MinnaG.

Foxy oli aina mukana

, , , , , ,

Helteet ovat saapuneet taas! Siispä tähän aikaan yöstä (klo 0.25) on vielä parvekkeella ihan lämmintä. Kävin juuri katsomassa lämpömittarista, niin sehän näytti melkein 20C! Parvekkeella siis tarkenee 🙂

Vähän kyllä mietityttää ilmankosteus, kun se tuntuu vähän sellaiselta, että kohta sataa vettä. Noh, sekin kuuluu kesään ja ihan kivaahan se vesisade yöllä on! Luonto tykkää.

Edellisestä postauksesta jäi nivaska kuvia laittamatta tänne, ja kun nämä seuraavat kuvat on laitettu tänne ja vielä yksi setti, niin sitten ne saavat tältä osin riittäää… Foxysta nimittäin. En halua masentaa ketään muita sen koommin kuin itseäni näillä kuvilla. Ikävä on ja sen sanominen ja myöntäminen pitäisi kait riittää. Mutta, toivottavasti nämä tuovat myös sitä hyvää mieltä 🙂

Tein töitä pöydän äärellä tietokoneella – Foxy oli aina mukana, ja jaloissa 🙂
Kasasin paviljongin – Foxy oli mukana 🙂
Istuin parvekkeella – Foxy oli aina mukana 🙂
Rakentelin kaikkea hässäköitä ties mihin… tässä siis aurinkotuoli ja Foxy oli tietenkin mukana 🙂
Menin virkkaamaan parvekkeelle – Foxy oli tietysti mukana 🙂

Edellistä kuvaa kun katselen niin perskule, minullahan on tällä hetkellä jopa samat shortsit jalassa 😮 Tilanne tietysti muistuu mieleen kuin eilinen.

Foxy tuli myös syliin kun tein asioita tietokoneella – mukana siis.
Aamulla oltiin myös mukana!
Vaikka Foxy oli hieman mustis kissasta, niin silti oltiin aina lähekkäin. Kisu sai tulla syliin. Välillä molemmat olivat kainalossa – Foxy toisessa ja Uuno toisessa. Voi sitä onnellisuudentunnetta, mitä ihminen voi siinä kohtaa kokea!
Kuva otettu 19.5.2019.
Tässä ollaan vielä suhteellisen skarppina. Sitä ei pysty kuvittelemaankaan kuinka nopeasti kunto voi romahtaa tässä kohtaa siihen, kun Foxy piti viedä lekuriin. Kuukauden päästä kyseessä oli ihan eri koira 🙁

Nyt jokin ”asia” taitaa lähestyä, alkoi nimittäin tuulemaan. Ilmeisesti vesisadetta tiedossa kohta puoleen, siltä se jo hetki sitten haiskahti. Pitänee viedä ainakin läppäri sisälle ettei siihen sada kohta vettä 😀 Seuraavaan kertaan sitten siis. Itse tulen toki tänne istuskelemaan mutta ”jätän blogin sisälle”. Moikka 🙂

Foxy oli mahtava koira!

, , , , ,

Sitä pieni ihminen miettii mitenkä tästä voi oikein jatkaa – elämää, ja muitakin asioita, kun osa elämää on ”poistunut paikalta”… On ollut kerta kaikkiaan vaikeat viikot takana, vaikka naama yrittääkin aina iloiselta näyttää, kun tuolla ihmisten parissa liikuskelee. Päätin myös, että nyt on perhana käytävä lävitse kaikki muistot, kuvat ja sen semmoiset, ennen kuin niitä ei enää pysty tai viitsi käydä läpi. Asiat vaan kasaantuu ja se alkaa ahdistamaan! Päätin siis käydä läpi viimeisimpiä asioita, jotka ovat kiperimpiäkin tästä hetkestä katsottuna… Foxy – Rakas koirani

Foxy oli sylikoira

Ihan jo pienestä pitäen Foxy oli mielellään sylissä. Isäntänsä otti hänet usein syliin ja piti selällään, rapsutteli masusta. Foxy ihan selkeästi nautti siitä!

Foxy rakasti huomiota ja sen kyllä näkee!
Sylissä oli aina kivaa olla rapsuteltavana ja helliteltävänä.
Kun loikoilin sohvalla, Foxy tuli mielellään lähelle. Foxy sai olla sohvalla 🙂
Foxylla oli myös ilmeet! Näistä ilmeistä ovat saaneet nauttia muun muassa Facebook-kaverini, kun olen laittanut kuvia milloin mistäkin tilanteesta. Usein asiaan liittyy joko kissa tai jokin syötävä herkku! Tämän kuvan kohdalla taisi olla ihan jonkun sortin ketutus, kun ”piti koko ajan sitä kameraa räplätä”.
Foxylla oli myös oma paikka, missä tykkäsi oleskella. Nyt tuo tuoli vieressäni on tyhjä… olen miettinyt josko luopuisin siitä – sillä ei ole enää tarkoitusta.
Foxy rakasti peiton alla olemista…
… hän oli aamuisin usein kainalossani peiton alla!
Foxy oli todella suloinen koira! Näitä ihania ilmeitä ja hetkiä jään todella paljon kaipaamaan. Tuo kuono kun oli sylissäni, niin sitä vain rakasti niin sanoin kuvaamattoman paljon (ja taas tuli kyyneleet silmiin).
Foxy oli erittäin iloinen koira 🙂

Toivon mukaan tämä kaikki iloisuus tästä koirasta kumpusi siitä, että olin hoitanut häntä asianmukaisesti. Kun koira pitää viedä piikille, siinä käy jos jonkunmoista ajatusta läpi… onko tehnyt oikein jne. Tiedän kuitenkin, vaikka se ei aina siltä tunnu, että tein hänelle sen palveluksen, mikä pitikin tehdä! Vaikka itkua on ollut miltei joka päivä, niin silti tieto siitä, että nyt hänellä ei ole kipuja, jotenkin helpottaa minua myös. Tämä ilta tänään tässä parvekkeellani on ollut todella tunteikas… tämä on ensimmäinen kerta Foxyn poismenon jälkeen kun olen istunut täällä. Istuttiin tässä muutama päivä ennen kuin minun piti viedä Foxy piikille. Se oli semmonen ”meidän juttu” istua täällä parvekkeella. Foxy oli aina vierelläni…

22.6.2019

Rakkaani on poissa

, , ,

Nyt tuli se aika jota kaikki lemmikkien omistajat pelkäävät… minun piti myös tehdä hirvittävän vaikea päätös, ja viedä rakas koirani viimeiselle retkelle. En pysty tästä enempää edes kirjoittamaan kun tämä tapahtui vasta nyt maanantaina – pari päivää sitten. Kirjoitan varmasti jatkossa tuntemuksia kunhan siihen kykenen. Nyt annan vain ajan kulkea hetken!

Kiitos rakas koirani Foxy kaikesta ilosta ja kumppanuudesta jonka olet minulle elämäsi aikana antanut! Kevyet mullat sinne paremmille lammaslaitumille!

Imatranajoissa – sivuvaunut

, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Nämä sivuvaunut ovat aina jotenkin itteäni kiehtoneet ja niistä oli mukava räpsiä kuvia. Omalla kameralla ei ollut radalle mitään asiaa kuvailemaan, mutta onneksi porukka kulki yleisön vierestä varikolle, ja tottakai vauhti oli minimissään silloin. Lisäksi oli kiva huomata, että näissä sivuvaunuissa toinen aisapareista saattoi olla nainen 🙂

Mike Rocher & Anna Burkard
Timo Kallio & Jere Nuppola
Tässä sivuvaunun kilpailijapari Pekka Päivärinta ja Jussi Veräväinen.
Petri Virtanen & Arto Pöyhönen
Helmut Lingren & Kim Friman
Kees Endelveldt & Jeroen Remme
Tero Manninen & Joni Manninen
Estelle Leblond & Frank Claeys
Menossa radalle…
Tulossa radalta!
Philip Dombernowski & Erik Gundersen

Imatranajoissa 2019

, , , , , , , , , , ,

Sain viikonloppurannekkeen vuoden 2019 Imatranajoihin, ja pitihän se sitten käydä siellä pyörähtämässä. Perjantai meni tosin kotona ihmetellessä ja odotellessa serkkua kylään. Hänellä alkoi näet loma ja tykkää käydä osan lomistaan aina viettämässä täällä Imatran suunnalla. Hän asuu siis Järvenpäässä. Perjantaina ei ollut varsinaisia kilpailuja vielää ja päätimme lähteä ajoihin vasta lauantaina päivällä. Tietysti lauantaina tihkutti vettä koko päivän! En siis otaanut kuvia märällä kelillä. Lähdimme kisapaikalta hyvissä ajoin pois, ja missasimme ikävän tapahtuman – ehkä hyvä niin. Kisat jouduttiin keskeyttämään sveitsiläis-kuskin ajettua ulos. Kuljettaja menehtyi ulosajon seurauksena… oli surullinen uutinen, eikä seuraavan päivän kisoista ollut vielä varmuutta, siis että jatkuuko kisat vai ei. Ne kuitenkin jatkuivat ja lähdettiin sitten takaisin katsomaan kisoja pikkasen paremmassa säässä 🙂

Eiku kameran kans hillumaan mestoille!

Pitipäs muuten kissojen ja koirien kanssa etsiä Imatranajon tulokset, mutta onneksi googlettamalla löysin yhden sivun, johon kisatulokset on koottu! Pieni vinkki vaan sivuston tekijälle, että ne eivät löytyneet siis sieltä viralliselta sivulta linkitysten kautta.
IMATRANAJON TULOKSET 2019

Tämä herra voitti IRRC Superbike-luokan kilpailun.
Hän on Davey Todd. Vieressä Danny Webbin Yamaha-moottoripyörä, numero 99.
Tässä on kisapaikalle kurvailemassa Danny Webb, joka ajoi IRRC Superbike-luokan kisassa toiseksi.

En rupea mitään sen kummempaa analyysiä näistä kuvista rustaamaan, kun en varsinaisesti ole niin perillä ketä missäkin kuvassa on. Yritän kuitenkin selvittää jollakin tapaa ja koota jonkun pienen asian kustakin kuvasta, jos satun löytämään jotain tietoa, kuten henkilön nimen 😀

Tässä viritellään Felix Nässin Yamaha-pyörää…
Felix Nässi ajoi RRC Supersport-kilpailussa kakkoseksi.
Tässä Nässi kulkee kilpailupaikalle.
Tässä ajelee kilpailuradalle päin Tiia Seima.
Sattuipas morjestamaan samalla ohi kulkiessaan 😀
Tässä Tiia Seima tulee kilpailupaikalta takaisin varikolle yleisön saattamana.
Etualalla kilpailupaikalle kulkee Marko Rättö ja taka-alalla moottoripyörän numero 38 Erno Kostamo.
Tässä tulee radalta varikolle takaisin Markus Karlsson.
Minusta oli hauskaa, että kun kuljettajat tulivat radalta takaisin varikolle, he antoivat laitaan kerääntyneelle yleisölle ”käsiläpsyt” matkan varrella. Pienet lapset olivat tästä aivan haltioissaan 🙂

Kuvia tuli aikamoinen määrä tältä päivältä mutta jatketaan sitten loppujen kuvien parissa myöhemmin. Kaiken kaikkiaan sunnuntai oli hieno päivä, vaikka sain poltettua niskani auringossa… noh, omaa hölmöyttä – en tajunnut laittaa just siihen kohtaan aurinkorasvaa!

Scroll to Top