Paprikat ja chilit lähtivät kasvamaan hyvin tänä vuonna. Sain koulittua paprikan taimetkin omiin kasvupotteihin viikon, parin chilien jälkeen. Löysin myös kaupasta chilin siemeniä, jotka ostin valmiiksi ensi syksyksi. Ei tarvitse sitten jäädä ilman siemeniä, niin kuin tänä vuonna kävi.
Kasvupotit on hyvä laittaa karkkierasioihin joissa niitä on todella helppo kastella ja siirrellä tarpeen tullen. Kastelen potit alta päin useasti… taimet ottavat sitten sen veden mitä tarvitsevat ja loput voi kipata muualle.
Taimille oli viriteltävä tukikepit. Niiden virkaa toimitti kätevästi grillitikut. Ainoa ”ongelma” näissä grillitikuissa on, että ne ovat kömpelöitä ja kärjet teräviä. Hirvittävän vaikeaa käsitellä taimia kun tikut sojottavat! Noh, ei pidä tehdä siitä mitään ongelmaa, tikut ovat tuossa vain väliaikaisesti. Kohta ne pitää jo ottaa pois että saadaan taimet vahvemmiksi.
Edellisen kuvan ja seuraavan kuvan välillä tulikin heitettyä ”kiva” sairaalareissu, joka kesti melkein viikon! Ensin epäiltiin aivoinfarktia, mutta lopulta diagnoosina oli Vestibulaarineuroniitti. Tämä vei tietty minulta toimintakyvyn hetkeksi, enkä juurikaan aktivoitunut kasvien suhteen. Minulla on onni, että on kavereita jotka auttavat tarpeen tullen, ja Jutta kävikin kastelemassa taimet sillä aikaa kun minä makasin lasaretissa. Ei voi olla muuta kun kiitollinen! Pahimmoillaan olisi mennyt kaikki nähty vaiva hukkaan. Mutta ei tästä aiheesta sen enempää nyt. Jos haluat lukea enemmän aiheesta/asiasta, niin kirjoitan myös tällaiseen blogiin kun Karanteenipäiväkirjat.
Kyllä on taimet keskenään niin saman näköisiä, että hyvä, kun tajusin laittaa chileille tunnistustikut! Teen useinkin näin, että pystyn erottamaan taimet toisistaan. Koktailtikkuja kehiin vaan ja vähän väriä päihin 🙂
Olen alkanut pitää tuuletinta päällä taimille, josko ne vähän vankistuisivat. Jossain vaiheessa otan tukikepit pois niin vankistuvat entisestään. Hyvässä kasvuvauhdissa on siis kaikki!
Kiitos kun luit, ja palaillaan taas pian 🙂