tomaatti

Huonekasvit virkistyivät ja taimet kasvavat

, , , , , ,

Olen onneksi saanut aktivoitua itseäni hoitamaan huonekasvit kuntoon. Lisäksi olen kylvänyt paprikat, chilit ja tomaatit, joissa on nyt jo taimet näkyvillä. Itse asiassa, olen jo koulinut paprikat ja chilit.

Parveke käyttöön kesäksi

Kyllä, taas on suuria suunnitelmia kesäksi. Katsotaan mitä saan tehtyä ja mikä taas jää. Ei täällä nyt enää niin hirvittävää kaaosta ole, kun sain viime kesänä poistettua parvekkeelta todella paljon ylimääräistä tavaraa. Jäljelle jäi oikeastaan vaan ne, mitä aion ottaa käyttöön (miinus muutamat rakennusharkot). Kunhan aika ei tällä kertaa menisi pelkkään asioista unelmoimiseen, vaan ihan siihen, että alkaisi myös toimia asioiden suhteen.

Pähkäilin todella pitkään mitä tekisin sillä edesmenneen Foxy-koirani paljulla, enkä oikeastaan sopivampaa käyttöä keksisi sille kuin perustaa siihen kasvimaa. Se olisi juuri oikean kokoinen parvekkeelle. Saan tehtyä siihen välipohjan, josta voi ohjata ylimääräisen veden pois, mutta kasvit voisivat myös käyttää pohjalla olevaa vettä tarvittaessa. Pitäähän tämä ainakin kokeilla. Tarkoituksena on istuttaa siihen tomaatti, paprikat ja salaattia ja jotain yrttejä (persilija, basilika jne). Paljun alle pitää saada renkaat, että voin siirrellä sitä tarvittaessa. Ajattelin myös vuorata paljun sisäpuolen kasvihuonemuovilla, ettei reunamista irtoa mitään muoveja kasvualustaan. Vesisäiliötä ei tarvitse vuorata.

Kiinanruusu on juoppo huonekasvi

Kiinanruusuni on alkanut lipitellä vettä ihan mukavasti. Tai noh, sehän on todellakin juoppo kasvi. Olen myös aloittanut lannoittaa sitä hieman jokaisella kastelukerralla. Sen innoittamana se on alkanut kasvatella oikein kunnolla lehtiä. Siitä on tullut tuuhea kuin mikä. Lehdet ovat kaksinkertaistuneet sitten joulun jälkeen. Pitää kuitenkin olla varovainen kastelun kanssa, ettei mädätä sen juuria. Siksi olen hommannut kiinanruusua varten kosteusmittarin, millä pääsen juurille asti mittaamaan kosteuden ja pH-arvon. Tämä nyt on vaan omaa spekulointia (en tiedä faktasta), mutta jos kiinanruusu pitää kahvista kasteluvedessä, se voi haluta kasvualustaksi happamampaa multaa. Siksi on hyvä seurata myös pH-arvoa.

Kiinanruusu on vaativa huonekasvi
Annoin kaksi päivää sitten kiinanruusulle litran vettä ja taas multa on miltei kuiva.

Jos joku nyt miettii, miksi se kasvualusta on millekin kasville tärkeä, niin sillä on merkitystä, koska juuret eivät voi ottaa ravinteita vastaan, jos kasvualusta (multa/vesiviljely) on vääränlaista, tai pH-arvoltaan väärä. Sillä perusteella voisi arvailla, ettei kiinanruusu pidä kalkitusta multaseoksesta. Monessakin paikassa sanotaan, että ei saa laittaa puutarhamultaa huonekasveille. Se johtuu varmaankin juuri siitä, että yleensä puutarhamulta on valmiiksi kalkittua (+ liian tiivistä), ja huonekasvit eivät pidä siitä.

Mistä tietää että kiinanruusu tarvitsee vettä? Katso lehtiä.

Kiinanruusun lehdet ovat ohuet ja niitä on paljon. Tämä saattaa hyvinkin olla syy siihen, miksi sitä täytyy jatkuvasti kastella. Ohuet lehdet eivät myöskään varastoi vettä, vaan haihduttavat vettä pois. Sama pätee muitakin ohutlehtisiä huonekasveja, kuten vaikka vaahtera-auliota.

Olen kyllä saanut kiinanruusuni räjähtämään silläkin tavoin, että sijoitin sen vetoisaan paikkaan. Ei sen tarvinnut olla siinä kun yhden vuorokauden, ja se tiputti muutamassa päivässä melkein puolet lehdistä pois. Lehdet ensiksi kellastui, ja sitten tippuivat pois. Voi reppanaa. Olen sittemmin vaihtanut ikkunaan tiivisteet ja siirtänyt kiinanruusun toiselle ikkunalle suojaisampaan paikkaan.

Videopätkä 9.3.2023 kun kiinanruusu oli vetoisassa paikassa.

Laittelin parit huonekasvit ruukkuihin, jotka olivat olleet jo tovin vesiastioissa juurtumassa. Saas nähdä miten tässä käy. Tapoin oman sulkaköynnösvehkani jokin vuosi sitten, kun lähdin pätkimään sitä liikaa. Ajattelin varnaan silloin, että saisin siitä monta kasvia. Se nyt ei vaan mennyt niin. Kaikki pistokkaat kituivat ja lopulta kuolivat pois. Tuttavani sattumoisin oli saanut minulta pistokkaan joskus aikoja sitten. Hän leikkasi minulle uuden pistokkaan omasta kasvistaan viime syksyllä, ja nyt sain vihdoinkin aikaiseksi istuttaa sen multaan.

Monta vuotta ruukussa kitunut jättipeikonlehti sai myös uutta multaa, sekä jämäkämmän tukikepin. Tämä on siis siemenestä kasvatettu Monstera Deliciosa, jonka sain joskus eräältä tuttavaltani. Oli tarkoitus aikoinaan laittaa se akvaarioon kasvamaan, mutta ehdin jo luopua akvaariosta, ennen kuin tämä lähti edes kasvuun. Olin aikeissa heittää sen pois, mutta huomasin vielä siinä kasvun merkkejä. Joku ripsiäinenkin sitä ehti jossain välissä järsiä, mutta sain sen hävitettyä kasvista pois. Laitoin uudelleen istuttamisen yhteydessä juurille muutamia rakeita kanankakkaa. Katsotaan miten sen käy.

Siivosin keittiön lipastotornin päällisen, kun se oli aivan roskainen. Roskaaja löytyy tuosta kuvasta, ja se on ihmeen kaupalla talvesta selvinnyt sulkasaniainen. Tämä on siis ostoversio, jotka yleensä tapan jossain vaiheessa vuotta.

Lipastotornin päällä oli myös pistokkaat juurtumassa. Siirtelin osan niistä nyt pois, että saniainen saisi loistaa ihan itsekseen siinä. Olen kerännyt pistokkaita varten kuvassa näkyviä Mutti-purkkeja, kun ne sopivat mielestäni keittiön yleisilmeeseen. Purkin sisällä on lisäksi lasiastia. Hyllykön päältä pääsi kukkaruukkuun myös yksi setti kultaköynnöstä.

Kultaköynnös pääsi olohuoneeseen sohvan päätyyn kasvivalon alle. Laitoin tukikepin keskelle, ja huomasin jossain vaiheessa, että sen yläosassa on reikä, johon voi ilmeisesti laittaa toisen samanlaisen kepin kiinni. Eli tämä on jatkettava versio. No mutta sehän on kätevää, koska kultaköynnös kiipeää sitten tuota keppiä pitkin ylös, tai ainakin toivottavasti.

Hyötykasvien taimet lähteneet kasvuun

Paljon on vielä tekemättä, mutta onneksi edes tähän asti kylvetyt hyötykasvien siemenet ovat itäneet, ja lähteneet kasvuun. Laitoin chilejä tosin kolmea eri lajiketta, mutta parhaiten itivät Cayenne (perus-chili) ja yhden taimen sain jostain tuntemattomasta chilistä. Muut eivät oikein itäneet, tai jäivät kitukasvuisiksi. Asiaan saattoi tosin vaikuttaa käyttämäni turvenapit. Kun ne turposivat, niihin jäi sellainen kangasmainen reunus. Niistä on varoitettu muun muassa orkideojen kanssa. Itse asiassa miltei kaikissa kaupasta ostettavissa pelargonioissakin on paakku paikoillaan. Kasvi pitää ottaa ruukusta ylös ja se kangasmainen reunus pitää poistaa varovasti. Muutoin kasvi tukehtuu.

Laitoin koulitut taimet muutamaksi päiväksi lännenpuoleiselle ikkunalle kissojen näköalatason päälle, ennen kuin siirsin ne auringosta nauttimaan.

Kylvin samaan aikaan tomaatitkin, ja niissä ei mennyt viikkoakaan, kun ne nostivat kaulansa ylös! Nyt vain odottelemaan kun ne vähän kasvavat, niin niidenkin aika on sitten päästä omiin taimipurkkeihin. Olen käynyt jo ostamassa kasvuturvetta valmiiksi yhden 50 litran säkin, mutta se tuskin riittää kaikille loppujen lopuksi. Mutta pärjään nyt näiden taimien kanssa ihan hyvin kunnes niiden on aika siirtyä parvekkeelle.

Että semmosta täällä on nyt touhuiltu. Taidankin lopetella tähän tällä kertaa ja jatkaa paria projektia, jotka ovat pahasti kesken. Ei muuta kun hyvää alkanutta viikkoa!

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Huonekasvit virkistyivät ja taimet kasvavat Read More »

Maaliskuu kohta käsitelty

, , , , , , , , ,

Maaliskuun viimeisiä päiviä viedään! Kevättä onkin odoteltu jo tovi. Näytti aluksi siltä, ettei sitä tule lainkaan, mutta ihan keväiset kelit meillä täällä kaakossa tällä hetkellä on. Aurinkokin paistaa ja on +10°C lämmintä.

Nyt on muuten pääsiäinen. Katselin tänään keittiön ikkunasta, josko siitä bongaisi jotain mielenkiintoista. Olen kuvannut sen läpi pihaa aina silloin tällöin, että voin katsella vaikkapa kevään etenemistä. Tuosta sen näkee todella hyvin. Meidän pihalla on suuri nurmialue, ja sen päälle sataneesta lumesta näkee millainen talvi on ollut. Talven jälkeen kun lumi alkaa sulaa, siitä näkee kuinka kevät etenee. Nurmialueen vieressä on kukkaistutuksia ja pensaita, ja niitä reunustaa metrin korkuinen aita. Hyvä mittari siis lumelle. Runsaslumisena talvena aidat ovat miltei lumen peitossa.

Maaliskuussa otettuja kuvia pihasta:

Olenkin onnistunut ottamaan kuvat miltei samasta kohtaa ikkunaa! Pitääkin tehdä siihen jokin merkki, mihin puhelimen aina asettelee. Mutta on tuosta ikkunasta kiva katsella mitä ulkona tapahtuu. Tänäänkin huomasin junaradan ja ajotien välisessä metsikössä liikettä. En tietysti paljailla silmillä näe sinne asti, mutta sitten sieltä lensi aivan kohti varis, jolla oli nokka täynnä risuja. Oli ilmeisesti pesätarpeita sieltä metsiköstä hakemassa. Varis lensi aivan ikkunani vierestä. Sen verran suurikokoinen lintu se on, että se näkyy metsiköstä jollakin tapaa tänne ikkunalleni asti. Ja varsinkin vielä kun puissa ei ole lehtiä, niin näkyy paremmin.

Ajelin pari iltaa sitten sähkökruiserillani tuttavalleni kylään. Oli pakko pysähtyä matkan varrella hetkeksi kuuntelemaan, kun linnut visersivät todella kovaa. Tämä oli ensimmäinen lintukonsertti tänä vuonna, jonka kuulen. Nykyään kun ei tule koirankaan kanssa lenkkeiltyä, niin harvemmin kuulee lintujen visertelyä, eivätkä ne alkuvuodesta tuollaista konserttia pidäkään. Niilläkin alkoi ilmeisesti kevät.

Keväthuoltoa sähkökruiserille

Olen tosiaankin päässyt jo pariin otteeseen liikkumaan sähkökruiserilla, ja nyt sitä on vielä hieman laitettu. Ostin siihen uudet maastorenkaat (talvirenkaat), ja kävin eilen laitattamassa ne paikoilleen. Onneksi on mukavaa porukkaa ympärillä, ja tuttavani hoitikin renkaat paikoilleen. Sellainen homma oli että huhhuh. Ei ole mitään verrattavissa tavallisten mopojen renkaanvaihtoon! Näissä kruisereissa on moottori takarenkaan vanteessa valmiina, niin ennen kuin sen saa irrotettua, pitää purkaa johdot ohjaimesta. Sitten vielä irrottaa vanha rengas vanteilta ja uudet tilalle. Sehän olisikin ollut helppoa, jos se vanne olisi käynyt sellaiseen telineeseen, jossa ne renkaat saa helpommin irti. Mutta kun ei käynyt. Siinä sitten tuttavani teki hiki hatussa töitä, että sai renkaat irrotettua ja uuden laitettua tilalle.

Kun renkaat oli vihdoinkin saatu käsiteltyä ja kokeiltua paikoilleen, tuli todettua, että takarengas ei mahdu pyörimään lokasuojan kanssa. Tätä kikkailtiin sitten tovi, mutta loppujen lopuksi keksimme siihen virityksen, jolla sitä sai nostettua sen verran, ettei se ota renkaaseen kiinni. Suuri hatunnosto kaverilleni! Oli ihan pakko alleviivata tuo lause, hän teki ihan hirvittävän työn tuossa. Mutta kivointa tässä oli se, että hän myös selitti koko ajan mitä tekee ja miksi jokin asia tehdään jollakin tavalla. Oppii itsekin hieman asioista sitten. Varsinkin sellaisen seikan, että näitä sähkövekottimia kannattaa huollattaa. Siinä on likaantuvia osia muun muassa jarruissa, joita voisi jopa itsekin putsailla. Kun ne putsaa, niin ne kestävät pidempään — tottakai.

Ostin kruiseriin lisävaloja, mutta niitä ei ole vielä laitettu paikoilleen. Se vaatii hieman suunnittelua, miten ne laittaisi. Oli tarkoitus laittaa eteen kaksi kirkasta pikkuvaloa, ja taakse punaiset valot. Niille on hankittuna myös kytkin, josta ne saa päälle tai pois. En halua että ne palaa koko ajan. Ja uusi rekisterikilpi on tehty tähän myöskin. Se on nyt eri kokoinen kuin edellinen. Olin tekevinäni sen kokoisen, että se peittäisi edelliset reiät, mutta pienihän siitä tuli. Laitan sitten niihin vanhoihin reikiin ne valot vaikkapa kiinnin, jossei mitään muuta. Mutta nyt kilpi kiinni!

Tomaatin kylvö tehdään viimeistään maaliskuussa

Kyllä oli kiven ja kannon takana saada tänä vuonna laitetuksi kevätkylvöt käyntiin. Tomaatit pitää nimittäin laittaa itämään maaliskuun puolta väliä ennen, että ehtivät tehdä hedelmää meidän kylmässä kesässä. Laitoin siemenet itämään 16. maaliskuuta, ja jo neljän päivän jälkeen taimiastioissa näkyi uutta elämää. Olipas nopea itäminen tämä tällä kertaa.

Paprikoiden ja chilien itämiseen menikin sitten 10 päivää. Mutta sieltä ne nyt pikkuhiljaa ponnistavat esiin.

Ne pääsivät tänään ikkunalle kun olivat hieman kasvaneet itämisajasta. Ei niitä toimita liian pieninä suoraan auringonpaisteeseen laittaa, kun ne eivät kestä sitä. Nyt aurinko ei paista ihan täydeltä terältä, niin saavat olla tuossa ikkunalla hetken.

Tein yhden projektin sellaiseen pisteeseen, että voin alkaa käyttää sitä. Pitkin asuntoa vuosia pyörineet kaislakorit saivat vihdoinkin oman jalustan! En ole vaan koskaan löytänyt sen kokoista hyllykköä tai muutakaan, mihin ne olisivat suoraan sopineet siten, ettei niiden ympärille jää ylimääräistä tilaa. No nyt on kohallaan. Olihan tuossa värkkäämistä. Tein virityksen viime viikonloppuna, ja sain siitä itselleni vielä jonkunlaisen yskän. Sahailin puupalikat vessassa ja tottakai tehdessä irtoaa pientä puupölyä. Sehän kävi sitten silmiin ja henkeen.

Ylimmän hyllyn piti olla sellaisella korkeudella, että sen päälle asetettava kaiutin on samalla korkeudella, kuin toisen kaiuttimen alle tuleva lipasto on. Eli tein ylimmän hyllyn ensin ja sen jälkeen kori siihen päälle, ja sen alle hylly. Valkoinen lauta oli sitä varten, että korin ja hyllyn väliin jää sormin mentävä rako. Helpottaa sitten korin laittamista paikoilleen. Tämä on muuten se sama jalusta, jonka rakensin aluksi hydrotomaatille. Nyt se pääsi uusiokäyttöön. Toimin tällä tavalla monenkin asian kohdalla. Se voi tietysti olla yksi ja suurikin syy, miksi kämppäni on aina hujan hajan. Menee niin pitkä aika hoksatessa miten tavarat saa näitisti paikoilleen.

No nyt kuitenkin alan laittamaan joitain pikkutavaroita pois näkyvistä ja juurikin noihin kaislalaatikoihin. Olohuone siistiytyy heti.

Kiva hylly siitä tuli.

Serkkuni on tulossa viettämään lomaansa viikon päästä, niin saan sitten apua tavaroiden siirtelyssä paikoilleen. Töllön alla oleva metallikaappi painaa nimittäin ihan jonkun verran, kun sen sisällä on vinyylilevyjä. Sitä pitää siirtää vähän oikealle, että vasemmalle kaiuttimelle tarkoitettu metallilaatikosto mahtuu paikoilleen. Kaiuttimet ovat olleet Leca-harkkojen päällä ja aion siirtää harkot nyt pois.

Vielä on vaikka mitä rakenneltavaa. Muun muassa kuuselle pitää rakentaa oikean kokoinen jalusta. Olen tehnyt siihenkin jo suunnitelman olemassa olevista tarvikkeista. Saan niitä samalla käyttöön ja pois tilaa viemästä, kun rakentaa niistä jotain. Puupalikoita voi sahata veskissä jatkossakin kunhan muistaa laittaa tiiviit suojalasit päähän ja maskin, ettei puupöly käy henkeen.

Todellakin on enää yksi päivä maaliskuuta jäljellä ja odotan kevättä innolla. Ensi yönä siirretään kellot kesäaikaan. Saas nähdä mitenkä omat aivot siirtyy taas uuteen aikaan, kun minulla on aina jotain probleemaa noiden siirtelyjen jälkeen. Katsellaan mitä nyt käy. Pakko kyllä lopetella nämä jupinat tällä kertaa ja alkaa päiväaskereisiin.

Paitamallisto alkaa valmistua tänne ostettavaksi. Olen jo pari eri versiota tehnytkin, mutta vain omaan käyttöön. Kunhan saan aikaiseksi, laitan niitä myyntiin kauppaan. Ei muuta kun oikein hyvää pääsiäistä ja viikonloppua!

  

Maaliskuu kohta käsitelty Read More »

Moneymaker tomaatti kasvaa – HYDRO osa 6

, , , , , , , ,

Vesiviljelyssä oleva tomaattini on kasvanut hurjaa vauhtia tässä syksyn aikana, enkä ole ehtinyt päivittää sen kuulumisia tänne juuri lainkaan. Voin sanoa, että huhhuh!

Paljon on tapahtunut sitten viime päivityksestä (29.7.2023), tai ainakin kasvua on tullut niin paljon, että lehtiä on pakko karsia jatkuvasti. Annan siis tämän kasvaa valtoimenaan pitkin poikin. En poista kaikkia varkaita tomaatista, koska sillähän on sen pituinen kasvukausi kun se vaan haluaa tuossa kasvaa. Pakko kuitenkin vähän hillitä kasvua, kun se ei muutoin mahdu tuohon kasvamaan, mihin olen sen sijoittanut.

Olen kärsinyt koko kesän ajan nivelkivuista, jotka eivät nyt vaan meinaa hellittää. Päätin, että en keskity tomaatin kasvattamiseen nyt ihan niin täysillä kuin vaan voisi, vaan teen sen mitä pystyn. Välillä on aikoja, etten pääse huoltamaan esimerkiksi latvustoa, koska en vaan pääse kiipeämään talousportaille. Noh, näillä mennään ja teen sen mitä pystyn.

1.8.2023 kun taimet on istutettu vesiviljelylaatikkoon.

Kun sain istutettua taimet vesiviljelyastiaan, ne alkoivat kasvaa ihan hurjaa vauhtia. Tässä vaiheessa tomaatteihin ei vielä päässyt paistamaan aurinko, niin kuin tällä hetkellä pääsee. Valoa ne tuossa ikkunan äärellä saivat ihan tarpeeksi, ja tietenkin niille oli vielä viritelty järeä kasvuvalaisin. Tässä taimet kaksi päivää edellisen kuvan ottamisen jälkeen.

3.8.2023

Nuo valkoiset ”läpyskät” tuossa kannessa ovat ruukuille tarkoitettuja aukkoja, jotka peitin väliaikaisesti tuollaisilla viritelmillä. Ne on nyt otettu pois ja niiden tilalla on tassit. Oli tarkoitus laittaa samaan astiaan muutakin kasvamaan kun nämä tomaatit. Testasinkin heti, kuinka paprika tässä toimisi. Sain idätettyä paprikan versoiksi. Ne itivät ihan muutamassa päivässä.

Laitoin paprikat astiaan. Ne lähtivät heti kasvuun. Ainoa ongelma tässä nyt oli se, kun tomaatit kasvoivat hirvittävää vauhtia tuossa vierellä, niin valaisinta oli koko ajan nostettava. Tämä tarkoitti sitä, että paprikan taimet eivät saaneet tarpeeksi valoa kasvaakseen, ja lopulta ne näivettyivät. Eli mitä tästä opimme? Ravinneasioiden kohdalla paprikan ja tomaatin voi laittaa samaan astiaan, mutta paprika tarvitsee oman valon koska se jää tomaatin varjoon. Pitää kokeilla paprikan kasvattamista vielä talvella uudelleen.

10.8.2023

Olen kyllä äimän käkenä tästä tomaatin kasvuvauhdista, että tässä ei meinaa mitenkään pysyä ajan tasalla kaikissa hoitorutiineissa. Ja tottakai näitä taimia piti istuttaa kaksi, jos toinen vaikka kuolisi. Nyt niitä on kaksi jättikasvia! Sen verran rutiineista, että näille saa kantaa vettä jatkuvasti, ja tottakai samalla myös lannoitetaan.

10.8.2023

Tomaatti todellakin kasvoi nopeasti. Siihen tuli mittaa muutamassa päivässä jotain 20cm.

Ja viikko eteenpäin niin taas sai olla nostamassa valaisinta… paprikalla ei enää tässä vaiheessa ollut mitään mahdollisuuksia saada valaisimesta valoa. Niinpä virittelin sille erillisen lampun, joka osottautui samantekeväksi enää tässä vaiheessa.

20.8. jälkeen tomaattiin alkoi ilmestyä kukkaterttuja.

8.9. kukkaterttuja alkoi ilmestyä enemmänkin. Myös lehtiä alkoi ilmestyä todella paljon enemmän ja niitä varkaita, joita en kaikkia halunnut poistaa. Toisessa kuvassa näkyy jo tomaatinraakile keskellä ruutua. Latva kasvoi jo valaisimen ohi, ja valaisimesta alkoi loppua nostovara kesken. Tai keskenhän se loppuikin, kun tomaatti olisi kasvanut kattoakin korkeammaksi.

Myöhemmin syyskuussa alkoi ilmestyä jo raakileita. Kävin käsin pölyttämässä tomaatteja aina siitä missä näin kukkatertun. Ja miksi tein näin? Noh, sillä varmistetaan runsaampi sato, vaikka tomaatti onkin itsepölyttyvä. Koska se nyt sattuu kasvamaan sisällä, siihen ei pääse pölyttäjiä eikä tuuli ravistele. Se täytyy hoitaa käsin tärisyttämällä runkoa. Näin kuulemma tehdään ammattikasvattamoillakin (kuulin tuttavalta).

Tomaatin raakile

Tässä tekemäni video aiheesta. Tähän on muitakin keinoja varmasti olemassa, esimerkiksi tarkoitukseen voisi käyttää sähköhammasharjaa.

Olin välillä vähän huolimaton tomaatin kastelun kanssa. Pari kertaa on meinannut vesi loppua kokonaan, mutta onneksi huomasin sen verran hyvissä ajoin, että sain täytettyä astian eikä juuret ehtineet kuivua. Siitä ilmeisesti sitten jäi tällainen pysyvä vaurio ihka ensimmäiseen kypsyneeseen tomaattiin. Otin selvää miksi tomaatti mustuu keskeltä, ja siihen löytyi ihan mukavasti vastauksia. Päättelin, että omalla kohdalla oli kyse epäsäännöllisestä kastelusta ja ravinteiden saannin epätasaisuudesta. Kun hoidin tämän asian kuntoon, niin tomaatit alkoivat näyttää normaaleilta.

Keskeltä tummunut tomaatti
Ensimmäinen kypsynyt tomaatti

Nyt niitä raakileita on jo vähän siellä sun täällä, ja kukkaterttuja myös. Tässä kohtaa pitää aloittaa uusien varkaiden poisto. Vanhat saavat jäädä, jollei niihin tule jotain vaurioita.

Täytyy laittaa joku vaalea yksivärinen verho tuonne telineen taakse ikkunalle, että tomaattia saa kuvattua vähän paremmin. Telineen taakse on myös tarkoitus viritellä muovi tai verkko, joka estää talvella lehtien osumisen kylmään ikkunaan. Valaisinta saa nostettua vielä noin kymmenen senttiä korkeammalle, ja sen aion myös tehdä. Pitää lisäksi keksiä jokin viritelmä, porras tai jotain sinne päin, että yltäisin helpommin kasvin korkeimpiin osiin. Ei tarvitsisi sitten joka kerta hakea niitä talousportaita. Tässä nyt lopuksi vielä tänään otettu kuva ennen kuin alan karsia vaurioituneita lehtiä ja varkaita pois.

Tomaatti vesiviljelyssä
Kerrostalon olohuoneessa vesiviljelyssä kasvava tomaatti.

Edellisiä hydro-tomaattiin liittyviä julkaisuja

Voit tilata artikkelit suoraan sähköpostiisi tai seurata Facebook-sivuani, jossa kerron uusien artikkeleiden ilmestymisestä. Julkaisen joskus yksittäisiä kuvia Instassa ennen kuin ne ovat blogissani, jos ne tänne edes päätyvät. Kiitos kun luit, ja hyvää alkavaa viikkoa!

Moneymaker tomaatti kasvaa – HYDRO osa 6 Read More »

Uusi kasvuastia käyttöön – HYDRO tomaatti osa 5

, , , , , , ,

Sain vihdoinkin aikaiseksi viritellä uuden kasvuastian hydroviljelyjä varten, ettei vaivoin hankittu uusi tomaatti heitä henkeään ennen kuin ehdin sen laittaa paikoilleen. Sain tädiltäni nimittäin sitä kaipaamaani Moneymaker-tomaattia pari taimea. Jouduin kylläkin luopumaan edellisestä hydrokasvistani näiden uusien tieltä.

Vesiviljelyssä kasvatettua Super Sweet-kirsikkatomaattia.

Jos joku nyt saa tästä jotain inspiraatiota, koska tämä todellakin näyttää helpolta hommalta, suosittelen kiinnittämään seuraaviin asioihin erityistä huomiota:

  • Kasvuastia soveltuu elintarvikekäyttöön, ettei siitä irtoa veteen mitään ylimääräistä.
  • Astiasta ei pääse valoa läpi, koska siitä muodostuu levää.

Kuten huomaa, omasta astiastani näkyy läpi vielä tässä vaiheessa, mutta päällystän sen kauttaaltaan ennen käyttöönottoa. Tarkistin myös elintarvikekelpoisuuden, josta on merkintä astian teippauksessa (vihreä korostus/merkintä).

Esivalmistelut

Koska kyseessä on DIY-projekti, piti uuden kasvuastian kanssa tehdä vähän esivalmisteluja. Tuttavani auttoi minua kannen aukkojen poraamisessa. Minulta ei sattunyt löytymään reikäsahaa, niin pyysin vähän jelppiä asian kanssa. Mittasin ruukun, ja merkkasin kohdat mihin halusin reikiä. Kun reiät oli tehty, hioin hiekkapaperilla varovasti reunoihin jääneet ”muovimujut” pois. Kansi oli valmis. Kansi on myös läpinäkymätöntä muovia, eli sitä ei tarvinnut peittää erikseen millään materiaalilla.

Koska hankkimani kivivillapalat olivat kaikki neliskanttisia, ne piti muotoilla ruukuille oikean kokoisiksi. Yritin tehdä tämän pahvilaatikon sisällä, ettei kivivillaa joudu mihinkään muualle. Ne saattavat nimittäin pistellä aika ikävästi. Käytin pilkkomisessa leipäveistä ja suojasin kädet kertakäyttöhanskoilla.

En ottanut kuvia siitä kun yritin epätoivoisesti peittää astian sivuosat ja pohjan ikkunateippaukseen käytettävällä teipillä. Homma tuli kuitenkin tehdyksi, ja lopuksi tein vielä ikkunateipistä ”suojapalat” tyhjien ruukkureikien kohdille. Tämä tulee olemaan väliaikainen juttu, koska niihinhän tulee jossain vaiheessa kasvit vesiviljelyyn. Mutta alkuunsa pitää pärjätä näillä mitä nyt on. Kanteen piti myös tehdä ilmastinletkua varten oma reikä.

Sitten vaan taimet paikoilleen. Laitoin ruukkujen sivurei’istä läpi nippusiteen vastakkaisille puolille, että saan viriteltyä niihin narut tomaatin tukemista varten. Moneymaker on korkea ja runsaskasvuinen tomaatti, ja se pitää tukea. Peitin kivivillat vielä ruukkusoralla etteivät tomaatin juuret altistu valolle tai kuivahda.

Koska kasvivalo oli edellisen tomaatin jäljiltä korkealla, se piti laskea tätä varten niin alas kuin mahdollista. Uuden jalustan johdosta se olikin suht helppoa. Valaisin makaa tukipalkkien päällä oikealla korkeudella. Kuvassa astiasta näkyy nyt myös teippaukset, jotka estävät valon pääsyn astiaan. En aio katsoa sitä läpi vuoden. Peitän teippaukset vielä jollakin toisella materiaalilla, mahdollisesti kankaalla.

Laatikon teippaukset näkyvät vielä ikävästi.

Käänsin tomaattiastian vielä toisinpäin. Nyt sille jää enemmän tilaa kasvaa myös syvyyssunnassa. Edellinen kasvoi takalaidassa ja oli miltei ikkunassa kiinni. Siihen oli vaikea päästä käsiksi toisinaan, kun piti poistaa esimerkiksi varkaita. Olen nyt saanut muutenkin uutta tietoa tomaatin kasvatuksesta, ja teen taas homman toisella tapaa. Siitä sitten jossain toisessa kirjoituksessa lisää. Joka tapauksesa, ylemmässä kuvassa on lähtötilanne viikko sitten, ja alemmassa on tämän hetkinen tilanne. Aika paljon se on kasvanut!

Tomaatti 28.7.2023
Uutta kasvua pukkaa…

Katsotaan mitä tälle viritykselle käy. Tämä viritelmähän ei vielä ole täysin valmis. Kasveille pitää laittaa jokin tuuletin, mikä on silloin tällöin päällä. Pitää varmistua, että varret vankistuvat, eivätkä lehdet homehdu.

Edellisiä hydro-tomaattiin liittyviä julkaisuja

Voit tilata artikkelit suoraan sähköpostiisi tai seurata Facebook-sivuani, jossa kerron uusien artikkeleiden ilmestymisestä. Julkaisen joskus yksittäisiä kuvia Instassa ennen kuin ne ovat blogissani, jos ne tänne edes päätyvät. Kiitos kun luit, ja hyvää viikonloppua!

Uusi kasvuastia käyttöön – HYDRO tomaatti osa 5 Read More »

Leppoisa viikko takana

, , , , , ,

Kulunut viikko on ollut oikein leppoisa omalta kantilta katsottuna. Olen saanut tehtyä pieniä, mutta merkityksellisiä asioita pois häiritsemästä, ja korjailtua vähän sitä sun tätä. Kädet ovat vieläkin kipeät, mutta pystyn silti jotain pikku juttuja tekemään. Suunnitelmissa on tottakai paljon enemmän mitä on tehtynä – se asia ei taida muuttua koskaan.

Alkuviikko

Pääsin vihdoinkin viettämään aikaa parvekkeella istuskellen maanantaina 17.7. Minulle oli jäänyt jäätelöäkin pakkaseen palanen, jonka nautin aamukahvin kanssa.

Viikko alkaa parvekkeella kahvittelulla

Mainitsin parvekeasiasta edellisessä artikkelissa, ja että siellä on mahdollisesti jotain uutta. Järjestelin muutamat tavarat siellä uudelleen, ja nyt se on mielestäni juuri sitä mitä pitääkin. Kuvassa näkyy hyvin pavilijongin runko, minkä sinne taiteilin eräs päivä. Sain aikaiseksi viritellä lisäksi siihen vielä katon etuosaan pienen suojakankaan, ettei tuosta kohdasta paista suoraan aurinko päähän, kun istuu sohvalla. Tältä se näytti alkujaan kun tavarat eivät vielä olleet ihan vielä paikoillaan:

Tältä se näyttää nyt, kun tavarat on siirrelty paikoilleen:

Kyllä — siellä on grilli! Olen miettinyt tätä todella kauan, että saisin sähkögrillin parvekkeelle. Edelliset kesät ovat olleen sen verran kuumia, että olisi kivaa tehdä ruokaa parvekkeella, tai ainakin saada muutamat grillimakkarat kesän aikana. Kun on tolkuttoman lämmintä, niin aina on metsäpalovaroitus eikä pallogrillillä saa tehdä tulia. Nyt kun on viileää ja sateista, ei ole metsäpalovaroitusta. Mutta lähdepäs johonkin ulos sitten grillailemaan… ei tule mitään. Kerron tuosta grillijutusta sitten myöhemmin lisää.

Siirsin kelapöydän nurkkaukseen harkkojen päälle, niin sai senkin puoleen vähän lisää tilaa. Kulmaukseen on vielä tarkoitus laittaa yksi kesäkukka, kunhan saan aikaiseksi. Multahommat ovat suht kivuliaita käsien kannalta, ja pyrin välttämään niitä viimeiseen asti. Pakko tässä on kuitenkin pikkuhiljaa alkaa laittelemaan, muun muassa, huonekasvien pistokkaita multiin. Mutta nyt alkaa kukkapöydätkin olla paikoillaan.

Olen miettinyt olohuoneen nurkkausta jo tovin, kun se ei oikein ollut käytännöllinen. Sitä paitsi, keittiön ikkunan äärelle piti saada kiinanruusulle jokin oma pöytä tai taso, missä se voi sitten olla kaikessa rauhassa läpi vuoden. Nyt se on ollut ruokapöydällä viemässä tilaa. Ja ei kun siirtelemään tavaroita taas vaihteeksi!

Siirtelin kukkapöydän sen ainoan kämpässäni olevan etelänpuoleisen ikkunan eteen. Nurkkaukseen on tulossa toinen taso, joka on hieman kevyemmän näköinen kuin tämä joka siinä oli. Tämäkin on itse rakennettu aikoinaan. Tai alun perin sen on tehnyt sukulaismies, josta minä olen sitten tuunaillut sopivan tarkoitukseen. Pöytälevy on akvaarion aluslevy, josta en raaskinut luopua. Se on myös hintava, enkä halunnut heittää sitä pois. Pöytälevystä on aikojen saatossa rakenneltu milloin meikkauspöytä ja milloin tietokonepöytä.

Siirsin nurkkaukseen väliaikaisesti yhden puupömpelin huonekasveja varten. Niitä on odottelemassa keittiössä vielä jokunen määrä. Osa pitäisi ruukuttaa kun on pistokkaina juurtumassa. Kuten huomata saattaa, tämäkin on itse rakennettu. Hupsista, ikkunan edessä näyttääkin vielä roikkuvan talviverho. Se on pitänyt myös vaihtaa ajat sitten, mutta vaan jäänyt. Jospa se sitten seuraavaksi.

Kävin muuten alkuviikolla lääkärissä näyttämässä käsiäni. Eipä siinä sen kummempaa ollut, menin koska sain ajan. Ei siitä tainnut mitään hyötyäkään oikein olla. Päätin käynnin jälkeen ottaa härkää kiinni sarvista ja pestä auton! Siinä olikin sitten tekemistä kerrakseen. Aurinko paistoi välillä ja välillä se oli pilvessä. Minulla ei ollut varrellista pesuvälinettä ja jouduin kiipeilemään auton oviaukkojen kohdilla, jotta yletyn pestä katon keskeltä. Ja miksi en sitten vie autoa pesuun?

Olen kuullut, että punaisen auton pesu on hieman vaativampaa kuin muunväristen autojen. Sitä pitäisi vahailla ja kuivatella ja ties mitä. En tiennyt tästä mitään kunnes käytin autoni muutaman kerran pesussa. Auton muoviosista alkoi lähteä lakkapinta irti, ja se näytti todella kauhealta.

Sain joskus viisaammilta ohjeen hioa tuon kupruilevan lakkaosan pois. Olin käynyt ostamassa Puuilosta valmiiksi hiomahuovan (Hiomahuopa-arkit 150x230mm Ultrafine) ja akryylilakkaa, jolla nuo alueet voisi käsitellä. Huopa oli koko ajan autossa mukana odottelemassa, milloin se pääsisi käyttöön. Nyt hioin auton takaosan pikaisesti, koska pian olisi ukkonen päällä. Sain hiottua pahimmat lämpäreet pois. Kyllä on ihan erinäkönen auto mitä oli ennen pesua. Yksi huoli taas listalta pois.

Auto oli todella likainen talven jäljiltä. Siihen oli lentänyt jotain ihmeellistä mustaa töhnää. Sitä oli kattoa myöten joka paikassa. En tajua mistä se on peräisin, mutta en taatusti odottele niin kauan kuin nyt, seuraavaa auton pesua. (Kuvat ennen ja jälkeen)

Viikko täynnä pieniä mutta suuria iloja

Tässä on yksi pieni mutta todella suuri asia, joka ilahduttaa minua joka kerta kun se tapahtuu. Keskiviikkona postiluukusta kolahti Karjislehti, vaikka minulla ei enää omaa karjista olekaan. Ylläpidän australiankarjakoira-yhdistyksen nettisivustoa, niin saan siitä sitten myös palkkioksi aina uusimman lehden. Foxy-hauvelihan oli australiankarjakoira. Rakkaudesta rotuun, niinhän se on!

Kuinka suloinen tuollainen karjispentu onkaan! (Kuvassa Luna ja kuvaajana Suvi Riisalo)

Viikko oli muutenkin täynnä pieniä onnistumisia. Sain viritettyä ötökkäverhon parvekkeen ovensuuhun vihdoinkin. Ei tarvitse sitten säikähdellä milloin mitäkin ötökkää, joka päättää tulla tutustumaan asuntooni. Päätin tänä vuonna, että jokainen öttiäinen saa pitää henkensä, jollei tule naamalle haistattelemaan. Lämpimillä keleillä sisälle tupsahtikin ties minkälaista pistiäistä (Icneumonoidea) jotka kävivät moikkaamassa minua, ja lähtivät samantien, onneksi, pois.

Edellinen naapuri on aikoinaan istutellut pihallemme kaikenlaisia kasveja, niin saamme nauttia niistä vielä muinakin kesinä. Tällä hetkellä ruusut ovat kukassa. En tiedä mitä lajikkeita nämä ovat, mutta kyllä on kaunis tuo vaalea ruusu, huhhuh!

Peikonlehti oli päässyt avaamaan vaivihkaa uuden lehden, jota en edes aikaisemmin ollut huomannut, että oli rullalla. Uusi lehti on aina ilon aihe.

Parvekkeella myös kukkii istuttamani kanarianköynnöskrassi. Se on kyllä hyvin ”ujo” vielä, eikä ole sen ihmeemmin kasvanut. Pitää lannoitaa ilmeisesti jokaisella kastelukerralla. Se on samassa ruukussa maissin kanssa. Joku syö näitä rehuja tuolla… en yhden pienen toukan viskasin pois, mutta syöpöttely jatkuu vaan!

Suikeroalpi lähti kasvuun ja yksi nuppukin on avautunut. Tämä muuten talvehti parvekkeella ruukussa. Lisäsin pari pistokasta kesällä vielä jos tulisi vähän runsaamman näköiseksi.

Kyllästyin katselemaan risukasalta näyttävää hydrotomaattia, ja päätin touhuta uuden vesiviljelylaatikon. Se oli odottamassa virittelyä jo keväästä asti. Silppusin vanhan, jo vuoden kasvatuksessa olleen kirsikkatomaatin kaikkine raakileineen paloiksi, ja viskasin pois. Tilalle tuli uudet tomaatit, jotka ovat nyt sitä Money Makeria, mitä alkujaan halusin.

Sen verran homma jäi vielä kesken, että teen astialle jossain vaiheessa jostain koristeellisestä kankaasta jonkin hupun. Vesiastia on teipattu nyt ikkunateipillä, ettei siitä pääse auringonvalo läpi. Ei kaunis, mutta toimii. Hifistelen sitä sitten myöhemmin lisää. Suojasin ruukut, jotka eivät ole vielä käytössä itsetekemilläni ”lätkillä”, ettei niistä pääse valoa veteen. Hydrojutuista sitten lisää tulevaisuudessa, jos tämä viritelmä nyt onnistuu tällä kertaa.

Viikko on ollut tapahtumia täynnä, ja jos jotain on onnistunut, niin on mennyt myös pieleen. Tarkemmin ottaen rikki. Jo pitkään palvellut USB-kaiuttimeni on tullut tiensä päähän. Kiitos kun palvelit minua 15 vuotta!

Olen kuunnellut mielimusiikkiani koko viikon. Liekö se syynä siihen miksi olen jaksanut ja motivoitunut touhuilemaan kaikkea. Alkaa kohta jo pelottaa jos saankin kaikki projektit tehtyä… mitä mie sit teen?! No, mutta hyvä kun on laitteita mistä kuunnella. Ei tämä nyt ihan USB-kaiutinta vastaa ja painaakin ihan helv..sti, mutta menee tarkoitukseen kyllä. Vieressä pikkukajarit, jotka oli tarkoitus viritellä partsille. Saisikohan johdot jotenkin ikkunan välistä ujutettua partsin puolelle, ettei johtoa tarvitsisi kuljetella parvekkeen oven kautta… hmmm. JBL-kajaria ei voi viedä parvekkeelle koska siitä lähtee niin kova ääni. Ei siis järkeä.

Henkensä heitti myös elämäni ensimmäinen vedenkeitin, jonka olen hankkinut vissiin vuonna 2003, tai jotain. Kiitos vaan sillekin kaikista vuosista. Aika hyviä laitteita tehneet tuolloin, jos 20 vuotta kestää. Piti käydä sitten tilaamassa uusi, koska käytän vedenkeitintä päivittäin.

Eikä ne hajonneet asiat vielä siihen loppuneet… aika paljon mahtuu yhteen viikkoon, nimittäin.

Olin epätoivoa täynnä, kun sähkökruiserin virtakopasta irtosi tekemäni viritelmä, eikä sitä saanut enää samalla tavalla kiinnitettyä ohjaushaarukkaan. Koppa piti purkaa. Huomasin myös, että siitä oli jäänyt matkan varrelle joitain ruuveja, jotka nyt sitten korvasin uudemmilla. Tästä oli katkennut alunperin sellainen liukukiinnike, mitä on vaikkapa joissain pyörävaloissa. Osa oli poikki ja piti keksiä jotain muuta tilalle.

Otin aikaisemmin kiinni olleen reikävanteen ja pujotin sen kopan sisäpuolelta läpi, jotta sen voi kiinnittää toisella reikävanteen palalla haarukkaan. No sehän kävikin paremmin kuin hyvin, ja lopputuloksestakin tuli ihan siisti. Reikävannetta tarvitaan pieni pala vielä lisää, että saan kopan kiinnitettyä vielä toiseltakin puolelta. Se nyt kestäisi kuitenkin kyydissä sen verran kun ajelen vekottimella kotiin. Laitoin kiinnikkeeksi nippusiteen kunnes saan viriteltyä reikävanteen paikoilleen.

Sitten ei muuta kun koppa kiinni ja uudet ruuvit paikoilleen. Sähköratsuni on jälleen toimintakunnossa!

Tähän onnistuneeseen asiaan on hyvä lopetella tämä viikko ja muutkin jupinat. Ei muuta kun hyvää alkavaa tulevaa viikkoa kaikille.

Leppoisa viikko takana Read More »

Scroll to Top