Foxy oli mahtava koira!

Sitä pieni ihminen miettii mitenkä tästä voi oikein jatkaa – elämää, ja muitakin asioita, kun osa elämää on “poistunut paikalta”… On ollut kerta kaikkiaan vaikeat viikot takana, vaikka naama yrittääkin aina iloiselta näyttää, kun tuolla ihmisten parissa liikuskelee. Päätin myös, että nyt on perhana käytävä lävitse kaikki muistot, kuvat ja sen semmoiset, ennen kuin niitä ei enää pysty tai viitsi käydä läpi. Asiat vaan kasaantuu ja se alkaa ahdistamaan! Päätin siis käydä läpi viimeisimpiä asioita, jotka ovat kiperimpiäkin tästä hetkestä katsottuna… Foxy – Rakas koirani

Foxy oli sylikoira

Ihan jo pienestä pitäen Foxy oli mielellään sylissä. Isäntänsä otti hänet usein syliin ja piti selällään, rapsutteli masusta. Foxy ihan selkeästi nautti siitä!

Foxy rakasti huomiota ja sen kyllä näkee!
Sylissä oli aina kivaa olla rapsuteltavana ja helliteltävänä.
Kun loikoilin sohvalla, Foxy tuli mielellään lähelle. Foxy sai olla sohvalla 🙂
Foxylla oli myös ilmeet! Näistä ilmeistä ovat saaneet nauttia muun muassa Facebook-kaverini, kun olen laittanut kuvia milloin mistäkin tilanteesta. Usein asiaan liittyy joko kissa tai jokin syötävä herkku! Tämän kuvan kohdalla taisi olla ihan jonkun sortin ketutus, kun “piti koko ajan sitä kameraa räplätä”.
Foxylla oli myös oma paikka, missä tykkäsi oleskella. Nyt tuo tuoli vieressäni on tyhjä… olen miettinyt josko luopuisin siitä – sillä ei ole enää tarkoitusta.
Foxy rakasti peiton alla olemista…
… hän oli aamuisin usein kainalossani peiton alla!
Foxy oli todella suloinen koira! Näitä ihania ilmeitä ja hetkiä jään todella paljon kaipaamaan. Tuo kuono kun oli sylissäni, niin sitä vain rakasti niin sanoin kuvaamattoman paljon (ja taas tuli kyyneleet silmiin).
Foxy oli erittäin iloinen koira 🙂

Toivon mukaan tämä kaikki iloisuus tästä koirasta kumpusi siitä, että olin hoitanut häntä asianmukaisesti. Kun koira pitää viedä piikille, siinä käy jos jonkunmoista ajatusta läpi… onko tehnyt oikein jne. Tiedän kuitenkin, vaikka se ei aina siltä tunnu, että tein hänelle sen palveluksen, mikä pitikin tehdä! Vaikka itkua on ollut miltei joka päivä, niin silti tieto siitä, että nyt hänellä ei ole kipuja, jotenkin helpottaa minua myös. Tämä ilta tänään tässä parvekkeellani on ollut todella tunteikas… tämä on ensimmäinen kerta Foxyn poismenon jälkeen kun olen istunut täällä. Istuttiin tässä muutama päivä ennen kuin minun piti viedä Foxy piikille. Se oli semmonen “meidän juttu” istua täällä parvekkeella. Foxy oli aina vierelläni…

22.6.2019

Foxy oli mahtava koira! Read More »