Ihanat pionit 2022

Melkein unohdin tältä kesältä esitellä pionit, joita kasvaa vanhempieni pihalla sekä ihan tässä omalla pihalla. Ne ovat tosin jo kukkineet aikoja sitten. Ei se mitään, ne ovat niin henkeä salpaavan kauniita kukkia, että niitä voi ihastella ihan mihin aikaan vuodesta tahansa!

Äidin pionit

Äidillä on kaksi eri pionia pihallaan. Toinen on Sarah Bernhardt ja toisen nimeä en tiedä. Pitää ottaa selvää. Valokuvaan niitä kuitenkin miltein joka vuosi, niin ihan senkin takia. Saa sitten ilmoitettua tarkalleen mikä lajike se on. Asiat voivat näet kiinnostaa joitain lukijoita. (Galleria)

Vasemmalla puolella on viimeisimmäksi hankittu pioni, jonka nimeä ei tiedetä. Oikealla on Sarah Bernhardt, joka kasvoi tontilla talon ostamisvaiheessa. Eli se saattaa olla jopa 30 vuotta vanha. (Kuvat artikkelista Äidin pihan kukat, 2020)

Sarah Bernhardt-pioni 2022

Pioni Sarah Bernhardt, 2022
Kuva: https://minnagphotos.fi/pionit-paeonias/

Tämä tekee uskomattoman ihanat suuret kukat, jotka tuoksuvat aivan tolkuttoman ihanalta! Se on ehdoton suosikkini. Yleensä Sarah Bernhardt kukkii siinä juhannuksen tienoilla. Harvoin kukat ovat enää hyviä heinäkuussa. Niinkin on tosin käynyt. Poimin toisinaan heinäkuun ensimmäisinä päivinä tädilleni näistä kimpun syntymäpäivälahjaksi. Silloin saattaa vielä löytyä muutama suht hyvässä kunnossa oleva kukka.

Kukat menevät hurjaan kuntoon siitäkin, jos sataa paljon. Ne imevät vettä niin paljon sisäänsä, että lopulta ne kaatuvat varsineen päivineen maahan. Itse aina totean, että ne on pyörtyneet. Ainakin siltä se näyttää. Olen nähnyt joitain virityksiä mitä ihmiset ovat tehneet. Jotkut laittavat näiden ylle jopa sateenvarjon tai aurinkovarjon, että säästyisivät rankimmilta sateilta. Noh, miksipä ei, jos se kerran pidentää niiden kukinta-aikaa!

Oman pihan pioni

Meidän pihalle on istutettu tällainen anilliininpunainen pioni. Sen laittoi kukkapenkkiin edellinen naapurini ja se todella kasvaa ja kasvaa ja kasvaa… joka vuosi siitä tulee aina suurempi! Tämä on myös todella kaunis. Se on istutettu miltei ikkunani alle. Näen sen keittiön ja työhuoneen ikkunasta. Lajiketta en tiedä. Nämä ovat kännykällä otettuja kuvia tällä kertaa.

Suuri anilliininpunainen pioni
Kukinto on paljon suurempi kuin tennispallo.
Suuri anilliininpunainen pioni aidan vieressä
Kimalaiset pitävät pioneista.
Pionit
Aita tukee pioneita

Kunpa tietäisi mitä lajikkeita nämä ovat. Jos joku tietää niin pistäpäs minulle kommenttia asiasta niin saan täydennettyä kuvien ”dataa”.

Jos asut Imatran alueella ja sinulla on upeita puutarhakasveja tontillasi, pyydä minut kuvaamaan niitä! Saatat saada itsellesi mukavia ja kauniita kuvia kasvateistasi. Tässä on linkki galleriaani, johon olen koonnut puutarhaan liittyviä kuvia. Ei tällä kertaa muuta kuin hyvää viikon alkua!

Lue artikkeli / kommentoi

Parvekepuutarha tilannekatsaus 22.7.2022

Parveke näyttää sellaiselta tällä hetkellä kuin siellä kasvaisi jotain! Pitää taas kohta tehdä virityksiä, että esimerkiksi tomaatit mahtuvat kasvamaan. Yksi Money Maker-tomaatti on kasvanut erityisen paljon.

Parvekepuutarhaa ikkunan läpi katsottuna
Ikkunan läpi otettu kuva… pahoittelut.

Money Makerin latva on melkein jo parvekkeen katossa. Olen harkinnut latvan taittamista, tai sen ohjaamista sivulle päin. Yksi vaihtoehdoista olisi, että ottaisin jalustan virkaa toimittavista leca-harkoista ylimmät pois. Saattaahan tomaatit silti kasvaa vielä korkeutta, mutta kyllähän se helpottaisi tomaattien poimimista sitten kun niitä alkaa kasvamaan. Oletan, että niitä alkaa kasvamaan… varma asiasta ei voi olla!

Money Maker tomaatti on hyvä parvekekasvi

No, onhan siellä muutama raakile näkyvillä!

Money Maker tomaatin raakile

Avomaankurkku on täynnä kukkia. Tänä vuonna parveke vaikuttaisi olevat oikein hyvä kasvupaikka niille. Nämä taitavat tosin olla hedekukkia? Niihin ei kasva kurkkua. Pitää ottaa selvää miksi niitä tulee niin paljon. Vaikuttaako siihen kasvualusta, kastelu, lämpötila vai mikä. Paljon löytyy ohjeistusta, mutta missään ei ole täsmällistä ohjetta mihinkään. ”Kurkku tarvitsee paljon vettä”… mitä on ”paljon”? Onko se kolme litraa päivässä, vai litran päivässä? Osa kurkuista on myös itsepölyttyviä. Miksi siemenpussissa ei lue tätä tietoa?

Kurkut tosin vaikuttavat jotenkin hirvittävän nuutuneilta silloin, kun niihin paistaa aurinko. Parveke on todella kuuma. Kuva on otettu noin kello 12. Tällä hetkellä kello on noin 14, ja aurinko alkaa ”kääntyä” parvekkeelta pois päin. Lehdet ovat terhakoituneet, kun osa lehdistä on jo varjossa.

On siellä näkyvillä pieniä alkujakin! Hyötykasviyhdistyksen sivuilta löytyi jotain tietoa kurkuista… Kääk! Pitikö tästäkin asiasta tulla jotain rakettitiedettä. Kun olisi se oma piha ja perunamaa. Kaikki olisi paljon helpompaa kuin yrittää säätää asioita parvekkeella ruukuissa joka vuosi!

Kurkkujen telinettä täytyy vielä jotenkin tuunata. Kävin katsomassa pihalta, miltä parveke näyttää muiden silmissä. Kurkkujen puinen tukipylväs näytti aivan joltain hautaristiltä! Että, kyllä sille on jotain tehtävä! Todennäköisesti otan siitä alas poikkipalkin, missä tällä hetkellä roikkuu pari lyhtyä. Ne eivät nyt ehkä ole ihan niin välttämättömiä.

Uusi parvekevideo tomaateista

Tein joutessani yhden tomaattien varkaiden poistoon liittyvän lyhyen esittelyvideon. Pitää saada tiedostoja pois kuljeksimasta tietokoneelta. Video on lyhyt ja ytimekäs. Käyhän katsomassa tai katso se tästä 🙂 (Linkki videoon: https://youtu.be/_dQXUeVD2pU)

Ei tässä tällä kertaa muuta. Pitää aloittaa kämpän siivous jos tässä jotenkin vaikka tarkenisi tehdä moista.

Lue artikkeli / kommentoi

Sähköpotkulautailemassa

Tulin jokin vuosi sitten hankkineeksi käytettynä tällaisen menopelin kun sähköpotkulauta. Tämä on siis ehkä kivoin laite ikinä! Olen niin tyytyväinen hankintaan, että ei paljon tule kesällä autolla lähialueilla enää ajeltuakaan. Tällä pääsee kätevästi kauppaan ja tuttavia moikkailemaan.

Tämä vekotin on miltei pelastanut elämäni. Olisin muutoin vain kotona. Sain pari vuotta sitten sairaalareissun yhteydessä sellaisen lääkityksen, että fillarilla ajamisesta tuli todella työlästä, eikä käveleminenkään tunnu joka kerta niin kivalta. Ongelmana tahtoo olla jaksaminen, että ei vaan pysty ja kykene. Sähköpotkulauta pelastaa puolet vuodesta!

Sähköpotkulauta on kesän menopeli numero yksi
Kesän menopeli, sähköpotkulauta. Oma menopeli vastaa Kontio Kruiser -merkkistä sähköpotkulautaa.

Oma vekotin on sellaista mallia, että sen päällä istutaan. Eli se on niin sanottu kruiseri. Tämä malli ei tunnu niin turvattomalta kuin ne sellaiset seisottavat kapeatankoiset mallit. Niillä mennään kuulemma todella herkästi nurin. Yksi jos toinenkin tuttu on käynyt tikkauttamassa naamansa sairaalassa kaaduttuaan sellaisella seisottava-mallisella sähköpotkulaudalla. Sitä kai kutsutaan skuutiksi.

Meillä liikenne ja maisemat ovat hieman erilaisempia kuin mitä esimerkiksi Helsingissä on… ei ole liikennettä eikä ruuhkaa kevyenliikenteen väylillä, eikä sen koommin autoteilläkään. Tässä on kuva kotoani muutaman sadan metrin päässä kulkevasta pyörätiestä, jossa kulkee tiettyinä kellonaikoina porukkaa töihin tehtaille. Vietin tälläkin tiepätkällä aikaa tovin, kun välillä pysähtelin ottamaan kuvia, ja myös videota, eikä ketään tullut vastaan. Ei edes koirantaluttajia. Itse kävelin kuitenkin Foxyn kanssa tästä usein.

Täällä Vuoksenniskalla on erityisesti todella paljon sellaisia kulkureittejä, missä luonto on lähellä. Kuvasta kun katsoo oikealle yläviistoon, metsässä kulkee valaistu pururata, jonka varrella on myös frisbeegolf-rata. En ole käynyt heittämässä sillä radalla vielä kertaakaan. Pitää kokeilla joku kerta, jos vaikka pystyisikin kävelemään edes puolet radasta.

Olen juuri parasta aikaa tekemässä viritystä, että saisin kuvattua sähköpotkulautailua vähän enemmän, ja helpommin. Tein myös videopätkän YouTubeen, kun ajelen laudalla. Videoita on todella vaikea kuvata, jos toinen käsi pitää olla kameralla. Se on jopa turvallisuuskysymys. Siispä, jokin teline pitää kehitellä. Sähköpotkulautaa ajaessa kaasukahva on oikean käden puolella, ja vasemmalla puolella on käsijarru. On erittäin tärkeää, että vasenta kättä voi käyttää välittömästi jarruttamisessa.

Hankin yhden kännykkätelineen, ja se osottautui vääränlaiseksi, enkä saanut sitä mitenkään tankoon kiinni. Menee kait DIY-hommiksi. Ihan kästittämätöntä ettei näinkin suosittuihin värkkeihin löydy sopivia valmiita osia! Tai sitten löytyy ja ne maksavat maltaita. Yritän ensiki tehdä itse sähköpotkulautaan telineen, ja katsotaan vasta sitten josko jostain löytyisi valmiina sellainen. Tässä kuitenkin nyt YouTubeen laittamani sähköpotkulauta-video.

Lue artikkeli / kommentoi

Orkidea kukkii Speden muistoksi

Sain pari vuotta sitten tädiltäni lahjaksi orkidean, joka yllätyksekseni kukkii tänä vuonna ensimmäistä kertaa sitten sen alkuperäisen kukinnan jälkeen! Olen todella täpinöissäni tästä asiasta, koska tiedän, etteivät ne ole niitä helpoimpia huonekasveja.

Tänään olisi myös ollut edesmenneen kissani, Speden, syntymäpäivä. Haluan muistella hänen kunniakseen jotain kauniita asioita. Orkideat ovat toimittaneet kauniiden asioiden virkaa monenakin vuonna, monenkin asian kohdalla. Spede kuoli 19.6.2017 ja kummitätini seuraavana päivänä. Sain muistoksi kummitädin orkidean. Valitettavasti en saanut pidettyä sitä hengissä. Mutta nyt päätin kerta kaikkiaan, että tämän aion pitää hengissä vaikka maksaisi mitä!

Kaksi kukkavartta orkideassa

Olen siis saanut tämän syyskuussa 2020 syntymäpäivälahjaksi. Kukat kestivät tässä noin kolme kuukautta ja sitten lakastuivat varsineen. Leikkasin kukkavarret pois. Viime kesä 2021, oli todella lämmin, ja vein orkidean hieman myöhempään ulos parvekkeelle, ettei se läkähtyisi. Luulin myöhemmin, että siihen oli tullut kukkavanoja, mutta ne olivatkin juuria. En oikein osaa hahmottaa näitä kasveja vielä, kun minulla ei ole niistä kovinkaan paljon kokemusta. Aluksihan orkideassa oli kaksi kukkavartta ja nyt niitä kasvoi vain yksi.

Orkidea 10.10.2022
Orkidea 10.10.2020
Orkidea 10.10.2022

Olen kiinnittänyt erittäin paljon huomiota tänä vuonna kasteluun ja olen myös lannoittanut sitä, hyvin vähän tosin. Ilmeisesti silläkin on ollut vaikutusta kukkimisen suhteen. En ole hankkinut mitään sen erikoisempaa orkidealannoitetta, vaan käyttänyt GreenCaren kesäkukkalannoitetta, sitä niin sanottua ”pinkkiä jauhetta”.

Kukkavana oli todella lyhyt ja miltei mitättömän näköinen pitkänkin aikaa. Olin miltei varma, että tästä ei mitään tule. Kukkavanaa ei pystynyt mitenkään ohjata kasvamaan johonkin tiettyyn suuntaan, vaan sen piti kasvaa just sinne mihkä halusi. Se ei ollut mitenkään kontrolloitavissa, kuten olin kuvitellut. Tulihan se minullekin jotensakin pysyyn sojottavana. Jospa niillä on siellä kasvatuspaikoissa jotain apuvälineitä käytössä asian suhteen. Kukkakeppi ei auttanut.

5.7. avautui ensimmäinen nuppu. Kukkavarsi on niin väkkärä, että siitä oli hankala ottaa minkäänlaista kuvaa. Toivottavasti muistan kuvata sen vielä järkkärillä, ennen kuin se tiputtaa kukat pois.

8.7 siinä oli jo pari nuppua auki.

13.7. nuppuja on avautunut peräti kolme.

Kukat ovat jotenkin suurempia kuin mitä ne ovat aikaisemmin olleet, tai ainakin se tuntuu siltä. Nyt muuten muistankin… tästä edellisestä kuvasta näkee toisen kukkavanan, jonka katkaisin vahingossa kun yritin saada sitä nousemaan kukkakeppiä vasten. Senhän takia siinä on vain yksi kukkavana! Kaikkea ei voi muistaa, mutta onneksi on sellainen tapa, että ottaa valokuvia vähän joka päivä ja eri tilanteista.

No niin, sillä tavalla asiat alkavat selvitä kun niitä kuvin muistelee! Ei minulla ole tämän orkidean kohdalla kuitenkaan mitään sen kummosempaa ohjeistusta antaa, kun en itsekään ole perillä mitä tämän kanssa loppupeleissä pitäisi tehdä. Toivotan vain onnea ja menestystä kaikille omien kukkasten kanssa. Malttia tässä kyllä tarvitaan. Ja sen verran mitä olen huomannut, niin nämä eivät ole omalla hoidolla kukkineet heti seuraavana vuonna, kun olen lahjaksi saanut. Jostain syystä kukkiminen skippaa sen seuraavan vuoden. Voihan se olla, että kasvilla menee niin pitkä tovi totuttautua uuteen kasvupaikkaansa, mikä kuulostaisi kylläkin aika realistiselta, tarkemmin kun ajattelee. Joka tapauksessa tämä orkidea kukkii nyt, ja olen siitä iki onnellinen!

Jotain lisätietoa tämän kasvatuksesta vielä, niin olen laittanut orkideani kasvamaan eteläisen ikkunan viereen. Ikkunan edessä on valoverho, ettei kaikki äärellä olevat kasvit ihan kärventyisi. Yritin myös kukittaa tätä silloin aikoinaan uudelleen, mutta epäonnistuin siinä. On olemassa jokin ohje, että kun orkidea on tiputtanut kaikki kukkivat kukat pois, sen voi pätkäistä ja se kasvattaa uuden kukkavanan siihen kohtaan. Jos haluat lukea lisää orkideoista, niin tässä on linkki mistä pääsee Suomen orkideayhdistyksen sivuille.

Tässä vielä muistoksi pari kuvaa Spedestä. Hyvää syntymäpäivää rakas karvapallo sinne hiirilaitumille johonkin. Spede oli elämäni kissa. Niin lupsakka ja omapäinen kuin kissa voi vaan olla. Ikävä on edelleen, ja kaipuu säilyy varmasti aina. Tämä kuva on otettu 2016 Speden viimeisenä syntymäpäivänä. Vuosi tästä, ja hän oli poissa

Spede 2001-2017

Kävin läpi kuvien tallennepaikkaa ja tajusin yht’äkkiä, etten ole käyttänyt näitä kuvia oikein missään. Facebookiin olen laittanut aikajanakuviksi paljonkin, mutta niitä ei löydy täältä blogistani oikein mistään. Taidankin aloittaa niiden laittamisen tänne näkyville aina silloin tällöin, kun ovathan nämä kissat ja Foxy olleet niin älyttömän ihania ja kauniita lemmikkejäkin. Aikaa on kulunut jo sen verran, että pystyn itsekin kertomaan asioista ilman suurempia vuodatuksia. Seuraavan kuvan olen laittanut myös Instaaan. Saan näiden lemmikkikuvien katselusta todella hyvän mielen. Toivottavasti sinäkin saat!

Lue artikkeli / kommentoi

Sadepäivän seisaus

Sadepäiviä on mielestäni osunut tänä kesänä ihan kiitettävästi kohdalle, ja niin on käynyt myös tänään. Siispä, hyvin joutaa seisauttaa kaikki projektit ja istumaan masinan äärelle kirjoittelemaan blogia!

Ursan sadekarttaa
Kuva/screen shot 9.7.2022 kello 14:40: Ursa / Myrskyjaoston tutkaselain

Tuo edellisen kuvan sadetutka on muuten aika pätevä sivu, jos noin niin kun haluaa tietää suht tarkalleen milloinka sataa vettä. Tutka päivittyy viiden minuutin välein. Siihen saa animaation pyörimään tunnin ajalta, josta pystyy suurimmalti osin päättelemään mitenkä sadepilvet kulkevat. Myös salamat saa näkyviin.

Nyt kun aurinko ei paista silmään, voi hyvinkin ottaa päiväkuvia parvekkeelta. Kävin nappasemassa muutaman foton kännykällä parvekepuutarhasta. Aloitetaan tomaateista. Voin melkeinpä sanoa tässä vaiheessa, että ne rehottavat.

Kuva 9.7.2022

En muista tarkalleen, olenko edes kertonut mitä lajikkeita näissä kasvaa. Takakulmassa on kirsikkatomaatti, keskellä on kolme ämpäriä Money Maker-tomaattia ja laitimmainen on pihvitomaatti. Kuvassa näkyy taka-alalla myös paprikat ja chili, sekä edessä vasemmalla on kesäkurpitsa, joka pitää todennäköisesti siirtää toiseen kohtaan. Katsellaan… nämä ottivat kunnollisen kasvupyrähdyksen heinäkuun alussa, kun meillä oli lämmin viikko menossa.

Kuva: Ilmatieteenlaitoksen sää-apista puhelimesta.

Kun lämmintä on +28C, ei oikein jaksa parvekkeella puuhastella mitään. Siellä on niin kuuma, että projektit on jäässä, jos asiaa voi tällä tavalla ilmaista. Kävin eilen siistimässä parveketta, ja lajittelin mullat astioihin ja pinosin paljun vesiaiheen liuskekivet paljun päälle. Sitten vain pumpun letku tuonne väliin ja vettä täyteen. En aio tehdä tästä mitään spektaakkelimaista viritelmää, vaan yksinkertaisen ja rauhallisen näköisen vesiaiheen.

Avomaankurkku alkaa myös olla sen kokoinen, että se ei oikein tahdo kestää kehikon sisällä. Aikomuksena on tehdä sille lisätukia, missä se saa kasvaa niin pitkälle kuin haluaa. Kuvassa oleva keppi liittyy asiaan. Pitää miettiä tarkemmin mitenkä tukinaruja aikoo tuonne ripustaa. Yhdessä tomaattienkasvatusohjeessakin oli, että tomaateista ei kannata poistaa lehtiä, ettei niihin pääse tauteja siitä ”haavakohdasta”. Olkoot lehdet siis paikoillaan. Samasta syystä tomaattia ei kannata latvoa.

Avomaankurkun juurella kasvaa ruohosipuli ja persilija, jotka kärsivät hieman kurkuille viritetystä suojahupusta. Pitää upottaa ne tuonne multaan ilman ruukkuja ja heittää siemeniä sinne lisää. Persilija ja ruohosipuli sopivat kurkun kanssa samaan ruukkuun. Ne ovat niin sanotusti hyviä kumppaneita.

Yksi kotkansiipisaniainen ei oikein viihdy astiassaan. En tiedä kärsiikö se kuivuudesta vai menikö sen istuttamisessa jotain pieleen. Muut voivat ihan hyvin, jopa purkkeihin laitetut saniaiset. Laitoin saniaiset tarkoituksella parvekekaiteen reunan viereen, että sade kastelisi niitä. Ne kun pitävät vedestä. Tomaatit olen suojannut harsolla, etteivät ne kastu liikaa.

Olipas hyvä, että menin katsomaan mitä parvekerehuille kuuluu… huomasin sitten sellaisia pieniä ”rakeita” kasvien lehdillä, ja nimenomaan köynnöskasvin vierellä. Silloin pitää hakea pinsetit ja ottaa silmä käteen ja tutkia! Nimittäin, se on varma merkki toukasta. Rakeet olivat vielä hyvinkin pieniä, niin isoa toukkaa ei tarvitse vielä etsiä.

Toukan kakkaa sadepisaroiden seassa
Toukan kakkaa lehdellä.

Olen säästänyt akvaarioharrastuksestani joitain välineitä, joista uskoin olevan hyötyä. Niin myös näistä pinseteistä. Näillä voi noukkia suuremmatkin toukat ja ötökät ilman kirkumista ja pudottaa ne vain nätisti parvekkeen laidan yli paremmille viheriöille.

Sitten vain tutkailemaan lehtiä, joiden läheisyydestä toukankakkaa löytyi… voilá! Nyt on vielä niin pieni ettei saa mitään selvää mikä tämä mahtaisi olla, mutta en aio jäädä odottelemaan. Todennäköisesti niitä on vielä lisää. Edelliset kakat vain pois ja sitten tutkailemaan löytyykö vielä lisää – toivottavasti ei.

Parvekkeeltani löytyi eräskin vuosi gammayökkösen toukkia, jotka olivat syödä pelargoniani kokonaan. Onneksi huomasin ne ajoissa, ja sain heitettyä ne laidan yli pihalle. Niiden toukat syövät ihan kauhealla tahdilla kaiken! Ne söivät eräs vuosi parvekkeelle laittamastani kukkapenkistä kaikkien akileijojen lehdet. Vuonna 2020 löysin niitä paprikoistani (artikkeli: Parveke kesällä 2020). Nyt pitää olla tarkkana tänäkin vuonna, koska niitä on ollut melkein joka vuosi jossakin kohtaa. Viime vuonna niitä ei tainnut olla, mutta ei minulla ollut syätäviä kasvejakaan!

Sade taukoaa aina välillä. Mietin kaupassa käyntiä, mutta kun katsoo sadetutkaa, niin pitää vielä tehdä tarkempia strategiasuunnitelmia. Eihän tuo mitään haittaa, jos kesällä vähän kastuu, mutta ei se kivaa kuitenkaan ole.

Ainiin, daalia on avannut ensimmäisen nuppunsa jo 3.7. Sain eilen istutetuksi sen kolmannenkin, joka oli ollut tähän asti taimiruukussa. Siinäkin oli nuppuja ja se oli jotenkin todella hontelo. En tiedä selviääkö se enää, mutta kokeillaan. Nyt on hyvä, jos olisi muutama hieman viileämpi päivä.

Istutin myös suikeroalpia amppeliin. Saas nähdä millainen siitä tulee. Paljon on vielä tekemättä, varsinkin se paljuprojekti pitäisi saada tehtyä loppuun. Kun se on tehty, vien ylimääräiset kivet pois parvekkeelta mitä en saa sinne muutoin laitettua. Salaattia pitäisi laittaa kasvamaan, samoin yrttejä. Yksi köynnös kiipeää chilin juurelta ihan mihin sattuu… se pitäisi ottaa siitä pois ja laittaa toiseen paikkaan kasvamaan. Noh, sadepäivät on sitä varten ja hyvä, että niitäkin on!

Ja jos ei ole muuta tekemistä niin aina voi katsella mitä kalasääksille kuuluu. Poikaset ovatkin jo varttuneet isoiksi. Minulla ei ole käsitystä milloinka ne lähtevät pesästä, mutta ei siihen varmaan kovinkaan kauan enää mene. Ne ovat melkein jo emojen kokoisia.

Sääksen poikaset ovat ympäri pesää poutakelillä. (Videokuvaa)

Ja kun sade yllättää, poikaset menevät edelleenkin emon siipien suojaan. Tätä on jotenkin ihanaa katsella

Sade yllätti kalasääkset

Ei tässä tällä kertaa muuta kuin hyvää sadepäivän jatkoa! Ainakin meillä täällä Imatralla on sadetta mutta välillä myös poutaa. Seuraavaksi pitää varmaankin tehdä päivityksiä huonekasveihin liittyen, ja onhan tuo hydro-projektikin jo edistynyt. Nyt parveke kuntoon niin pääsen sinne kirjoittelemaan. Hyvää viikonlopun jatketta!

Lue artikkeli / kommentoi