Lemmikit

Talvi vai kevät? Valitse mieleinen

/ / Päiväkirjaa, Huonekasvit, Lemmikit / Kommentoi
, ,

Nyt on ihan siinä ja siinä onko talvi jo tulevalla viikolla ohi. Tänne on nimittäin ennustettu useita lämpöasteita. Sunnuntaina oli jo upea kevätpäivä! Meteorologit ennustivat, että ensi viikolla alkaa lämmetä oikein kunnolla. Kylmä ilmamassa olikin jäänyt idän puolelle. Sehän sopii minulle.

Ensimmäinen oikea kevätpäivä suununtaina 8.3.2026

Olen ollut nyt niin pitkään kirjoittamatta, että on lähes mahdotonta muistaa mitä tässä kuukauden aikana on oikein tapahtunut tai mistä alottaisi. En ole liiemmin käynyt kuvailemassakaan, kun ainakin helmikuun alku oli hyvin kylmä.

Ehdinpäs kirjoittamaan edellisessä artikkelissa, ettei lunta ole tiedossakaan. Noh, meni kait kaksi päivää kun lunta oli satanut sunnuntai-maanantain välisenä yönä ihan mukavasti, ja sade senkun jatkui vain. Niin ne ennusteet muuttuvat äkkiä, vaikka miten yrittäisi pysyä niiden mukana. Jäi vain nähtäväksi millainen lumi-inferno tänne oli taas tulossa. Jotenkin tuntuu siltä että maailman säätilanne on jatkuvasti aivan sekaisin, vaikka pitäähän täällä pohjolassa talvella lunta ollakin.

Auto lumipeitteen alla 22.2.2026

No mutta mitäpä olen sitten tehnyt tässä kuukauden aikana, vai mitään. Hirvittävä pähkäily on ainakin alkanut, mitä aion säilyttää tästä sirkuksesta ja mitä heittää suosiolla pois. Aloitin tavaroiden seulonnan myymällä tummasävyisen olohuoneenmattoni. Laitoin sen Toriin myyntiin, eikä mennyt varmaan viittä minuuttiakaan, kun sille löytyi ostaja. Huhhuh. Toivottavasti kaikki muukin menisi yhtä nopeasti kaupaksi!

Meniköhän Sotkasta ostettu matto kaupaksi konkurssin takia?

Samoin kyytiä saivat nämä kaksi sohvatyynyä, jotka ovat kulkeneet pitkin asuntoa jo ties kuinka monta vuotta ilman päämäärää.

Kevät herättää huonekasvit

Olen siirtynyt olohuoneeseen sohvalle nukkumaan, koska se tuntuu jotenkin paremmalta paikalta nukkua kuin oma sänky. Nyt on ollut viikon ajan todella mukavia kelejä, ja miltei joka päivä on paistanut aurinko. Auringonpaisteeseen on mukava herätä. Päiväkin on pidentynyt kolmen viikon takaisesta jo kahdella tunnilla, ja on melkeinpä sen 12 tuntia. On ollut ihan uskomatonta seurata koko alkuvuoden päivän pidentymistä. Tilastoin sen kehittymistä, ja kahdenkin päivän sisällä päivään tuli pituutta melkein kymmenen minuuttia. Ihan uskomatonta!

Huonekasvit alkavat virkoamaan kun kevät saapuu

Olen varannut huonekasveille ihan oman paikan olohuoneen Kaakkois-nurkkaukseen. Kasvit suorastaan pääsevät kylpemään aamuauringossa. Ne tuntuvat viihtyvän siinä todella hyvin. Tietty, onhan niitä muuallakin asunnossani, mutta en ole oikein päässyt vielä niitä sijoittelemaan haluamiini paikkoihin. Ja nyt tietysti kuviot pitää ajatella uudelleen, kun joudun tästä mahdollisesti lähtemään. Harmittaa jo valmiiksi mitä joudun jättämään taakseni. Tämä tekee minut todella surulliseksi.

Minulla on joitain kasveja, mitä olen vanhemmiltani saanut, tai isä niitä enemmän halusi hoitaa. Yksi tällainen kasvi on kiinanruusu. Se pitäisi kohta saada suurempaan ruukkuun, eikä minulla ole mahdollisuutta sitä juuri nyt ruukuttaa uudelleen. Se tulisi todennäköisemmin kärsimään siirrosta enemmän kuin mahdollisesta tulevasta paikanvaihdoksesta.

Peikonlehti on myös tehnyt lehtirullan, joka on ihan aukeamaisillaan.

Olen saanut vanhemmiltani myös sulkasaniaisen (Boston Fern). Tässä ei ollut aluksi muuta kuin kaksi lehdykettä. Olen katsellut YouTube-videoita asiaanperehtyviltä kanavilta, ja joka paikassa sanotaan, ettei saniaista pidä sumutella. Olen myös kuullut tuttavilta, kuinka heidän saniaiset eivät kerta kaikkiaan menesty, vaikka tekisivät mitä. Voisiko siis syy olla sumuttelussa? Kun lopetin saniaisten sumuttelun aikoinaan, niin omanikin ovat alkaneet viihtyä. On aivan eri asia, jos saniainen on vaikkapa kylpyhuoneessa, jossa se saa epäsuoraa kosteutta lehdille. Lämpimän patterin vieressä olevaa saniaista, tai mitään muutakaan kasvia ei tulisi sumutella lainkaan. Sumuttelu ei siis lisää kasvin ympärillä olevaa ilmankosteutta, vaikka niin joskus väitetään.

Väittämä: kasveja pitää sumutella että ilmankosteus nousisi talvisin. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan saattaa vahingoittaa kasvien lehtiä vielä pahemmin, ja altistaa kasvit taudeille.

Sain tuttavaltani kultaköynnöksen, joka on lajikkeeltaan Neon. Se on onneksi juurtunut todella hyvin ja on alkanut nyt kasvaa ihan kunnolla. Neonissa on tosiaankin keltaiset lehdet, eikä sellaiset kirjavat, niin kuin tavallisella kultaköynnöksellä on. Se on sijoitettu sellaiseen kasvupaikkaan, ettei aurinko pääse suoraan paistamaan siihen.

Kevätauringosta pääsivät nauttimaan myös hoidokkikissat, Rölli ja Sysi. Virittelin heille paikkoja ikkunan ääreen, josta voi seurata vaikkapa lintujen vierailua parvekkeella. En ole tosin hetkeen nähnyt lintuja parvekkeellani. Ne saattavat olla reviirejä etsiskelemässä tällä hetkellä.

Sysi viihtyi huonekasvien seassa. Hänestä kait tuntui siltä, kuin olisi jossain viidakossa väijymässä.

Kevätaurinko tulvii sisälle lattialle asti aamupäivällä. Kumpikin kissa makoili vuoronperään auringossa.

Rölli köllöttelee
Sysi pähkäilee josko leikki maistuisi

Ihmeellisen kilttejä kissoja ovat kun eivät koske huonekasveihin. Omat kissani aikoinaan kyllä pistivät huonekasveja matalaksi. Uuno söi kiinanruusun viimeistä lehteä myöten ja Spede teurasti yhden suuren kirjovehkan. Jos jokin kasvi oli sijoitettu hyllyn päälle, Spede kyllä löysi tiensä sinne, ja kävi pudottamassa tahallaan ruukun alas.

Huonekasveja alkoi ilmestyä kotiin vasta siinä vaiheessa, kun kissoilla oli hieman enemmän ikää. Sen lisäksi ne tuntuivat olevan onnellisia siitä, kun pääsivät ulos parvekkeelle kesäisin. Josta tulikin mieleen, että parveketta täytyisi alkaa siistiä, ettei pikkulinnut ala etsimään sieltä pesäpaikkoja. Tai vielä pahempaa, ampiaiset.

Muutenkin, parveketta pitäisi siistiä ja ottaa kissaverkko alas. Eihän minulla enää ole kissojakaan. Virittelin verkon sinne Urho-kissaa varten. Siitäkin on aikaa jo ties kuinka monta vuotta. Urho oli minulla hetken syksyllä 2021. En ole pystynyt Urhon jälkeen ajattelemaankaan uuden lemmikin ottamista. Urhon poismeno aiheutti minulle niin suuren surun, etten meinannut pystyä käsittelemään koko asiaa. Lisäksi se vielä kaivoi kaiken muunkin harmituksen esille. Tietty, jos negatiivisia asioita ei aikanaan käsittele, ne pulpahtavat esille sitten jossain vaiheessa jollakin tavoin. Tiedän, että minulla on tälläkin hetkellä jokin ”lukko” päällä. Sama lukko pitää minut kirjoittamisenkin ääreltä poissa.

Parvekkeen putsauksesta olisi muutakin hyötyä. Kun verkon poistaa, voin viritellä parvekkeelle vaikka kameran kuvaamaan lähipuissa olevia lintuja. Yksi hienoimmista tilanteistakin jäi eräs myöhäisilta tämän verkon takia kuvaamatta. Käväisin paikallisessa oluella, ja takaisin tullessa alkoi olla todella hieno kuutamo. Miltei täysikuu. Kuu oli aluksi pilviverhon takana.

En saanut otettua kuin yhden kuvan, koska kännykästä alkoi loppua akku. Olisin kuitenkin kohta kotona… yksi kuva vaan. Kotiin päästyäni huomasin kuun möllöttävän suoraan parvekkeen puolella. Koivun oksat ovat talvena todella kauniita pimeään aikaan. Niiden muodot ovat todella hienot kuutamoa vasten. Tässä tilanteessa minua todellakin harmitti, että kaiken tämän välissä oli kissaverkko. En usko, että toista tilaisuutta tähän enää tulee.

Talvi ei muuten tappanut edellisessä kuvassa näkyviä puutarhavalojakaan. Niihin ei vaan syttyneet valot, ennen kuin päivä alkoi pidentyä. Nyt niissä palaa valo parisen tuntia melkein joka päivä, kun hämärä alkaa saapua. Niissä on hämäräkytkin. Oletin, että ne olisivat hajonneet kun jätin ne talveksi ulos. Olen yllättynyt.

Kävin minä 12.2. viemässä isän muistoksi hautakynttilän muistolehtoon. Kyseinen päivä oli se päivä, kun isä tuhkattiin.

Pois tullessani käväisin kurkkaamassa aikaisemman kotikyläni purkutyömaata. Tästä nimittäin purettiin talo, jossa vietin ensimmäisen vuoteni isän ja äidin kanssa. Asuimme ukin (isän isä) luona. Tuli jotenkin todella surullinen mieli koko päivästä. Isä tuhkattiin ja ensimmäinen kotini purettiin. Pala historiaa ja elämää häviää hetkessä savuna tai tuhkana ilmaan.

Sellaista se elämä kuitenkin on. Välillä on mukavaa ja välillä surraan. Mutta, oli minulla mukaviakin hetkiä helmikuussa. Paikallinen baari järjesti alppicurling-tapahtuman, jossa oli ihan hauskaa. Kävin syömässä pyttipannua ja letun. En itse osallistunut kisaan, koska en ole pelannut tuollaista peliä koskaan. Silti sitä on ihan kiva katsoa kun muut pelaavat.

Edellisenä päivänä kävin hankkimassa tädilleni kirjan kirjakaupasta. Oli kirjanjulkistamispäivä, ja itse tekijäkin oli paikalla. Kirja oli Tapahtui kerran Imatralla ja kirjoittaja on Pekka Lehonkoski. Hän kertoi kuinka tarinat oli saatu kirjaan ja miltä ajalta ne olivat.

Sattuipas sitten niin hauskasti, että kirjassa oli oikein muutaman sivun juttu edesmenneestä sukulaisestani. Voitte vaan kuvitella tätini ilmeen kun näytin kirjan. Hyvä että pysyi tuolillaan! Kalle Taskinen oli hänen kummi, tätini ja isäni tädin mies. Muistan Kallen oikein hyvin. Kävin pienenä tyttösenä paljon heillä kylässä, kun sieltä sai aina Marianne-karkkia ja keltaista Jaffaa.

Kyseinen paikka on myös alkulähde postimerkkiharrastuksen pariin. Ullakolta löytyi oikea aarrearkku. Joku oli viskannut sinne vanhoja kirjeitä, joista otin postimerkit itselleni. Ne oli heitetty sinne selkeästi siinä tarkoituksessa, että olivat menossa roskikseen tai uunin sytykkeeksi. Siitä alkoi isäni ja minun yhteinen harrastus.

Tähän on hyvä päättää tällä kertaa tarinointi ja kokeilla josko inspiraatio iskisi seuraavalla kerralla vähän aikaisemmin. Saattaahan tuo kevät vähän vaikuttaa asiaan. Kunhan takatalvi ei yllättäisi… noh, se jää nähtäväksi. Kevättä on kuitenkin vielä jäljellä parisen kuukautta. Taidanpa muuten sytyttää tänään pari muutakin kynttilää isän kynttilän lisäksi. Kaksi huipputyyppiä on myös lähtenyt taivasmatkalle tässä lyhyen ajan sisällä. Kevyet mullat Jukka ja Isto

Kiitos kun luit!

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Tylsä kuukausi

/ / Päiväkirjaa, Hyötykasvit, Lemmikit, Sisustusprojektit / DIY, Viherpiiperö / Luonto / Kommentoi
, , , , , , , ,

Lokakuu oli loppu peleissä todella tylsä kuukausi. Sain kaikesta huolimatta tehtyä joitain ikuisuusprojekteja alta pois, mutta silti on sellainen fiilis, ettei ole oikeastaan tehnyt mitään. Alkukuukausi meni tosin flunssan kourissa, ja tokihan se hieman verotti jaksamista ja söi aikaa. Luojan kiitos etten tullut todella kipeäksi, vaan jaksoin tehdä sieltä täältä joitain kotiaskareita.

Vanhempieni pihalla orapihlaja-aidan seassa kasvava vaahtera juhla-asussa 10.10.2025

Lokakuun alussa oli pienehkö pelko siitä, että talvi tulee hyvissä ajoin. Tällä hetkellä asiasta ei ole tietoakaan, sillä eilenkin satoi vettä miltei koko päivän ja keli on plussalla reilusti läpi yöt. Siitä tulikin mieleen, josko saisin aikaiseksi pestä ikkunat! Se on sitten alkaneen viikon hommia.

Vanhempieni omenapuu syksyväreissä 10.10.2025

Täytyy kyllä todeta, että on hämmentävän lämmintä tähän vuodenaikaan. Kuukausi on jo vaihtunut marraskuuksi, ja monesti on satanut jo ensilumi. Nyt ei näy sään kylmenemisestä merkkiäkään. Kävin tilaamassa autoon renkaiden vaihdon päivämäärälle 11.11. Taitaa olla silloinkin miltei kesäkeli vielä. Katsellaan. Lokakuun 10. päivä maisemat näyttivät vielä tältä:

Ruska-aika meni itseltä tänä vuonna totaalisesti ohi sairastelun takia. Ruska oli todella lyhyt ja taisi kestää peräti kaksi päivää, kunnes lehdet tulivat puista alas. En oikeastaan ottanut yhtään kuvaa. Lokakuun alun visiitti kaupunkipuron puistikossakaan ei tuottanut tulosta, kun olin jo silloin huonovointinen. En jaksanut paljon käyskennellä ympäri maastoja. Nyt odottelen seuraavaa superkuutapahtumaa, joka on tällä viikolla 5.11. Toivottavasti olisi hyvä keli, että kuu näkyisi taivaalla ainakin sen hetken, kun se nousee.

Superkuuta kuvailemassa 8.10.2025

Toivottavasti olisi edes sen verran poutaa ja pilvetöntä, että saisin otettua jokusen kuvan kuusta. Kuun kuvaamista täytyy päästä harjoittelemaan, että se sitten onnistuu, kun on niin sanotusti pakko. Edellisillä kerroilla kuu meni pilviverhon taakse todella nopsaan. Kuu nousee taivaanrannasta niin nopeasti, että siinä ei mene kuin pieni hetki, että se on tarkennuspisteen ulkopuolella.

Sääilmiöt – Hurrikaani Melissa

Viikko sitten Jamaikaa ravisteli yksi voimakkaimmista hurrikaaneista, mitä on koskaan mitattu. Olen säähullu, ei voi mitään. Minä ja veljeni molemmat. Veljeni on vain sellaisella tasolla näissä asioissa, että minun on tässä vaiheessa enää turhaan alkaa tiedoilla pätemään! Mutta, minua kiinnostaa säätilat ja myrskyt todella paljon. Mutta joo. Melissa oli tämän hurrikaanin nimi, ja siinä oli mitattu jopa 185mph tuulennopeudet ja ilmanpainetta oli mitattu 892mbar. Se on maailman kolmanneksi voimakkain mitattu hirmumyrsky! Ja arvatkaahan mihin se on nyt matkalla? Tosin se ei ole lähelläkään niin voimakas (onneksi) mitä lähtiessään.

Screenshot: https://zoom.earth/maps/radar/

Tämähän suuntaa Eurooppaan satelemaan loppuja vesiä. Hurrikaani se ei tosiaankaan enää ole, mutta rippeet siitä saattaa sataa tänne pohjolaan. Vuosi sitten Kirk-myrsky teki samoin. Epäilen suuresti, että tämä saattaisi vaikuttaa kuun näkymiseen 5.11. Ainakin sääennusteessa on vesisadetta. Seuraava päivä näyttäisi olevan kirkas. Voipihan sen kuun käydä silloinkin kuvaamassa. Kyllä se vielä suht täysi siinäkin kohtaa vielä on. Tuleekin mietintä vastaan: kävisikö kuvaamassa torstaina kello 16 täysikuuta, vai katsoisiko eduskunnan kyselytunnin? Käyn kuvaamassa kuun!

Taas on se kuukausi kun pitää aloittaa projektit

Tervehdyin noin kahden viikon kuluessa flunssasta ja olikin aika käydä järjestelemään tavaroita, koska minulle oli tulossa maailman ihanimmat kisut taas hoitoon. Halusin tehdä pari projektia valmiiksi, jotka ovat olleet odottamassa ties kuinka kauan tekijää. Olin viritellyt vessaan suuren roskiksen, jonka päällä oli hyvä sahailla puupaloja. Purut menevät sitten suoraan roskiin.

Sain vihdoinkin aikaiseksi sahata eteisen puiseen hyllykköön päällystason vintage-laudoista, joita olen sitä varten säästellyt. Pari vaakatason tukipalikkaa joutui käsittelemään puuöljyllä. Itse tykkään käyttää Supi Saunavahaa, kun se on hajuton ja myrkytön. Olen käsitellyt sillä paljon puupintoja. Laitan hyllyköstä kokonaiskuvan kunhan olen saanut siistittyä alueen esittelykelpoiseksi.

Samaan syssyyn virittelin paprikoille jalustan, kun ne oli saatava lattialta pois. Kuin ihmeen kaupalla varastosta sattui löytymään juuri sen kokoinen hyllylevy, mikä kävi tarkoitukseen. Projekti on vielä hieman kesken, mutta se täytyy tehdä loppuun piakkoin, koska saman alustan päälle tulee myös tomaatti, jos se vielä ehtii. Kuvia sitten taas myöhemmin. Paprikat ovat täynnä kukkia ja alkuja, joten alustalla on siinä mielessä kiire, kun siihen tulee tukinarut. Tämän paprikan poimin 30.10. ja se on nyt syöty. Onneksi paprikan runko ei katkennut tämän paprikan takia. Siksi tukinarut ovat tarpeen.

Voiko olla mitään suloisempaa kuin tällainen kissa? Noh, voi toki olla… ainoastaan siinä tapauksessa, että se olisi oma kissa! Nämä satunnaiset vierailijat ovat sitten kerta kaikkiaan niin ihania, että sydän ihan sulaa kun heidän kanssa saa olla toisinaan. Röllillä (kuvassa) on kuulemma samankaltaisia tapoja kotonakin, mitä täällä hoitopaikassa. Kun olen jääkaapin äärellä tekemässä jotain, niin hän tulee pummimaan jotain herkkupaloja. Noh, ainahan sieltä joku kinkkupalanen tippuu.

Virittelin kissoille ikkunan ääreen tuolin, jonka päälle asettelin heidän pedin. Meni muutama päivä ennen kuin he tajusivat, että parvekkeella vierailee lintuja. Voi sitä ihmettelemisen määrää, kun tämä selvisi! Varsinkin Sysi (kuvissa) oli selkeästi kiinnostunut linnuista, ja kävi vähän väliä tarkistamassa lintutilanteen.

Yritän taas aktivoitua kirjoittelemaan. Edellisestä postauksesta on kuitenkin kulunut jo kuukausi, niin siinä ajassa ehtii kuitenkin tapahtua niin paljon pikkuasioita, että kun niistä alkaa kirjoittaa, ei enää muista mitään. Eli palaillaan taas seuraavalla kerralla.

Kiitos kun luit!

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Kesäkuun alku

/ / Piha / Puutarha / Parveke, Lemmikit, Päiväkirjaa, Sisustusprojektit / DIY / Kommentoi
, , ,

Se olisi sitten kesäkuu aluillaan ja kaikki on vielä ihan kesken. Viimeeksi kerroin, että seuraavalla kerralla kun kirjoitan tänne, parveke olisi laitettu. Noh, arvatakaapas kuinka siinä kävi. No, ei ole ei. Tosin innostuin niin kovasti edellisen blogin julkaisemisen jälkeen, että menin välittömästi parvekkeelle siivoamaan. Nyt on kissaverkko viritetty, ja multa-astiat tyhjennetty.

Parveke ei ole kesäkunnossa vieläkään.

Laitoin parveketta jotain kaksi ja puoli tuntia, ja olin tämän jälkeen aivan naatti. Vielä viikkoa myöhemminkin käsiä särkee, ja varsinkin koko kevään oikutellut peukalo on jotenkin karmeassa kunnossa. Pitää vähän himmailla tekemisiä ettei ole jatkuvasti joku paikka rempallaan… kropassa siis!

Sain lyhennettyä todo-listaa sen verran, että nyt parveke olisi muutamaa pientä silausta vailla järjestelyvalmis. Joudun tosin istuttamaan hyötykasvit ruukkuihin, ennen kuin pääsen muokkaamaan järjestystä loppuasetelmiin. Alkukesä on ollut vaan todella koleaa, ja tälläkin hetkellä tuulee aika kovasti. Kova tuuli taitaa olla joka vuosi samoihin aikoihin. Blogin kirjoittamisessa on se hyvä puoli, että voi aina tarkistella säätä vuoden taakse, mitä milloinkin on ollut. Ei tarvitse muistaa asioita.

Parveke TODO viikko sitten

  • Istuta kotkansiivet (saa lopun multasäkin pois)
  • Siirrä puupalikat paljun päältä pois (tilalle voi siirtää parveketuolin)
  • Viritä loppu kissaverkko ainakin pavilijongin taakse
  • Viritä pavilijongin seinämä paikoilleen
  • Kaksi puulaatikkoa olohuoneesta parvekkeen nurkkaan (sisälle saa ruukkuja pois lattioilta)
  • Avomaankurkun istutusruukku tyhjäksi vanhoista mullista ja uudet tilalle
  • Kurkun istutusastia pitää kiinnittää pavilijonginjalkaan tueksi.
  • Kurkun istutusastian taakse kiinnitetään harjateräsverkko, mihin kurkku pääsee kiipeämään kun kasvaa

Sellainen lista oli tällä kertaa, ja ilokseni täten ilmoitan, että kaikki kohdat on tehty! Sain pestyä parvekkeen toista laitaa sen verran, että virittelin puulaatikot paikoilleen. Ruuvasin niihin metallijalat ettei laatikko makaa suoraan lattiaa vasten. Laitoin heti laatikot täyteen ruukkuja, että saan niitä lattialta pois jaloista pyörimästä. Parvekkeen yleisilme siistiytyi välittömästi (myös olohuoneessa).

Kaksi ylintä puulaatikkoa menossa parvekkeelle, alin jää olohuoneeseen kukkapöydäksi.
Puulaatikot siirretty parvekkeen nurkkaan.

Äskeisessä kuvassa hieman pilkotti tämä uusi verhohankinta, jota on tarkoitus käyttää myös parvekkeella. Laitoin yhden verhoista olohuoneeseen. Verho on mielestäni todella kaunis. Olenkin tässä mietiskellyt, että laitanko verhoja parvekkeelle laisinkaan, tai ainakaan kyseisiä verhoja. Ne ovat niin kauniit, että en tiedä raaskinko. Mitä mieltä olet?

Kurkkujen istutuslaatikko on tyhjennetty vanhoista mullista ja se on aseteltu paikoilleen. Pitää vielä ruuvata kiinnikkeet pavilijongin jalkaan. Oletan, että puulaatikko tukee pavilijonginjalkaa sen verran, että viritelmä kestäisi jotensakin paikoillaan. Virittelin lopun metalliverkon kaarevasti jos vaikka saisi kurkun kiipeämään siihen. Taidan siirtää kurkun siihen kasvamaan jo tänään, kunhan kerkeän. Kurkku iti huimat kolme päivää ja varret ovat jo ihan hujoppeja. Kurkuille pitää viritellä suojaharso, etteivät ne katkeile tuulessa.

Kiinnitän ritilän ja pavilijongin rungon puulaatikkoon reikävanteella. Ritilä on jo kiinni pavilijongin rungossa nippusiteillä.

Palju on vielä parvekkeella, mutta se on tyhjä. Otin kaikki puupalikat siitä pois. Sehän oli täynnä kaiken maailman puupalikkaa, mitkä oli tarkoitus viritellä paljun ympärille, että saisi sen ruman reunuksen peitettyä. Tarkemmin ottaen, puupalikat olivat seinäpaneelia, jotka olen käsitellyt puuöljyllä. Nyt ne on laitettu kestokassiin odottelemaan loppusijoituspaikkaa. Mietin josko oisin rakentanut niistä jotain muuta. Pois en heitä. Niille kuitenkin löytyy heti jotain käyttöä. Eli puupalikat ja palju varastoon mitä pikimmiten.

Yrttilaatikko on myös tyhjennetty ja laitoin siihen keväällä saadut pistokkaat odottelemaan istuttamista. Olen kahden vaiheilla; istutanko ne suoraan laatikkoon, vai pidänkö laatikon tyhjänä ja laitan kaiken ruukuissa kasvamaan. Kumpikin vaihtoehdoista on hyvä. Asia kaatunee ehkäpä sitten sellaisiin seikkoihin, jos en löydä sopivan kokoisia istutusruukkuja niille. Pitääkin muistaa mitata laatikko. Mustia istutusruukkuja voi nimittäin ostaa jos haluaa tietyn kokoisia.

Kotkansiivet on istutettuna yrttiruukun alla olevaan puulaatikkoon. Jos joku ihmettelee miksi ne ovat tuossa alhaalla, niin syy löytyy auringosta. Nämä eivät viihdy suorassa auringonpaahteessa. Tällä hetkellä kelit ovat mitä ovat, mutta jos hellekausi yllättää, kotkansiivet on hyvä pitää ei paahteisessa paikassa. Ne saavat kuitenkin valoa suuren ikkunan kautta, joka on niitä vastapäätä. Toki, siinä on muutakin roinaa, mitkä lähtevät siitä kylläkin pois. Eli heijastusvaloa saavat ja pärjäävät sillä erittäin hyvin.

Olen erittäin paljon tee se itse-tyyppinen, ja kaikki istutuksia varten tehdyt puulaatikot ovat itseni rakentamia ja tuunaamia. Eihän tällaisia saa mistään ostettua, niin itse ne on tehtävä. Olen aikojen saatossa hankkinut puutavaraa Facebookin roskalavoilta ja jotain laudanpätkiä saanut sukulaiselta, jolla on aika paljon kaikkea rakennusmateriaalia. Kierrätän paljon asioita. Kerrostalon parvekkeelle ei voi tehdä ihan mitä tahansa kiinteitä rakennelmia, niin omat ratkaisuni ovat Leca-harkot ja nippusiteet. Näillä pääsee pitkälle!

Itse tehty parvekelaatikko yrteille tai kesäkukille

Leca-harkkojen päälle voi laittaa vaikka mitä puulaatikoita, kun ne kestävät painoa. Kestäväthän ne rakennuksiakin! Nippusiteillä taas voi kiinnittää vaikka mitä ja vaikka mihin. Kuvan yläosasta näkee kun olen kiinnittänyt kissaverkon parvekekaiteeseen nippusiteillä.

Kissat hoidossa

Sain jälleen hoitoon kaksi ihanaa kissakaverusta, jotka ovat toisinaan minulla kyläilemässä. Joku saattaa ihmetellä, miksi parvekkeella pitää olla kissaverkko, niin tässäpä hyvä syy siihen. Olen muutenkin aina laittanut parvekkeen lemmikkien tarpeiden mukaan. Pääsee sitten helpommalla itsekin, kun ei tarvitse olla vahtimassa niitä koko ajan jos on lämpimät kelit, ja parvekkeen ovi auki. Ja haluan pitää sen auki jos mahdollista. Nyt vielä on sellaiset kelit, että ovi pysyy kiinni. Niin kuin pysyy suurimmaksi osin ainakin koivun kukinnan ajan. Olen todella allerginen koivun siitepölylle. Norkko-palvelu näyttää, että koivun kukkiminen alkaa olla lopuillaan, ja siitepölymäärät pienentyneet. Vasta siinä vaiheessa pesen parvekkeen kunnolla kun saan sieltä siitepölyt pois. Sen jälkeen oveakin voi pitää auki.

Sysi oli löytänyt maton itselleen ja kurtannut sen. Sen päälle oli hyvä mennä makoilemaan.

Röllillä on kiva löhöilypaikka sänkyni päädyssä. Paikalta on suora näköyhteys olohuoneeseen.

Ei tässä tällä kertaa muuta kun hyvää kesäkuun alkua!

Kiitos kun luit!

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Maaliskuu jo meneillään

/ / Päiväkirjaa, Chili, Hyötykasvit, Lemmikit, Muut, Piha / Puutarha / Parveke, Ruoka & Food, Sisustusprojektit / DIY / Kommentoi
, , , , ,

Maaliskuu on kohta puolessa välissä… Voi hirvitys, että aika on taas kulunut nopeasti! Aika vaan katoaa. Maanantaisin tulee aina ajateltua, että ”kylläpä viikko kului nopsaan kun taas pitää ladata lääkedosetti”. Mutta kaikenlaista on ehditty kuitenkin tehdä.

Sysin silmät näkyvät peiton alta. Pikkupantteripeto!

Tässä välissä on ehtinyt olla kissojenkin vierailut. Minullahan käy välillä kaksi ihanaa kissiä hoidossa kun isäntäväki lomailee. Kissat olivat kylässä 27.2.-2.3. Kyllä ne vaan ovat niin ihania ja söpöjä. Mukavaa, kun meistä on tullut jo niin tuttuja, että he eivät paljoa minua ujostele. Kun porukat lähtevät, kissat tulevat syliin. Ei voi ihminen onnekkaampi olla!

Rölli oli löytänyt laatikon päälle laitetun tekoturkispalan, enkä meinannut nähdä sitä lainkaan. On niin samanvärinen!

Järjestelinkin hieman hyllyköitä siten, että kissoille tulisi olohuoneen ikkunalle sopiva tiirailupaikka parvekkeen suuntaan. Olen vienyt jo kiikaritkin olohuoneen pöydälle, kun näin yksi päivä puissa vierailevia lintuja. Ilmeisesti naapuritalon pihalla on lintujenruokintapaikka. Tirpat käyvät hakemassa siitä ruokaa ja siirtyvät suuren koivun oksille syömään, ja näen ne suoraan sohvaltani. Eräskin päivä bongasin kaksi pikkutikkaa. En ole nähnyt niitä aikaisemmin meidän pihalla lainkaan. Tämä oli eka kerta. Pikkutikan kokoa on vaikea hahmottaa kuvasta, mutta se on suunnilleen varpusen kokoinen.

Kuva pikkutikka Immalanjärven lintutornilta 2021 @ Minna G. Photos (minä)

Vaikuttaa siltä, että kevät alkaa todella aikaisin tänä vuonna, kun meillä tuskin on edes lunta. Ajotiet ja kävely- ja pyöräilyväylät ovat sulat. Olen siis päässyt ajelemaan sähkökruiserilla vaikka kuinka paljon. 6.3. oli todella lämmin päivä. Meillä oli jopa +6C astetta lämmintä. Lähdin autolla fyssarille, ja matka keskeytyi, kun piti auttaa eräs mummo lumipenkalta ylös. Hän oli vaan väsyksissään tussahtanut siihen kyljelleen. Hieman säikäytti, mutta mummo oli ilmeisesti ihan hyvässä kunnossa, ja paikalle myös tullut nuori mies vei hänet autokyydillä kotiin. Ilma oli sellainen, että vettä satoi oikein ropisemalla.

maaliskuussa vähän lunta Imatralla
Kuva 3.3.2025

Noh, sellaista tänä maaliskuuna. Olen laitellut taimet välillä ikkunalle, että saisivat luonnonvaloa. Taimet ovat jotenkin pieniä. Niille pitää myös viritellä ajastimella toimivat lamput. Ensimmäinen koulinta on myös edessä (ja vähän myöhässäkin). Olen laiskotellut asian kanssa. Ei vaan saa tehtyä asioita taas nyt, kun päässä on kaksisataa asiaa yhtäaikaa. En tiedä onko minulla kasveille edes kasvuturvetta, mutta se selvinnee kun siirrän pataljoonan huonekasveja erään säilytysarkun päältä pois, jonka sisällä sitä turvetta ja multaa pitäisi olla – jos on.

Kuva 27.2.2025, mutta eivät ne paljon suurempia kirjoitushetkelläkään ole.

Päätin taas aloittaa syömään terveellisemmin, tai noh ylipäätään. Vaikka olen käynyt ties mitä kokkikouluja, en jostain syystä ole viime vuosien aikana saanut syötyä kunnolla. Tiedän mitä pitäisi syödä, ja kuinka usein. En vain ole saanut rutiineista kiinni tehdä joka päivä kunnollista ruokaa. Minulle ei aina edes tule nälkä, vaan pitää laittaa vaikka herätyskello soimaan, että tajuan syödä. Se kuuluu kait jotenkin niihin ominaisuuksiini, joita minulla on. Välillä menee hyvin, ja toisinaan on haasteita. Olen kuitenkin kaikkiruokainen eikä mitkään muut kuin muikut ja mäti ällötä minua. Uppoudun tekemään muita asioita, ja syöminen unohtuu.

Kun on ”flow”, ei tajua syödä

Tällainen ruoka sopii minulle mainiosti: kanasalaatti.

Tein itselleni kanasalaatin, ja täytyy sanoa, että tätä täytyisi tehdä jatkossa enemmänkin. Siitä lähti nälkä ja se oli oikein maittavaa.

Yksinkertainen kanasalaatti 4:lle

Ostin Lidlistä valmiiksi silputtua salaattia, jossa oli punakaalia, salaatinlehtiä ja rucolaa. Tämä toi salaattiin monipuolisuutta välittömästi. Yhtä hyvin tässä voisi käyttää mitä tahansa salaattia. Söin tästä kolme päivää. Piti toki muutakin syödä, mutta tämä oli riittoisaa.

  • Salaatti (-sekoitus) puolikas pussi (100 g)
  • Gnocchi-pastaa noin 1,5 dl (keittämätöntä -> keitä ne)
  • 100 g raejuustoa
  • Puolikas tuorekurkku
  • 1 keskikokoinen tomaatti
  • Oman maun mukaan pikkelöityjä jalopenoja pilkottuna
  • Suolakurkkua muutama viipale pilkottuna
  • Yksi pieni punasipuli viipaloituna
  • Keitettyjä kananmunia yksi/salaattiannos/henkilö
  • 1-2 kanankoiven liha pilkottuna
  • Basilikaa, persilijaa ja mustapippuria rouhittuna
  • Haluamasi kastike (itsellä sinappinen kastike tai valkosipulikastike)

Maittavan kana-aterian voi valmistaa uunissa näinkin:

Kanankintut uuniin ja pari muuta uuni-astiaa, johon voi annostella riisin ja vaikkapa herne-maissi-paprikaa. Kaikki samalla kertaa uuniin, ja ne ovat myös samaan aikaan valmiina (1 tunti). Helppoa, kun sen vaan viitsii tehdä.

Pienissä uuniastioissa on 1 dl riisiä, 2 dl vettä (+ pikkunokare liemikuutiota), sekä herne-maissi-paprikaa, tuoretta punasipulia ja ohueksi viipaloitua porkkanaa. Astiat täytyy peittää puolen tunnin jälkeen foliolla, ettei ruoka kuivahda liikaa.

Kyllä tämä maaliskuu vielä tästä lähtee käyntiin! Olen aloittanut eteisen tuunaamisen, vaikka kissat tulivatkin hieman siihen väliin vierailulle. Silti iso osa ajattelutyöstä on jo tehty. Lisäksi sain laitettua kaiken tappelun jälkeen modeemini seinälle. Jumaliste mikä homma siinä oli. Ei ollut ihan yksi tai kaksi kertaa kun teki mieli viskata värkki parvekkeelta alas. Noh, se on nyt seinällä. Kauheat reiät jäivät edellisestä modeemista seinään kun uusi ei vaan mennyt samoihin.

Olen satuttanut pikkuvarpaani todella pahasti jossain. Epäilen, että asiaan liittyy vahvasti se, että en tajunnut leikata varpaankynsiä tarpeeksi ajoissa, ja jo muutoinkin väkkärä pikkuvarvas oli ahdistuksissa parikin kertaa kengässä parina eri päivänä. Leikkasin varpaankynnet ja sen jälkeen pikkuvarvas on ollut jotenkin todella kipeä. Niinhän siinä tietysti sitten kävi, että varvas on niin turvoksissa ettei kenkä mene jalkaan. Siihen ei onneksi koske, jollei jokin osu siihen. Onkin ollut tekemistä, ettei sitä nyt vielä jotenkin potki kaiken maailman paikkoihin omassa kämpässä. Kaupassa käynti on myös haastavaa, kun ei mikään kenkä oikein tahdo mennä jalkaan.

Siinä onkin seuraava haaste, että saa kengän jalkaan, että pääsee liikkumaan, vai pitääkö tehdä jokin viritys asiaan liittyen! Kerrankin kun maaliskuussa ei ole kamalasti lunta, ja pääsisi liikkumaan kruiserilla, niin varvas kettuilee. Kiva kevät! Noh, pitää tehdä viritelmiä asian suhteen.

Sisustusjuttuja

Olen harkinnut television alla olevan punaisen peltikaapin maalaamista toisenväriseksi. Se täytyisi ehkäpä tehdä vasta kesällä. Ajattelin käyttää maalaamiseen spray-maalia. Tietty, jos kevät on tarpeeksi lämmin, projektin voisi tehdä myös silloin. Paloautonpunainen on ihana väriläiskä olohuoneeseen, mutta hieman liian raju. Pidän peltilipastosta paljon. Nyt saa Feng shui-jutut lentää ikkunasta ulos ja teen mitä haluan!

Punainen laatikosto odottelee edelleen siirtoa eteiseen.

Pitää alkaa vähän skarppaamaan asioiden suhteen, ettei tule vaikkapa ostettua turhaan asioita. Kävin ensimmäisen kaupan alan lakkouhan alla kaupassa, kun vessapaperi oli siinä vaiheessa aivan loppu. Ostin sitten vaan jotakin tarkoitukseen, ja sehän oli sitten ihan totaalisen huonolaatuista. Eihän tuo kelpaa edes nenän niistämiseen. Hermot meni, ja kävin uudelleen kaupassa ostamassa uuden säkillisen vessapaperia. Tällainen suututtaa minua. Miksi niin huonolaatuista (ylempi rulla) paperia edes valmistetaan?

Vakkaripaperissani oli muuttunut paketti sen verran, etten tunnistanut sitä. Siksi valitsin jonkin muun vaihtoehdon. Tätä tapahtuu minulle toisinaan. Jos joku asia poikkeaa tutusta ja turvallisesta, menen ihan häpsingilleni, enkä osaa toimia. Valitsin väärin.

Montakohan maaliskuuta minun täytyy odotella, että asiat menisivät raiteilleen? Noh, jospa tämä tästä alkaisi suttaantua, niin kuin täällä päin on tapana sanoa. Ottaisi yhden näkyvän asian käsittelyyn päivässä, niin kyllä ne tavaratkin alkaisivat olla paikoillaan.

Ei tässä tällä kertaa muuta kun hyvää alkanutta viikkoa!

Kiitos kun luit!

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Mukavaa kesän alkua

/ / Paikat / Matkailu, Imatra, Lemmikit, Päiväkirjaa, Piha / Puutarha / Parveke / 3 kommenttia
, , , ,

Mielestäni kesä on alkanut kohtuullisen mukavasti vaikka toukokuun helteiden jälkeen tulikin lämpötilassa melkoinen romahdus. Sitä helposti ajattelee, että olisi viileät kelit, kun on jotain +17C, vaikka sen pitäisikin meidän leveleillä olla ihan normaali kesän lämpötila. Ei siis haittaa, vaikka en mitään kasvatettavia partsille laittanutkaan. Ne olisi pitänyt useampana yönä jopa peittää jotenkin, etteivät saisi kylmää.

Ihanat hoitokissat

Minulle tuli heti kesäkuun alussa kaksi karvakaverusta hoitoon. Rölli ja Sysi ovat olleet aikaisemminkin minulla hoidossa, kun heidän isäntäväki lomailee. Nämä ovat oikein ihania kissoja, pidän heistä todella paljon. Kumpikin on aina sylissä kun mahdollista, ihan sama mitä teen. Röllinkin piti päästä syliin kun päivitin tietokonetta vaikka hälle oli juuri ja juuri tilaa.

Rölli on kyllä kunnon möykky! En meinaa saada sitä otettua syliin edes. Noh, pitäähän kissan tuollainen ollakin.

Rölli istuu sylissä.

Toinen kissoista, Sysi, makoilee lähes kaiken ajan vierelläni sohvalla jos tässä istuskelen. Tälläkin hetkellä se makaa tuossa selällään vailla huolen häivää.

Olen ottanut sähkökruiserista kaikki irti (en kirjaimellisesti) ja ajellut sillä pitkin poikin koko alkukesän. Tietysti vakiopaikkani, Immalanjärven lintutorni, on ollut monesti reitin varrella. Olen muutekseen työstämässä paikkaan liittyvää videopätkää joka on ihan viittä vailla valmis. Laitan tietenkin tänne blogiin upotuksen, kun video on julkaistu YouTube-kanavallani.

Kesän ensimmäiset pidemmät kruisailut

Kävin kruiserilla ensimmäistä kertaa Imatran keskustassakin, vaikka minua hieman hirvitti, kuinka kroppani sen kestäisi. Akku kesti todella hyvin ja kroppakaan ei kauheasti huutanut hoosiannaa. Kävin kulmilla kahtena eri päivänä. Meillä oli lauantaina sellainen tapahtuma kun Kulmien kiertäjäiset. Olin tehnyt myyntiin asiaan liittyvää materiaaliakin, joista tietty itselle sitten tein yhden version.

Panorama-kuva Imatrankosken sillan kupeesta.

Jatkoin kruisailua sillan yli ja kohti Sula-ravintolaa. Ajattelin josko olisin käväissyt siellä olusella. Saavuttuani paikalle en jotenkaan kehdannut mennä itsekseni sinne ruokailevien ihmisten joukkoon kittaamaan olutta. Ja kelloa katsottuani tajusin, että minullehan tulisi kiire ehtiä kauden viimeiseen bingoon paikalliseen lempparibaariin. Pysähdyin kuitenkin pariksi minuutiksi ihailemaan maisemia Vuoksen varrelle.

Panorama-kuva Vuokselle. Saunalautta näkyy taustalla.

Sunnuntaina sitten uudelleen samaa reittiä takaisin kulmille yhden pysähdyksen taktiikalla. Mukana oli myös tuttava, ettei tällä kertaa tarvinnut olla yksin liikenteessä. Pysähdyimme ensiksi Vuoksen kalastuspuistoon oluelle. Se on muuten erittäin viihtyisä paikka, suosittelen.

Vuoksen kalastuspuiston kesäterassi on viihtyisä.

Varpasaaresta matka jatkui Imatrankosken keskustaan ja Kuohu-ravintolaan. Joimme parit bisset ja kruisailimme takaisin omille kotikonnuille. En jotenkaan saanut otettua Kuohusta kuvaa, mutta ei kai se nyt haittaa niin pahasti.

Parveke

En ole koskenut hetkeen parvekkeeseen, koska löysin sieltä kuun alussa ampiaispesän. Mainitsin edellisessä artikkelissani, että näin jonkin ampiaisen kömpivän parvekkeella olevan puusohvan sisään. Pidin hetken aikaa ampiaisliveä, että näkisin kunnolla mikä ötökkä mahtaa olla kyseessä, ja millainen trafiikki siellä on. Siivosin ensiksi puusohvan kannen päältä tavarat pois, että saan avattua sen. Sieltähän löytyi pieni ampiaispesän alku. Sitten miettimään kuinka siitä saisi häädettyä mahdolliset asukit.

Onneksi mieleeni välähti jättää puusohvan kansi auki, koska ampiaispesään porottaisi aamupäivällä suoraan aurinko muutaman tunnin ajan. Eihän siinä mennyt kuin pari päivää, niin olin näkevinäni, että kuningatar sieltä lähti pois. Työläiset kävivät sitten ihmettelemässä pari päivää parvekkeen kaiteen reunalla, että missäs heidän pesä nyt olikaan. Käytin kokonaisen päivän asiaan perehtymiseen. Ostin jopa ampiaisvaahtoakin K-Raudasta, mutta kun en millään olisi halunnut laittaa mitään myrkkyä pesään. Onneksi minun ei tarvinnut, ja ampiaiset lähtivät ihan itse. Niille tuli liian kuumat oltavat!

Mutta nyt voin aloittaa parvekkeen siistimisen kunnolla. Josko ehtisi vielä kissoja siellä pitämään, kun ne lähtevät parin päivän päästä pois. Kauhea siivoominenhan tuossa on, ei voi mitään. Kävin äsken pudottamassa ampiaispesän alas tuosta reunasta, ja siellä ei tosiaankaan ollut mitään liikettä.

Että sellainen sekametelisoppa puusohvan sisällä. Olen laittanut sinne kasvatusastiat etteivät ne pyörisi tuolla jaloissa. Samalla sinne ovat päätyneet kaiken maailman puupalikat. Aion tyhjentää tämän ja viedä istutusastiat häkkivarastoon odottelemaan parempia päiviä. Yhden astian jätän tomaatille, koska minulla on tuolla vielä taimi istutettavana. Noh, saahan siitä kivan viherkasvin tuonne jossei mitään muuta. Puupalikoista voi rakentaa vaikka istutuslaatikoita, jossei muuta.

Kesäkuun alussa kylvetyt maissit ovat lähteneet kasvamaan ihan mukavasti. Tästä tulee muuten aikamoinen puska!

Maissista näyttävä kesäkukka
Maissin jyvistä (popcorn) saa näyttävän kesäkasvin parvekkeelle.

Tulipahan testattua miltä jääkahvi oikeastaan maistuu. Toki kahvi lämpimänä on se juttu, mutta ei tuo nyt huonoa ollut jääkylmänäkään. Siihen piti vain laittaa sokeria, ja tarjoilija laittoikin ihan fariinisokeria, joka toimi tässä oikein hyvin. Että, voi sitä baariin mennä muutakin juomaan kun olutta! Muutenkin, Bar Kengurussa on aina tuoretta kahvia.

Täytyy kait aloitella päivän työt ennen kuin ei taas ehdi tehdä yhtään mitään. Veljeni on myös saapunut lomailemaan kotikonnuille, niin nyt olisi oikein hyvä mahdollisuus nähdä häntäkin useammin. Jos vaikka saisi hänestä apua vanhempieni pihan laittamiseen. Se olisikin oikein mukavaa puuhaa sisaruksille – yhdessä laittaa paikat kuntoon. Ei siis tällä kertaa muuta kun hyvää alkanutta viikkoa!

  

Kivoja kesäisiä norppapaitoja nyt minun kautta. Jos haluat T-paidan tällaisella printillä, ota yhteyttä tai tilaa suoraan verkkokaupastani osoitteessa: kauppa.minnala.net

Rantakunnossahan ne norpatkin ovat T-Paita
Scroll to Top