttomasti. Otin pihalta myös jotain muuta, josta kerron sitten myöhemmin. Sähköpotkulauta on ihan kätevä vehje!

Kuljetin taimet sähköpotkulaudalla, tai kruiseri, mikä lie.

Että, kyllä se parveke on vielä ihan ylösalaisin! Paljon on tuosta pois vietävää jo nyt. Sen kun saisi aikaiseksi, niin tämähän ei sitten enää niin kauhealta näyttäisikään. Käynti roskakatoksella siis auttaa. Kuvasta näkyy kuitenkin daaliat, jotka olen istuttanut kasvuruukkuihin. Toinen on tässä vasemmassa laidassa kaiteen vieressä puulaatikossa, ja toinen takaseinustalla. Takaseinustalla olevia rimoja en aikonut käyttää mihinkään ja aion varastoida ne häkkikomeroon.

Parveke on vielä sekaisin

Alankin tässä pikkuhiljaa valmistautumaan päivän koitoksiin. Jospa parveke olisi illalla jo paremmassa kuosissa. Voisin sitten hyvällä omalla tunnolla käydä paikallisessa vaikkapa oluella, kun tälle päivällä on ennustettu niin kaunista keliäkin. Mutta se on sitte ”palkkio” tehdystä uurastuksesta. Ei tässä muuta tällä kertaa kuin hyvää viikon alkua!

Lue artikkeli / kommentoi

Menneitä talvikuvia 2022

Niin siinä on vihdoinkin käynyt, että talvi on saanut väistyä kevään edestä. Täytyy sanoa, että en ole koskaan enemmän odottanut talven väistymistä kuin nyt. Lunta oli ennätysmäärä ja talvi oli todella pitkä. Toisaalta, ihan kivaahan se oli… pitää talvella lunta olla, vaikka onhan sitä edelleen. (Talvi alkoi marraskuun lopussa)

Jos olen koskaan katunut sitä etten ole pessyt ikkunoita ennen talvea, niin nyt tuli kyllä monta kertaa asiasta paha mieli. Olisi niin hyvin voinut ottaa kuvia ikkunasta pihalle päin lumitilanteen kehittymisestä. Jospa olisin tulevaisuudessa asian suhteen viisaampi.

Talvi oli todellakin pitkä eikä kevät meinannut alkaa sitten millään. Meillä on vieläkin yöpakkasia, vaikka ollaan menossa jo pääsiäisen kohdalla, joka sijoittuu tänä vuonna huhtikuun puoleen väliin. Hyvä jos on päivällä plussaa. Tuleekohan todella kylmä kesä? Noh, olen varautunut asiaan suunnittelemalla parvekejutut hyvinkin tarkasti, että tarkenen siellä sitten oleskella. Mutta ei siitä sen enempää.

Laitan tähän joitain kuvia menneeltä talvelta mieltä virkistämään. Voi sitten myöhemmin katsella mitä tänä vuonna on ollut jos sattuu unohtumaan. Piti ihan muutaman kuvan kohdalla oikein tarkistaa, olenko laittamassa samaa kuvaa tänne moneen kertaan, kun näky oli lähes sama, kun astuin parkkipaikalle. Kuvien ottamisten välillä oli toki yhdeksän päivää. Auto oli niin monta kertaa lumen peitossa että meinasi usko loppua kesken.

Talvi 2022

Muutaman kerran oli sellainen tilanne, että olin päivällä liikenteessä ja kolasin parkkipaikkani kotiin tullessa. Jätin auton parkkiin ja menin sisälle. Lähdin vielä kauppaan myöhemmin illalla. Siinä välissä oli satanut niin paljon lunta, että hyvä jos pääsin omalta paikalta pois. Ja taas piti tehdä lumityöt.

Tällaisissa tilanteissa tekisi mieli vain potkia renkaita, heittää lumiharja lähimpään kuuseen ja ajatella, että olkoon vaan, että haistakoo paskan koko vehe! Tosin vitutuksen määrä olisi saattanut olla paljon suurempi sikälis jos tuota äskeistä lausetta lähtee tarkemmin toteuttamaan. Lähin kuusikin taitaa olla sen verran kaukana etten olisi saanut heitetyksi harjaa sinne asti.

Olisi mennyt hyvä ja tapeellinen lumiharja vain hukkaan. Ja minun säkällä se olisi ollut naapuriauton tuulilasista läpi ja lasku kourassa. Eikä olisi oikein kohdella viatonta lumiharjaa tuolla tavoin. Sehän yrittää vain tuoda apua tilanteisiin. Noh, jospa teurastan sen harjan tässä keväällä kostoksi talvelle sitten kun lunta ei enää tule! Tai sitten en tee sitäkään kun tarkemmin ajattelee.

On ollut sellaisiakin talvia, että lumiharja on vältellyt töihin joutumista, enkä ole löytänyt sitä ensimmäiseen kahteen viikkoon lumien tultua. Tilanne on ollut suorastaan katastrofimainen. Pitää kait kohdella sitä vähän paremmin ettei mene heti piiloon juuri ennen kuin talvi saapuu.

Talvessa kaipaan ennen kaikkea taas yhtä ja samaa asiaa, eli Foxya. Foxy piti lumesta niin paljon, että tämä talvi on tuottanut minulle sen suhteen erittäin paljon iloa ja myös suunnatonta kaipausta. On ikävä tätä ihanaa lumipetoa! Tässä on vielä talvinen kuva vuodelta 2019, joka oli Foxyn viimeinen talvi. Pahoittelen kuvan laatua, kun kännykkäkamera ei ole silloin ollut järin laadukas (vaikka myyjä väitti niin). En unohda sitä ilon määrää koskaan mitä ensilumi antoi tälle karvakuonolle.

Talvi oli Foxyn parasta aikaa
Viimeisiä talvikuvia Foxysta 11.1.2019.

Tässä on vielä videopätkä, jonka tein muutama vuosi sitten Foxyn valtavasta ilosta lumisella pihallamme. Video löytyy YouTube-kanavaltani, jossa on muitakin videoita Foxysta ja vähän sitä sun tätä.

Nyt ei muuta kuin, että hyvää alkanutta viikkoa kaikille ja sitä kevään odotusta!

Lue artikkeli / kommentoi

Parvekekatsaus 30.4.2017

En ole tänä vuonna käynyt parvekkeella juuri ollenkaan. Kevät on ollut niin kylmä, ettei ole tehnyt mieli mennä touhuamaan tuonne mitään. Lisäksi linnut ovat paskoneet paikkoja, niin tuo pitäisi saada pestyä kunnolla, ennen kuin menen sinne mitään sen enempää touhuamaan.

En tiedä kehtaanko enää pestä näitä penkinpäällisiä… saatan käydä hankkimassa vain uudet tilalle!

Yksi asia oli myös tarkistettava välittömästi, kun partsille menin… nimittäin, ovatko minun kotkansiipisaniaiset lähteneet kasvuun vai mädäntyneet/kuivuneet pois. Niin katsopas, mitä sieltä oikein pilkistää 🙂 Olen niin onnellinen! Nämä ovat osottautuneet helpoiksi parvekekasveiksi. Minullahan on siis avoparveke.

Tässä vähän lohduttomampaa näkymää, vaikka iloista tuossa on ainakin se, että viime vuonna hankkimani kartiotuijat ovat vielä hengissä. Nämä pitää varmaan sijoittaa jotenkin toisella tapaa kun ottavat jo toisiinsa kiinni. Niitä on siis kahdessa eri laatikossa peräkkäin, kun kuvaa katsoo.

Tästä ei ole varmuutta mitä tekisin tälle tänä vuonna. Tässä pömpelin allahan on muoviämpäri, joka toimi suihkulähteenä toissavuonna. Oli se siinä viimekin kesänä, mutta en pitänyt sitä päällä, koska kotkansiipisaniaiset peittivät sen lähes täysin. Pelotti, että vesi tulee siitä lattialle. Lisäksi unohdin pumpun tuonne talveksi. En tiedä onko se enää ehjä. Se selviää lähiaikoina 🙂

Että semmosta. Siivoomista riittää yllin kyllin. En tiedä miten toimisi, jos pitäisikin tänä vuonna tomaatin ja kurkun sisällä kasvamassa. Pidentäisi ainakin satokautta, eikä tarvitsisi kärsiä kylmyydestä. Keittiössä olisi paikka molemmille: toinen toiselle puolelle oviaukkoa ja toinen toiselle. Kurkkua ja tomaattia ei pidä laittaa vierekkäin kasvamaan kun eivät tykkää toisistaan 🙂 Toisaalta, kun ei tiedä yhtään millainen kesä on tulossa, niin parveke olisi siinä mielessä järkevämpi paikka – jos tulee todella kuuma kesä, niin olisi hyvä pitää keittiön ikkunan kaihtimet kiinni, ettei asunto lämpiä auringonpaisteesta! Pitää vielä miettiä asiaa ja mennä sitten riskillä eteenpäin!

Tässä muuten viime vuoden parvekevideo, jos haluat katsoa mitä tein viime kesänä.

Lue artikkeli / kommentoi

Imatralla ukkosti 27.6.2013

Tulin Imatrankosken suunnalta joskus viiden jälestä iltapäivällä, ja päätin hakea vanhempieni autotallista fillarini, joka oli siellä vielä juhannuksen jäljiltä.

Lähdin pyöräilemään Vuoksenniskan keskustaan, ja talutin Lakasentien korkean mäen ylös, sillä ilman lämpötila oli aika lähellä +30°C… ei pystynyt edes kokeilemaan olisiko mäkeä päässyt polkemalla ylös 😀 Kävelymatka ei ollut niin tuskainen mukavan pienen ilmavirtauksen takia.

Kun olin mäen päällä, olin lentää selälleen, kun näin miten upea ukkospilven reuna siinä koillis-/pohjoispuolella möllötti… siihen oli pakko jäädä patsastelemaan hetkeksi, ja kaivoin kassista kameran, tosin pokkarin, mutta siinä oli sitten video-ominaisuus.

Kuvasin pilviä tovin, kunnes selkänahka oli palaa, ja jatkoin fillarilla matkaa… terassille. Parin huurteisen jälkeen jatkoin matkaa määränpäähän, ja juuri ennen perillepääsyä alkoi ripsiä vettä.

Kauppareissu oli vielä heitettävä, satoi tai paistoi… ja jälkimmäistähän sieltä tietty oli odotettavissa. Pahimman sateen aikana olimme kaupassa mistään tietämättä. Saimme kaupasta tultuamme noin ämpärillisen sadevettä niskaan, ja lähdimme autoilemaan kotio päin. Auto oli kyllä pysäytettävä hetkeksi, kun sateelta ei nähnyt mitään, ja ikkunalasitkin menivät ihan huuruun. Kaivoin taas kameran esille, ja aloin kuvaamaan videota. Halusin käydä katsomassa, onko ”porukat” kastuneet terassilla, ja valitsimme ajoreitin sinne siis!

Porukka oli hieman hämillään veden määrästä, jota tielle oli kertynyt, mutta loppujen lopuksi siitä alettiin ottaa iloa irti!

Tein tapahtuneesta myös videon YouTubeen, ja sen voi katsoa vaikkapa tästä 🙂
Videossa on musiikki: Nanoman-Morning dawn, Nanoman-Retro

Lue artikkeli / kommentoi