Marraskuu on pian ohi. Mitäpä olen tehnyt nämä pari viikkoa sitten viime postauksesta? Noh, itse asiassa vaikka mitä. Ei mitään radiakaalia, vaan juurikin jotain tapeellista. Olen vienyt paljon roskia pois ja siivonnut eteistä. Ne ovat kuitenkin todo-listalla aika korkealla. Hyvä niin, koska mieleni on paljon levollisempi nyt.
Itse asiassa ajattelin viritellä jo joulukuusenkin paikoilleen. Olisin varmastikin pitänyt kuusen (ilman koristeita) paikoillaan koko kesän, mutta en ollut varma mitenkä hoitokissat suhtautuisivat siihen. Laitoin kuusen laatikkoon, jossa se nyt on odottelemassa uudelleen virittelyä. Siivosin sille varatun kulmauksenkin joku tovi sitten. Nurkkauksessa olevat vinyylilevyt pääsivät uuteen puiseen lokerikkoon, josta mainitsin edellisessä postauksessakin. Kuusen voisi hyvinkin virittää jo tässä vaiheessa vuotta tuomaan tunnelmaa olohuoneeseen. Koristelee sen sitten vähän lähempänä joulua, jos haluaa.
Makuuhuone sai myös uutta järjestystä. Minua harmitti, kun olin laittanut ihanan verhon eteen säilytyslipastot, ja verhot eivät päässeet oikein esille. Uuden järjestyksen myötä verhot näkyvät nyt paremmin. Päätin myös, että otan kaupunkitapetin jossain vaiheessa alas seinältä. Siihen pitää toki varata aikaa, ja se on tehtävä yhdellä kertaa. Tällä hetkellä makkari on hieman sekaisin, ja sain vasta äskettäin poistettua sieltä lattiamaton. Matto oli tumma ja se pimensi entisestään huonetta. Kokeilen, sopisiko se takaisin olohuoneeseen. Olohuoneen vintage-matto saa väistyä. Se on upea, mutta todella epäkäytännöllinen, enkä saa esimerkiksi pestyä sitä.
En ota vielä kokonaiskuvaa makuuhuoneesta, koska tavarat ovat vielä hieman hujan hajan. Seuraavana onkin sitten miettimistä, kuinka saan viriteltyä kaiken niin, että ne ovat siististi. Minulle on kertynyt kauhea kasa kirjoja, joista en aio luopua, ainakaan vielä. Ne pitää lukea ensin. Ja ne pitää saada piiloon… mutta verho näkyy nyt!
Tuo pömpeli, joka on täynnä kirjoja, on käytössäni ollut arkkupöytä, jonka kansi on tällä hetkellä työpöytäni tasona. Sillähän tuon kaiken roinan olisikin saanut piilotettua, ja alkujaan se oli juurikin niin. Mutta tarvitsin läppärille ikkunan eteen tukevan pöytätason. Ja rahaa kun ei tunnetusti ole, piti jotain luovia. Virittelen kirjojen eteen varmaankin jonkun verhon tapaisen systeemin, ja pömpelin päältä kaikki tavarat lähtee pois. Sen siivous on vielä hieman kesken, niin kuin kuvasta näkyy.
Olin ajatellut laittaa puulaatikon päälle pari huonekasvia. Katsellaan nyt mitä saan aikaiseksi tehdä. Jos kuitenkin teen töitä tässä ikkunan äärellä (pömpelin vieressä), niin olisi se kiva saada ympäristö kauniimmaksi. Muuten nukkumisen kannalta se on aivan sama, onko huone kaunis vai ei. Toki siistiä pitää olla ja ”yksinkertaista”.
Sain myös viriteltyä pienen roskiksen työpöytään. Mitä kaikkea sitä nippusiteillä saakaan aikaan! Olin virkannut ontelokuteesta pienen säilytyskorin, johon saa näppärästi pakstepussin. Sitä voi pitää roskakorina ihan hyvin, kun ei siihen oikeastaan muuta tule kun joku nenäliina toisinaan, tai pumpulipuikkoja. Kori on kiinnitettu nippusiteillä pöydän jalkaan ja ylälaidasta kuminauhalla pöydän pohjaan. Koria voi pyörittää jalan ympärillä toiseen kohtaan, jos tarve. Nyt se ei vie pöydällä tilaa, eikä roskat näy mihinkään, kun ovat tuolla pöydän alla piilossa.
Aloitin jokin aika sitten neulomaan uutta projektia, ja tällä hetkellä puikoilla on Strömsö-villatakki. Pidän juuri nyt vähän taukoa neulomisesta kun se käy niveliin niin pahalla tavalla, etten nyt haluaisi ihan tulehduttaakaan niitä. Takki on kuitenkin ihan mallillaan, ja olen tehnyt kaarrokkeen, joka on hankalin vaihe. Takki neulotaan kauluksesta helmaan (ylhäältä alas). Jäljellä on enää yksiväristä neuletta. Tavoitteena olisi, että saisin tämän jouluksi tehtyä.
Sain myös idean tehdä tekemästäni Riddarineuleesta sittenkin paidan. Siihen on tehty etupuolelle kaikki steekkaukseen tarvittavat silmukat, mutta jos teenkin siihen pelkän reunuksen nappiriveineen, niin paitaa ei tarvitse leikata siitä edestä auki. Se näyttää silloin villatakilta vaikka onkin paita! Serkkuni takissa oli niin hirveä duuni, että en uskaltanut enää omaa Riddaria lähteä säätämään. Joitain pieniä silmukointitehtäviä tuo vielä vaatii, mutta sitten sekin olisi lankojen päättelemistä vailla valmis. Plus tietty se eteen neulottava lista napeille.
Päivä alkaa olla jo sen verran lyhyt, että aurinkokin laskee jotain kello 15:13. Ai kamala sentään! Miten se noin aikaisin laskee jo? Nyt jos koskaan olisi paikallaan saada hieman pysyvämpi lumipeite. Meille satoi ensilumi virallisesti vasta 19.11.2024 ma-ti välisenä yönä. Sen verran tuli lunta, että voitiin puhua ensilumesta. Muualla Suomessa lunta on ollut jo aikaisemminkin, mutta meille tänne Imatralle ei jostain syystä ollut ensilumi kerennyt.
Noh, nyt sitä lunta sitten on maassa vielä tiistaitakin enemmän. Eilen (20.22.) alkoi myrskyämään ihan kunnolla, ja tänä aamuna lunta olikin maassa jo vähän enemmän. Tosin lumi on aivan sohjoa, koska lämpötila on ollut koko ajan plussan puolella. Tälle myrskylle oli annettu nimeksi Jari.
Kävin kokeilemassa eilisessä lumikaaoksessa onneani sähkökruiserinkin kanssa. Noh, mitenkä tämän asian nyt ilmaisisi – siinä ei ollut mitään helvetin järkeä! Täällähän ei siis oltu aurattu mitään teitä. Jostain ihmeestä kuvittelin, että rouhealla maastopelillä pääsee kyntämään vaikka millaisessa kelissä. Olikin aika mielenkiintoista ajella, mutta jääköön se ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerraksi kun tuollaisessa säässä lähden ajelemaan.
On todella vaikea arvioida millaista säätä meille on tulossa loppuvuodeksi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kelit olisivat sen verran lämpimiä, että pysyvää lumipeitettä saa oikeasti odotella. Jatkuvasti on joku matalapaine lähestymässä ja tuuletkin ovat kauhean navakoita, jotenkin. Oli tarkoitus pestä loput pari ikkunaa viime lauantainana 16.11. mutta oli ihan kauhea tuuli. Se olisi pahimmoillaan hajottanut ikkunat. Kelit myös viilenivät nollan tienoille. Pitänee unohtaa ikkunat tältä syksyltä.
Marraskuun lopun TODO-listalla on parvekkeen siivous
Marraskuu on melkein käsitelty ja parvekekin on vielä siivoamatta. Parveke onkin ollut koko syksyn TODO-listalla. Siellä on joitain keppejä, jotka haluaisin ottaa sisälle. Olen käyttänyt niitä tomaateilla tukikeppeinä, ja nyt tarvitsisin ne sisälle huonekasveja varten. Olen niiden suhteen hieman skeptinen, jos kuorien alle tai väliin on jäänyt jotain ötököitä. Kepit on aikoinaan otettu vanhempieni omenapuusta. En myöskään löydä kämpästäni tarpeeksi terävää puukkoa, että voisin vuolla multaan upotettavan kärjen terävämmäksi. Se varmaan uppoaisi multaan paremmin. Pitää kait keksiä jokin muu keino.
Kello on nyt neljä (16) ja ulkona on ihan säkkipimeää. Voisikin aloittaa pikkuhiljaa kynttilöiden virittelyn. Pitää ladata niille varattuja akkuparistoja. Minullahan on niitä LED-kynttilöitä viime vuodelta. Ne ovat olleet keväästä asti laatikossa säilössä. En jotenkaan kokenut, että niitä olisi täytynyt pitää esillä kesän aikana. Ei niitä kesällä tule käytettyä kuitenkaan.
Kaivelin esille myös tuikkukipon. Harvoin tuikkujakaan tulee poltettua, mutta haluan nyt vähän tuoksuja asuntoon. Laitoin Niksi-Pirkot FB-ryhmään oman niksini laittaa saunatuoksua veteen, mitä tuikkuastian päälle laitetaan, mistä se sitten haihtuu lämmetessä ilmaan. Aikamoista kommentointia aiheutti tämä niksi! Oli puolesta ja vastaan. Voimakkaitahan nuo eteeriset öljyt ovat, mutta jos niitä laitetaan saunakiuluun 5-6 tippaa, niin ei tuon kokoiseen vesimäärään paljon tarvitse laittaa. Tekee vesiseosta valmiiksi lantrattuna johonkin toiseen astiaan, mistä sitten kaataa aina tuikkuastiaan.
Ostin kasveille muutaman niille tarkoitetun LED-valon Tokmannista, ja jouduin laittamaan heille heti palautetta lampuista. Niiden tuotekuvauksessa oli väärää tietoa lampun kelvineistä (värilämpötila). Pitääkin alkaa värkkäämään kasveille valaisimet. Siihenhän sitten saa taas kulutettua aikaa ihan mukavasti. Ei tässä tällä kertaa muuta kun hyvää loppuviikkoa. Yritän saada vielä jotain kirjoitettua marraskuun aikana niin ei tulisi ihan näin pitkiä tarinoita.
