Talon isäntä osti tämän ”plantaasin” alkuvuonna 2007 talvella, ja lumien sulettua, esiin kaivautui pihalta ties mitä… myös vino pino luumunkiviä. Edellisenä syksynä oli ilmeisesti ollut erittäin hyvä luumuvuosi! Haravoin suurimman osan kivistä kompostiin, mutta eihän niitä pystynyt niin tarkkaan sieltä nurmikon seasta imuroimaan, joten muutama vuosi eteen päin, ja luumuntaimia oli joka paikassa, kymmeniä!
Laitoin ilmoituksen Facebookin ryhmään luumuntaimista, ja sieltä tulikin halukkaita ottajia. Olin laittanut viestiä myös viime vuonna, mutta ilmoituksia ei tullut kuin pari. Kaikki halukkaat tulivat kaivamaan itse luumut maasta, ja minulta säästyi siltä osin selkä 🙂 Kiittelivät vielä kovasti, vaikka kiitos oli täysin minun puolellani. Mutta, vielä on taimia jäljellä, ja nämä saavat kyytiä tulevalla viikolla ennen kuin ehtivät lehtiä tehdä.
Puukuurin vierusta oli täynnä luumupuun alkuja, ja ihanat ihmiset kävivät kaivamassa siitäkin kaikki ylös! Siis, en ollut uskoa silmiäni kun näin sen alueen siitä… todella mahtavaa! Olin aiemmin vapun tienoilla saanut tuttavaltani karhunvatukan taimia, jotka saivat sitten kuurin seinustalta paikan.
Aidan ja puukuurin väliin (oikealle) on tulossa portti, josta pääsee kulkemaan tarvittaessa ruohonleikkurilla ja kottikärryllä. Vasemmalle laidalle puukuurin seinustaan asti tulee nurmikko – helpottaa sitten nurmikon ajamista tuolta alueelta. Siitä pitää vielä kuitenkin kaivaa vanhaa kukkapenkkiä pois. Kaivoin kuurin kulmauksesta kottikärryllisen ruohotuppoja, ja kuvassa näkyvät puulastut ovat peräisin isosta puukannosta, joka oli tuossa jo kun isäntä muutti taloon. Nyt senkin ”siirto” helpottui, kun se hajosi pieniksi silpuksi kun kiinni otti. Muurahaiset olivat olleet asialla useampana vuonna, ilmeisesti. Otin puusilpusta katteen vatukoille.
