Taisin aikaisemmin jo mainita, että halusin kokeilla hydroviljelyä hyötykasveilla, ja nyt minulla on siitä jo vähän dokumenttiakin. Lähden liikkeelle siitä, kuinka rakentelin viljelyyn liittyvät tarvikkeet ja mitä kasveja siihen halusin kokeiluun.
Koska olen sellaista DIY-tyyppiä, halusin tietysti rakennella hydroviljelyyn tarkoitetut jalustat ja telineet itse jo valmiiksi kotoa löytyvistä elementeistä. Ensinnäkin, tason piti olla sen verran vahvaa tekoa, että se kannattelisi vesiastian painoa. Tajusin myöhemmin, että sen paino ei mikään järjetön olekaan, mutta parisenkymmentä kiloa kuitenkin. Purin yhden pöydän, jotta saisin sen päälle asetettua aikoinaan akvaariolle tarkoitetun aluslevvyn. Se ainakin kestäisi ihan hyvin painoa. Levy oli tehty filmivanerista ja liimapuulevystä. Olen käsitellyt liimapuuosan aikoinaan mustalla Supi Saunavahalla ja liimannut sen filmivanerilevyn kanssa yhteen. Tulos on todella jämäkkä!
Valaisimelle piti myös saada kunnollinen teline, koska en halunnut pultata sitä kattoon kiinni. Ja kas kas, minulla sattui myös olemaan valaisin valmiina akvaarioharrastuksen jäljiltä. Valaisintahan käytetään akvaarioharrastuksessakin kasveja varten, ei niinkään kaloja varten. Päätin kokeilla samaa valaisinta hydroviljelyyn. Valaisin painaa niin paljon, etten aikoinaan uskaltanut ripustaa sitä kattoon kiinni edes akvaarion yläpuolelle. Silloinkin rakensin sille 2″2 puupalikoista telineen jonka kiinnitin osittain seinään.
Päädyin värkkäämään tällä kertaa valaisimelle telineen heinäseipäistä ja harjateräsverkosta. Jostain syystä alunperin suunnitelluista puurimoista toinen oli ajastaan vääntynyt, ja eikä siinä mitään. Tajusin myöhemmin, että ne olisivat olleet muutenkin aivan liian lyhyet. Harjateräsverkko toimi kasveille myös köynnöstukena, tavallaan. Lisäksi pidän sen ulkonäöstä. Saa olla vähän ruosteinenkin, aina vain parempi! Verkko on sen verran symmetrinen, että se tuki myös heinäseipäitä paikoilleen, kun ne kiinnitti verkkoon nippusiteillä ja parilla naulalla.
Heinäseipäät ovat tarpeeksi korkeat, ja valaisimen saa miltei kattoon asti kiinni. Hydroviljelyyn tarkoitetut tomaatit ja kurkku nimittäin kasvavat ainakin parimetrisiksi. Löysinpäs muuten lehtiartikkelin näistä kyseisistä kasvivaloista, mitä minullakin on se yksi kappale. Ne ovat nimenomaan kehitettyjä kasvien kasvattamiseen eikä valonlähteeksi. (Lue artikkeli tästä). Kyseessähän on siis 120W LED Finland -valaisin.
Jos nyt jollakin tapaa pitäisi perustella, että miksi tämänkaltainen valo on tarpeen, niin sanoisinpa ihan vaan lyhyesti, että se on LED-valaisimeksi hyvin edullinen, tarpeeksi tehokas, ei kuumene, hiljainen ja värikanavat ovat säädettävissä. En pysty mittaamaan värispektriä, mutta akvaariokasveillekin tämä soveltui todella hyvin. Tehon huomasi siitä, mitenkä hyvin valo läpäisi vettä. En pystynyt pitämään valaisimen tehoja edes täysillä, koska se poltti joidenkin kasvien latvat liiallisesta valon määrästä. Kokeilin kerran laittaa valotehot täysille, niin ei siinä tarvinnut kalojakaan enää katsella. Kalat lähtivät nimittäin kuin hauki rannasta piiloon eivätkä uskaltaneet tulla niin kirkkaan valon alle uiskentelemaan. Valaisin todellakin siis sopii tehoiltaan hydroviljelyyn.
Akvaario on muutoinkin ihan eri asia kuin hyötykasvit. Hyötykasvit tarvitsevat eri värisävyistä valoa, kun taas akvaariossa pyritään päivänvalomaiseen tunnelmaan. Silloinhan kalat ovat juuri sen näköisiä kuin ovat. Kasvien viljelyssä lampun tarkoitus on ”maksimoida” tiettyjen ominaisuuksien kasvua, esimerkiksi kukintaa tai hedelmän kasvua. Näin minä olen sen käsittänyt. Ottaisin tästä mielelläni joltain alan ammattilaiselta lisää tietoa, koska käytössäni todellakin on näin upea valaisin. Ei mene sitten laite niin sanotusti hukkaan.
Mutta valoista kasveihin. Mitä sitten ajattelin viljellä tässä viritelmässäni? En alkuunsa edes tajunnut mitä kaikkea hydroviljelyyn voi laittaa kasvamaan. Pelkäsin todella paljon esimerkiksi juuri tomaatin, paprikan ja kurkun viljelemistä. Ja kappas vaan, päädyin laittamaan kippoon tomaattia ja paprikaa. Kuulin, että kurkku tarvitsisi vähän erilaista vettä jatkuvasti, varsinkin siinä vaiheessa kun kurkkuja alkaa ilmaantua. En uskaltanut sen takia sitten läträtä mitään ylimääräistä sen kanssa, vaan kokeilin sellaisia hyötykasveja, mitkä voi laittaa samaan astiaan.
Minulla meni todella kauan kun sain päättettyä millaisen astian näille laitan. En halunnut valmisastiaa. Piti vaan olla kärsivällinen ja laittaa ideariihi käyntiin. Päädyin lopulta käyttämään vihreää muovilaatikkoa, johon sain aseteltua orpona olleen kannen. Ei siis ollut tarvetta ostaa uutta! Ainoa asia mikä tähän täytyi tehdä oli valon eristäminen. Tarkoitan sitä, että astiasta ei saanut ”paistaa valo läpi”. Kun veteen lisätään ravinteita ja ylipäätään astiaan lisätään vettä, on vaarana, että veteen tulee levää. Se ei ole hyvä asia. Siksi hydroviljelyssä veteen ei saa päästää valoa, koska levät tykkäävät siitä.
Valon estämiseksi jesseteippasin kannen sekä virittelin vielä säiliön osaan valoa läpäisemätöntä muovia suojaksi. Kanteen tulee kaksi reikää; toisesta pitää mahtua suppilo veden lisäämistä varten, ja toisesta pikkureiästä ruisku ravinteiden lisäystä varten. Kantta ei saa pultata kiinni koska sitä pitää tarvittaessa pystyä nostamaan ylös juurien tarkastelua varten. Kannen välistä kulkee myös ilmastimen letku. En käyttänyt vesipumppua tällä kertaa, vaan virittelin akvaarioharrastuksesta jääneen ilmapumpun ilmastinkivineen viljelylaatikkoon.
Mutta tällainen hydroviljely viritys siitä sitten tuli tällä kertaa. Palaan asiaan myöhemmin kertomaan kuinka tässä ämmän on oikein käynyt! Sen verran vielä edelliseen kuvaan viitaten, että jouduin vaihtamaan jalustan koska se piti saada matalammaksi. Ensiksi tehty oli liian korkea.
