Sisustusprojektit / DIY

Marraskuu 2024 — parin viikon kuulumiset

, , ,

Marraskuu on pian ohi. Mitäpä olen tehnyt nämä pari viikkoa sitten viime postauksesta? Noh, itse asiassa vaikka mitä. Ei mitään radiakaalia, vaan juurikin jotain tapeellista. Olen vienyt paljon roskia pois ja siivonnut eteistä. Ne ovat kuitenkin todo-listalla aika korkealla. Hyvä niin, koska mieleni on paljon levollisempi nyt.

Itse asiassa ajattelin viritellä jo joulukuusenkin paikoilleen. Olisin varmastikin pitänyt kuusen (ilman koristeita) paikoillaan koko kesän, mutta en ollut varma mitenkä hoitokissat suhtautuisivat siihen. Laitoin kuusen laatikkoon, jossa se nyt on odottelemassa uudelleen virittelyä. Siivosin sille varatun kulmauksenkin joku tovi sitten. Nurkkauksessa olevat vinyylilevyt pääsivät uuteen puiseen lokerikkoon, josta mainitsin edellisessä postauksessakin. Kuusen voisi hyvinkin virittää jo tässä vaiheessa vuotta tuomaan tunnelmaa olohuoneeseen. Koristelee sen sitten vähän lähempänä joulua, jos haluaa.

Vinyylilevyt sai kätevästi lokerikkoon ja huonekasveja päälle.

Makuuhuone sai myös uutta järjestystä. Minua harmitti, kun olin laittanut ihanan verhon eteen säilytyslipastot, ja verhot eivät päässeet oikein esille. Uuden järjestyksen myötä verhot näkyvät nyt paremmin. Päätin myös, että otan kaupunkitapetin jossain vaiheessa alas seinältä. Siihen pitää toki varata aikaa, ja se on tehtävä yhdellä kertaa. Tällä hetkellä makkari on hieman sekaisin, ja sain vasta äskettäin poistettua sieltä lattiamaton. Matto oli tumma ja se pimensi entisestään huonetta. Kokeilen, sopisiko se takaisin olohuoneeseen. Olohuoneen vintage-matto saa väistyä. Se on upea, mutta todella epäkäytännöllinen, enkä saa esimerkiksi pestyä sitä.

En ota vielä kokonaiskuvaa makuuhuoneesta, koska tavarat ovat vielä hieman hujan hajan. Seuraavana onkin sitten miettimistä, kuinka saan viriteltyä kaiken niin, että ne ovat siististi. Minulle on kertynyt kauhea kasa kirjoja, joista en aio luopua, ainakaan vielä. Ne pitää lukea ensin. Ja ne pitää saada piiloon… mutta verho näkyy nyt!

Makuuhuoneen nurkkaus odottaa siivoamista ja tuunausta.

Tuo pömpeli, joka on täynnä kirjoja, on käytössäni ollut arkkupöytä, jonka kansi on tällä hetkellä työpöytäni tasona. Sillähän tuon kaiken roinan olisikin saanut piilotettua, ja alkujaan se oli juurikin niin. Mutta tarvitsin läppärille ikkunan eteen tukevan pöytätason. Ja rahaa kun ei tunnetusti ole, piti jotain luovia. Virittelen kirjojen eteen varmaankin jonkun verhon tapaisen systeemin, ja pömpelin päältä kaikki tavarat lähtee pois. Sen siivous on vielä hieman kesken, niin kuin kuvasta näkyy.

Olin ajatellut laittaa puulaatikon päälle pari huonekasvia. Katsellaan nyt mitä saan aikaiseksi tehdä. Jos kuitenkin teen töitä tässä ikkunan äärellä (pömpelin vieressä), niin olisi se kiva saada ympäristö kauniimmaksi. Muuten nukkumisen kannalta se on aivan sama, onko huone kaunis vai ei. Toki siistiä pitää olla ja ”yksinkertaista”.

Sain myös viriteltyä pienen roskiksen työpöytään. Mitä kaikkea sitä nippusiteillä saakaan aikaan! Olin virkannut ontelokuteesta pienen säilytyskorin, johon saa näppärästi pakstepussin. Sitä voi pitää roskakorina ihan hyvin, kun ei siihen oikeastaan muuta tule kun joku nenäliina toisinaan, tai pumpulipuikkoja. Kori on kiinnitettu nippusiteillä pöydän jalkaan ja ylälaidasta kuminauhalla pöydän pohjaan. Koria voi pyörittää jalan ympärillä toiseen kohtaan, jos tarve. Nyt se ei vie pöydällä tilaa, eikä roskat näy mihinkään, kun ovat tuolla pöydän alla piilossa.

DIY-roskis työpöydän alle.

Aloitin jokin aika sitten neulomaan uutta projektia, ja tällä hetkellä puikoilla on Strömsö-villatakki. Pidän juuri nyt vähän taukoa neulomisesta kun se käy niveliin niin pahalla tavalla, etten nyt haluaisi ihan tulehduttaakaan niitä. Takki on kuitenkin ihan mallillaan, ja olen tehnyt kaarrokkeen, joka on hankalin vaihe. Takki neulotaan kauluksesta helmaan (ylhäältä alas). Jäljellä on enää yksiväristä neuletta. Tavoitteena olisi, että saisin tämän jouluksi tehtyä.

Strömsö-villatakin kaarroke neulottuna.

Sain myös idean tehdä tekemästäni Riddarineuleesta sittenkin paidan. Siihen on tehty etupuolelle kaikki steekkaukseen tarvittavat silmukat, mutta jos teenkin siihen pelkän reunuksen nappiriveineen, niin paitaa ei tarvitse leikata siitä edestä auki. Se näyttää silloin villatakilta vaikka onkin paita! Serkkuni takissa oli niin hirveä duuni, että en uskaltanut enää omaa Riddaria lähteä säätämään. Joitain pieniä silmukointitehtäviä tuo vielä vaatii, mutta sitten sekin olisi lankojen päättelemistä vailla valmis. Plus tietty se eteen neulottava lista napeille.

Steekkausta varten neulotut ylimääräiset silmukat keskellä.

Päivä alkaa olla jo sen verran lyhyt, että aurinkokin laskee jotain kello 15:13. Ai kamala sentään! Miten se noin aikaisin laskee jo? Nyt jos koskaan olisi paikallaan saada hieman pysyvämpi lumipeite. Meille satoi ensilumi virallisesti vasta 19.11.2024 ma-ti välisenä yönä. Sen verran tuli lunta, että voitiin puhua ensilumesta. Muualla Suomessa lunta on ollut jo aikaisemminkin, mutta meille tänne Imatralle ei jostain syystä ollut ensilumi kerennyt.

Ensilumi satoi maahan marraskuussa 19.11.2024

Noh, nyt sitä lunta sitten on maassa vielä tiistaitakin enemmän. Eilen (20.22.) alkoi myrskyämään ihan kunnolla, ja tänä aamuna lunta olikin maassa jo vähän enemmän. Tosin lumi on aivan sohjoa, koska lämpötila on ollut koko ajan plussan puolella. Tälle myrskylle oli annettu nimeksi Jari.

Kävin kokeilemassa eilisessä lumikaaoksessa onneani sähkökruiserinkin kanssa. Noh, mitenkä tämän asian nyt ilmaisisi – siinä ei ollut mitään helvetin järkeä! Täällähän ei siis oltu aurattu mitään teitä. Jostain ihmeestä kuvittelin, että rouhealla maastopelillä pääsee kyntämään vaikka millaisessa kelissä. Olikin aika mielenkiintoista ajella, mutta jääköön se ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerraksi kun tuollaisessa säässä lähden ajelemaan.

Ei ollut sähkökruiserilla ajaminen helppoa tällaisessa lumipyryssä.

On todella vaikea arvioida millaista säätä meille on tulossa loppuvuodeksi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kelit olisivat sen verran lämpimiä, että pysyvää lumipeitettä saa oikeasti odotella. Jatkuvasti on joku matalapaine lähestymässä ja tuuletkin ovat kauhean navakoita, jotenkin. Oli tarkoitus pestä loput pari ikkunaa viime lauantainana 16.11. mutta oli ihan kauhea tuuli. Se olisi pahimmoillaan hajottanut ikkunat. Kelit myös viilenivät nollan tienoille. Pitänee unohtaa ikkunat tältä syksyltä.

Marraskuun lopun TODO-listalla on parvekkeen siivous

Marraskuu on melkein käsitelty ja parvekekin on vielä siivoamatta. Parveke onkin ollut koko syksyn TODO-listalla. Siellä on joitain keppejä, jotka haluaisin ottaa sisälle. Olen käyttänyt niitä tomaateilla tukikeppeinä, ja nyt tarvitsisin ne sisälle huonekasveja varten. Olen niiden suhteen hieman skeptinen, jos kuorien alle tai väliin on jäänyt jotain ötököitä. Kepit on aikoinaan otettu vanhempieni omenapuusta. En myöskään löydä kämpästäni tarpeeksi terävää puukkoa, että voisin vuolla multaan upotettavan kärjen terävämmäksi. Se varmaan uppoaisi multaan paremmin. Pitää kait keksiä jokin muu keino.

Kello on nyt neljä (16) ja ulkona on ihan säkkipimeää. Voisikin aloittaa pikkuhiljaa kynttilöiden virittelyn. Pitää ladata niille varattuja akkuparistoja. Minullahan on niitä LED-kynttilöitä viime vuodelta. Ne ovat olleet keväästä asti laatikossa säilössä. En jotenkaan kokenut, että niitä olisi täytynyt pitää esillä kesän aikana. Ei niitä kesällä tule käytettyä kuitenkaan.

Kaivelin esille myös tuikkukipon. Harvoin tuikkujakaan tulee poltettua, mutta haluan nyt vähän tuoksuja asuntoon. Laitoin Niksi-Pirkot FB-ryhmään oman niksini laittaa saunatuoksua veteen, mitä tuikkuastian päälle laitetaan, mistä se sitten haihtuu lämmetessä ilmaan. Aikamoista kommentointia aiheutti tämä niksi! Oli puolesta ja vastaan. Voimakkaitahan nuo eteeriset öljyt ovat, mutta jos niitä laitetaan saunakiuluun 5-6 tippaa, niin ei tuon kokoiseen vesimäärään paljon tarvitse laittaa. Tekee vesiseosta valmiiksi lantrattuna johonkin toiseen astiaan, mistä sitten kaataa aina tuikkuastiaan.

Ostin kasveille muutaman niille tarkoitetun LED-valon Tokmannista, ja jouduin laittamaan heille heti palautetta lampuista. Niiden tuotekuvauksessa oli väärää tietoa lampun kelvineistä (värilämpötila). Pitääkin alkaa värkkäämään kasveille valaisimet. Siihenhän sitten saa taas kulutettua aikaa ihan mukavasti. Ei tässä tällä kertaa muuta kun hyvää loppuviikkoa. Yritän saada vielä jotain kirjoitettua marraskuun aikana niin ei tulisi ihan näin pitkiä tarinoita.

  

Marraskuu 2024 — parin viikon kuulumiset Read More »

Meille ei tullut vielä lumipeitettä

Imatralle olisi pitänyt sataa viime viikolla ensilumi, mutta saderintama jäikin huomattavasti etelämmäksi. Sen sijaan serkkuni kertoi, että heille Järvenpäähän oli tullut ihan kiitettävä lumipeite, jotain 15cm. Noh, kaikki tämä tietty sulaa pois vielä, koska loppuviikoksi on ennustettu jopa +10 astetta. Meillekin on muutama lumihiutale tullut, ja maa on paikoittain vähän valkoinen. Torstaina 31.10. satoi tämän talvikauden ekat lumihiutaleet… eikä sitä satanut kovinkaan paljon, eikä lumi ei jäänyt maahan.

Kuva aamulla 31.10.2024. Lumisade ei alkanut vielä tähän aikaan.
4.11.2024 hyvin ohut lumipeite pihalla.

1.11.2024 tapahtui vielä jotain todella odottamatonta sään puolesta, kun voimakas Lyly-myrsky riepotteli Varsinais-Suomea myöhään illalla. Se, mikä teki tästä erikoisen, oli siinä mitattu keskituulennopeus, joka ylsi hirmumyrskylukemiin. Tällaista ei ole kuulemma ollut koskaan Suomen mittaushistoriassa. Saas nähdä yleistyvätkö tällaiset ilmiöt tulevina vuosina. Toivottavasti eivät yleisty, kun eihän meillä puusto esimerkiksi kestä pystyssä tuollaisella tuulella, jos routaa ei ole vielä maassa.
(YLE:n artikkeli asiasta 1.11.) (YLE:n artikkeli asiasta 2.11.)

Viime viikko meni jotenkin todella nopeasti. Liekö syy siihen oli, että sain pestyä ikkunat maanantaina. Pesin parvekkeen isot ikkunat tällä erää vain ulkopuolelta ja makkarin ikkunan ulko- ja sisäpuolelta. Viikko kului tuijotellessa ikkunasta ulos!

Ennen…
… jälkeen.

Makkarin ikkuna olikin sitten ihan hyvä tarkkailupaikka koko viime viikon! Eihän siitä tietysti pimeällä enää mitään näe, mutta aamupäivällä ja päivällä hyvinkin. Seurailin muun muassa paikallisliikenteen linja-auton kulkemisia torstaina. Meidän kadulla kulkee kaksi linja-autovuoroa, ja halusin tietää mihin aikaan bussi on tässä omalla pysäkillä menossa mihinkin suuntaan, jos vaikka tulee tarvetta käyttää sitä. No nyt tiedän.

Kuvailin torstaina videopätkiä pitkin päivää puhtaan ikkunan läpi, ja merkitsin lyijykynällä ikkunasta kohdan, johon asettelen kameran. Sen voi sitten asetella aina suht samaan kohtaan. Kuvaan videopätkät puhelimella ainakin toistaiseksi. On minulla muitakin videointilaitteita, mutta puhelin on kaikista kätevin tarkoitukseen, ja sen saa aseteltua ikkunaraamin päälle vaateriin ja samantien poistettua tarpeettomat klipit. Ikkunan eteen asetellut kiikarit pitävät sitä paikoillaan, ja puhelin pysyy paikoillaan ikkunaa vasten oikein mainiosti. Kiikarit ovat lintubongausta varten valmiina pöydällä, jos satun näkemään pihalla jonkin erikoisen tirpan, jota ei paljaalla silmällä tunnista. (Välineillä ei siis tarkkailla ihmisiä!)

Otin itseäni niskasta kiinni toisenkin projektin tiimoilta, nimittäin jatkoin serkulle tarkoitetun villatakin valmistelua. Siinä kävi sillä tavalla, että minulla ei ollut tarvittavaa villatakin ohjetta, ja aikani asioita lueskeltuani, päätin soveltaa loppuvalmistelujen kohdalla. Jotenkaan se ei onnistunut, ja pähkäilin pitkän tovin mitenkä saisin tehtyä takin valmiiksi. Takkihan oli neulottu ajat sitten, mutta villatakkia varten piti tehdä muitakin toimenpiteitä, joista minulla ei aluksi ollut mitään käsitystä. Jälkikäteen tiedostettuna olin tietysti tehnyt jotain todella olennaista väärin. Sain kuitenkin tehtyä jotain korjauksia asiaan, ja toivon, että serkkuni kehtaa pitää sitä takkia. Se on nyt nappien ompelua vailla valmis.

Villatakki oli neulottu jo vuosi sitten, mutta sain sen vasta nyt valmiiksi.

Olin tehnyt vastaavanlaisen villatakin myös itselleni. En kuitenkaan ole työstänyt sitä niin pitkälle kuin mitä serkkuni takin. Taidan purkaa sen, tai ainakin olin nappien sijaan suunnitellut laittavani siihen vetoketjun. Katsotaan miten se onnistuu, vai onnistuuko mitenkään. Joka tapauksessa aikaa se tulee viemään, ennen kuin uskallan koskea siihen. Aloitin tietysti uuden projektin, kun pitäähän minun saada itselleni nyt se hiton villatakki. Olisi tietysti ollut parasta kun olisin tehnyt aikaisemmin aloitetut projektit loppuun, mutta kun ei vaan mahda itselleen mitään. Uusi villatakki tulille ja sillä siisti!

Kun lumi ei maata kaunista, on alkanut olla päivällä todella pimeää. Kaikki valot on oltava päällä, että näkee vaikkapa neuloa, koska neulominenhan on välttämätöntä. Uuden projektin kanssa hyvä valo on erittäin tärkeä. Minulla on vino pino islantilaisen lampaan villalankoja varastossa, ja ajattelin tehdä niistä iteselleni Strömsö-villatakin. Pohjavärilangat ovat mustalammasta. Jollei aurinko paista suoraan sohvan kulmaan, jossa neulon, en oikein tahdo nähdä tekemääni neulosta kunnolla. Jouduin esimerkiksi purkamaan jo tehtyn kauluksen, koska olin vahingossa pudottanut yhden silmukan sellaisessa kohtaa, etten saanut sitä mitenkään poimittua takaisin. Toisin kuin edelliseen projektiin, tähän löytyy selkokieliset ohjeet videoklippeineen.

Huonekasveillani alkaa myös olla aika tukalan vähän valoa. Vaikka nurkkaan on laitettu erillinen valaisin, ei se tahdo riittää sitten mitenkään niille. Taitaa sittenkin muuttua vielä yksi suunniteltu DIY-projeti toiseen muotoon. Kasveille on laitettava talveksi valot.

Aurinko laskee jo 15:53 / kuva 4.11.2024 tuntia ennen auringonlaskua.

Etsiskelin tovin kasveille soveltuvia lamppuja, erityisesti erään seuraamani huonekasvigurun suosittelemia Sansi-merkkisiä kasvivaloja. En löytänyt jostain syystä niitä suomalaisista verkkokaupoista. Päädyin hankkimaan kolme AIRAM-kasvivaloa Tokmannilta. Lamput ovat huomattavasti tavallisia LED-valoja kalliimpia, mutta kait ne sitten ovat kasveille parempia. Ainakin niissä on lämpötila enemmän kohdallaan.

Listalla on toinenkin suht välttämätön DIY-projekti. Sain tuttavaltani tällaisen puulokerikon, jonka aion ottaa käyttöön vinyylilevyilleni. Tälle löytyy valmiiksi jalat kunhan ruuvaan ne kiinni. Ne pitää spray-maalata jossain vaiheessa, ehkä ensi kesänä sitten. Aikomus on myös hioa ja käsitellä puupinnat jollakin. En ole vielä päättänyt että millä. Samalla nurkasta poistuu tekemäni viritelmä huonekasveille, koska aion laittaa ne sitten tämän päälle. Laatikosto asetellaan tietysti kyljelleen, että vinyylilevyt voivat olla pystyasennossa.

Kävin kiikuttamassa tilaukset postiin tänään päivällä, ja ajattelin käydä vielä Immalanjärven lintutornilla. Siellä alkaa olla jo niin hiljaista, ettei sinne oikein enää tohdi lähteä. Koska autossani on vielä kesärenkaat alla, otin kulkuvälineeksi sähkökruiserin. Siinä on talvirenkaat. Kyyti alkaa olla aika kylmää, ja olenkin miettinyt sen laittamista talviteloille. Katsellaan. Vakuutus pitää maksaa joulukuun alussa, jos haluaa ajella.

Tänään oli tosiaankin todella kaunis päivä, ja halusin käväistä lintutornilla. Otin sieltä vähän videopätkää. Ajattelin, että nämä ovat nyt tämän vuoden viimeiset videopätkät kyseiseltä paikalta ja nyt työstän paikkaan liittyvän videon, kun minulla on videoklipit jo valmiina odottelemassa. Joten taidan lopetella tältä erää tähän, ja aloittaa videoklippien työstämisen. Hyvää alkavaa viikkoa!

  
Panorana Immalan lintutornilta. Klikkaa suuremmaksi uuteen ikkunaan.

Meille ei tullut vielä lumipeitettä Read More »

Lokakuun tarinoita

,

Lokakuu on taas lopussa ja kuvia on kertynyt hirvittävä määrä käsiteltäväksi. Pidin parin viikon taukoa kirjoittamisesta, koska minulla on ollut vieraita. Tuttavani ovat olleet taas matkoilla, ja minulla on heidän ihanat kissat, Rölli ja Sysi, hoidossa. Luonani käväisi samaiseen aikaan myös serkkuni, jonka saatoin lauantaina juna-asemalle. Vilskettä on siis piisannut.

Kun todo-lista on mailin mittainen, ei sitä saa oikein mitään aikaiseksi. Yleensä teemme serkkuni kanssa jotain yhdessä, mikä auttaa minua asuntoni ylläpidossa. Tällä kertaa emme tehneet oikeastaan mitään. Oli tarkoitus esimerkiksi järjestellä vaatehuonetta ja raivata parveke talvikuntoon. Olen yleensä saanut laitettua sen lokakuuhun mennessä talviteloille, mutta nyt jostain syystä se on jäänyt tekemättä.

Jäihän sitä itse asiassa paljon muutakin tekemättä tässä männä viikolla, mitä oli tarkoitus tehdä. Viime joulun jälkeen hankitut jääpuikkovalotkin ovat vielä avaamattomassa paketissa. Ne oli tarkoitus virittää serkun avustuksella parvekkeelle. Jospa saisin aikaiseksi laitella ne tulevalla viikolla paikoilleen, kun kelit alkavat viiletä. Meillä on siis ollut vieläkin yli +10C lämpötiloja ja se on kuulemma paljon. Noh, toivottavasti ehdin pestä suunnitellusti ikkunat. Olohuoneen ikkunat on pakko pestä, siitä en anna periksi. Ja makuuhuoneen ikkuna, koska haluan tehdä läppärillä töitä sen edessä ja ottaa siellä kuvia.

Tässä on muutama päivä aikaa tehdä näitä ikkunanpesuhommia kunnes kelit viilenevät semmoisiin lukemiin, ettei enää tarkene availla makkarin ja keittiön ikkunoita. Noh, kissojen lähdettyä aloitan pesujutut heti maanantaina tai jo sunnuntaina. Täytyy tehdä joku ASAP-TODO-lista johonkin näkyville, etten voi kerta kaikkiaan ohittaa sitä mitenkään. Jääkaapin oveen teipata vaikka yksi lappu, välioveen yksi ja yksi vessan peiliin kiinni. Jos vaikka innostuisi! Ja kohta pitää taas lähteä bingoa pelaamaan… noh, jatkan juttua bingon jälkeen kun pääsen kotiin. Se alkaa onneksi jo kello 20, niin ei mene tolkuttoman myöhäiseksi.

Lokakuussa voi vielä ajaa sähkökruiserilla

Bingo on kyllä käsittämättömän koukuttava ja kiva peli! Meillä täällä paikallisessa baarissa sitä pelataan joka lauantai. Se on niin suosittua, että pitää lähteä hyvissä ajoin baarille, että sieltä saa istumapaikan. Ja mikä vielä mukavinta, peli tuntuu kiehtovan eri-ikäistä porukkaa. Harvoin näkee missään niin suurta ikähaarukkaa kuin tuolloin.

Joudun nyt palaamaan lokakuun alkuun tässä tarinassa. Kerroin eräässä artikkelissani, että minulla on tapana käydä kuvaamassa 2.10. Imatran kaupunkipuron lammikko, ja tiettyyn kellonaikaan. Tänä vuonna en päässyt vesisateen takia juuri tuona päivämääränä, vaan retki myöhästyi muutamalla päivällä. Kävin kuitenkin paikalla, ja sain taltioitua siitä tällaisen maiseman. Kuvasta huomaa, että meillä ei ole vielä lainkaan ruskaa niin kuin on ollut kolme vuotta sitten (ks. kuva). Kellonaika tässä kuvassa on myös aikaisempi. Tämä kuva on otettu aamupäivällä, kun taas muut kuvat on otettu noin kello 16.

Samalla reissulla pysähdyin ottamaan kuvan paikallisen maamerkin purkutyömaasta, joka muuttaa kaupunkimaisemaa radikaalisti. Imatralta puretaan rakennus jota on kutsuttu Napinkulmat-nimellä. En tiedä sen tarkempaa historiaa kyseiselle rakennukselle, kuin että se on rakennettu joskus 70-luvulla. Siinä rakennuksessa on monelle historian havinaa. OIen itsekin ollut siinä joskus töissä täysi-ikäisyyden kynnyksellä ravintola Smugglerissa, ja myöhemmin asiakkaana Nite Train-ravintolassa. Tässä on linkki paikallislehden sivulle, jossa on koottuna asiaan liittyviä artikkeleja: LINKKI. Kyllä se vaan on niin, että kaikelle on aikansa.

Napinkulmat-rakennus puretaan pois. Kuva 5.10.2024.

Oli minulla muukin syy käydä Imatrankoskella. Sain paikallisen roskalavan kautta todella upean valaisimen. Se on niin hieno, etten oikein tiedä uskallanko pitää sitä sellaisenaan edes katossa, ettei tule vahingossa alas. Unohdin samantien alkuperäisen suunnitelmani, että tekisin DIY-valaisimen olohuoneeseen, koska uusi valaisin on suorastaan kuin antiikkinen taideteos!

Valaisin roikkuu nyt katossa vaikka en ole sitä vielä käyttöön viritellytkään. Mietin myös kupujen vaihtamista kevyemmiksi, kun nuo ovat todella kauniita ja lasia. Jos valaisin tulee alas katosta, niin kuvut olisivat jossain paremmassa jemmassa. Valaisin on todella painava enkä saa sitä laitettua keskelle olohuonetta rasiasta roikkumaan. Se pitää laittaa roikkumaan jälkikäteen poratusta koukusta, enkä oikein luota siihen. Siksi pelkään, että se tulee alas katosta. Jos lasikupujen tilalle laittaisi jotain muuta, niin paino saattaisi keventyä aika paljonkin. Mutta tilalle pitää saada jotakin tyyliin sopivaa. Tuleekohan tästä sittenkin uusi DIY-projekti?

Sain matkamuistoksi tuttaviltani tällaisen elämänpuun, jonka he toivat minulle Pargasta. Se on nyt olohuoneessani metallisessa lipastossa kiinni josta voin ihailla sitä vaikka joka päivä. Siinä on magneetti takana. Saan yleensä postikortin tai useammankin heiltä, kun he käyvät reissaamassa. Se on todella mukavaa.

Olen laittanut postikortteja jääkaapin oveen magneeteilla kiinni. Kaikki kortit eivät siihen mahdu, mutta uusimmat laitan aina siihen hetkeksi, kunnes arkistoin ne säilöön. Ei ne välttämättä tällä tavalla esitettynä ole niin esteettisiä, mutta kaiken ei aina tarvitsekaan olla. Joskus on hyvä vaan näin.

Inspiroiduin edellisen postauksen roskien viemisestä niin paljon, että päätin vihdoinkin virittää itselleni sängyn yläpuolelle seinään jotkut valot. Laatikoiden syövereistä löytyikin pari tarkoitukseen sopivaa Ikean Hektar-valaisinta, ja ruuvailin ne sitten kiinni. En halunnut tehdä reikiä seinään niin paljon, niin otin yhden valkoiseksi maalatun laudanpätkän tähän tarkoitukseen käyttöön. Sain ruuvattua laudan parilla ruuvilla kiinni seinään, ja valaisimet sitten kiinni lautaan useammalla ruuvilla. Projekti jäi sen verran vielä kesken, että toisen puolen valaisimen töpseli ei ole vielä seinässä. Viritän homman loppuun, kun kissat ovat lähteneet.

Saisihan tuohon kiinnitettyä jonkin hyllyn vielä, jos niikseen tulee. En nyt vielä käy sen enempää asiaa suunnittelemaan, mutta ehkä sitten jossain vaiheessa jos sellaiselle kokee tarvetta. Tuo saa nyt vältellä tähän hätiin kun valo on se tärkein asia makkarissa tällä hetkellä. Tiiliseinä on muuten toteutettu tapetilla. Olohuoneessa on samaa tapettia yksi seinällinen.

Myrskyisä lokakuu

Tosiaankin tästä on aikaa kun olen viimeeksi kirjoittanut tänne. Lokakuussa oli pari hurrikaaniakin, joista tänne meille tuli 9.-10.10.2024 laantuneena Kirk-hurrikaanin rippeet. Se aiheutti yhdelle illalle ihan kunnollista tuulta, ja joihinkin osiin Suomea sähkökatkoksia useiksi tunneiksi. Uudellamaalla kaatui paljon puita. Mietin silloin, että mahtaakohan parvekkeelle viritetystä pavilijongin seinästä olla enää mitään jäljellä. Tuuli kävi suoraan sen edestä parvekkeelle. Kuin ihmeen kaupalla, seinämä kesti sen myrskyn kuitenkin. Aion silti ottaa sen talveksi sieltä alas ja siirtää vähän tavaroita paikoilleen. Se jäi nyt serkkuni kanssa tekemättä, kun meille ennustettiin pariksi päiväksi vesisadetta, ja parvekkeella käytiin tupakoimassa. Oli sitten hänellä mukavampaa käydä siellä, kun lattia ei ole märkä ja tuule vettä niskaan.

Floridaan osui kaksi tuhoisaa hurrikaania kahden viikon sisällä. Ensin sitä runteli Helene syyskuussa, ja kaksi viikkoa sen jälkeen lokakuussa Milton. Milton rantautui samaan aikaan kun Kirk-hurrikaanin rippeet tulivat meille. Kirk-niminen hurrikaani ei osunut Jenkeissä mantereelle, vaan kurvasi ilmavirtojen mukana Atlantilta suoraan Länsi-Eurooppaan. Seurasin myrskytuulia makkarin ikkunasta työpöytäni äärestä. Tuulenpuuskat olivat välillä todella voimakkaita.

Kuin ihmeen kaupalla kova tuuli ei pudottanut lehtiä puista pois, vaan saimme vielä nauttia ruskan tarjoamista väreistä useamman päivän.

Lokakuun kaunista ruskaa
17.10.2024

Viikko siinä suunnilleen meni, kun puista alkoi tippua lehtiä. Koivut ovat miltei kaljuna tällä hetkellä, ja kaunis ruska on poissa. Tähän on hyvä lopetella nämä jorinat tältä kertaa. Lopuksi kuva vielä sukulaiseni tilalta, jossa ihanat vanhat vaahterat ovat jo pudottaneet lehtensä. Lokakuun viimeinen viikko alkaa. Tervetuloa marraskuu!

25.10.2024 – Ruokolahti
  

Lokakuun tarinoita Read More »

Roskaa ja vaikeita muistoja

, , ,

Asuntooni on kertynyt todella paljon roskaa, joita olen syystä tai toisesta vaan pyöritellyt ees sun taas. Kaapit ovat pullollaan vanhoja vaatteita, joita olen pitänyt ehkä kerran tai kaksi. Tietenkään ne eivät enää mahdu päälle. Hyväkuntoisia ne toki ovat. En haluaisi lahjoittaa niitä roskalavalla pois, kun siinä on aina se optio, että joku haluaa hyötyä niistä rahallisesti. Sitä en halua. Laittaisinhan itse ne myyntiin, jos sellaista haluaisin.

Maanantai oli jotenkin erikoinen päivä. Kun heräsin aamulla, oli todella levännyt olo. Ajatukset olivat selkeät, ikään kuin aivoistani olisi poistunut jokin kuukausia, tai jopa vuosia kestänyt sumu. Työpöydän äärellä istuessani nautin kun ulkona on synkät, syksyiset maisemat, ja harakkaparvi tuli taasen ruokailemaan piha-alueen nurmikolle. Ne on ne pienet asiat, jotka tekevät elämästä parempaa. Aina ei tarvitse tavoitella kuuta taivaalta. On vaan tyytyväinen siihen mitä on, ja alkaa hieman arvostamaan itseä. Kyllä sen elämän pitäisi paremmaksi sitten muuttua.

Vanha puu säilytettiin ja rakennus purettiin.

Olen pohtinut viime aikoina paljon puiden merkitystä elämässäni. Maailmani meni jonkunlaiseen kaaokseen trombin jäljiltä (video tuhoista), enkä päässyt kaaoksesta ulos. Otin puiden tuhot todella rankasti. En tiedä yhtään minkä takia, mutta näin vaan kävi. Minulle tuli fyysisesti paha olo, kun menin tuhojen lähelle tai tuhoalueelle. Sinne piti silti päästä. On jotenkin niin surullista, että joku ihmisen aiheuttama ongelma tuhoaa yhedellä pyyhkäisyllä luonnon kymmenien vuosien tekemät työt. Puut ovat elämän ehto. Jos meillä ei olisi puita, ei olisi mitään elämääkään.

Trombi on itselleni painajainen, ja näen välillä painajaisia trombeista. Se on syvällä alitajunnassani, enkä ilmeisesti voi sille mitään. Aina kun mieleni alkaa mustua, trombit tulevat uniin. Olen kokenut tornadon (Jenkeissä) aikoinaan parikin kertaa, kun sellainen on ollut todella lähellä. Onneksi ne eivät olleet täsmälleen kohdalla, mutta ne olivat siltikin yksiä kauhun hetkiä. Olen ollut myös hurrikaanin kulkureitillä. Sekin oli pelottavaa. Täällä Suomessa ollessani olen kuvitellut olevani näiltä asioilta turvassa. Niin ei kuitenkaan ole. Trombin (tornadon) tai hirmumyrksyn voi kohdata täälläkin. Ensi yöksi on muun muassa tulossa Kirk-nimisen hurrikaanin jäänteet tänne. Tiedossa on kovaa tuulta ja sadetta. Todennäköisesti myös sähkökatkoksia ja puiden kaatumisia.

Kun mieleni on täynnä roskaa, näen unta trombeista.

Mitenkähän sieltä pääkopasta saisi roskat pois silloin kun tarvitsee? Pitäisi tietysti aina ensin katsoa vähän ympärilleen mitä sieltä löytyy. Jos ympärillä on paljon roskaa, kait se mielikin sitten on ihan sekaisin. Keräsinkin samantien parit kestokassilliset lajiteltavaa roskaa eteiseen, ja vein ne kauppareissulle lähtiessäni ulos. Heti tuli parempi mieli. Konkreettiset roskat on helpompi hoitaa elämästä pois. Mutta entäs ne henkiset roskat?

Vaikea roska siivota

Sitten on sellaista roskaa, mitä on vaikea siivota. Kävin eräs kerta läpi lemmikkeihin liittyviä dokumentteja, lääkärikäyntilaskuja ja sen semmoista. Jostain syystä nekin ovat olleet tuolla kaapissa ties kuinka kauan, eikä minulla ole enää lemmikkejäkään ollut vuosiin. Urho oli viimeisin, josta jouduin luopumaan 2021. Kun siivotessa käsiini osuivat Speden ja Uunon rokotuskortit, kyyneleet vain purskahtivat silmistäni ulos kuin olisi avannut padon. Nämä ovat niitä todella vaikeita roskia siivota, mutta onhan se tehtävä.

Laitoin rokotuskortit eteisessä olevaan kassiin, johon olen kerännyt paperikeräykseen menevät asiat. Rokotuskortit ovat edelleen kassissa ja kassi eteisessä. Kun tulen kotiin, eteinen on se ensimmäinen asia johon tulen. Minua vastaanottaa kasa roskaa jo siinä kohtaa. En haluaisi tulla kotiin. Feng shui on heti jo piloilla vaikka on kaunis vesiaiheinen taulukin seinällä. Kunpa saisin energiaa ja tahtoa siivota tämänkin sotkun. Kuvassa näkyy todella paljon tänne kuulumatonta tavaraa, jotka ovat jo menossa roskikseen. Pitää ajaa auto tuohon rapun eteen, ettei tarvitse parkkipaikalle asti kantaa romuja käsissä. Noh, siinähän se ratkaisu sitten tulikin!

Eteisessä roskaa ja kaikki sikin sokin
Eteisessä vielä pois vietävää roskaa ja kaikki sikin sokin.

Muistot, niitä hankalia roskia siivottavaksi

Olen tullut siihen tulokseen, että ihan kaikkea ei tarvitse säästää. Esimerkiksi juuri nuo rokotuskortit. Minulla on kissoista niin paljon muita muistoja, kuten valokuvia. Olen niitäkin karsinut aika rankalla kädellä. Jollei joku nyt ole sattunut huomaamaan, niin otan aika paljon kuvia (huomaa sarkasmi). Kuviakaan ei tarvitse oikeasti kaikkia säästää. Voi vaan kuvitella millainen määrä niitä mahtuu teratavuun! Eli tiedostohallinnassakin on pääasiassa roskaa. Huoh. Olen kyllä yrittänyt sieltäkin poistella kaiken ylimääräisen, mutta tiedostoja on ihan järjetön määrä. Ehdinköhän elämäni aikana niitä siivoamaan. En tiedä, mutta yritetään.

Vihaan roskakatosta! Minulle olisi paljon helpompaa kun sekajätteeseen saisi laittaa muovit ja metallitkin. Jätteiden lajittelu on yhtä helvettiä välillä, mutta voi se olla tavallaan kivaakin. Joskus on mukavaa lajitella jotakin. Tästä esimerkkinä, että lajittelin kaikki ruuvit koon mukaan omiin laatikoihin. Tällainen homma on oikeastaan meditatiivistä. Tuli heti parempi olo, kun tämän oli saanut tehtyä.

Ruuvit vielä vanhoissa laatikoissa.

Nyt kun roskat on tyhjennetty autostakin lajittelupisteisiin, niin voisi palauttaa lainassa olevat tavarat. Ne eivät suinkaan mitään roskia ole, mutta eivät ne itselle kuulu kuitenkaan. Vievät siis turhan panttina ylimääräistä tilaa asunnossani. Yritän muistaa palauttaa ne lähipäivien aikana. Ne ovat sitä mielen roskaa kuitenkin. Tavarat, jotka eivät kuulu minulle. Nyt ne mahtuvat autoon, ja voin palauttaa ne.

Näin ne roskat tulee hoidettua mielestä pois kun tekee jonkin suunnitelman. Toki, se pitää vielä toteuttaa. Pelkällä ajattelulla konkreettiset asiat eivät valitettavasti liiku paikasta toiseen. Pitää lopettaa haahuilu ja haaveilu ja tarttua toimeen. Niinhän siinä Feng Shui-opissakin neuvotaan ensimmäisenä, että ”poista roskat asunnostasi” (declutter your apartment). Tässä Riikka Pöntysen tekemä artikkeli asiasta.

Minun täytyy lajitella myös askartelutavarat. Käsityöjutut omiin paikkoihinsa ja pois näkyviltä. Minulla on yksi DIY-projekti tiedossa, joka parantaa myös olohuonetta. Ainakin toivon niin. Muitakin projekteja on tiedossa, jotka parantavat viihtyvyyttä ja ne ovat vieläpä käytännön asioita, kunhan ei tulisi mitään mutkia matkaan. Eiköhän tässä ole taas loppusyksyksi pedattu itselle ihan tarpeeksi tekemistä… tai loppuvuodeksi pikemminkin. Mutta yksi asia on varma, vien roskat pois mitä pikimmiten!

Roskaa ja vaikeita muistoja Read More »

Kammottava TODO-lista

, , , , , ,

En tiedä onko mitään järkeä tehdä pitkiä TODO-listoja, mutta minusta alkaa tuntua siltä, ettei oma listani lyhene sitten millään. Joillekin ihmisille se toimii ja toisille ei. En ole varma kumpaan ryhmään kuulun. Toisaalta on ihan mukavaa kun on kirjoitellut ylös mitä projekteja on tarkoitus tehdä ja mitkä projektit ovat kesken tai tehtynä, koska pääni vaikuttaa olevan ehtymätön ideakasa, ja asiat vaan unohtuu jollei niitä kirjaa ylös.

Saatan juurikin kuulua siihen joukkoon ihmisiä, joiden ei pitäisi missään tapauksessa katsella remontti- tai sisustusohjelmia. Aina saa jotakin kätevää päähänsä, ja sitten eikun kaikki kämpässä taas mullin mallin. Nyt vaan päätin viime jouluna, että saa riittää. Olen lähinnä miettinyt sellaisia asioita, mitenkä saisin kaiken tämän romppeen laitettua piiloon, kun en kuitenkaan halua ihan kaikesta luopua. Kaikki turha tavara saa toki lähteä, mutta hankin esimerkiksi kolme ihanaa sisustustaulua viime vuoden lopulla. Enhän minä nyt niitä pois heitä, vaan ne pitäisi laittaa seinälle. Ja arvatkaas mitä? Ne ovat nyt vihdoinkin seinällä! Rasti ruutuun siis.

En asetellut kuvaa varten mitään tavaroita pois tai paikoilleen. Näillä mennään.

Virittelin television kanssa samalle seinustalle suurehkon peilin, joka minulla ei aikaisemmin ole ollut roikkumassa seinällä, vaan se makasi aina jonkin hyllyn päällä. En ollut löytänyt sille sopivaa paikkaa, kunnes nyt hoksasin, että seinältä löytyi valmiiksi porattu reikä, johon saisi ruuvattua koukun tukevasti kiinni. Peili on kuitenkin niin painava, ettei sitä voi muovisilla taulukoukuilla ripustaa seinälle. Kylläpäs se olikin pölyinen kun oli tuossa lattialla sohvan päädyssä odotellut puolisen vuotta. Tämän eteenhän tulee sitten tekokuusi jossain vaiheessa.

TODO-listalla ikuisesti parveke?

Sain vihdoinkin pestyä parvekkeen kaiteen ja viriteltyä harjateräsritilät takaisin paikoilleen. Nyt kehtaa ottaa kuvan maissistakin, joka on kasvanut taas kymmenisen senttiä viikon takaisesta. Taas yksi projekti TODO-listalla vähemmän. Jätin tarkoituksella kaiteen alalaitoihin kiinnittämättä kissaverkot. Ne voi laittaa sitten nippusiteillä kiinni jos, ja kun kissat tulevat hoitoon. Olen myös siirtänyt puupanelit perimmäisen reunaman eteen (harjateräsverkon taakse). Siihen saa sitten vaikka ruuvata jotain kiinni. Panelit olivat aikaisemmin parvekkeella keskimmäisen reunan edessä. Jos innostusta riittää, maalaan ne valkoisiksi.

Käytin sunnuntaina parisen tuntia parvekkeen laittamiseen. Se on vielä totaalisen sekaisin, mutta sain nyt viriteltyä pavilijongin seinän niin kuin olin sen ajatellutkin. Olin jostain syystä jättänyt seinämän keskelle vekin, joka lyhensi pavilijongin seinämää noin 30 senttimetrillä. Se oli onneksi vain hakaneuloilla viritetty, niin sen sai helposti aukaistua.

Tietysti seinämä jäisi todella löysälle jollen jatkaisi runkoa jotenkin. Minullahan on rungon putkia vielä jäljellä, ja sahailin niistä sopivan pätkän päätyyn, ja sain seinämän suoristettua. Samalla se leveni sillä 30 senttimetrillä. Nyt puusohvaa voi alkaa pikkuhiljaa siirtämään paikoilleen ja se tuskin enää noin leveän seinämän edessä kastuu. Viritin seinämän eteen ristiin rastiin myös pyykkinarun ettei tuuli riepottelisi sitä niin paljon. Koko virittelyn ajan satoi vettä enkä kastunut siitäkään huolimatta. Taitaa siis olla hyvä idea tämä!

Mutta, sekaisinhan tuo parveke vielä on! Siirsin kaikki tavarat puusohvan päälle ja sen eteen, että saan viriteltyä pavilijongin seinämän paikoilleen ilman, että minun tarvitsee koko ajan siirrellä jotain tieltä pois tai kompastella kamoihin. Nyt vaan suunnittelemaan missä järjestyksessä tavaroita alkaa siirtämään paikoilleen, että kaikki loput hommat listalta saisi tehtyä jouhevasti ja satuttamatta itseään.

Ruuvit järjestykseen

Jos kämppä on sekaisin ulkoa päin, niin on tämä kämppä sekaisin laatikoiden sisältäkin. Miten helkutissa tällaisen laatikon saisi pysymään järjestyksessä?

Tehtävien listalta löytyy laatikoiden siivous
Työkaluja sikin sokin laatikossa. TODO-listalta pois a.s.a.p!

Minua on pidempään harmittanut, että ruuvit ovat sellaisissa rasioissa, mitkä eivät oikein kestä käsittelyä. Ne halkeilevat kun niistä ottaa kiinni. Käytin ruuvien säilytykseen aikoinaan hankittujen pumpulipuikkojen ostorasioita, ja niitä ei enää muovisina saa. Piti keksiä jokin muu kestävämpi ratkaisu.

Pumpulipuikkojen muovirasia ei kestä muodossaan.
Muovirasia vääntyy kun siitä nappaa kiinni. Ruuvit ovat painavia.

Tykkään pitää ruuvit järjestyksessä, koska käytän niitä projekteissani paljon. Olen ruuvailemassa milloin mitäkin, ja mikään ei ole ärsyttävämpää kuin etsiä isosta rasiasta tietyn kokoista ruuvia. Siinä menee sormet verille ja tuskin löytyy oikeaa kokoakaan. Sitä paitsi, haluan olla perillä siitä minkä kokoisia ruuveja minulta löytyy, ettei niitä sitten ostele turhan päiten lisää. Vielä ärsyttävämpää on, kun aloittaa jonkun projektin ja tarvittavia välineitä ei ole, tai niitä ei löydy. Voi olla, että silloin palaa hermo.

TODO-listalla on ruuvien uudelleen järjesteleminen

Hommasin Tavaratalo Mainiosta ruuveja varten pakasterasioita, jotka voi pinota päällekkäin ja kestävät käsittelyä. Miksi en ole aikaisemmin tätä keksinyt? Noh, varmaankin siitä syystä, että olen halunnut kierrättää muoviset laatikot, jota niistä pumpulipuikoista jäi jäljelle. Tuntui jotenkin luontevalta säilyttää niissä vaikkapa ruuveja. Mutta kun ne alkoivat nyt sitten halkeilemaan… kaikella on aikansa! Heitin äkkiä vanhat ruuvilaatikot jätteisiin, etten vaan ota niitä muualla käyttöön. Pitää vielä tehdä uusille ruuvirasioille tunnistelaput mitä missäkin on.

Ruuvit on lajiteltu laatikoihin koon perusteella. Jokaiselle ruuvin koolle on oma rasia.

Päätin samalla järjestellä työkaluja uudelleen, varsinkin tuon edellä nähdyn laatikon sisällön. Työkalut ovat tällä hetkellä sijoiteltuina vähän sinne sun tänne, ja muun muassa ruuvimeisselit ovat hajautettuna ties missä säilytyspaikoissa. Olisi hyvä jos ne saisi samaan paikkaan. Tietysti sotkua tulee taas, mutta niiden paikka on sitten jotenkin loogisempi. Asialla ei kuitenkaan ole tulipalokiire.

Olohuoneessa oleva peltinen lipasto ja TV:n alla oleva kaappi näyttävät nimittäin työkalujen säilytyspaikoilta. Eikös niitä peltikaappeja juurikin ole jossain korjaamoilla? Noh, oma hieman sirompi yhdistelmä on olohuoneessa, niin laitan työkaluni sitten siihen lipastoon. Pitää kyllä keksiä mihinkä lipastossa olevat tavarat laitan. Varmaankin siihen tyhjennettyyn laatikkoon mistä otin työkalujakin pois.

Yksi juttu TODO-listalta olisi pitänyt tehdä jo keväällä lumien sulettua, koska olen siitepölyallergikko. Olen hommannut SINI-tuotteen suodatinkangasta tuuletusikkunaan. Aion viritellä kankaat vielä ainakin makuuhuoneen ikkunaan, koska se on aina auki kesällä, ja keittiön ikkunaan, joka on samalla puolella taloa kuin makuuhuoneen ikkuna. Tämä siksi, koska kyseisellä puolella taloa kulkee suht lähellä junarata. Lisäksi olisi kiva pitää ikkunoita auki jo keväällä kun kelit lämpenevät. En voi pitää ikkunoita auki allergioideni takia. Tämä projekti siis listalta heti pois.

Tuuletusikkunan väliin tulee suodatinkangas

Laitanpa tähän osan TODO-listaa mitä on tarkoitus tehdä tässä niin nopsaan kuin mahdollista. Pitää kuitenkin antaa itselle jonkin verran armoa, eli lista on realistinen. Tulevana viikonloppuna on sukulaisten tapaaminen sekä Amazing Race paikallisen lempparibaarin järjestämänä. Olin siinä osallisena yhdellä rastilla viime kesänä, ja se oli todella kivaa. Isälläni on syntymäpäivä samana päivänä ja kakku hänelle plus vieraille on tulossa. Olen myös lupautunut kokkaamaan vieraille keiton.

Amazin Race Bar Kengurun järkkäämänä 2023, Lättälässä.

TODO-lista heinäkuulle

  • Tuuletusikkunoiden pesu ja suodatinkankaat (työhuone, keittiö, makkari)
  • Sahaa kelottunut kepakko lyhyemmäksi, että se mahtuu telkkarin yläpuolelle
  • Palju alakertaan (kyllä – tämä on päätetty)
  • Pese parvekkeen ikkunat
  • Puusohva kaiteen eteen, tuoli takaosaan. Tee istuinalue tuolin kanssa että voi olla illalla partsilla istuksimassa
  • Viritä parvekkeelle valot

Eiköhän tässä ollut näitä sepityksiä taas ihan tarpeeksi. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, vai miten se sanotaankaan. Nyt kun on suunniteltu hyvin niin seuraavaksi tehdään. Listaa lyhyemmäksi kesän loppuun mennessä ja oikein kunnolla!

Ei tässä muuta tällä kertaa kun hyvää viikon alkua ja erittäin nautinnollista kesän jatkumoa. Minunkin toimintaani voi kannattaa vaikkapa hankkimalla itselle suloinen norppa-aiheinen T-paita. Voit laittaa vaikkapa viestiä niin voidaan sopia kaupat. Minulla on vino pino kivan värisiä T-paitoja varastossa, joista paitoja voi valmistaa, mutta niitä on todella hankala tehdä valmiiksi tuotteiksi. Eli, jos haluat vaikkapa oranssin paidan, niin aika suurella todennäköisyydellä se onnistuu. Ota vaan rohkeasti yhteyttä jos haluat ihanan norppapaidan

Myyn toiminimellä T-paitoja! Katso myös T-MAFIA -verkkokauppa.
  

Kammottava TODO-lista Read More »

Scroll to Top