Helisevänjoki Rautjärvellä

, , , , ,

Tuttavani tuntevat minut puheliaana mimminä, mutta on joitan hetkiä, jolloin menen aivan sanattomaksi… tässä postauksessa kerron niistä asioista!

Kuivahkon sienestysreissun päätteeksi pääsin tuttavani, Riston, opastuksella tutustumaan Rautjärven seutuun, ja varmasti iso osa nähtävyyksistä jäi vielä katsomatta. Edellinen postaus päättyi Helisevänjoen rannalla olleeseen venekuvaan, ja tässä siihen hieman jatkoa.

Helisevänjoessa oli kuulemma vesi tänä vuonna erittäin korkealla. Kävimme myös joen ”lähteillä”, mutta se oli kasvanut hieman umpeen. Tässä kuitenkin eräältä sillalta otettu kuva yläjuoksuun päin.

Sillan toisella puolella olikin koski…

Tässä oppaani, Risto, seisoo kosken reunalla olevan betonilaatan päällä.

Tässä kyseinen silta, josta kuvia on otettu. Olen kuvaushetkellä betonilaatan päällä, jolla Risto seisoi edellisessä kuvassa.

Pakko oli vähän leikkiä kamerallakin kun oli niin otollinen tilaisuus… olisin leikkinyt enemmänkin, mutta ”yllättäen” jalusta jäi kotiin!
Kuvausvinkki: laita aukko (AV) mahdollisimman pieneksi, ja pidennä valotusaikaa (TV). Tämän kuvan Exif: ISO 100, f/20, 1/2sec. Muu ympärystä pysyy tarkkana, ja vesi menee ”soljuvaksi”. Suositellaan jalustan käyttöä!

Tässä koskesta YouTube-video!
[tube]c26xaiOb1pE[/tube]

Ihastelin jo edellisessä kuvauspaikassa kaikenmaailman korentoja, ja sen innoittamana Risto vei minut joen toiseen kohtaan. Saavuimme johonkin rantaan, jossa oli uimalaituri…

Istuin laiturilla hetken, ja näky oli uskomaton!

Oli aivan sama mihin suuntaan katsoi, kun vedenpinta kuhisi elämää. Oli vesikirppuja ja neidonkorentoja (Calopteryx virgo) silminkantamattomiin! Näin ehkä elämäni suurimmat sudenkorennot juuri tämän joen varrella. En edes löytänyt niistä tietoa korentowikistä.

Ja kuva yläjuoksuun päin…

Ja tässä video kyseisestä paikasta. Videolla voi nähdä sudenkorentoja, ja juuri nuo kaksi suurta!

Tässä on muuten linkki Rautjärven Wikipedian sivuille:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rautjärvi

Maaseutumatkailua Rautjärvellä

,

Lähdimme (27.7.2012) sienimetsään tuttavani kanssa Rautjärvelle. Niin kuin seuraavista postauksista voi päätellä, sienisaalis oli melkoisen köyhä… onneksi oli kamera mukana!

Oppaani, Risto, on joskus taannoin asunut Rautjärvellä, ja kävellyt pitkin maita ja metsiä koiriensa kanssa, joten paikat olivat hänelle tuttuja. Hän osasi viedä minut suoraan kivoihin kuvauspaikkoihin. Pysähdyimme muunmuassa näköalapaikalle…

Tavallaan harmitti, kun näkymä oli upea, ja puita oli edessä… mutta minkäs voi. Otin kuvan siitä huolimatta.

Näköalapaikka oli varustettu puisilla istumapaikoilla, grillillä sekä tällaisella keinulla, jossa keinumista sai kokeilla ”omalla vastuulla”… tai niin parruihin liimatuissa opasteissa luki. Risto ei suostunut istumaan keinuun, joten keinumiskuvat jäivät ottamatta 😉

Näköalapaikkaa vastapäätä tien toisella puolella oli tällainen tykki…

Tien varrelta löytyi jonkin talon sammaloituneet rauniot…

Kun rauniota meni katsomaan kivuliaan nokkospusikon läpi hieman lähempää, saattoi nähdä erillaisia sammaleita ja jäkäliä… näky oli hyvin esteettinen ja nokkoset saivat anteeksi!

Seuraavaan kuvaan päätän tämän postaukseen… maaseutukierros päättyi Helisevänjokeen, josta seuraavassa jutussa enemmän kuvia!

Naapurin pihaa kurkistamassa

, , ,

Postauksen otsikosta huolimatta, sain ihan luvan kanssa käydä kurkkimassa ”oman” puutarhanaapurin pihaa eilen iltapäivällä. He olivat rakentaneet joitakin vuosia takaperin pihalleen lammikon, johon ovat istuttaneet sampia, ja on siellä kuulemma jotain muitakin kaloja joskus ollut. Kyllä siellä silmä lepäsi, ja tuli välittömästi sellainen rauhallinen olo… tällasen kun saisi itsellekin!

Lammikkossa on vettä noin 10000 litraa.

Puupömpelin sisään oli jemmattu asiankuuluvaa tekniikkaa, joka piti veden puhtaana ja virtaavana. Pömpelistä tuli pieni puro altaaseen. Talon emäntä oli poiminut jostakin ojanpientareelta altaan reunalle kasvamaan maahumalaa, joka oli lähtenyt sitten enemmänkin kasvamaan, mitä oli odottanut! Oikeanpuoleisen kuvan etualalla kasvoi melkoinen pusikko ruohosipulia. Sekin viihtyi altaan vieressä erittäin hyvin.

Kun katsoi puupömpelin vastapäiseltä puolelta, lammmikko piiloutui kasvien sekaan. Lampea ympäröi runsaskasvuiset perennat. Etualalla oikealla on viinimarjapensas.

Kun kurkkasi pusikoiden välistä, sieltä tuli esiin lammikkoa. Oli melkein sama, mistä suunnasta lammikkoa tarkkaili, se näytti aina hyvältä!

Puutarhasta löytyi myös apuri 😉

Lammikon takana oli kulkuväylä…

Puutarhasta löytyi hyötykasveja. Tässä erillaisia kurpitsoja kasvamassa.

Mukava väriläiskä omenapuun katveessa… Puutarhakeinu oli vanhaa perua toiselta naapurilta, mutta nyt saanut uuden elämän. Ihana pirteänpunainen!

Kaunis pienikukkainen kasvi veti mehiläisiä puoleensa… kasvin nimi on hieman hukassa, mutta jos se jossain vaiheessa löytyy, sen voipi sitten vaikkapa lisätä tänne 🙂

Tähän kuvaan päättyy tämä katselmus… myöhemmin sitten lisää, jostain toisesta kohteesta.

Ritarinkannukset… ihanaa!

, , ,

Joku aika takaperin kirjoittelin, että luulin ritarinkannuksien kuolleen talvella, kun ne eivät viime kesänäkään kasvaneet oikein yhtään… olen tullut siihen tulokseen että se johtui varmaan paikasta, ja jokseenkin hoidosta.

Nimittäin, tänä kesänä on satanut todella paljon vettä verrattuna viime kesään. Kaikki siirtämäni taimet kukkivat! Minulla ei ollut edes hajua minkä värisiä ne olivat ennen kukintaa. Nyt niitä on ainakin sinistä, valkoista ja sitten vaaleansinistä. Tässä niistä muutama kuva. Klikkaa kuvaa niin näet suuremman kuvan.

Delphinium x cultorum

Tätä Ritarinkannusta odotin kuin kuuta nousevaa…
Delphinium cultorum ”Giant White with Black Bee”

Ja toinen kuva tästä kaunokaisesta…

Sitten viimeisempänä, mutta ei vähäisempänä (vaikka en erityisesti tästä pitänytkään)
Vaaleansininen Ritarinkannus
Delphinium x cultorum

Ihanat Akileijat

, , , ,

Istutin 2010 akileijoja rinnakkain pieneen kukkapenkkiin, joista kaikki lajikkeet eivät kukkineet näköjään viime vuonna… tänä vuonna bongasin uuden ihanan Tower White-akileijan! Luulin sen jo kuolleen, tai sitten istuttaneeni ihan väärän rehun, koska viime vuonna osa erikoisuuksista kuitenkin kukki ihan normaalisti. Toweria ei vain näkynyt, mutta nyt näkyy. Olen ihaillut sitä päivittäin 🙂

Aquilegia vulgaris

Yritin hätäpäissäni keväällä laittaa Tower Whitea uudelleen itämään, mutta tuloksetta. Harmitti niin vietävästi, kun se vaikutti niin kauniilta. Sitten tämä kaunokainen ilmestyikin kukkapenkkiin juhannuksena ja voi sitä ilon määrää 😀

Kaikki akileijani eivät ole vielää avanneet nuppujaan, mutta otan niistä heti kuvan kun mahdollista (ja jos säät sallivat). Tässä joistakin jo kuvia:

Aquilegia hybrida ”Biedermeier” White

Aquilegia hybrida

Tässä Akileijassa oli poikkeuksellisen näköinen kukka. Muissa oli niinsanotut kannukset.

Aquilegia hybrida ”Biedermeier”

Aquilegia hybrida

Aquilegia hybrida ”Biedermeier” Light pink

Aquilegia hybrida

Aquilegia hybrida ”Biedermeier” White

Aquilegia hybrida

Aquilegia vulgaris – Crimsom Star

Scroll to Top