Syyskuun alku
Syyskuu aloittaa taas uuden vuodenajan, ainakin itse vedän linjan juuri tähän kohtaan olkoon keli sitten mikä tahansa. Tässä kohtaa tulee myös mietittyä, mitä sitä on oikein kesällä saanut aikaiseksi, missä käynyt ja niin edelleen. Ilokseni voin todeta, että olen saanut edes jotain aikaiseksi mitä on ollut suunnitteilla jo jonkin aikaa. Uusiakin suunnitelmia jo on.
Parvekepuutarha
Parvekepuutarha on täydessä kasvussa. Sato on auttamatta myöhässä, sille nyt ei vaan voi mitään. Olkoon! Hauskaahan näitä rehuja on kasvatella, ihan sama tuleeko niistä mitään vai ei. Toki onnistumisenilojakin kaivataan. Kimalaisia pörrää vieläkin parvekkeella kurkkujen kimpussa, muuten on ollut aika hiljainen pölyttäjäporukan suhteen.
Leopardihan ei pääse pilkuistaan, joten tilasin netistä uusia hyötykasvien siemeniä. Seuraavaksi kasvatukseen tulevat pihvitomaatti, joka minulla on aikaisemminkin ollut. Lisäksi tilailin erilaisia kurkkuja. Yksi niistä on pesusienikurkku. Kun sen hedelmä kypsyy, ja sen jättää kuivumaan, siitä tulee pesusieni. Näin tällaisen jossain tuubivideossa. Pakkohan sitä on kokeilla!
Ajattelin myös kokeilla laittaa ikkunakurkkua kasvamaan talveksi. Saas nähdä mitä siitäkin tulee. Lajike on sellainen mikä ei tarvitse hyönteispölytystä, eli se on partenokarppinen lajike. Tämä tuleva lajike tekee vain tyttökukkia sitten, niin jokaisesta kukinnosta voi muodostua kurkku.
Moneymaker odottelee keittiön pöydällä vesiviljelyn aloitusta. Aion laittaa sen 15 litran muoviastiaan, joka minulla oli aikaisemmin käytössä edellisen hydrotomaatin kanssa. Siinä on sitten kaikki niin sanotusti valmiina. Tällä kertaa kokeilen tomaatin kasvatusta keittiössä. Olohuone meni niin sotkuiseksi edellisen säätämisen jälkeen, että nyt tomaatti saa olla siellä missä sitä varsinaisesti käytetään.
Jotain pieniä siivousjuttuja olen sieltä täältä tehnyt. Siivosin esimerkiksi kasviharrastustarvikekaapin, johon olen laittanut kukkaruukkuja ja kasviharrastukseen liittyvää roinaa. Tällaisia säläkaappeja on hyvä käydä läpi silloin tällöin, että sinne saa mahdutettua kaiken mikä on tarvis. Olen tyytyväinen tähän. Tiedän nyt myös paremmin mitä roipetta omistan. Tästä on hyvä lähteä vähentämään tavaroiden määrää.
Makuuhuoneen muutos
Olin miettinyt pitkään makuuhuoneen seinän kaupunkitapetin poistamista, ja kokeilinkin alkukesästä miten se olisi mahdollista. Valokuvatapetti oli kiinnitetty vesiliukoisella liisterillä, ja itse asiassa, tapetin poistaminen juuri siitä syystä olikin aika helppoa ja vaivatonta. Olisinpa tämänkin tajunnut aikaisemmin! Mutta, nyt se on poistettu eikä siihen mennyt aikaa kun parisen tuntia. Välineitäkään ei tarvinnut kuin sienen, jonka pystyi kastelemaan. Kun tapetin kasteli, se kostui sen verran läpi, että se irtosi seinästä helposti. Lopuksi pesin seinästä liimajäämät pois pesuaineella.
Vahinkojakin tässä meinasi tosin käydä. Seinustalla oli kaksi lipastoa alunperin päällekkäin (1. kuvassa). Olin ruuvaillut renkaat lipastopinon alle, ja yhdestä renkaasta irtosi kaikki ruuvit kun liikuttelin sitä. Onnistuin jotenkin ottamaan pinosta kiinni, ettei ylempi pömpeli tule varpaille. Täpärällä oli. Ylemmän lipaston sisällä oli lasitavaraa. Onneksi sain otettua pömpelistä kiinni ja tyhjennettyä sen, mutta kävihän se selkään aika lailla.
Tavarat säilyivät ehjinä kuin ihmeen kaupalla. Koska sain kaapin tyhjäksi, sen siirtäminen viereen oli helpompaa. Ei muuta kun kirjoja toisen lipaston alle, ettei se romahda kokonaan. Ensimmäisestä kuvasta voi päätellä mitä kaikkea jouduin siirtämään, sekä vielä kaapin sisältö!
Lipastoissa on vielä tekemistä. Pitää esimerkiksi sahailla ylimääräiset lautaosat pois. Tietysti, pitää myös ruuvata kaikki renkaat vähän paremmin kiinni pidemmillä ruuveilla, ja asetella toiseen myös renkaat. Ovat sitten samalla korkeudella seinustalla vierekkäin. Niiden päälle on tulossa vielä jokin ruutu mistä katsoa televisiota.
Olohuone – syyskuun projekti numero 1
Tähänkin piti kulua koko kesä aikaa kun sain olohuoneeseen verhot paikoilleen. Ostin alunperin parveketta varten ihanat Asteri-verhot. Enhän minä raaskinut noin hienoja verhoja laittaa parvekkeelle! Niistä kaksi pääsi olohuoneeseen. Olen enemmän kuin tyytyväinen näihin verhoihin.
Purin joulukuusen kuitenkin olohuoneen nurkkauksesta pois, vaikka oli aikomus pitää se siellä ympäri vuoden. Joulukoristeitahan siinä ei ollut, pelkkä kuusi vain. Teen nurkkaukseen tilaa jollekin muulle asialle. Ehkäpä siirrän vinyylilokerikon sinne? Nyt vaan pitäisi saada kuusi jotenkin mahtumaan laatikkoon takaisin ja vietyä se säilöön. En ole vielä päättänyt missä säilyttäisin sitä.
Siivoskelin kesän aikana muutakin rompetta asunnostani pois, ja kyytiä saivat myös pari suurehkoa tyynyä, joita säilyttelin turhanpäiten tulevaisuutta varten. En vaan keksinyt niille mitään käyttöä, joten ne saivat lähteä. Onneksi ne kelpasivat jollekin! Nämäkin veivät vaatehuoneessa aika paljon tilaa. Saan nyt tilalle jotain muuta.
Käsitöitä syyskuulle – taas!
Käsityöprojektit ovat kyllä vihoviimeisiä asioita, joita kannattaa alkaa tekemään jos on muutoin ajan kanssa tiukkaa. Niihin saa nimittäin kulumaan sellaistakin aikaa mitä ei oikeasti olisi tarve käyttää. Minulle iskee välillä se neuloosi, joka on niin paha, että koko muu maailma unohtuu (flow/hyperfocus). Se käy myös ikävästi käsiin ja hartioihin. Se tuntuu ja kuuluu myös vatsan kurnimisena, koska unohdan syödä ajallaan.
Tällä kertaa olen saanut päähäni tehdä itselleni ponchon. Tai, olen suunnitellut sellaisen tekemistä jo pidemmän aikaa, mutta se inspiraatio vaan on ollut kateissa. Nyt se sitten tuli, kun näin netissä yhden ponchon, joka oli tehty 7 veljestä langasta, jota minullakin on jemmassa laatikkotolkulla. Laskiskelin siitä silmukat, ja tein samoilla mitoilla itselleni oman version. Arvatkaas miten siinä kävi? No, eihän se helkutin kolttu mahtunut päälle!
Saapihan niihin asioihin kulumaan paljon aikaa kun tekee saman asian monta kertaa. En tajua miten tästäkin tuli aivan eri kokoinen, mitä mallista katsoin. Tietysti, mallissa ei kerrottu minkä kokoisella koukulla se oli virkattu. Siinähän tämä oma versioni menikin pieleen, kun minulla oli pienempi koukku. Noh, ei muuta kun purin sötöksen, ja aloitin alusta uuden. Tällä kertaa aloitin tekemään ponchoa kaula-aukosta alaspäin. Halusin varmistaa, että pääni mahtuu siitä läpi. Mutta eihän siihen saa noita isoäidinneliöitä samalla tavalla tehtyä. Pitää keksiä jotain muuta.
Puutarhatyöt
Noh, mitä tähän nyt sanoisi. Tämä kesä on mennyt taas ihan harakoille puutarhan osalta. Siis kyse on vanhempieni pihasta, jota toisinaan hoidan. Kukkapenkit ovat aivan villiintyneet, samoin kasvimaa. Kasvimaalle ei ole ollut käyttöä moneen vuoteen, joten se on kasvanut rikkaruohoa täyteen. Pitänee käydä siistimässä ja laittamassa se talvikuntoon.
Mansikkamaa pitäisi myös huoltaa. Myyrä on käynyt popsimassa siitä aika paljon taimia. Istutan ne uudelleen johonkin astioihin, jos myyrä pysyisi vaikka poissa.
Mustaviinimarjapensaiden seassa kasvaa vadelmaa. Nekin pitää pätkiä sieltä pois ja kyhäillä jotkut tuet marjapensaille, että niiden alta pääsee leikkaamaan nurmikkoa – tai rikkaruohoja.
Omenasato on ollut tänä kesänä ihan järjetön! Omenapuuta leikattiin keväällä ihan jonkin verran, enkä tiedä, innostuiko se nyt siitä sitten.
Tänään on lämmin päivä, ja lämpimiä syyspäiviä on ennustettu vielä tästäkin eteenpäin ensi viikolle saakka. Taidan lopetella tähän ja jatkaa puuhastelua. Ei muuta kuin hyvää viikonloppua ja loistavaa syyskuun alkua!
