Puolikas heinäkuu

Olen joutunut pitämään lepotaukoa käsieni kipujen takia, ja heinäkuun blogit ovat jääneet siksi kirjoittamatta. Pääsen käsieni kanssa vasta huomenna (17.7.) lääkäriin. Toivottavasti pystyn tämän kirjoittamaan loppuun kun kuviakin on niin paljon. Jospa ne kertoisivat enemmän kuin tuhat sanaa, eikä minun tarvitse rasittaa käsiä sen enempää.

Heinäkuun 1. viikonloppu

Meillä oli heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Imatranajot. Ei voi muuta kun olla pahoillaan järjestäjien puolesta, koska keli oli ihan järkyttävä. Koko viikonlopun satoi välillä todella rankasti vettä.

Sain kuitenkin raivattua parvekkeelta osan kivistä pois ennen kuin sade taas alkoi. Kiviä oli kaksi ämpärillistä. Vein ne sinne mistä olin ne hakenutkin. Parvekkeen siivous sai jatkua.

Osa kivistä viety pois.
Heinäkuun 1. oli sateinen
Kuvakaappaus Ilmatieteenlaitoksen sadetutkasta.

Katselin Imatranajot Youtubesta. Se olikin oikein loistavaa settiä. Olin yllättynyt kuinka laadukas tämä lähetys oli. Lisää tällaista, ja voihan niistä lähetyksistä maksaakin, jos ei pääse paikan päälle katsomaan. Ajojen ohella aloin suunnitella parvekkeelle pavilijongin seinämää, joka oli ajatuksissa koko alkukesän. Kävin hakemassa rungonkappaleet vanhemmiltani.

Alkuperäinen runko oli 3×3 metriä ja tietenkin se olisi aivan liian suuri parvekkeelle. Siispä aikani funtsittua, päätin pätkiä parit putkenkappaleet oikean mittaisiksi, että pavilijongin saisi viriteltyä paikoilleen. Yllätyksekseni huomasin, että sehän onnistui! Virittelin heti seinämät paikoilleen.

Takaseinustalle sopi peikonlehtiverho, joka on polyesteriä. Sen ei pitäisi homehtua.

Heinäkuun 3.-5. päivä tuuli oli aivan kauhea. Nyt nimittäin testattiin pysyykö viritelmäni pystyssä. Sehän onneksi pysyi.

Sain heti kuun alusta availla viemärit keittiöstä ja vessasta. Siinä on sitten sellainen asia, että hermoja koetellaan. Kun ei meinaa koskaan muistaa sitä viemärinavausgeeliäkään ostaa. Tälläkin kertaa kävin sen erikseen hakemassa kaupasta.

Hydrotomaatti on aivan totaalisen räjähtänyt. Se on ollut nyt vähän huonolla hoidolla. En ole priorisoinut sitä korkealle lainkaan näiden käsieni takia. Ja eikä se vielä riitä, että kädet on osaksi toimintakyvyttömät niin vielä jalatkin. Polvet olivat todella kipeät kolmisen viikkoa, enkä meinannut päästä rappusia alas. En uskaltanut kiipeillä myöskään missään talousjakkaroilla. Tomaatin latva on vieläkin ”paikoillaan” kun en ole ylettänyt pätkäistä sitä.

Tomaatin viereinen lattia on aivan järkyttävän näköinen. Kuin sinne olisi tapettu jotain. En saanut poimittua isoa osaa tomaateista korkealta lainkaan kun en päässyt talousportaille. Tomskut tippuivat lattialle, sen kuin ropina kävi. Jouduin odottamaan siivoustakin todella pitkään, kunnes polvet taipuivat edes sen verran, että yletyin poimimaan tomaatit lattialta. Tämä tapahtui vasta viime viikonloppuna.

Pitäisi saada viriteltyä nyt tämä uusi hydroviljelyloota paikoilleen. Jospa se olisi seuraava projekti sitten? Mutta siinä minulla nyt on se Money Maker-tomaatti, jota oli tarkoitus viimeeksikin laittaa.

Heinäkuun 2. viikonloppu

Sain vieraita viikonloppuna. Perjantaina luokseni saapui Lappeenrannasta pitkäaikainen tuttavani, Tiina. Neuloin hänelle keväällä Riddari-villapaidan, joka hänen oli tarkoitus nyt viedä sitten mukanaan kotiin. Noh, tein siitä paidasta osan uudelleen mittausten takia, ja villapaita on kyllä neulottu valmiiksi, mutta siitä pitää vielä päätellä lankoja ja jälkikäsitellä. Homma siirtyy sitten seuraavaan kertaan.

Kävimme Tiinan kanssa katsastamassa Jäppilänniemen taidetien, niin kuin meillä yleensä on tapana. En ottanut sieltä nyt mitään kuvia, kun käyn sitten jossain vaiheessa kuvaamassa teokset järkkärillä, kun ehdin. Enkä halua julkaista sieltä kuvia vielä, kun kaikki sinne haluavat eivät ole käyneet paikan päällä vielä. Ei mene yllätys piloille! Tässä on kuitenkin kohteet.

(klikkaa suuremmaksi)

Lauantaina luokseni saapui iloinen yllätys. Kummipoikani Caspian, jota en ole ristiäisten jälkeen nähnyt lainkaan livenä, tuli minua isänsä kanssa moikkaamaan. Hänen isä siis on Aatu, jolta Foxy-koira tuli aikoinaan minulle. En ole tottunut lapsiin, mutta kyllä tämän kanssa oli kerta kaikkiaan niin helppo olla. Cassu oli todella kiltti ja ihana lapsi. Kävimme Imatran venesatamassa pizzalla, ennen kuin he lähtivät takaisin Helsinkiä kohti. Pizzapaikka oli tarkalleen ottaen Kolme Ankkuria. Otin sieltä muutamia kuvia, joista nyt kooste seuraavaksi.

Imatran venesatama panorama-kuva. Klikkaa kuva suuremmaksi 2600x1161px.

Taivaalla näkyi upeita ukkoskuuropilviä. Kuvat on otettu kännykällä.

Heinäkuun alkuviikot olivat sateiden lisäksi vielä aika koleat. En pitänyt parvekkeen siivouksen kanssa mitään kiirettä. Sitä paitsi, kädet olivat edelleen kipeät. Pääsin kuitenkin tekemään töitä parvekkeelle hetkeksi, mikä oli aivan ihanaa! Vesiaiheessa vesi lorisee… ehkäpä vähän liikaakin. Sitä on kait pakko vielä vähän fiksailla.

Tämä viikonloppu olikin sitten oikein hauska. Paikallinen kantisbaari Kenguru, järjesti asiakkailleen Amazing Race-polkupyöräkilpailun, joka käytiin lauantaina 15.7. Olin avustajana ensimmäisellä rastilla, jossa minun tehtäväni oli piilottaa värillisiä kiviä, jotka olivat joukkueiden värit. Heidän piti etsiä sitten oma kivi taka-alalla näkyvästä suuresta kivestä.

Kun oma osuuteni oli ohi, palasin pyörätietä pitkin sähkökruiserilla baarille fiilistelemään loppukisaa.

Vihdoinkin kun kaikki olivat maalissa, ja heidät palkittiin… jokainen! Tässä ottamani kuva kisaporukasta.

Kuva löytyy myös Bar Kengurun Facebook-sivulta.

Eiköhän tässä ollut tälle kerralle ihan tarpeeksi… seuraavalla kerralla sitten parvekkeesta, joka on löhöilykunnossa jo! Sinne on tullut muutakin, josta en ole ehkäpä maininnut. Lue ihmeessä seuraavakin kirjoitukseni ja tilaa artikkelit sähköpostiin, jos et vielä ole tehnyt sitä, tai tykkää sivustani Facebookissa. Saat Facesta tiedon kun uusi artikkeli on julkaistu. Lisäksi lähetän sen sähköpostitse kaikille jotka ovat sen tilanneet sinne.

Kiitos kun luit, ja hyvää alkavaa lämmintä viikkoa!

Tilaa uusin artikkeli sähköpostiisi.

Puolikas heinäkuu Read More »

Rakennuspaljusta vesiaihe parvekkeelle – osa 2

Vesiaihe on nyt vihdoinkin kasattu ja saan aloitaa ylimääräisten härpäkkeiden viemisen pois parvekkeelta. Käyn kuitenkin vielä läpi kasausvaiheen loppuosat.

Jos haluat lukea artikkelin lähtötekijöistä ja paljun historiasta, lue artikkeli Kolme vuotta paljun pyörittelyä parvekkeella – osa 1.

Liuskekivet vesiaiheeseen

Liuskekivien oli jotenkin vaikea asettua mitenkään paikoilleen. Sekin vielä vaikeutti asiaa, kun niitä oli välillä pakko siirrellä, ja sitten en muistanut missä järjestyksessä ne alunperin siihen tuli laitettua. Siispä, jos näet kuvia jostain kyhäelmästä aikaisemmassa vaiheessa, tai myöhemmässä vaiheessa, kivet ovat todennäköisesti eri järjestyksessä. Jätin ne kuitenkin joksikin aikaa sellaiseen muodostelmaan, jos vaikka hoitokissat livahtaisivat parvekkeelle ja hyppisivät niiden päällä.

Liuskekivet aseteltu väliaikaisesti vesiaiheen päälle.

Vesiaiheen muut osaset askarruttivat minua myös jonkin aikaa, ja onneksi muistin, että minulta todennäköisesti löytyy valmiina siihen sopivat elementit. Päätin ottaa käyttöön sinkkivadin, joka oli Uunon ja Speden lempipaikkoja.

Uuno makaa sinkkivatiin istutetun nurmikon päällä. Kuva: 8.7.2017 (artikkeli parvekepuutarhasta)

Sommittelin aikani sinkkiastian päälle kaikkea mahdollista. Astia pitää asetella hieman kallelleen, että vesi valuu siitä nätisti pois. Olin joskus hankkinut japanilaishenkisen koristeen erästä toista vesiaihetta varten, ja ajattelin, että sille voisi myös keksiä jotain käyttöä uudessa vesiaiheessa. En kuitenkaan saanut aseteltua sitä mieleiseksi, ja päätin laittaa sen johonkin toiseen kohtaan.

Halusin sinkkivadin päälle kuitenkin korkeamman kohdan ettei lopputulos jäisi ”latteaksi”. Yht’äkkiä muistin, että minullahan on sellainen koristekulho, joka on saman värinen kuin sinkkiastia. Se sitten sopikin tarkoitukseen oikein mainiosti, ja sain jatkaa rakentelua.

Vesiaiheen valuma-astiat

Koska sinkkiastia on hieman kallellaan, niin korkeamman astian alle piti laittaa jotain mikä asettelisi sen miltei vaateriin. Alunperin ajattelin, että astia olisi ollut keskellä vatia, ja sen reunoista valuisi kauttaaltaan vesi pois. Päädyin kuitenkin asettelemaan sen takalaitaan, ja hieman kallelleen, että vesi valuu sen etureunasta alempaan vatiin.

Aloin etsiä korkeampaan astiaan jotakin koristetta, joka niin sanotusti kruunaisi kaiken. Sellaista ei vain tahtonut löytyä mistään. Etsinnässä oli sammakko, jonka suusta veden saisi valumaan. Tai ylipäätään sammakon näköinen sammakkokin olisi kelvannut. En halunnut mitään outoja sammakoita, mitkä näyttäisivät joltain satuhahmoilta. Etsin nimittäin internetin läpi, enkä löytänyt mielestäni yhtään täsmälleen sellaista koristetta mitä ajattelin.

Prisman valikoimassa oli jokin versio sammakosta, ja päätin lähteä ostamaan sen. Jostain syystä Prisman sijaan kurvasin Raja-Markettiin. Puutarhaosasto olikin heti oikealla kun astuin kauppaan sisään. Ja mitä minun silmäni näkivätkään?!? En vain voinut ohittaa tätä koristetta vaikka kuinka yritin psyykata itseäni ostamaan sammakon. Sammakko sai jäädä kauppaan ja mukaan lähti ihan jotain muuta… se oli kuin ilmetty pikku-Foxy!

Sain kuivailla hetken silmiäni ennen kuin lähdin kotiin. Aloin välittömästi suunnittelemaan vesiaihetta eteenpäin. Nyt pääkoriste on hankittuna ja sitten ei muuta kun tekniikka vielä kohalleen ja kasaus voi jatkua.

Olinkin tehnyt aikaisemmin hankintoja asiaan liittyen. Tosin vesipumppu oli tarkoitettu sisällä kasvavalle hydrotomaatille, mutta ei se mitään. Päätin ottaa sen käyttöön vesiaiheessa. Jotain oli kuitenkin hankittava vielä lisää, koska en saanut tehtyä kirkkaasta letkusta ”kulmia”, joita muodostuisi väkisinkin jos haluaa sijoittaa letkun reunan yli. Kirkas letku nimittäin taittui käännöskohdasta. Piti taas tehdä tilaus Pavunvarsi-verkkokaupasta, joka on erikoistunut tällaisiin tarvikkeisiin. Ostin mustaa kovaa muoviputkea ja siihen sopivia kulmakappaleita. Nyt kaikki tarvittavat osat olisi kasassa.

Akvaarioharrastuksesta on ollut toisinaan hyötyä, ja tässäkään tapauksessa siitä ei todellakaan ollut mitään haittaa. Yritin joskus myydä pois pilkkahinnalla kalan poikasille tarkoitetut reuna-altaat ilman menestystä. Niinpä ne jäivät akvatarvikelootaan lojumaan joksikin aikaa. Kunnes toiselle tuli sitten käyttöä. Paljuun laitettava pumppu oli suojattava jotenkin, ettei siihen menisi mitään moskaa vedestä. Leikkelin poikasaltaan ympärille vanhoista naisten sukkahoisuista suodattimen. Tiedättekö sen tunteen, kun on niin tyytyväinen jostain asiasta jonka on ollut aikeissa heittää pois, ja sille tuleekin käyttöä?

Suojan runko napsahti tietysti onneksi vain yhdestä kohtaa poikki, kun virittelin sukkahousua ympärille. Se ei kuitenkaan haittaa mitään. Tämä hökötyshän jäisi paljuun veden alle näkymättömiin. Ei kun vesiaihetta kasaamaan!

Taas piti purkaa vaivalla asetellut liuskekivet pois paljun ritilän päältä. Liuskekivet ovat niin painavia, etten olisi saanut siirrettyä kiviröykkiötä ritilöineen päivineen johonkin siksi aikaa kun virittelen pumpun pohjaan paikoilleen. Pumppu ei meinannut kestää mitenkään pohjassa kiinni imukupeilla, vaikka kuinka yritin sitä asetella. Sitten hoksasin laittaa paljuun vettä ja pumppu pysyikin kiinni. Asettelin vielä sukkahousujen ja raamin sisäpuolella pari kiveä pitämään suojaa paikoillaan. Suojan päälle jäävän reiän suljin verhonipsuilla.

Sidoin letkun ja johdon ritilään kiinni rautalangalla, ja asettelin liuskekivet takaisin paikoilleen. Tottakai järjestys meni taas sekaisin, mutta tämä olisi toivonmukaan viimeinen kerta kun niitä liikuttelen. Kun kivet olivat paikoillaan, pätkäisin letkut ja asettelin kulmakappaleet paikoilleen. Jouduin vielä käyttämään kuumaliimaa kirkkaan ja mustan letkun välissä, ettei siitä pääse yhtään ilmaa letkuun.

Kiikutin kannu tolkulla paljuun vettä, ja putsasin koristeastioihin kiviä. Kohta voin testata miten vesi oikein kulkee. Asettelin koristeet paikoilleen… ja kuinka tämä ei nyt yllättänyt minua enää, että hankkimani lumme ei sopinutkaan astiaan. Mutta sehän olikin tarkoitettu alunperin paljuun suoraan lillumaan, ennen kuin olin suunnittelemassa näitä sinkkiastioita tähän päälle. Sinne se olisi mahtunut. Harmi nyt sitten kuitenkin, että en saanut sitä tähän laitettua. Keksin sille joitain muuta tekemistä. Tarkoitus oli myös laittaa pikku-Foxy ylimmän tason suurelle kivelle istumaan, mutta sekään ei ollut hyvä siinä kohtaa.

Tällainen elementtien asettelu on kyllä huomattavasti järkevämpi mitä alkuperäisessä suunnitelmassa oli. Nyt paljussa ei tarvitse olla läheskään niin paljon vettä. Se on hyvä juttu. Taisin laittaa aluksi pohjalle vettä noin 25 litraa. Se riitti reippaasti peittämään pumpun, jonka täytyy olla koko ajan käynnissä ollessaan veden alla. Minun täytyy tarkkailla päivittäin paljun vesitilannetta.

Unohdin myös tehdä ylivuodon paljuun. Yritän tehdä sen vielä paljun ylälaitaan, josta ohjaan veden suoraan sellaiseen kohtaan, mistä se valuu rööriä pitkin pihalle. Lisäksi pitää keksiä jotain tuohon kohtaan, mistä vesi valuu paljuun. Lotina on melkoinen, koska paljussa on niin vähän vettä. Vesi pitää saada jotenkin valumaan äänettömämmin. Asia on vielä kehittelyasteella. Tein väliaikaisen ratkaisun, missä vesi valuu osittain muovia pitkin alas. Ehkä jotkut ketjut voisivat toimia tässä kohtaa veden siirtäjänä ylhäältä alas? Muovisuojaa pitää virittää ehkäpä vielä lisää ettei paljuun pääse roskia. Minullahan on avoparveke.

Vesiaiheesta löytyy nyt kaikkien lemmikkieni muistot, myös Urhon! Urhohan piti akvaariosta, ja olen käyttänyt akvaariosta otettuja kiviä tämän kasaamisessa. Spede ja Uuno pitivät sinkkiastiaan istutetusta nurmikosta, ja Foxy rakasti paljua.

Istutan vielä jossain vaiheessa jotain kasvustoa vesiaiheen taakse ja sivuille. Kun koko setti on täysin maisemoitu, laitan siitä tietysti kuvan tänne blogiin. Tällainen tästä nyt tuli tällä kertaa. Olen itse ainakin ihan tyytyväinen siihen.

Lopuksi vielä pienet lorinat! Vesipumppu menee ajastimella illalla kiinni kello 23 ja lähtee aamulla käyntiin kello 9.15.

MEDIA-TIEDOSTO

Rakennuspaljusta vesiaihe parvekkeelle – osa 2 Read More »

Parveke viimeistä silausta vailla valmis

Kyllä se siitä pikkuhiljaa alkaa olla kunnossa, parveke siis. Välillä tulee otettua takapakkia projekteissa ja toisinaan pääsee taas eteenpäin. Nyt asioita hieman viivästytti juhannus, vaikka en sitä sinällään juurikaan vietä. Silti on mukava rauhoittua eikä tehdä yhtään mitään, ja nauttia kesästä.

Otin todellakin vapaata projekteista ja tein vain välttämättömän. Torstaina 22.6. meillä päin ukkosti, ja se hieman rajoitti ulkona liikkumista. Tosin pahimmat ukkoset kulkivat hieman ohitse, onneksi ehkäpä. Juhannukseksi meille jäi päälle metsäpalovaroitus, eikä kokkojakaan saanut polttaa. Se hieman syletti, mutta eihän sille mitään voi. Tulihan siitä makkarasta mikrossakin syötävää.

Parveke kesäkuun 2023 lopussa

Kerroin edellisessä artikkelissa, että niveleni ovat hieman kärsineet keväällä. Moni projekti siirtyi sen takia. Uskaltauduin vihdoinkin kiipeämään paljun päälle ottamaan katonrajasta tomaattien tukikepit pois. Näkymä siistiytyi välittömästi, ja nyt voisin aloittaa paljun kasaamisenkin. Ei olisi ollut mitään järkeä kasata paljua (vesiaihetta) ja sen jälkeen vasta irrottaa rimat. Noh, tämä on nyt TODO-listalta pois!

Rimat pois 20.6.2023

Olen kahden vaiheilla, että ottaisinko vihreän verkon pois. Toisaalta näkymät selkenisi entisestään, mutta sitten ne pitäisi aina viritellä takaisin, kun kissat tulevat hoitoon. Niin, ja ehdinhän jo unohtaa senkin, että siirsin juuri keijunmekon sellaiseen kohtaan että se saa kiivetä verkkoon, jos on kiivetäkseen. Oli tarkoitus laittaa tämä paljun taakse kulmaukseen, mutta sitten hoksasin, että siitä tippuu kukkia niin paljon, ettei se olisi käytännöllinen paljun läheisyydessä. Se roskaisi paljun veden. Lisäksi se on todennäköisesti ottanut kunnolla kiinni kaarevaan verkkotukeen, joka on kiinnitetty molemmista reunoista kissaverkkoon. Olkoot siis tuossa.

Sain siivottua puusohvan sellaiseen kuntoon ennen juhannusta, että pystyin asettelemaan siihen baden badenin pehmusteen. Siinä olisi nyt paljon kivompi istuskella, ja olen sieltä täältä käynyt siellä istuskelemassakin. Aamukahvia en ole vielä päässyt parvekkeelle nauttimaan, kun en kerta kaikkiaan halua mennä sinne, kun se on vielä niin sotkuinen. Mutta koko ajan teen jotain, vaikka se ei äkkiseltään näkyisikään. Leikkasin muun muassa vihreän terassimaton parvekkeen takaosaan. Tässä kuvassa se on vielä rullalla, kun sohvan alla on joitain kiviä. Mutta otin kivet tänään sieltä pois, ja matto on nyt paikoillaan.

Parveke 23.6.2023 juhannusaattona.

Ruuvailin tänään puutolpista parit lyhdyt pois. En tiedä vielä laitanko niitä mihinkään. Päätän asiasta myöhemmin. Tämä oleskelualue tulee muuttumaan aika radikaalisti. En vielä kerro mitä sille teen, mutta näette sitten jossain vaiheessa. Asia on jo hoidossa, uskokaa tai älkää!

Siivosin tänään myös kelapöydällä olevat tiilet. Ne olivat jääneet käsittelemättä viime kesänä. Taisi silloin puhti loppua kesken. No, mutta nyt ne on putsattu, ja laitan ne paljun koristereunukseen. Hakkasin laastit pois talttapäisellä ruuvimeisselillä ja vasaralla. Mujut odottelevat ämpärissä pois viemistä.

Ja heti tuli parvekepöydästä, tai koko nurkkauksesta siistimmän näköinen kun tiilet oli poistettu pöydältä. Siirsin tädiltä saadun pelakuun pöydälle, jossa se viihtyy varmasti paremmin kuin paljun vieressä paahteisella paikalla.

Kasasin muutekseen paljusta suunnitellun vesiaiheen tänään! Teen siitä oman postauksen jossa käyn vähän läpi vaiheita, miten sen tekeminen oikein sujui. Nyt kun tämä suurin projekti parvekkeelta on tehty, voi aloittaa ylimääräisen romppeen poisviemisen. Nimittäin, sen jälkeen parveke vasta alkaa näyttää niin sanotusti asuttavalta. En vain halunnut viedä rakennusmateriaaleja pois, ennen kuin tiesin mitä niistä aioin käyttää. Nyt homma on tehty, ja siivous saa alkaa! Ensimmäisenä vien pois kaikki kivet joita varasin vesiaiheen rakentamista varten…

Kiviä onkin parisen ämpärillistä. En nyt äkkiseltään keksi mitä muuta niillä voisin oikeastaan tehdä. Sitä paitsi, kiviä saa lisää, jos niitä tarvitsee. Olen jemmannut puusohvan sisälle kaikki rimat ja tukikepit, mitä olen istutuksissa käyttänyt. Lisäksi sen sisällä on ruukkuja, joissa kasvatin muun muassa paprikat viime vuonna. Saatan ottaa niistä jotain vielä käyttöön, koska en ole kerta kaikkiaan laittanut vielä mitään järkevää kasvamaan. Kaikki hyötykasvit on vielä pusseissa. Tuudittaudun jotenkin siihen, että laitan hyötykasvit sitten sisälle kasvamaan kasvivalon alle. Mutta vesiaihe on nyt valmis

Juhannus 2023

Juhannusaatto oli meillä oikein mukava ja suht lämmin. Kävin kruisailemassa sähköpotkulaudallani koko päivän ees taas, ja tietysti pysähdyin ottamaan kuvia. Otin myös videopätkää ja laitan tekemäni videoklipin Unterniskanjoesta artikkelin loppuun.

Pysähdyin 6-tien ylittävälle sillalle ottamaan kuvan pilvistä, jotka satoivat juhannusaattona Parikkalan suunnalla. Kuva on otettu Joensuuhun päin, siis. Kuvassa näkyy Cumulus congestus-pilviä ja niiden takana on ukkospilvi.

6-tie Joensuuhun päin, Vuoksenniskan ramppi 23.6.2023

Kruisailin lempipaikalleni, Immalanjärven lintutornille. Voisin perustaa tähän torniin itselleni leirintäpaikan, jos se vaan olisi sallittua. Maisemat ovat vaan kerta kaikkiaan niin päräyttävät ja tunnelma seesteinen, ettei niitä pysty edes kuvailemaan sanoilla. Tähän paikkaan pääsee 6-tieltä alle viidessä minuutissa. Se on siis ihan valtatien vieressä miltei. Voin tarvittaessa antaa ajo-ohjeetkin, jos ne on tarpeen.

Immalanjärven lintutorni 23.6.2023

Lähdin lintutornilta vanhemmilleni, mutta pitihän se vielä yksi kuva napsaista lintutornille vievältä rampilta… näky oli henkeä salpaava! Ja mikä sirkutus kuului ympäriltä. Jossakin vaiheessa kevään jälkeen tänne oli muuttanut uskomaton määrä lintuja. Tämä paratiisi on siis kotoani alle kahden kilometrin päässä.

Näkymä Immalanjärven lintutornin kulkuväylältä 23.6.2023

Kun saavuin vanhemmilleni, minua tervehti heti upea pionipusikko etupihalla. Tämän täytyy olla kaunein kukka mitä maa päällään kantaa! Ja se tuoksu, mikä näistä lähtee. Se on huumaava.

Pioni Sarah Bernhardt

Vanhempieni pihalla on mukavaa rentoutua pihakeinussa. Kuvassa myös vähän rentoutusjuomaa, jota olin hankkinut juhannusta varten. Taka-alalla näkyy hieman huonosti hoidettu kukkapenkki (tosin minun vikani), jossa Idänunikko (Papaver orientale) kukkii tällä hetkellä upein kukkasin.

Eiköhän tässä ollut ihan tarpeeksi tälle kerralle, ja toivottelen hyvää alkanutta viimeistä kesäkuun viikkoa kaikille. Lopuksi vielä lupaamani videopätkä Immalanjärvestä ja Unterniskanjoesta.

Parveke viimeistä silausta vailla valmis Read More »

Kolme viikkoa pakkolepoa

Joskus on vaan pakko pysähtyä ja antaa itsensä toipua. Kerroin eräässä artikkelissa, että olin ruhjonut käteni renkaiden vaihdossa oikein kunnolla. Noh, niitä tässä nyt ollaan paranneltu muutama viikko. Homma alkaa olla jo voiton puolella, ja pystyn jopa tekemäänkin jotain ilman että saa kauheat säryt kaupan päälle. En päässyt näyttämään kipeitä käsiäni lääkäriin, mutta kävin verikokeissa. Reumaa ei ollut, mutta tulehdusta kuitenkin. Tein omia päätelmiä asiasta, ja päätin pitää lepotaukoa. Myös kirjoittamisesta oli pakko pitää taukoa, koska käsiä vaan koski jälkikäteen niin kovaa.

Sain myös selkäni niin pahasti jumiin parvekkeen siivoamisesta, että se veti vasemman jalan moneksi viikoksi virheasentoon ja polveni oli jatkuvasti turvoksissa. En pystynyt kävelemään kunnolla muutamaan viikkoon. Sekin oli muutekseen aika kivuliasta. Pistin tämänkin verikokeissa näkyneen tulehduksen piikkiin. Nyt polvikin alkaa jo taipua, enkä herää aamuisin kauheaan särkyyn. Oli vaan pakko levätä.

Parvekkeen siivous jäi kesken

Kesäkuun alku oli todella viileä tällä kertaa, ja senkin takia ajattelin, että en pidä mitään kiirettä parvekesiivouksen kanssa, vaikka viileillä keleillä homma olisi ollut mukavin tehdä. Siivous oli kuitenkin niin hyvällä mallilla, että pääsisin helpostikin jatkamaan sitä. Serkkuni oli lomailemassa tällä viikolla luonani muutaman päivän, ja hän auttoi minua viemään roipetta parvekkeelta pois. Suuri kiitos siitä hänelle. Aika paljon jää tekemättä jos molemmat kädet ja toinen jalka ovat pelistä pois.

TODO-lappuja 21.5.2023

Minulla on tapana tehdä TODO-lappuja, koska ainakin oma muistini on sen verran rajallinen, että jotain jää muutoin tekemättä. Mitään elämää suurempaa näihin ei tule kirjoitettua, nehän tulee tehtyä muutoinkin ilman että niitä tarvitsee kirjata itselleen mihinkään ylös. Näistäkin ”tehtävistä” olen jo osan saanut tehtyä:

  • Käsittele paljun reunus / tehty
  • Roskat pois / tehty
  • Istuta maissi ja muut hyötykasvit / maissi istutettu
  • Pavilijongin seinät ja raamit on vielä laittamatta
  • Tyhjennä iso pitkä loota ja siirrä seinustalle / tehty
  • Kelapöytä on reunassa / päällä ei enää kiviä
  • Termoruukku on käytössä maissilla
  • Sohva on paikoillaan
  • Harkot nostettu pystyyn ja niiden päällä pitkä puulaatikko
  • Parvekekaiteen siivous ei ole tehty eikä ole siivottu verkkoa
  • Ritilää ei ole poistettu, eikä putkia otettu pois.

Nyt kun polvi alkaa olla jo sellaisessa kunnossa, että uskallan kiivetä jakkaralle korkeuksiin, voin ottaa viimevuotiset putket alas. Niihin oli viime kesänä viritetty tukinarut tomaateille, jotka kasvoivat juuri tuossa kohtaa. Nyt siinä on palju. Toivottavasti polvi kestää keikkumista ja en tipu tuolilta. Pitää vaan odotella, että aurinko ei paista suoraan siihen kun muutoin homma menisi totaalisen hikiseksi.

Viime vuonna laitettu tomaateille ”putket” tukinarujen viritystä varten.

Parvekekaiteen siivous on myös pakko tehdä, kun linnut ovat vähän käyneet kakkimassa siihen talven aikana. Ja onhan tuolla parvekkeella vielä jonkin sortin kaaos. Ämpäreitä, joissa on kiviä ja niin edelleen. Ne tulee kyllä hoidettua siitä pois toisen projektin yhteydessä. Pääsen nyt kuitenkin istuskelemaan jo sinne, kun tuolin päällys on vapaa. Voin pikkuhiljaa jatkaa projekteja, kun mahdun itsekin sekaan sen enempää satuttamatta itseäni.

Mutta kuinka ihanaa nyt oikein onkaan kun kelit lämpenivät sen verran, että ulkona sentään tarkenee ja parvekkeen ovea voi pitää auki! Jotain täytyy vielä keksiä sellaiselle asialle, kun minulle pyrkii tänne sisälle ampiaisia, ja olenkin jo yhden saanut häädettyä täältä pois. Tänään oli taas yksi pyrkimässä, mutta oven eteen viritelty hyönteisverkko esti sen pääsyn tänne suoranaisesti, ja kävinhän minä vähän sitä huiskimassa, ettei se löytäisi verkon välistä tänne sisälle. Taas on asiaa Puuiloon.

Hyönteisverkko on aivan liian lyhyt. Pakko ostaa uusi.

Vaikka tänä vuonna en ole panostanut parvekkeella kasveihin, haluan kuitenkin edes jotain vihreää sinne. Ötökkäverho on siis tarpeen. Sain tädiltäni pelargonian, joka hieman kärsi parvekkeella ollessa kylmistä keleistä, mutta se alkaa nyt jo vihertää uudelleen. Luin jostain, että pelargonian punertavat lehdet ovat merkki siitä, että kasvi on jonkin sortin stressitilassa. Noh, laitan sen vielä toiseen paikkaan elpymään kunhan saan aikaiseksi siivota parveketta lisää.

Sain tuttavaltani keijunmekon, jonka laitoin saniaisen viereen puulaatikon päälle. Se saa kasvaa siinä ja kiipeillä vapaasti verkkoon. Vasemmanpuoleiseen puulaatikkoon tulee myös jotain, kunhan keksin että mitä.

Tämäkin paljuprojekti on vielä kesken, mutta kaikki tarvikkeet on nyt hankittuna ja kasaamisen voi aloittaa heti kun saan otettua tomaattien tukihässäkät pois.

Ja paljun taakse seinustalle tulee vielä saniaisia, kunhan saan kaivettua niitä pois vanhempieni pihalta. Tai ajattelin laittaa siihen vain muutaman saniaisen.

Tänä vuonna on ollut trendi, jossa on laitettu maissia kasvamaan terasseille kukkaistutusten sijaan. Niistä kuulemma kasvaa sellainen suuri puska, mikä muistuttaa jo jättimäistä huonekasvia. Pakko siis kokeilla tätä! Laitoin omat maissit kasvamaan termoruukkuun. Se on tarpeeksi syvä ja pitää lämpöä. Reunoilla kasvaa pari krassia.

Hoitokissat

Minulla oli melkein kaksi viikkoa hoidossa todella ihanat ja suloiset kissat, Rölli ja Sysi. Tämä parivaljakko oli minulla hoidossa muutaman päivän viime syksyn lopullakin. Mikä ihaninta, nämä eivät tehneet huonekasveilleni mitään. Todella kilttejä kisuja olivat. Ei liene vaikea arvata seuraavasta kuvasta, kumpi on Rölli ja kumpi Sysi?

Katselimme välillä Sysin kanssa Sääksi-liveä. Se oli hyvin mielenkiintoinen. Sysi katseli myös mielellään televisiosta luonto-ohjelmia.

Röllikin viihtyi sylissä.

Huomasin kyllä, että kissit tulivat silloin söpöstelemään syliin, kun ne halusivat ruokaa. Siitähän siinä taisi loppujen lopuksi ollakin kyse.

Rölli pummaa ruokaa.

Noh, nyt on pakko lopetella ettei tule taas rasitusta käsiin. Yritän kirjoitella vielä lähiaikoina vähän lisää, jos vaikka pääsisin palju-projektissakin vähän pidemmälle.

Kiitos kun luit ja hyvää kesäistä viikonloppua!

Kolme viikkoa pakkolepoa Read More »

Kolme vuotta paljun pyörittelyä parvekkeella – osa 1

Täytyy myöntää, että paljun kasaus on ollut todella haastavaa kohdallani, enkä ole oikein pystynyt päättämään, mitä sille tekisin. Olen pyöritellyt sitä parvekkeellani jo kohta kolme vuotta, eikä sille ole oikein löytynyt paikkaa. Tai on, mutta seuraavana vuonna asettelen sen johonkin toiseen kohtaan aina uudelleen. Palju on milloin parvekkeen perällä ja toisinaan etuosassa oven takana. Sen siirtely on aika rankkaa loppupeleissä, kun kaikki kivetkin pitää aina siirtää. Kivet on tarkoitettu paljun koristeluun. Aloitin paljun pyörittelyn parvekkeella kesällä 2020 ja nyt vihdoinkin 2023 se on paikoillaan siinä, mihin aion sen jättääkin.

Mietteitä vuodesta 2020

Tosiaan, vuosi 2020 oli kohdallani aika vaikea. Kevät meni toipuessa sairaskohtauksesta, ja loppuvuosi olikin melkoista tasapainottelua. Jouduin näet opettelemaan tasapainoilun ja kävelyn tavallaan uudelleen. Tasapainoelin tulehtui, ja se piti niin sanotusti kouluttaa uudelleen. Tähän kului aikaa, ja isommat hommat saivat jäädä suosiolla seuraavaalle vuodelle. Sen lisäksi maailma kärsi pandemiasta ja ei oikein tiennyt mitä milloinkin olisi pitänyt uskoa. Se aiheutti itselleni ainakin melkoista ahdistusta. Välillä tuntui siltä, kuin jokin näkymätön kuolema olisi vaaninut jokaisen kulman takana. Ei saanut nähdä ystäviä ja kaikki paikat olivat suljettuina. Sekin vielä, kun en saanut aikaiseksi edes viritellä yhtä ainutta paljua mihinkään kohtaan, söi minua todella pahasti. Se oli kuitenkin tarkoitettu edesmenneen koirani muistoksi, ja tuolla se vaan parvekkeella lojui pitkänkin aikaa.

Paljun kasaus viivästyi ja viivästyi

Olin koirani poismenosta todella surullinen pitkän aikaa, ja pari vuotta siihen melkein meni, kun asia ei enää itkettänyt minua joka ikinen päivä. Olin vihdoin pääsemässä yli koirani kuolemasta, ja otin 2021 löytöeläinkodista kissan, Urhon. Sekään tarina ei pitkään kestänyt kun Urho sairastui, ja se piti laskea tassutaivaaseen. Siitä meninkin sitten jo niin riekaleiksi, että mistään ei tullut pitkään aikaan mitään. Pyörittelin kesän 2021 paljua parvekkeella – pyörittelin kesän 2022 paljua parvekkeella. En saanut mitään aikaiseksi. Ahdistavaa ja surullista. Tänä vuonna, 2023, päätin ottaa härkää sarvista kiinni, ja aloitin projektin uudelleen. Taas paikka vaihtui, mutta nyt kaikki suunnitelmat on jo tehty, niin ei muuta kun kasaamaan vesiaihe parvekkeelle!

Paljun kasaus ja suunnitelu 2021

Aluksi oli tarkoitus tehdä kivinen reunus, mutta jostain syystä en saanut hankkineeksi harjaterästä, minkä sisällä kivet olisi ollut hyvä laittaa. Niinpä päätin, että haluan tehdä koristereunan käytetyistä tiilistä. Sain hankittua paikalliselta Facebookin roskalavalta läjän käytettyjä tiiliä. Niissä olikin sitten ihan kivasti kantamista kotiin. Onneksi minulla on läjäpäin ämpäreitä, joiden avulla tiiliä sai useamman kappaleen tuotua yhtäaikaa.

Koska tiilet olivat käytettyjä, isossa osassa niistä oli vielä laastia jäljellä. Ne piti rapsutella pois. Siihen kuluikin yllättävän paljon aikaa, enkä edes saanut putsattua kaikkia tiiliä mitä halusin. Luoja mikä sotku tästä myös syntyi , ja taas oli lisää siivottavaa parvekkeella. Pääsin kuitenkin aloittamaan tiilien kasaamisen paljun ympärille. Osa tiilistä piti myös saada halkaistua kahtia, ja siinä hommassa sain apua tuttavalta (kiitos Jukalle).

Kun tillireunus oli tehty, aloin miettiä mitenkä saisin mahdolliset kivet aseteltua paljun päälle. Reunuksen piti tietenkin olla jollain tapaa piilossa. Tein virityksen alkujaan harjateräsverkon palasta, verhotangosta ja kanaverkosta. Myöhemmässä vaiheessa voi huomata, että en käyttänyt sitä lainkaan vesiaiheen kasaamisessa. Ja ihan hyvä niin, koska asiaan löytyi paljon parempikin ratkaisu, mutta vasta tällä viikolla. Olin aluksi myös aikeissa laittaa paljuun lumpeen kasvamaan. Senkin ajatuksen sain haudata monen muun idean myötä, kun otin vähän selvää lumpeen kasvamisesta. Vesiaiheen korkeus ei olisi riittänyt sille. Siispä ostin keinotekoisen lumpeen, joka löytyi paikallisesta Mainio-tavaratalosta.

Jaa niinhän siinä taas kävi, että purin tuon virityksen pois 2022 kesällä ja siirsin vesiaiheen parvekkeen toiseen laitaan. Tässä vaiheessa alkoi olla jo hermot hieman riekaleina kaiken maailman tiiliskivien siirtelystä, niin sainkin päähäni tehdä koristereunuksen akvaariokabinetin purkupaneleista. Niitä kun minulla sattui entuudestaan löytymään. Kevyttä puista reunusta olisi paljon helpompi siirrellä, jos tarvitsee. Asettelin tiiliskivet parvekkeen reunoille ja sijoitin saniaislaatikot ja paljon muutakin niiden päälle.

Kun ei ole puuverstasta kotona tai muutakaan työstöpaikkaa, täytyy vähän luovia ettei tule kauheaa sotkua. Sahailen usein puupalikoita ämpäreiden tai roskisten päällä, niin sahapuruja ei sitten tarvitse paljon imuroida lattialta. Kun puupalikat oli sahattu, liitin ne reikänauhalla toisiinsa kiinni. En asetellut pontteja paikoilleen, koska paneliseinämän oli tarkoitus olla paljun reunaa myötäilevä, eli pyöreä. Ponteissa olevat panelit eivät ”taivu”. Halusin, että paneeleista tulisi tynnyrimäinen vaikutelma.

Paljun reuna jää piiloon puupaneloinnin taakse.

Viime vuodelta minulla ei juurikaan ole kuvia paljun rakentelusta, koska se todellakin oli koko kesän toisessa laidassa parveketta. Mutta nyt tänä vuonna päätin vihdoinkin sen lopullisen paikan. Siirtelin todella paljon tavaroita, että pääsin edes aloittamaan koko projektin. Parveke oli aivan sekaisin ja nurkkaus piti siivota heti ensimmäiseksi. Asettelin Leca-harkkoja ees taas. Aluksi ovi ei avautunut tarpeeksi, sitten harkot nostivatkin paljua korkeammalle kuin halusin… mitähän vielä. Lopullinen paikka löytyi kuitenkin heti parvekekaiteen vierestä. Takana olevat harkot piti nostaa pystyyn ja laittaa puulaatikko niiden päälle. Ja kas kummaa, parvekeovi aukesi lähes kokonaan auki. Täydellistä!

Kun oven sai avautumaan tarpeeksi, kaikki olikin jo siinä pisteessä että paljun kasaus voisi alkaa.

Vielä oli vähän työstettävä puureunusta. Olen vielä tässäkin vaiheessa kahden vaiheilla, että laitanko tuon puureunuksen vesiaiheeseen vai en. Toisaalta olisi ihan kiva, että vesiaihe olisi korkealla eikä lattiatasolla. Lisäksi saan ”hävitettyä” roipetta vesiaiheen jalustaan, kun teen sen tällä idealla. Paljun alla on neljä harkkoa, ja niille pitäisi sitten keksiä tilaa muualta parvekkeelta, jota en nyt jaksa käydä pähkäilemään. Haluan sinne mahdollisimman vähän tavaraa.

Mainitsin aikaisemmin ritilän, jota en loppujen lopuksi käyttänytkään, niin sen tulikin korvaamaan tällainen isompi rosteriritilä, jonka sain tuttavaltani. Kiitos vaan Janille tästä loistavasta tarvikkeesta. Toisen romu on toisen aarre, niinhän se menee. Kyseessä on siis uuniritilä (uusia uuniritilöitä ja muita varaosia voi kysellä lisää Vuoksen huolto- ja asennuspalvelu -liikkeestä). Ritilän tulee kestää isompienkin kivien painoa, eikä se saa antaa periksi. Sitten ei muuta kun panelien käsittelyyn. Päätin käyttää niiden sävyttämiseen Supi saunasuojaa, jota olen käyttänyt todella monessa muussakin projektissa. Sitä voi levittää hyvin puupinnalle superloni-palasella. Suojakäsineet kannattaa myös olla, vaikka saunasuoja onkin vesiliukoista.

Jätän tämän kirjoituksen nyt tähän ja teen vielä yhden artikkelin kasailusta. Siihen tulee sitten lopullinenkin viritelmä ja myös kaikki muukin mitä vesiaiheeseen saattaa tarvita. Tässä vielä videoklippinä kaiken alku ja juuri, miksi aloin koko vesiaihetta paljusta edes harkitsemaan. Se oli Foxylle erittäin tärkeä ja paras asia. Hyvää viikonloppua!

LINKKI TUUBI-VIDEOON

Kolme vuotta paljun pyörittelyä parvekkeella – osa 1 Read More »

Scroll to Top