Päiväkirjaa

Mukavaa kesän alkua

/ / Paikat / Matkailu, Imatra, Lemmikit, Päiväkirjaa, Piha / Puutarha / Parveke / 3 kommenttia

Mielestäni kesä on alkanut kohtuullisen mukavasti vaikka toukokuun helteiden jälkeen tulikin lämpötilassa melkoinen romahdus. Sitä helposti ajattelee, että olisi viileät kelit, kun on jotain +17C, vaikka sen pitäisikin meidän leveleillä olla ihan normaali kesän lämpötila. Ei siis haittaa, vaikka en mitään kasvatettavia partsille laittanutkaan. Ne olisi pitänyt useampana yönä jopa peittää jotenkin, etteivät saisi kylmää.

Ihanat hoitokissat

Minulle tuli heti kesäkuun alussa kaksi karvakaverusta hoitoon. Rölli ja Sysi ovat olleet aikaisemminkin minulla hoidossa, kun heidän isäntäväki lomailee. Nämä ovat oikein ihania kissoja, pidän heistä todella paljon. Kumpikin on aina sylissä kun mahdollista, ihan sama mitä teen. Röllinkin piti päästä syliin kun päivitin tietokonetta vaikka hälle oli juuri ja juuri tilaa.

Rölli on kyllä kunnon möykky! En meinaa saada sitä otettua syliin edes. Noh, pitäähän kissan tuollainen ollakin.

Rölli istuu sylissä.

Toinen kissoista, Sysi, makoilee lähes kaiken ajan vierelläni sohvalla jos tässä istuskelen. Tälläkin hetkellä se makaa tuossa selällään vailla huolen häivää.

Olen ottanut sähkökruiserista kaikki irti (en kirjaimellisesti) ja ajellut sillä pitkin poikin koko alkukesän. Tietysti vakiopaikkani, Immalanjärven lintutorni, on ollut monesti reitin varrella. Olen muutekseen työstämässä paikkaan liittyvää videopätkää joka on ihan viittä vailla valmis. Laitan tietenkin tänne blogiin upotuksen, kun video on julkaistu YouTube-kanavallani.

Kesän ensimmäiset pidemmät kruisailut

Kävin kruiserilla ensimmäistä kertaa Imatran keskustassakin, vaikka minua hieman hirvitti, kuinka kroppani sen kestäisi. Akku kesti todella hyvin ja kroppakaan ei kauheasti huutanut hoosiannaa. Kävin kulmilla kahtena eri päivänä. Meillä oli lauantaina sellainen tapahtuma kun Kulmien kiertäjäiset. Olin tehnyt myyntiin asiaan liittyvää materiaaliakin, joista tietty itselle sitten tein yhden version.

Panorama-kuva Imatrankosken sillan kupeesta.

Jatkoin kruisailua sillan yli ja kohti Sula-ravintolaa. Ajattelin josko olisin käväissyt siellä olusella. Saavuttuani paikalle en jotenkaan kehdannut mennä itsekseni sinne ruokailevien ihmisten joukkoon kittaamaan olutta. Ja kelloa katsottuani tajusin, että minullehan tulisi kiire ehtiä kauden viimeiseen bingoon paikalliseen lempparibaariin. Pysähdyin kuitenkin pariksi minuutiksi ihailemaan maisemia Vuoksen varrelle.

Panorama-kuva Vuokselle. Saunalautta näkyy taustalla.

Sunnuntaina sitten uudelleen samaa reittiä takaisin kulmille yhden pysähdyksen taktiikalla. Mukana oli myös tuttava, ettei tällä kertaa tarvinnut olla yksin liikenteessä. Pysähdyimme ensiksi Vuoksen kalastuspuistoon oluelle. Se on muuten erittäin viihtyisä paikka, suosittelen.

Vuoksen kalastuspuiston kesäterassi on viihtyisä.

Varpasaaresta matka jatkui Imatrankosken keskustaan ja Kuohu-ravintolaan. Joimme parit bisset ja kruisailimme takaisin omille kotikonnuille. En jotenkaan saanut otettua Kuohusta kuvaa, mutta ei kai se nyt haittaa niin pahasti.

Parveke

En ole koskenut hetkeen parvekkeeseen, koska löysin sieltä kuun alussa ampiaispesän. Mainitsin edellisessä artikkelissani, että näin jonkin ampiaisen kömpivän parvekkeella olevan puusohvan sisään. Pidin hetken aikaa ampiaisliveä, että näkisin kunnolla mikä ötökkä mahtaa olla kyseessä, ja millainen trafiikki siellä on. Siivosin ensiksi puusohvan kannen päältä tavarat pois, että saan avattua sen. Sieltähän löytyi pieni ampiaispesän alku. Sitten miettimään kuinka siitä saisi häädettyä mahdolliset asukit.

Onneksi mieleeni välähti jättää puusohvan kansi auki, koska ampiaispesään porottaisi aamupäivällä suoraan aurinko muutaman tunnin ajan. Eihän siinä mennyt kuin pari päivää, niin olin näkevinäni, että kuningatar sieltä lähti pois. Työläiset kävivät sitten ihmettelemässä pari päivää parvekkeen kaiteen reunalla, että missäs heidän pesä nyt olikaan. Käytin kokonaisen päivän asiaan perehtymiseen. Ostin jopa ampiaisvaahtoakin K-Raudasta, mutta kun en millään olisi halunnut laittaa mitään myrkkyä pesään. Onneksi minun ei tarvinnut, ja ampiaiset lähtivät ihan itse. Niille tuli liian kuumat oltavat!

Mutta nyt voin aloittaa parvekkeen siistimisen kunnolla. Josko ehtisi vielä kissoja siellä pitämään, kun ne lähtevät parin päivän päästä pois. Kauhea siivoominenhan tuossa on, ei voi mitään. Kävin äsken pudottamassa ampiaispesän alas tuosta reunasta, ja siellä ei tosiaankaan ollut mitään liikettä.

Että sellainen sekametelisoppa puusohvan sisällä. Olen laittanut sinne kasvatusastiat etteivät ne pyörisi tuolla jaloissa. Samalla sinne ovat päätyneet kaiken maailman puupalikat. Aion tyhjentää tämän ja viedä istutusastiat häkkivarastoon odottelemaan parempia päiviä. Yhden astian jätän tomaatille, koska minulla on tuolla vielä taimi istutettavana. Noh, saahan siitä kivan viherkasvin tuonne jossei mitään muuta. Puupalikoista voi rakentaa vaikka istutuslaatikoita, jossei muuta.

Kesäkuun alussa kylvetyt maissit ovat lähteneet kasvamaan ihan mukavasti. Tästä tulee muuten aikamoinen puska!

Maissista näyttävä kesäkukka
Maissin jyvistä (popcorn) saa näyttävän kesäkasvin parvekkeelle.

Tulipahan testattua miltä jääkahvi oikeastaan maistuu. Toki kahvi lämpimänä on se juttu, mutta ei tuo nyt huonoa ollut jääkylmänäkään. Siihen piti vain laittaa sokeria, ja tarjoilija laittoikin ihan fariinisokeria, joka toimi tässä oikein hyvin. Että, voi sitä baariin mennä muutakin juomaan kun olutta! Muutenkin, Bar Kengurussa on aina tuoretta kahvia.

Täytyy kait aloitella päivän työt ennen kuin ei taas ehdi tehdä yhtään mitään. Veljeni on myös saapunut lomailemaan kotikonnuille, niin nyt olisi oikein hyvä mahdollisuus nähdä häntäkin useammin. Jos vaikka saisi hänestä apua vanhempieni pihan laittamiseen. Se olisikin oikein mukavaa puuhaa sisaruksille – yhdessä laittaa paikat kuntoon. Ei siis tällä kertaa muuta kun hyvää alkanutta viikkoa!

  

Kivoja kesäisiä norppapaitoja nyt minun kautta. Jos haluat T-paidan tällaisella printillä, ota yhteyttä tai tilaa suoraan verkkokaupastani osoitteessa: kauppa.minnala.net

Rantakunnossahan ne norpatkin ovat T-Paita

Mukavaa kesän alkua Read More »

Vihdoinkin kesä

/ / Päiväkirjaa, Piha / Puutarha / Parveke / Kommentoi

Jotenkin ihana herätä kesäaamuna ja avata parvekkeen ovi, kun kuulee muun muassa kuinka mustarastas lirkuttelee menemään. Varsinkin tänään, sunnuntaina, on aivan ihanaa kun moottoritieltäkään ei kantaudu liikenteen äänet niin selkeästi. On rauhallista, koivuissa on täydet lehdet ja aamupäivällä on jo +21C lämmintä. Kesä tuli vihdoinkin!

En edes huomannut pääskysten saapumista. Olen pitänyt parvekkeen ovea auki vasta muutaman päivän, koska se on vieläkin niin siivoton. Sieltä tuulahtelee sisälle siitepölyä, jolle olen allerginen. Mutta koivu ei enää kuki, niin siitepölyä on ilmassa niin vähän, että ovi saa olla jo auki. Kaivoin esiin ötökkäverhonkin, josko saisin sen tänään viriteltyä, niin ei tule ötökätkään sisälle. Parveke ei myöskään kuumennu niin pahasti kuin aiempina vuosina, koska olen viritellyt pavilijongin seinän paahteisimpaan kohtaan. Nyt kun saisi vielä siivottua partsin kunnolla, niin voisi välillä mennä tekemään sinne vaikka töitä.

Huomasin, että ampiainen on etsinyt itselleen pesäpaikkaa puusohvan sisältä. Se ei ollut mitenkään ärhäkkä. Saattaahan tuo olla, että oli joku muu kuin ihan se virallinen ampiainen, kun ei yrittänyt edes pistää minua, kun olin siivoamassa tavaroita siinä lähellä. Luulen, että se lähti etsimään rauhallisempaa paikkaa perustaa pesä. Kuningatarelta se kokonsa puolesta vaikuttaa. Toivottavasti se ei tule takaisin ja yritä asettua taloksi partsilleni. Eikä se välttämättä tuohon takaisin mene, koska puusohva lojuu vielä auringonpaahteessa kunnes saan sen siirrettyä paikoilleen. Puusohvan sisällä on hyötykasvien ruukut.

Sain vihdoinkin aikaiseksi kylvää maissin jyvät termoruukkuun. Siinä samassa pöhinässä minä sen ampiaisenkin bongasin. Se saattoi alkujaan ollakin lepäilemässä siinä isossa ruukussa eikä puusohvan sisällä. Sinne se kuitenkin pakeni. Ei kun hetkinen, puusohvan sisältä se näytti sittenkin kömpivän esiin. Nyt parveke täytyy laittaa kuntoon! Ei ole varaa aikailla yhtään. Käyn avaamassa sohvan kannen, jos se ei sitten enää menisikään sinne takaisin. Pitää kytätä milloinka se on lentelemässä ja äkkiä siivota tavarat pois sohvan päältä, ja avata kansi.

Toisen kesän hitti on istuttaa maissia kukkaruukkuun

Yritin etsiä jotain ampiaisten häätövinkkejä netin syövereistä, mutta ainakaan tämä yksi kokeiltu versio ei toimi. Testasin sellaista kikkaa, missä laitetaan vettä läpinäkyvään muovipussiin. Pussi sijoitetaan sitten johonkin ampiaisten lähelle, niin niiden pitäisi ottaa hatkat. Laitoin tämän oman versioni sen kulkureitille. Ei muuten ottanut tämä hatkoja, vaan etsi toisen reitin.

Kesän kulkupeli numero yksi

En ole varma olenko tarpeeksi hehkuttanut, kuinka kiva menopeli tämä sähkökruiseri oikein onkaan. Se on selkeästi kesän paras asia! Sillä pääsee lyhyet matkat niin näppärästi paikasta toiseen. Autoa ei tarvitse kesällä juuri ollenkaan, vaikka kohta pitääkin lähteä sillä hakemaan jotain roskalavan löytöjä. Onneksi on pilvinen päivä niin autoon ei ehdi paahtua. Näyttää muuten siltä, että kohta sataa vettäkin. Sadetutka näyttää myös ukkosta rajan pintaan.

Kesän kulkupeli numero yksi

Viime yönäkin ukkosti. Kävin paikallisessa baarissa pelaamassa bingoa, ja kun lähdin kotia kohti, ilma oli todella painavaa ja kosteaa. Aavistin ukkosta, mutta en ollut hetkeen tuijottanut tutkakuvia. Olikin aivan loistava säkä asian suhteen, koska jos olisin vielä vitkutellut puolikin tuntia baarilla, olisin joutunut ajamaan sateessa salamoiden saattamana kotiin. En tiedä miten tuo sähkökruiseri sellaiseen reagoi, vai mitenkään.

Ja sehän alkoi taas ukkostaa! Kyllä meitä nyt onnistaa ukkosten suhteen. Tälläkin kertaa tulee suoraan päälle. Tämän suunta on aika mielenkiintoinen, kun se tulee tuolta Venäjän suunnalta. Yleensä ne paukkuvat aika lujaa.

Kuvakaappaus: FMI Sadetutka- ja salamahavainnot (App/iPhone)

Sehän jaksoikin sitten ukkostaa muutaman tunnin. Kaakosta kulki kaksi ukkossolukkoa peräkanaan suoraan meidän yli. Kello on nyt jotain 19 ja nyt aurinko paistaa. Tilanne näyttää rauhoittuneen, eikä uusia ukkosia näy sääkartalla. Ilmakin viileni monella asteella. Saattaisi vaikka jaksaa tehdä jotain TODO-listalta pois. Kissat on tulossa hoitoon tulevalla viikolla, ja jotain on pakko tehdä pois, ettei tule vaaratilanteita.

TODO-lista kesäkuntoon

Pieniä suuria asioita, sitähän ne TODO-listan asiat ovat. Vaikka toukokuun loppupuolisko oli hyvin helteinen ja kuuma, tein silti jotain asioita pois päiväjärjestyksestä vaikka hiki lensi kuinka ja paljon.

Tehtyjä asioita:

  • Talvitakit laitettu kestokasseihin vaatehuoneeseen ylähyllyille
  • Istutettu maissi
  • Kirjat järjestelty makkarin puulootaan
  • Siistitty valaisinten johdot huonekasvien ympäriltä
  • Matot vaihdettu
Kaikki kirjat eivät mahtuneet tähän laatikkoon.

Päätin myös laittaa joulukuuseni sittenkin laatikkoon odottelemaan joulua, koska siinä on vielä jouluvalot kiinni. Minun ei sitten tarvitse vahtia kissoja niin tarkkaan, mitä he mahtavat oikein tehdä. Toinen niistä tykkää järsiä ohuita johtoja, ja valot ovat vaarassa. En myöskään viritä parvekkeelle kaiuttimia ennen kuin kissat ovat lähteneet.

Pöydät ovat täynnä pikkutavaraa, joiden siivoamiseen tuskin kuluu aikaa, mutta tavarat pitää saada laitettua paikoilleen. Taidan tehdä sillä tavalla, että otan jonkun laatikon mihin laitan ne, ja sitten kuljen aina johonkin paikkaan kämpässä, mihin tavaroita menee. Ei tarvitse edestakaisin kuljeskella. Jostain syystä vasen kantapää kipeytyy todella herkästi, ja sen kanssa on aluksi kauhean vaikea kävellä. Kun aikansa kävelee, kipu hellittää. Ilmeisesti polvessa menee jokin kohta jumiin, ja se kiristää kantapäätä. Polvi on tietty jumissa kun lonkka ja alaselkä ovat jumissa… kaikki kipuilu jotenkin kertautuu alaspäin mentäessä.

Nämä kivut ovat siis alkaneet siitä kun reilu vuosi sitten satutin käteni, eikä ne ole täysin vieläkään parantuneet. Yritän elää normaalia elämää. Lääkkeitä en popsi, se tuskin mitään auttaisi. Kipuilu on tietyissä asennoissa, ei jatkuvaa. Noh, jospa joku päivä saisin itseni sellaiseen kuntoon, että voisin vielä ajaa polkupyörällä! Joka tapauksessa aion yrittää.

Ei tässä muuta kuin mukavaa kesäkuun alkua! Itse ainakin aion nauttia kesän saapumisesta täysin rinnoin.

  

Vihdoinkin kesä Read More »

Projektilistan lyhennystä

/ / Piha / Puutarha / Parveke, Hyötykasvit, Päiväkirjaa / Kommentoi

Kauheaa, mikä projekti tuosta parvekkeesta taas alkaa kehkeytyä. Olen onneksi saanut tehtyä siellä jotain. Ja onneksi sain avukseni pari nuorta vahvaa naista, jotka tulivat hakemaan parvekkeeltani kaikki kivet pois! Heidän mukaansa lähti kaikki luonnosta keräämäni kivet sekä liuskekivipinkka. En ollut uskoa silmiäni, kun toinen näistä naisista otti koko liuskekiviröykkiön kerralla mukaansa ja vei autoon. Aikas vahva tapaus.

Kesken näänyt liuskekiviprojekti
Liuskekivipino

Parveke – ikuisuusprojekti?

Sain eilen siirreltyä tiiliskivet sohvan päätyyn. Nehän olivat alunperin paljun ympärillä koristeena (kuva), mutta jouduin pinoamaan ne puusohvan eteen, kun harkkoja tultiin hakemaan. Yksi projekti taas vähemmän tehtävänä. Olen siirtänyt saniaislaatikon myös parvekkeen takalaitaan. Se on tällä hetkellä kahden pystyyn nostetun harkon päällä. Aion jättää ne kuitenkin itselleni, koska niiden avulla saan tarvittaessa tehtyä tasoja. Edellisten harkkojen noutajat ottavat vielä neljä harkkoa, kunhan ehtivät. Olen laittanut heille tarkoitetut harkot siksi aikaa parvekkeen oven taakse, etteivät ne olisi tiellä.

4.5.2024
24.5.2024

Melkoista touhuamista tuo parvekkeella olo on ollut. Olen koivuallergikko, ja parvekkeen edessä on koivikko. Että silleen. Lievästi sanottuna parvekkeella pöllyää kun siellä touhuaa jotain. Kun tulin hetki sitten parvekkeelta, aivastelin varmaan puoli tuntia.

Tein sellaisen erikoisen hankinnan kun retkisuihku. Ostin sen puhtaasti sitä varten, että saan huuhdeltua parveketta paremmin. On minulla puutarhaletkukin, mutta kokeillaan tuota nyt tällä erää. Aloitin nimittäin parvekkeen pesemisen viime viikonloppuna ja projekti jäi melkoisen kesken. Meillä on ollut aika lämpimät kelit nyt viime päivien aikana, niin ei partsilla jaksa mitään sellaisessa helteessä edes touhuta. Aurinko lakkaa paistamasta joskus kolmen pintaan, ja kaikki projektit pitää aloittaa vasta sen jälkeen. Muuten ei tule mitään.

Ladattava retkisuihku Puuilosta.

Tässä on nyt ollut vähän hässäkkää sähkökruiserinkin kanssa, koska 1.6.2024 astuu voimaan uusi liikennelaki, jonka jälkeen tuossa vekottimessani täytyy olla liikennevakuutus. Kaikkea kanssa! Ei se nyt niin huono asia ole, jos se vaikkapa hieman rajottaisi niiden käyttöä pikkulasten osalta. Olen pistänyt merkille, että niillä ajelevat myös jotkut 10-vuotiaatkin. Sen verran otan asiaan kantaa, että en tajua miten vanhemmat uskaltavat antaa tuollaisia laitteita lapsille. Tai jos antavat, opettaisivat sitten liikennekäyttäytymistä. En tiedä onko 10-vuotias vielä tarpeeksi kypsä ajamaan liikenteen seassa moisilla vehkeillä ja vielä toinen lapsi kyydissä, kun laite on vähän verrattavissa esimerkiksi mopoon. Ei kai siinä mitään, jos noin pieni lapsi ajelee jossain syrjäisemmillä seuduilla, mutta liikenteeseen he eivät kuulu ajelemaan tuollaisilla laitteilla. Se on kiva laite mutta se ei ole lelu.

Syy, miksi omaan sähköpotkulautaan tulee ottaa liikennevakuutus, on siinä kun se painaa yli 25kg. Se todellakin painaa ilman akkua jo sen 60kg. Tämä ei ole lelu. Olenkin ottanut jo selvää mistä vakuutuksia saa, ja vireillä on myös tunnistelaatan hankkiminen. Siihen saa kaiverrettua oman tekstin, jonka vakuutusyhtiö sitten kirjaa tunnistetiedoiksi omaan järjestelmäänsä. Näissähän ei ole mitään valmistenumeroita rungoissa. Olen myös hankkinut vekottimeen uudet lokasuojat, jotka tuttavani laittaa paikoilleen.

Nyt kun ilmat ovat vähän lämmenneet sitten toukokuun alusta, sähkökruiserilla on ihan kiva ajella. Olen käynyt viikon sisällä useaan kertaan lintutornilla katselemassa, josko siellä olisi jotain katseltavaa. Ei siellä kyllä oikein ole. Suurimmat muuttolinnut karttoivat tänä keväänä Immalanjärveä. Viikko sitten näin joutsenpariskunnan pienellä kalliosaarella, mutta pari päivää sitten saarella oli vain lokkeja.

Näin järvellä muutama päivä sitten ensimmäistä kertaa mustalinnun. Se oli todella mielenkiintoinen havainto. Lähdin kruisailemaan tornilta pois ja jäin ihailemaan moottoritien ja rampin välistä voikukkaketoa. Hetken katseltuani huomasin, että en nähnyt yhtään kimalaista. Yleensä niitä on todella paljon voikukissa. Missähän kimalaiset oikein olivat?

Jatkoin matkaa alikulkutunneliin ja ajattelin, josko kävisin katsomassa erästä tietä, joka näyttäisi jatkuvan tunnelin jälkeen pellon läpi. Uskoin, että se päätyisi pellon läpi vanhempieni kylälle, mutta sehän loppuikin heti ennen kuin oli alkanutkaan. Ihmettelin tietä, ja että miksi se oli edes alkujaan rakennettu. Noh, oli siinä ainakin tuomi, jonka kukista sai kivan kuvan. Tuomet kukkivat täällä nyt kunnolla, ja kotitien varrella olevista tuomista lähtee huumaava tuoksu iltaisin, kun niiden lähettyviltä ajaa kruiserilla ohi.

Tein kruiserilla U-käännöksen ja jatkoin matkaa.

Kesken loppunut tie jossa on katuvalokin…

Pysähdyin tunnelin hujakoille kuuntelemaan kun pensaikosta kuului erikoista linnunääntä. Minullahan on sellainen sovellus puhelimessa, joka tunnistaa linnut laulun perusteella. Tässäpä oli uusi tuttavuus sitten, pensaskerttu. Niitä oli teiden välissä olevassa pusikoissa useita. Tallensin lintujen laulut ja jatkoin taas matkaa.

Päädyin vanhempieni pihalle istuttamaan lipstikan, jonka juurakon olin tuttavaltani saanut. Lipstikka on todella hyvä yrtti lihapatoihin. Esimerkiksi karjalanpaistista tulee erittäin maukas, kun liemeen lisää lipstikkaa.

Vanhempieni mahtava omenapuu on myös ihan täynnä kukkia. Kimalaisia ei näy heidänkään pihalla yhtään. Minua alkaa hieman jo huolestuttaa. Onko niille käynyt jotain? Kävin eilenkin vanhemmillani pyörähtämässä päivällä, eikä pölyttäjiä näkynyt missään. Jäämmeköhän ilman omenasatoa tänä vuonna?

Vanhempieni piha onkin sitten jo ihan oma projektinsa. Yritän aina tehdä siellä jotain kun on mahdollista, mutta kroppa ei vaan anna anteeksi mitään. Nytkin on suunnitelmissa mennä sinne viemään maantäytettä yhteen kuoppaan, josta kaivettiin kuollut syreeni ylös aikaisemmin keväällä. Minulla on onneksi laastiämpäri, joka kestää moisen moskan siirtelyä paikasta toiseen. Noh, eikait se auta muuta kun lähteä jatkamaan edellä mainittua projektia siitä mihinkä se viimeeksi jäi.

Hyvää viikonloppua!

  

Kivoja kesäisiä norppapaitoja nyt minun kautta. Jos haluat T-paidan tällaisella printillä, ota yhteyttä tai tilaa suoraan verkkokaupastani osoitteessa: kauppa.minnala.net

Projektilistan lyhennystä Read More »

Kylmä viikko takana

/ / Piha / Puutarha / Parveke, Päiväkirjaa / Kommentoi

Olisikohan ne kylmät kelit vihdoinkin takana tältä keväältä? En ole oikein saanut mitään järkevää aikaiseksikaan kun viitsi mennä esimerkiksi parvekkeelle palelemaan. Ensi viikoksi on sitten ilmeisesti tulossa jo vähän lämpöä, niin jos silloin aktivoituisi asioissa vähän lisää. Nyt olen jumettunut sisätiloihin lintubongailemaan lähinnä WWF:n sääksiliveä. Lintutornikin on saanut nyt jäädä kun siellä ei ole tarennut käydä.

Immalan lintutorni

Tykkään pitää tilastoja eri asioista, ja etenkin vuodenajoista, muun muassa kuvilla. Yksi rakkaimmista kohteista on Immalan lintutorni. Käyn siellä joka vuosi katselemassa lintujen kevätmuuttoa ja jäätilannetta. Keskellä talvea sinne on sinällään turha mennä, kun siellä ei tapahdu mitään. Toki käyn välillä tarkastamassa, että paikat ovat kunnossa. Nyt olen käynyt siellä tosin vähän vähemmän, kun on niin kylmää. Ei vaan tarkene ajella sähkökruiserilla. Piti kaivaa talvivarusteet esiin. Ulkona on niin kylmä.

Kylmää vettä Immalanjärvessä 8.5.2024

Jäät lähtivät Immalasta 29.-30.4.2024, tai ihan tarkkaa tietoa minulla ei ole, mutta kun kävin sunnuntaina 28.4. niin jäätä oli vielä kaukaisuudessa. Kysyin toiselta kävijältä millä perusteella se oikein määritellään, milloin jäät ovat lähteneet Immalanjärveltä. Ei hänkään ollut asiasta täysin varma. Pitänee kaivaa jostain faktat pöytään, että ne löytyvät sitten jostain, jos jota kuta kiinnostaa.

Sain kuulla, että sammakot kutivat tänä vuonna ihan eri paikassa mitä aiempina vuosina. Joku muu tiesi kertoa, että ne ovat veden täyttämässä metsässä tällä kertaa. Metsä on siinä aivan lintutornin vieressä. Vesi on tulvinut Unterniskanjoelta metsään, ja sammakot ovat puuhastelleet siellä. Noh, se jäi nyt näkemättä tällä kertaa.

Vaikka olenkin luontoihminen, en välttämättä kaikkia tirppoja ja elukoita sieltä tunnista. Siksi on hyvä olla hieman apuvälineitä. Joku lintubongari kerran suositteli tällaista puhelimen sovellusta kuin Merlin bird ID. Se vaikuttaa ihan mukavalta ohjelmalta. Siinä nauhoitetaan lintujen ääntelyä, ja ohjelma tunnistaa linnut. Samalla se kertoo mikä lintu milloinkin visertää. En tiedä, onko nyt ollut vain niin kylmä kevät, että lintuja ei ole mitenkään suurta lajitelmaa liikenteessä. Tai sitten ne eivät vain ole juuri tuolla. Nämä linnut sain tallennettua kun kävin tornilla 1.5. Toki kaikkien ääntelyt olivat tuttuja ilman puhelinapin avustustakin.

Oli pakko ottaa naapuritalosta kuva eräs ilta kun sen seinään muodostui talon edessä olevasta koivusta upea varjo. Varjo oli varmasti paljon näyttävämpi, mitä kuvani antaa ymmärtää. Kun puissa ei ole lehtiä, niin koivun muoto jotenkin kaikessa karuudessaan ja kauneudessaan tuli todella upeasti esille. Varjo muodostui vielä suoraan rappukäytävän katoksen kohdalle ikään kuin se kuuluisi siihen. Luonnon taidetta.

Puista puheen ollen, paikallisen baarin, jossa tykkään käydä, vastapäätä puretaan rakennus. Sen edessä on aivan ihana vanha mänty. Joku kertoi, että se olisi 300 vuotta vanha. En ihmettelisi. Siinä on jotain sanoinkuvaamatonta arvokkuutta, kun sitä katselee. Olisi todella surullista, jos se kaadettaisiin rakennuksen purkamisen yhteydessä. Tämä puu on nähnyt paljon! Tämä on sellainen puu, jolle annetaan nimi.

Kylmä kevät on aiheuttanut osittain myös sen, että en ole juurikaan tehnyt parvekkeella mitään. Lupasin vielä antaa Leca-harkkoja läjän pois kuljeksimasta. Niiden siirtely vie voimat ihan loppuun, enkä jaksa enää miettiä mihin niitä tungen. Nehän olivat aikoinaan akvaarioni alla jalustana. Siihen tarkoitukseen ne kävivät oikein hyvin. Nyt niille ei enää oikein ole käyttöä. Toki niistä voisi rakennella tasoja parvekkeelle tai kotiin. Yhdet harkot minulla ovat olleet stereokaiuttimien alla. Aion ottaa nekin pois. Kaiuttimia varten rakentelin jokin aika sitten hyllykön.

KUVA 1
KUVA 2

Paljuhässäkkä on purettu, ja tiilet on pinottu toiseen paikkaan (Kuva 1). Eräs nuori pari tuli hakemaan koirien aitausta varten paljun alla olevat harkot. Minun oli pakko siirrellä kaikki tavarat toiseen kohtaan, ja tällä hetkellä parveke on paljon sekaisampi mitä näistä kuvista näkyy. Olen kyllä suunnitellut paljulle käyttöä, mutta siitä ei tule vesiaihetta enää. Parveke vaihtaa myös järjestystä. Kuten kuvasta kaksi (2) saattaa huomata, parvekkeella on edelleen kiviä, jotka pitää käydä viemässä pois. Työmaata siis riittää.

Olen kahden vaiheilla; jätänkö kaiteen eteen nurkkaan grillille tarkoitetun alustan, vai siirränkö puusohvan kaiteen eteen. Pavilijongin runko ja seinämä tulevat joka tapauksessa tähän osaan parveketta tänä vuonna, niin pääsen sitten parvekkeesta nauttimaan vesisateellakin. Polyrottinkituoli menee puusohvan paikalle nurkkaan. Palju menee myös toiseen laitaan kaiteen eteen. Seuraava kuva on otettu parvekkeen oven takaa hetki sitten.

Toisaalta parvekkeelle tulisi todella paljon tilaa, jos puusohvan saisi suoraan tuohon parvekkeen oven kohdille kaidetta vasten. Ainoa asia, joka minua tässä kohtaa askarruttaa, että jos tulee jokin myrsky, niin kestääkö pavilijongin seinä sellaista. Viime kesän se kesti todella hyvin. Minulla odottelee vanhempieni luona pieni patja, joka on tarkoitettu puusohvan päälle laitettavaksi. Sille pitäisi vielä jossain kohtaa ommella jokin suojus. En ole vielä ihan varma mistä sen teen. Joka tapauksessa patja ei saisi kastua parvekkeella, ettei se homehdu. Mietin myös maton laittamista parvekkeelle. Mitä ikinä parvekkeelle teenkin, se pitäisi ensin saada jotenkin pestyä kunnolla.

Hommasin parvekkeen pesua varten retkisuihkun, jos sillä saisi huuhdeltua kunnolla lattiaa, kun on ensiksi harjannut sen puhtaaksi. Juuri tämän siivoamisen takia haluaisin kaikki multahässäkät hittoon, kun niistä tulee niin paljon sotkua. Olin aikeissa purkaa kaikki puiset laatikotkin parvekkeelta, mutta sitten yksi kotkansiipisaniainen päätti kurkistaa talven jälkeen laatikosta, ja enhän minä raaski sitä siitä poistaa. Saniaset ovat suosikkejani kuitenkin, eikä niitä haittaa, jos kesä on kylmä.

Laitan nyt lopuksi pienen mainoksen, mitä olen tässä jo puuhastellut useamman kuukauden. Olen päässyt eteenpäin eräässä projektissa, nimittäin Pääjäässä.com-kaupan rakentamisessa. Teen kaikkea tätä osa-aikaisesti, vaikka se välillä kokopäiväiseltä tuntuukin. Mutta haluan nyt esitellä uuden kivan paidan, jonka kuvan suunnittelin muutama päivä sitten. Tottakai tein siitä itselleni ensimmäiseksi koevedoksen. Mitäs tuumaatte? Onko kiva? Näitä voi ostaa tällä hetkellä kahdesta eri kaupasta. T-Mafia myy hylje-versiota tästä tekstistä ja eri väreissä, kuin mitä Pääjäässä.com-kauppa myy.

Ei tässä tällä kertaa enempää kuin hyvää viikonloppua!

  

Kylmä viikko takana Read More »

Vihdoinkin kevät ja kärpäset!

/ / Päiväkirjaa, Imatra, Viherpiiperö / Luonto / Kommentoi

Vihdoinkin voi sanoa, että kevät on täällä. Kyllä tätä odoteltiinkin – koko kevät.

Meidän alueella putsattiin hiekat tänä vuonna mielestäni hyvinkin aikaisessa vaiheessa, joka oli todella mahtavaa. Parkkialueella ei tarvinnut siirrellä edes autoja mihinkään, niin kuin useana vuonna on tehty. Ilmeisesti meidän talon kiinteistöhuolto tekee työt ihan eri tavoin kuin edellinen teki. Noh, tapansa kullakin. Se on kuitenkin allergikolle mukavaa huomata, että hiekat putsataan.

hiekoitushiekat putsataan joka kevät

Myös pyöräilyväylät putsattiin hyvissä ajoin. Sittenhän on kiva ajella esimerkiksi sähkökruiserilla, kun hiekka ei pöllyä. Vaikka ehkäpä siitä hiekasta olisi ollut jotain hyötyä takatalven kannalta. Kaikki hiekat oli putsattu teiltä pois ja takatalvi iski. Onneksi sitä ei kauan kestänyt, mutta iltasella tiet jäätyivät ja paikoittain oli todella liukasta. Vaikka sähkökruiserissa olikin maastorenkaat, niin piti ajaa todella varovaisesti. Alikulkutunnelit olivat aivan sohjossa, ja joissain paikoissa piti oikein miettiä mitä kautta kannattaa ajaa, ettei vastaan tule jäätyneitä sohjokasoja. Pääkallokeli, sanon minä!

Huhtikuun 19.-20. päivä satanut takatalvi alkoi taittua vasta viikko sen jälkeen. Minullakin oli kesärenkaat jo autossa, eikä sillä ollut mitään asiaa liikenteeseen iltasella, kun tiet alkoivat jäätyä. Hyvää aikaa tehdä töitä pois alta. En tietenkään kotitöitä tehnyt, sehän olisi ollut vallan tylsää. Tälläkin hetkellä parveke on vielä ihan laittamatta, enkä ole käynyt siellä tänä keväänä vielä lainkaan. Sen verran kävin talvella parvekkeella, että nostin sieltä sinne jääneen harjan ja rikkalapion, kun niitä tarvitaan täällä sisälläkin.

23.4.2024 pihanäkymää
kevät tuli ja lumi suli pihalta
26.4.2024 pihanäkymää. Lumet olivat sulaneet jo pois.

Harrastan jollakin tasolla luonnon kevät-seurantaa, ja siitä syystä laittelen näitä pihakuvia tänne, joista näkee kuinka lumet ovat milloinkin sulaneet. Syksyllä taas tilastoin milloin lumi on satanut maahan. Tällaista niin sanottua päiväkirjaa voisi kuka tahansa pitää. Sää ja luonto kiinnostavat minua. Tästäkin syystä ravaan mielelläni lintutornilla, joka on tässä ihan lähellä missä asun. Kävin lintutornilla myös 27.4. Miksipä siellä ei kävisi?

Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla.

Immalanjärven lintutorni on yksi lempipaikoistani. Siellä on useimmiten erittäin rauhallista. Keväisin siellä käy paljon lintubongareita. Näin eräs päivä naapuriani, joka kävi joskus aikoinaan kuvailemassa lintuja tornilla, ja hän sanoi jonkun toisen bongarin kertovan hänelle, että siellä lentelee jokin suohaukka. Mietin tätä muuten itsekin, kun kävin siellä eräs kerta. Otin videokuvaa tornilta, kun ruutuun ilmestyi haukka. Minulla ei ollut kiikareita mukana (niin kuin pitäisi), ja siksi en nähnyt tarkemmin mikä siihen ruutuun lensi. Paikalle tullut pariskunta kiikareineen kertoivat, että linnulla oli mustat siivenkärjet. Pitää käydä tänään katsomassa onko haukka vielä paikalla – olla itsekin haukkana paikalla.

Vaikka luonto tuolla tornilla on niin kaunista ja seesteistä, on sinne valitettavasti kasaantunut epämiellyttäviäkin asioita, nimittäin roskia. Nuoriahan näistä roskaamisista aina syytetään, mutta mistä näitä tietää, kuka tätäkin paikkaa on käynyt roskaamassa. Jos pystyisin jotenkin siivoamaan ne sieltä pois, niin siivoisin.

Ikäväkseni huomasin myöskin, että pitkospuita pitkin kulkee mopoilijoita, vaikka mopolla ajamisen tuolla alueella on kiellettyä. Tämä parivaljakko jäi vielä joksikin aikaa oikein kaasuttelemaan skoottereillaan puisen sillan päälle. Voin sanoa, että pakokaasun haju oli kuvottavaa, kun se kantautui pikkuhiljaa tornille asti, jossa itse seisoskelin. Harmittaa, kun jotkut eivät ajattele ympäristöä lainkaan. Kyseisenä iltana ei edes tuullut, että pakokaasu olisi lähtenyt metsästä jotenkin nopeammin. Uimarannan puolelta en tiedä, mutta torninpuoleisella parkkipaikalla on mopoilla ajo kielletty-kyltti.

Pakokaasu levisi metsikön läpi.

Jäin vielä hetkeksi katselemaan maisemia, ennen kuin päätin lähteä pois. Ei ole jäät lähteneet vielä tässä vaiheessa pois Immalanjärveltä. Kevät on kylläkin jo niin pitkällä että ne lähtevät minä hetkenä hyvänsä. Yksi tuulinen päivä niin se on siinä.

Kevätmaisemaa Immalanjärven lintutornilta

Kurvasin Immalanjärven lintutornille seuraavanakin päivänä. Oli kiikaritkin mukana, jos näkisi jotain harvinaisuuksia. Paikalla oli valmiiksi mies koiransa kanssa. Koira ei pelännyt yhtään kun tulin sähkökruiserilla torniin ylös. Olen kyllä erittäin varovainen vekottimen kanssa, enkä tahdo turhanpäiten säikytellä ketään. Koira otti minut heti vastaan ja sainkin rapsutella sitä tovin. Mukava koira!

Mies kertoi nähneensä silkkiuikkuja pari kappaletta kaislikossa, ja hänen lähdettyään rohkenin itsekin kaivaa kiikarit esiin, ja etsiä kyseisiä tirppoja. Olisi aika noloa, jos ottaisi asiantuntevasti kiikarit esiin eikä tunnistaisi koko lintuja. Saisi hävetä silmänsä päästä. Ei nimittäin ollut hajuakaan miltä ne voisivat näyttää. Mutta kun tutkailin kiikareilla kaislikkoa, niin siellä oli selkeästi kaksi erikoisen näköistä lintua. Ne olivat silkkiuikkuja. En ole koskaan nähnyt sellaisia omin silmin luonnossa. Kyllä oli upea lintu. Mahtaisikohan niistä saada kuvia joskus?

Siitäkin tietää, että kevät on jo pitkällä, kun alkaa kuulua kurnutusta lintutornin viereisestä ryteiköstä. Siellä alkaa sammakoiden kutubileet. Sammakoita oli vielä aika vähän 28.4.2024. En tiedä ovatko ne jo kuteneet kun en ole muutamaan päivään päässyt käymään tornilla. Tänään, vappuna, ajattelin mennä käymään. Kerron siitä sitten toisella kertaa, mitä sieltä löytyi vai löytyikö mitään. Vuonna 2021 sammakoita (KUVA) oli hirvittävä määrä kyseisessä paikassa. Tässä vielä kauniit näkymät kun viimeeksi kävin lintutornilla. Sammakot kutevat tuossa veden täyttämällä alueella (jossa niitä roskiakin on).

Jatkan kevätseurantaa niillä resursseilla mitä löytyy ja kertoilen kuulumisia jos ehdin. Ai niin, ja vielä muistutukseksi itselle (ainakin), että maanantaina oli tämän kevätkauden lämpimin päivä. Meillä oli +21C astetta! Ei tässä tällä kertaa muuta kun hyvää vappua!

  

Vihdoinkin kevät ja kärpäset! Read More »

Scroll to Top