MinnaG.

Parvekekatsaus 23.8.2025

/ / Piha / Puutarha / Parveke, Hyötykasvit, Päiväkirjaa / Kommentoi
, , , , , ,

Parvekepuutarha on suoranainen katastrofi. Olen nuukaillut tomaattien kastelussa ja lannoittanut kurkut väärin. Noh, sattuuhan sitä vielä tälläkin kokemuksella tuollaisiakin mokia. Oli kyllä hilkulla etten viskonut kaikkia taimia alkukesällä kompostiin, kun oli niin kylmät kelit, enkä saanut istutetuksi niitä kasvuastioihin. Välissä oli muutaman viikon lämmin jakso ja taas kylmeni. Ei taida tulla mitään.

Liian vähäinen kalkki kasvualustassa tai epäsäännöllinen kastelu aiheuttaa tomaateilla latvamätää

Vinkki: jos tomaatti mustuu, kokeile hienontaa sekaan puutarhakalkkia (Kekkilä)

Olin auttamatta taimien istuttamisten kanssa myöhässä. Tomaatti on tällä hetkellä täynnä raakileita, eikä ne meinaa kasvattaa kokoa millään. Pieniä vihreitä palleroita vaan. Niille pitäisi nyt viritellä jonkunlaiset suojat, etteivät paleltuisi. Huomasin juuri, että ne kasvattavat myös latvoja. Pitää siis pätkäistä latvat. Sillä yleensä saadaan tomaatti käyttämään energiaa johonkin muuhun, kuin kasvamiseen. Olen myös lisännyt kalkkia tomaateille, jos se auttaisi tomaattien mustumisen suhteen.

Virhe: en poistanut tarpeeksi varkaita MoneyMaker-tomaatista, ja nyt se on niin korkea, etten yllä käsitellä sitä ilman talousportaita

Tässä vaiheessa kun kesä on jo näin pitkällä (melkein syksy), niin tomaattien ei tarvitsisi enää kasvaa korkeutta. Kasvukausikin on avoparvekkeella huomattavasti lyhyempi kuin kasvihuoneessa. Kasvihuoneessa riittää lämpöä pitkälle syksyyn, mutta avoparvekkeella ollaan sään armoilla, ainakin lämmön suhteen. Kylmiä öitä on jo tiedossa.

Kirsikkatomaatin terttu
Kirsikkatomaatin kukinto
Pieni paprikan alku

Kirsikkatomaatti kasvaa ruukussa avomaankurkun vieressä. Sen kärki on jo kääntynyt parvekekaidetta (valon suunta) kohti kurkulle viritetyn metalliverkon päälle. En ole varma, onko tämä lajike sellainen, mikä lopettaa itsekseen pituuskasvun, mutta taidan pätkäistä siitä latvan pois, enkä jää odottelemaan. Kukkia siinä nyt on, eikä pitäisi olla liian lämmintäkään, että ne jäisivät pölyttymättä. Pitää käydä täristelemässä niitä mitä siihen on kasvanut.

Tässä tekemäni video, jossa pölytän vesiviljelyssä olleen tomaatin kukkaterttuja. Sama pätee muihinkin tomaatteihin. Miksi sitten niin olisi hyvä tehdä? Noh, se auttaa kukintoa pölyttymään ja sillä tavalla sato runsastuu.

Oletko muuten tiennyt, että kaikista tomaateista ei tarvitse poistaa varkaita? Ota selvää, mikä tomaattilajike on kyseessä ja löytyykö siihen ohjeita. MoneyMaker-tomaatti on niin sanottu indeterminate (cordon) -tyypin tomaatti. Eli se kasvaa kasvamistaan, jollei sen latvaa pätkäise. Sen kasvutapa siis on köynnöstävä. Kasvua on hallittava jotenkin, ettei se karkaa käsistä. Mutta, jos halutaan suurempi sato, kannattaakin miettiä, mistä kohtaa tomaattia alkaa hallitsemaan.

Tomaatin kannattaa antaa tehdä neljä kukkaterttuvartta, ja niiden jälkeen antaa kasvaa edellisestä varkaasta uusi latvavarsi. Aikaisempi runko pistetään poikki kukintotertun toisen lehdykän jälkeen. Tällä toimenpiteellä saadaan kunnon sato ja tomaatti kasvamaan juuri niin pitkäksi kuin haluaa. Latva katkaistaan sitten siinä kohdassa kun ei enää korkeus riitä poimimaan satoa. Tomaatin kasvusuuntaa voi myös yrittää hallita.

Yritän tehdä tästä kuvallisen ohjeen kunhan olen setvinyt omassa ajukopassa asian täysin. Ja minähän en ole näissä asioissa ammattilainen, vaan olen ollut tiedonjanoinen löytääkseni toisten kertomia ohjeita. Tietysti pitää myös osata vähän suodattaa tiedonlähteitä, mikä voisi pitää paikkaansa ja mikä ei.

Avomaankurkku parvekekasvatuksessa

Kurkkujen lehdet käpristyivät yhdessä vaiheessa. Taisin kastella niitäkin liian vähän. Lisäsin kurkkujen sekaan puutarhakalkkia. Nyt kurkku tekee taas normaalin näköisiä lehtiä. Olisiko homma ollut niinkin yksinkertainen? Luin jostain, että kurkuistakin olisi hyvä poistaa ne varkaat. No, olisinpa tiennyt tämän aikaisemmin. Ei tosta enää voi mitään poistaa kun se on kasvanut ihan villisti ympäriinsä. Ihmekös, jos kurkut eivät kasva täyteen kokoonsa. Yhden olen bongannut siitä, minkä aion pian syödä. Jossei tuosta kurkusta tule mitään niin onpahan ainakin hieno köynnöskasvi.

Avomaankurkun lehti
Kalkin puutteesta johtuva vaurio avomaankurkun lehdessä
Avomaankurkku
Kurkku on nopeakasvuinen

Muutama pointti avomaankurkusta:

  • Avomaankurkku on nopeakasvuinen
  • Ei pidä paahteesta
  • Lehdet lurpahtaa paahteessa mutta tokenevat kun aurinko ei enää paista niihin
  • Varkaat pitäisi poistaa jos haluaa hillitä kasvua
  • Kukkii kahdella erilaisella kukalla (emi/hede)
  • Tyttökukat (emi) tekee kurkkuja, poikakukat ei
  • Pitää lämpimästä ja tarvitsee paljon valoa
  • Tykkää kun kastellaan lämpimällä vedellä
  • Varsi tarvitsee tuen

Olen pähkäillyt, että en laita ensi kesänä tomaatteja suureen termoruukkuun kasvamaan. Laitan siihen jotain koristekasveja. Siinä on niin hankala hallita kastelua, että jokin puu sopisi siihen paljon paremmin kuin paljon vettä tarvitseva tomaatti. Pitää katsoa millaiset juuret nuo tomaatit ovat tehneet ruukkuun ja tehdä päätös vasta sen jälkeen. Voihan se olla, että tulkitsen tilannetta ihan väärin.

Onhan noista viherkasveiksi, jossei mitään muuta!

Parvekkeella pitää tehdä muitakin siirtelyjä tulevaisuutta ajatellen, tai ainakin jokin suunnitelma ensi kesää varten. Nimittäin, koska tomaatit ovat tuossa nurkkauksessa, ne peittävät kaiken valon niiden viereiseltä seinustalta. Paprikat olivat varmastikin liian kauan ilman tarvittavaa auringonpaistetta. Ne eivät kuki kunnolla. Sama koskee chiliä. Chilissä on vain yksi podi. Niin kuin totesin, hienoja koristekasveja ovat.

Maa-artisokka ja pionit
”Satoa”
Kirsikkatomaatti

Kotkansiipisaniaiset

Jotenkin minusta tuntui tänä kesänä siltä, että kotkansiivet eivät saaneet tarpeeksi valoa. Tosin ne viihtyvät varjossa. Olenkohan kuitenkaan lannoittanut niitä tarpeeksi? Laitoin ne kasvamaan puutarhamultaan, ja sekaan laitoin Lecan hiekoitussoraa, ettei multa mene liian tiiviiksi. Nämä olisi sittenkin saattaneet viihtyä paremmin valon puitteissa tomaattiruukun kanssa samalla seinustalla, ja tomaattien viereiset kasvit olisi voinut laittaa tiilikasan päälle. Siirtelin tiilikasan päältä kaksi paprikaa aurinkoisemmalle paikalle, kun huomasin ettei niihin paista aurinko miltei lainkaan. Pitänee siirtää viimeinenkin paprika toisten viereen.

Ruudun takaa…

KLO 10:18
KLO 10:55

Parveke näyttää tältä olohuoneen puolelta ikkunan takaa. Ensimmäinen kuva on aamupäivällä ennen kuin aurinko alkaa paistaa kasveihin ja jälkimmäinen kuva on kun aurinko jo paistaa.

Kun avomaankurkku alkoi kukkia, parveke alkoi vetää puoleensa pörriäisiä, lähinnä kimalaisia. En ollut nähnyt niitä aikaisemmin kesällä, mutta eihän siellä ollut mitään kukkivaa kuin vasta myöhemmin. Parveke sai myös toisen siivekkään vieraan. Siellä pyörähti pajulintu. Se kävi tutkailemassa lähinnä avomaankurkkua. En tiedä mitä se siitä etsi. Pitänee yrittää saada parveke talveksi sellaiseen kuntoon, ettei tule sellaista vaaraa, että jokin tirppa tekisi sinne pesän ensi keväänä.

Pitää taas lopetella ja jatkaa muita askareita. Taas on menossa sellainen kausi, että pitää itseä oikein piiskata tekemään jotakin. Päätin järjestellä hieman työhuonetta, ja samalla puuttua kertyviin lankakeriin, joita olen hamstrannut taas ties mistä. Pesin eilen koneellisen pyykkiä, jossa oli liuta kesävaatteita. Laitan niitä jo pois hyllyltä. Eihän niitä tarvitse enää tänä vuonna. Pitäisi viritellä verhoja ja parvekkeelle harsoa. Huoh, taas miljoona asiaa todo-listalla.

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Elokuun puolivälin kuulumiset

/ / Päiväkirjaa, Imatra, Paikat / Matkailu / Kommentoi
, , , , , , , ,

Elokuu on jo puolessa välissä ja alkaa tuntua siltä, että kesä on jo ohi. Viime yönä kylmä säärintama pyyhkäisi ylitse, ja heräsin tänä aamuna siihen kun vettä satoi kaatamalla. Sen verran kovasti se ropisi räystäisiin. Näinköhän saan vihannessatoa parvekkeelta tänä kesänä yhtään? Viileät kelit näyttäisivät jatkuvan aina elokuun loppuun saakka.

Imuri gate sai jatkoa

Kerroin taannoin Viikko 15 kiteytettynä -kirjoituksessa taistelustani imurin kanssa. No nyt se imuri kosahti sitten kokonaan. Olin jo hankkinut siihen uuden letkun. Kestihän se vielä kaksi vuotta sen jälkeen. Imuri antoi taantumisen merkkejä jo useamman kuukauden. Minulla oli hyvää aikaa miettiä, mitä sen tilalle sitten hankkisi. Päädyin OBH Nordican varsi-imuriin. Lahjoitin paikallisella roskalvalla ehjän letkun ja suulakkeet pois. Ne menivät heti.

Hei hei vanha imuri ja kiitos näistä vuosista…

Imuroin välittömästi uudella imurilla koko kämpän, ja minun pitikin tyhjentää säiliö heti ensimmäisen maton jälkeen. Säiliö oli heti täynnä yhden maton imuroinnin jälkeen. Siis mitä ihmettä? Edellinen imuri ei ilmeisesti ole poistanut muun muassa lemmikkien karvoja matoista lainkaan. Säiliö oli aivan täynnä sen kaltaista höttöä.

Sain onneksi vietyä vanhan imurin kierrätyspisteelle, ettei se ole tuossa eteisessä lojumassa ja haisemassa koko loppu kesää. Sain nimittäin vieraan reilu viikoksi. Serkkuni tuli taasen kylään viettämään lomaansa. Hän yleensä auttelee minua projekteissani, jos TODO-listalla on jotain, missä hän voisi avustaa. Lista on taas paisunut sellaiseksi ettei huvittanut tehdä siitä varsinaisesti mitään pois.

Hän kuitenkin auttoi minua auton siivoamisessa, mikä ei ollut edes listallani. Enhän ollut ajanut autolla juhannuksen jälkeen lainkaan, kun kuljen miltei koko kesän sähkökruiserillani, jos on tarpeeksi lämmintä. Nyt auto on imuroitu serkkuni toimesta ja roskia poistettu. Vielä kun saisin pestyä sen ulkopuolelta, niin sitten kärry olisi valmiina syksyyn.

Elokuun tapahtumia

Serkkuni tuli 6.8. keskiviikkona. Kävimme alkajaiseksi hakemassa paikallisesta Patruuna Pubista pizzat. Olin varannut meille kampaajat seuraavaksi päiväksi Rasilaan (Ruokolahdelle).

Kampaajani on nuoruudesta minulle tuttu, ja käyn ainoastaan hänellä leikkuuttamassa hiukseni. Kampaamosta lähdettyämme kävimme testaamassa Rasilan satamassa olevan Bekaurin Makuaarre -lettukahvilan. Sattuipas sopivasti, kun heidän tiskiltään löytyi elämäni ensimmäinen FinStones-kivi. Kuinka iloiseksi sitä tuleekaan ku löytää tällaisen aarteen!

Otimme kahvilasta letut mukaan ja painelimme syömään niitä uimapaikalle. Saimaan rannalla on aina hienoa aterioida. Samalla tutkailin taivaalle ilmestyviä uhkaavia pilviä, joista sitten myöhemmässä vaiheessa satoi myös vähän vettä. Samalla muistui mieleen, että autoon pitäisi lisätä lasinpesunestettä. Se on sellainen asia mitä ei muista sitten mitenkään. Asia on nyttemmin hoidettu.

Ruokolahden uimarannan laituri.

Kävin perjantaina hakemassa ihanan roskalavalöydön Mansikkalasta, ja pysähdyimme samalla reissulla hakemaan lounasta Ravintola Kassandrasta. Otimme päivän tarjouslounaan, härän ulkofilepihvin pippurikastikkeella. Itse otin lisukkeeksi perunalohkot ja serkkuni otti ranskalaiset. Oli muuten todella hyvää! Samalla kävimme kurkkaamassa uutta kahvilaa, joka on myös Mansikkapaikassa. Paikan nimi on Hugo & Helmi, ja sinne pitää päästä uudestaan käymään. Kahvila on täynnä herkkuja.

Perjantaina alkoi myöhemmin päivällä Patruuna Fest -rokkifestarit, jotka olivat tuossa alle kilometrin päässä asuinpaikastani. Minulla ei ollut sinne lippuja hankittuna. Alkuillasta ukkosti ja satoi aika rankasti vettä, mutta se ei ilmeisesti haitannut festareille menijöitä, koska festarit olivat onnistuneet yli odotusten. Todella hyvä juttu. Ehkäpä sitten vuoden päästä uudestaan, ja itsekin pääsen niistä nauttimaan. Oli myös erikoista huomata, että festareilta ei kantautunut yhtään ääntä minulle asti, vaikka asun niin lähellä. Vanhempieni pihalle oli jossain vaiheissa kuulunut jotain örinää, isä kertoi.

Serkkuni haluaa aina kokeilla jotain paikallisia asioita, ja kävinkin viemässä hänet lauantaina J’Smash burgerikojulle. Yritys on entisen luokkakaverin, Jussin, pitämä. Jussilla on myös idylinen Sula -ravintola, joka on Vuoksen varrella. Otimme burgerit mukaan ja menimme nauttimaan ne festareiden lähettyville autoparkkiin.

Kuva J’Smash burgerikojulta 30.5.2025, Jussi itse paikalla.

Sunnuntaina ei oikeastaan tehty mitään, oltiin vaan. Seuraavalle päivälle tulikin sitten tekemistä. Menimme maanantaina iltapäivällä heittämään pienehkön Etelä-Karjalan kierroksen. Ensiksi ajeltiin Parikkalan patsaspuistoon.

Takaisin päin tullessa pydähdyimme Hiitolanjoelle Ritakosken kohdalle.

Meiltä jäi sunnuntaina kiertämättä Museotien tapahtuma, niin päätettiin tulla sitten Museotietä takaisin Imatralle. Sen varrelle sattuikin sellainen kohde, jonka näkemisestä olen aina haaveillut. Sieltä löytyi nimittäin ylämaankarjatila, jossa oli laitumella niitä ihania, niin sanottuja tukkalehmiä

Kuvailin tukkalehmiä aikani ja pääsin rapsuttelemaan paikallisasukkaan koiriakin. Olivat lenkillä juuri samalla suunnalla. Jatkoimme matkaa kohti Imatraa, ja pysähdyimme seuraavalla kerralla Kielomäen hunajatilalla. Se on myös aivan ihana paikka. Serkkuni ostaa sieltä aina hunajaa, ja vie kotiin Järvenpäähän. Vuosi sitten kun kävimme ostoksilla, tilan emäntä esitteli meille paikkoja. Saimme maistaa kukkien siitepölyä. Se on kuulemma jotain superfoodia.

Kielomäen hunajapuoti.

Kävimme Kielomäen jälkeen vielä ostamassa pizzat Alppimajasta. Kumpikin otti Maja special-version. Se on todella hyvän makuinen. Seuraavaksi menimme kotiin herkuttelemaan. Kyllä oli jalat kipeät tämän reissun jälkeen!

Tiistai menikin töiden parissa ja lainasin serkulleni autoa. Hän meni maalle sukulaistemme luona käymään. Hän olikin imuroinut tällä reissulla autoni. Mikä mukava yllätys! Kävin Patruunassa parilla olusella ja tulin hyvissä ajoin kotiin. Illalla oli todella upea auringonlaskutaivas, vaikka horisontissa näkyikin pilviä.

Kävimme keskiviikkona saunomassa sukulaisella. En muista milloin olisin viimeeksi käynyt saunassa. Olisikohan ollut joulu. Mutta kylläpä se taas rentoutti mukavasti. Mikään ei ole mukavampaa kuin maalaistalon sauna!

Torstai meni vauhdilla. Kävin iltapäivällä kuvaamassa tuttavieni pientä vauvaa. Tämän jälkeen olikin tiedossa Superpesis pesäpallo-ottelu. Paikallinen joukkue, IPV, pelasi Pattijokea vastaan. Serkkuni ei ole koskaan käynyt katsomassa pesäpalloa, joten paikalle oli mentävä. Paikalle oli saapunut kaupunginjohtajammekin, Matias Hilden. Häntä haastateltiin tauon aikana.

Perjantaina (eilen) olikin sitten se päivä, kun vein serkkuni juna-asemalle. Hän vietti osan kesälomastaan täällä Imatralla, ja nyt oli aika mennä kotiin. Vaikka välillä tuntui siltä, että emme tehneet varsinaisesti mitään, niin kyllähän tässä nyt näyttää tätä tapahtumaa olevan jos jonkinlaista. TODO-lista ei lyhentynyt yhtään, mutta ei se haittaa. Jatkan siitä sitten itse. Seuraavalla kerralla vuorossa parvekekatsaus, kun se on aika lailla kuosissa. Elokuuta on vielä jäljellä pari viikkoa mutta toivotaan, että jatkossa olisi vielä lämpimiä, kesäisiä päiviä.

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Seuraavat projektit

/ / Piha / Puutarha / Parveke, Hyötykasvit, Käsityöt, Päiväkirjaa / Kommentoi
, , , , , ,

Mitäpäs projektit olisikaan jos mitään ei koskaan hajoaisi? Hajoitin siis yhden alusastiaksi tarkoitetun lasivuoan parvekkeella. Eihän siinä muu auttanut kuin käydä imuroimaan parveketta. Mutta samalla imuroin muutakin moskaa pois, niin nyt voi keskittyä lattian pesuun, että saa matot paikoilleen.

Sirpaleet tuovat onnea?

Kylläpäs muuten imuri haisi pahalle! Minulla on ollut sama imuri käytössä jo kymmenisen vuotta. Minulla oli tuolloin myös koira ja pari kissaa. Pitänee kait hankkia uusi imuri edellisen tilalle. Koiranhaju ei lähde imurista kait pois, tai sitten vaan puran sen, ja putsaan. Pitänee vähän miettiä asiaa ensin.

Oli tarkoitus istuttaa sisällä kasvatettu paprika mustaan altakasteluruukkuun, mutta päätin sittenkin viedä paprikan ulos kasvamaan. Mitähän tähän sitten laittaisi? Meniskö joku kultalöynnös tällaiseen tai vaihtaisiko neulavehkan tähän? Altakasteluruukuissa on jokin jippo kuinka niitä tulisi käyttää, että kasvit viihtyisivät niissä. Pitää ottaa asiasta selvää ennen kuin siihen istuttaa mitään.

Parvekkeessa on vielä tekemistä. Pitää ommella pavilingongin seinämäkankaasta lisäsuoja parvekkeelle. Pavilijonki on korkeudeltaan 2 metriä, ja sen yläpuolelta pääsee paistamaan aurinko suoraan siihen osaan parveketta, jossa haluaisin oleskella. Oleskeluosan on oltava suojassa auringolta ja sateelta, jotta voin käyttää sitä siihen tarkoitukseen, mihin olen sen suunnitellut.

Miten niin keskeneräisiä projekteja paljon? Tässäkin on vain viisi erillistä projektia keskeneräisinä. Se on hyvä kun ne ovat tuossa vieressä niin jatkan aina sitten jotain kun siltä tuntuu. Älä hämäänny tästä sohvan selkänojalla olevasta kasasta, vieressäni on vielä pari pöytää, jossa on lisää käsityöprojekteja! Nyt kun saisi muutaman maaliin, niin sitten ne ideat on toteutettu ja tehty. Ne voi sitten siirtää ajatuksista TEHTY-laatikkoon.

Käsityöprojektit levällään sohvan selkänojalla

Parvekepuutarha 20.7.2025 ja 26.7.2025.

Laitoin vielä maton lattialle…

Avomaankurkku nuupahtaa auringonpaisteessa. Lehdet palautuvat normaaleiksi sitten kun aurinko lakkaa paistamasta niihin.
Ennen edellisen kuvan ottamista…

Tein joku aika sitten ihan uskomattoman löydön paikallisen roskalavan kautta. Joku lahjoitti muovikassillisen pitsilankoja. Olen aina halunnut tehdä pitsilangoista jotakin. En siis ole virkannut koskaan pitsilangasta mitään. Nämä ovat onneksi vielä vähän paksumpia virkkauslankoja, mitä virallinen pitsilanka on, mutta se on pelkästään parempi niveliäni ajatellen. Tein heti koekappaleet afrikankukkasesta. Pitäisiköhän minulla olla toisenkokoinen koukku? Käytin kokoa 2mm.

Lankoja on paljon!

Olen aina haaveillut pitsipaidasta, joka olisi virkattu. Noh, ei muuta kun tuumasta toimeen. Pakkohan se oli aloittaa kun kerran lankojakin on! Ehkä tämä ensi kesäksi valmistuu. Pitää vaan tehdä jotain näin yksinkertaista, ettei mene mielenkiinto asiaan, tai jos pitää paussia, ei osaa jatkaa. Projekti pysyy tässä vaiheessa siististi kasassa kun olen laittanut sen lasipurkkiin. Lasipurkki auttaa virkattavan langan pysymistä jossain lähettyvillä, eikä kerä karkaa pitkin lattioita mihinkään. Samalla käytettävä koukku on valmiina paikallaan, eikä sitä tarvitse etsiä mistään.

Olen tässä ravaillut vanhempieni luona miltei koko viikon. Eilen pois tullessa nappasin kuvan ukkospilvestä, joka oli painumassa loitommaksi. Sen keskellä oli Mammatus-pilviä. Meidän kohdalle ei ole jostain syystä tänä kesänä sattunut ukkosia. Tietysti mukavampaahan niitä olisi illalla seurata kun ovat vähän kauempana niin salamointi näkyisi paremmin. Näin minä tuostakin pilvestä yhden salaman siinä vaiheessa kun matkasin vanhemmilleni. Kuljen tietysti sillä kruiserilla.

Mennessä pilvi näytti tältä.

Sääennuste näyttää tällä hetkellä sellaiselta, ettei ole ihan hetkeen mitään asiaa touhuamaan parvekkeelle, ainakaan päivällä. Muutaman päivän ollut jo +30C ja sama näyttää jatkuvan. Nyttenhän se parveke pitäisi olla kuosissa, eikä tuolla tavalla sotkussa, niin kuin minulla on! Noh, minkäs teet. Olen kyllä aikeissa viedä sieltä yhden sinkkiastian vanhempieni pihalle lintuja varten. Jos ne vaikka oppisivat pulikoimaan siinä. Sadevesitynnyrissä oleva vesi nimittäin hupenee ja se menee juomakelvottomaksi tällaisilla keleillä. Sitä paitsi, se vilisee hyttysentoukkia. Noh, onhan niissä linnuille syömistä!

Screenshot FMI-appi.

Jokohan tässä olisi taas tarpeeksi kirjoiteltu ja viikonloppu voi jatkua. Ei muuta kun hyvää viikonloppua ja älkää menkö yksin uimaan! Ihan liikaa taas uutisissa kerrotaan hukkuneista, jotka ovat ihan kaiken ikäisiä.

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Parvekekuulumisia viikonlopulta

/ / Piha / Puutarha / Parveke, Hyötykasvit, Päiväkirjaa / Kommentoi
, , , , ,

Kesä senkun jatkuu! Ai että. Olin jotenkin poikkeuksellisen aktiivinen perjantaina, ja laittelin aamupäivällä parveketta kuosiin, ennen kuin aurinko alkoi paistaa siihen. Aurinkohan alkaa paistamaan parvekkeelle siinä kello 10.30. Tämän takia haluan laittaa partsille vähän kaikenlaista kasvillisuutta, että ne hieman suojaisivat kovimmalta paahteelta. Samaisesta syystä olen viritellyt pavilijonginkin seinämän, ettei parveke lämpenisi niin tolkuttomasti. Se on kyllä auttanut. Tämä on jo kolmas vuosi kun minulla on seinämä viritettynä. Tänä vuonna se on parvekeoven puoleisella osiolla, niin kuin se oli viime vuonnakin. Sitä edellisenä vuotena se oli toisessa laidassa parveketta ja kasvit olivat parvekeoven puolella.

Parvekeoven takainen seinämä on kaikista pisimpään paahteessa. Siinä on hieman haastavaa kasvatella mitään. Olen kyllä onnistunut, mutta työlästä se oli. En kyllä menisi takeeseen onko tässä nykyisessäkään parvekekasvattelussa mitään järkeä. Noh, onpahan joku harrastus. Kunhan nyt saisin tuon parvekkeen sellaiseen kuosiin, että pääsisin sinne edes aamukahville vielä lämpimien kelien aikaan. Ainakin nyt yritystä on. Tavaraa sieltä pitää vielä saada pois.

kerrostaloasunnon avoparveke
Parvekeoven puoleinen seinusta

Siirsin parvekeoven takaiselta seinämältä isomman ritilän päätyseinälle kesäkurpitsaa varten. Takaseinälle on ruuvattu kiinni tuuletusteline, vai mikä se nyt onkaan, johon ritilän sai nätisti kiinnitettyä nippusiteillä. Samalla asettelin kesäkurpitsan kiipeilyriman tuuletustelineeseen kiinni. Nyt kun parvekeoven takainen seinämä on siistitty, voisin viritella siihen yhdet verhot vielä. Ja puulaatikot vaihtavat vielä paikkaa.

Puutarhapuoli tarvitsee vielä lattiasiivouksen. Sitten se osa parveketta olisi valmis. Lattialle on tulossa vihreä terassimatto, joka odottelee minua jo tuolla. Luulen, että yleisilme muuttuu sen jälkeen aika paljon. Toiseen laitaan tulee myös terassimatto, mutta aion laittaa sen päälle myös räsymatot, jotka pätkin pitkästä yksittäisestä matosta.

Ja mikähän adhd minä mukamas olisin, jollei tuosta maton pilkkomisesta olisi rönsyillyt jotain muita projekteja… eli tulossa on sitten jossain vaiheessa tuolille päällinen, jossa on samoja värisävyjä kun noissa matoissakin!

Räsymaton puolittamisesta jäi kudetta, joista saa näppärästi virkattua jotain.

Ja tottakai ajatukset lähtivät vielä tästäkin eteenpäin… ja tämähän ei liity parvekeasioihin millään tavoin. Satuin vaan löytämän viime kesänä virkkaamani kukkaispalat, jotka olivat jääneet kesken. Päätin tehdä näistä nyt ohjeen, ettei minun tarvitsisi joka kerta etsiä ohjetta netistä, ja laitan ne nyt sen pussukan mukaan, missä näitä palojakin on valmiiksi virkattuna. Tähänkin hommaan sain kulutettua pari tuntia, kun olisin voinut tehdä ihan jotain muuta. Pitää opetella uusia tapoja toimia, että elämä helpottuisi!

Koska ensimmäiset kesäkurpitsan taimet kuolivat, minulta jäi vähän vaiheeseen laittaa sille rakennettu kasvulaatikko kuosiin. Noh, tein sen perjantaina. Tosin huomasin, että minulla oli kasvuturve huventunut miltei loppuun, eikä säkissä todellakaan ollut enää 25 litraa turvetta. Teinkin sillä tavalla, että lisäsin turpeen sekaan puutarhamultaa jonkun viisi litraa. Samalla lisäsin Leca-murskaa ja lannoitteet sekaan. Puutarhamultahan on todella tiivistä, niin se ei oikein ole hyvä kaikille kasveille. Lecalla saa pidettyä kasvualustan ilmavana.

Kitukasvuinen kesäkurpitsan taimi 17.7.

Turvetta olikin sitten niin vähän, että taidanpa laittaa uuden vaivaisen kesäkurpitsan taimen kanssa loput paprikat samaan kippoon. Ei siinä muukaan auta. Sisällä kasvaneessa taimessa on jo yksi paprika tuloillaan. Saas nähdä tapanko tämän nyt kun istutan sen ulos.

Istutin samankaltaiseen multaseokseen parvekkeella olevat pionin taimet. Jospa ne saisi laitettua sitten maahan syksymmällä, kun kesä on ohi. Siirrän ne vanhempieni pihalle.

Veden juonti helteillä

En halua juoda kraanavettä yleensä, niin helteiden saavuttua olen alkanut keittämään kattilaan vettä illalla, ennen kuin käyn nukkumaan. Se on sitten aamulla juomakelpoista ja hyvän makuista. Kattilallinen vettä jäähtyy yön yli sellaiseksi että sen voi tyrkätä aamulla jääkaappiin viilenemään. Minulla on varattuna yksi vanha kahvipannu sitä varten, että siihen saa kaadettua vettä. Pannusta on taas helppo kaataa vettä lasiin. En tajua mitenkä voi juoda niin paljon vettä kuin suositukset ovat.

Kattilallinen keitettyä vettä jääkaapissa ja muovikelmu kannen välissä, ettei kattilaan pääse mitään kannen ilmaraoista.

Vietin lopun lauantain virkkaushommien jälkeen ajamalla vanhempieni luona nurmikkoa. Sepäs olikin suht hikistä hommaa kun illalla oli vielä +25C lämmintä. Sähköleikkurin akut loppuivat (sopivasti) kesken, ja minun piti lopettaa nurmikonleikkuut siihen. Pitänee jatkaa sunnuntaina. Ilmeisesti pääsisin samalla äidin patojen ääreen, kun hän haluaa grillata. Käy minulle. Ei ole oikeastaan mitään niin hienoa kuin että äiti tekee ruokaa. Minulla on onni, että äitini on vielä elossa.

Sunnuntain parvekehommat

Oli mukava herätä sunnuntaiaamuna hieman viileämpään keliin, tai mikä nyt sitten kenenkin mielestä on viileää. Mittari näyttää 9.30 jo +23C. Aamut olisi hyvä käyttää parvekeprojekteihin, kun silloin siihen ei vielä paista aurinko. Toki aurinko pääsee kajastamaan edessä kasvavien koivujen oksien välistä aina silloin tällöin. Hyvä kun paistaa! Alkukesällä oli miltei joka päivä niin älytön pilvipeite auringon edessä, että mikään ei tahtonut kasvaa. Sisällä oleville huonekasveillekin on ollut kasvivalo viritettynä koko kesän.

Nostan tähän kuvia aikaisemmista kirjoituksista, jossa on parveketta vuodelta 2017. Se kesä oli minulle aika rankka, kun olin joutunut luopumaan rakkaasta Spede-kissastani, sekä erittäin rakkaasta ihmisestä. Parvekkeeni on silloin ollut kuin puisto! Kuvissa oleva kissa ei ole Spede, vaan Uuno, joka eli miltei 18-vuotiaaksi. Parveke oli aina tehty lemmikkejäni silmällä pitäen. Se oli meille kaikille paikka rentoutua. Kuuntelin siellä musiikkia, luin kirjaa, tein käsitöitä ja katselin Tuubivideoita. Sitä minä nytkin haluaisin, mutta en vaan saa asioita tehdyksi. (Kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi)

Parvekekuvia 2017

Tähän on hyvä päättää tämänkertaiset höpinät parvekkeesta ja mennä vaikkapa tekemään sille jotain. Leppoisaa viikonlopun jatketta vielä. Ensi viikolla minulle onkin tulossa tuttava (ystävä) Lappeenrannasta käymään. Se aina piristää minua. Jospa saisin partsin laitettua siiheksi kun hän saapuu.

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Kesä tuli vihdoinkin!

/ / Piha / Puutarha / Parveke, Chili, Hyötykasvit, Käsityöt, Päiväkirjaa / Kommentoi
, , , , ,

No nyt ei enää tarvitse valittaa, että on viileää, kun on ollut lähes koko viikon todella kesäiset kelit! Kyllä tätä on odotettukin. On se mukavaa kun ulkona tarkenee T-paidassa ja voi ajella kruiserillakin shortsit jalassa. Olenkin käynyt paljon ajelemassa vanhempieni suunnalla. Kotimatkalla piipahtanut matkan varrelle osuvaan Patruunaan, josta alkaa nyt muodostua kiinni menneen Bar Kengurun tilalle uusi hengailupaikka. Jotkut edelliset Kengurulaisetkin ovat löytäneet tiensä sinne, niin siellä viihtyy senkin takia. Patruunassa on todella mukava istua ulkosalla terassilla.

Patruuna Pub Facebook-sivulle TÄSTÄ.

Helteet tosiaankin alkoivat viime lauantaina. Sunnuntaina 13.7. oli aamukymmeneltä jo todella tukala +27C. Kävin äkkiä hoitamassa parvekekasvit ja eikun sisälle vaan tuulettimen ääreen ja ovi kiinni. Olen saanut pidettyä kämpän lämpötilan siinä +25C hujakoilla, kun pidän yöllä parvekkeen oven ja makkarin ikkunan auki. Aamuisin sitten kaikki luukut kiinni, ettei lämmin ilma tule sisälle.

Menin päivällä käymään vanhemmillani, kun äiti oli tehnyt satsin makaroonilaatikkoa, josta sain itsekin muutaman päivän nauttia. Päivällä olikin sitten jo +29C. Yllättävän kepeästi pääsin sähkökruiserilla kulkemaan eikä tullut kauhean tukala olokaan, vaikka matkan varrella piti pysähdellä risteyksissä ja suojateille.

En tietenkään ole saanut aikaiseksi touhuta äidin kukkapenkkien kanssa, mutta kylläpäs ne olivatkin aika uskomattoman näköisiä hoitamattomuudesta huolimatta! On nimittäin satanut niin paljon, että kaikki oikein rehottaa siellä. Oikeastaan kukkapenkit näyttivät ihan hyviltä kun olivat hieman villiintyneet.

Ukonkello
Tarha-alpi ja kultahelokki

Parvekekatsaus 17.7.2025

No niin, alkaa sitä motivaatiotakin löytymään parvekkeen laittamiseen, kun kelit lämpenivät. On siellä vielä sotkua jonkin verran, mutta loppusiivous on aloitettu. Kannoin esimerkiksi tänään osan puupalikoista kylpyhuoneeseen pestäväksi ja alustavasti huuhtelinkin ne. Parvekeoven takana on nimittäin sellainen sotku, joka on siivottava. Sen kun saa pois päiväjärjestyksestä, niin yleisilme siistiytyy huomattavasti. Tarkoitus on saada laitettua tuoli tonne nurkkaukseen. Eli etsin uuden paikan puupömpeleille. Ne ovat olleet väliaikaisesti nurkassa päällekkäin.

Kävin myös pesemässä kaksi mattoa viikko sitten, jotka ovat tulossa parvekkeelle. Hoidin homman torstaina ennen helteiden tuloa. Meillä on kuivaushuoneessa matoille tarkoitettu tanko, jossa ne saa näppärästi kuivatettua. Immalanjärven Lietteen rannan lähettyvillä on matonpesupaikka, jossa kävin pesemässä ne. Nyt ne odottelevat olohuoneen tuolilla että saan ne laitettua parvekkeelle. Tietenkin, ensin pitää siivota se parveke!

Parveke alkaa näyttämään pikkuhiljaa kasvihuoneelta, mutta siitähän minä tykkään. On ihan uskomatonta millainen kasvupyrähdys kaikille kasveille on muutaman päivän sisällä tapahtunut. Viikko sitten oli ihan kitukasvuista. Ajattelin, että näinköhän näistä tulee mitään. Nyt on avomaankurkku lähtenyt hurjaan kasvuun, paprika kukkii ja tomaattikin kukkii. Oregano lähti kasvamaan parvekelaatikossa. Toivottavasti saan pidettyä sen hengissä.

Oregano iti todella hyvin. Nyt pitäisi harventaa.
paprikat parvekekasvatuksessa
Paprikat ja etualalla oleva chili lähtivät kasvuun.

Luulin tappaneeni kotkansiipisaniaisen, jonka istutin ruukkuun keväällä. Oli niin tuulisia päiviä, että siitä katkesi kaikki lehdet. Laitoin sen nurkkaan odottelemaan ensi kesää. Tutkailin sitä hieman lähempää muutama päivä sitten, niin siihenhän olikin ilmestynyt uusia lehdenalkuja. Ilmeisesti se sitten virkosi uudelleen kasvuun. Parissa päivässä ero oli huomattava.

Kylmä alkukesä sai minut aloittamaan taas käsityöprojekteja. Etsin käsiini tuttavaltani ostetut hänen värjäämänsä langat, joista päätin vihdoinkin virkata ponchon, josta olen pidemmän aikaa haaveillut. Siinä on nyt paljon paloja tehtynä. Löysin SOME:sta sellaisen kuvan, jossa joku oli tehnyt 7 veljestä langoista ponchon, ja se näytti siltä, että pystyisin itsekin sellaisen väsäämään. Ja ei muuta kun aloittamaan projekti.

Äkkiä ponchon virkkaus vaihtui kesähousujen paikkaamiseen kun helle saapui. Minulla on kahdet samanlaiset housut revenneet haaroista jo useamman kerran, ja nyt päätin, että tämä on viimeinen kerta kun korjaan ne. Mustat housut oli helpompi korjata kun laittoi sisälle paikaksi toista mustaa kangasta. Mutta oliivin väristen housujen paikkaus olikin sitten jo vähän kinkkisempi juttu. Ne olivat revenneet niin pahoin, että mietin pitkän tovin kuinka sen hoitaisin, vai kannattaako niitä edes korjata.

Päätin tehdä niistä shortsit, kun kerran lämmintäkin oli tiedossa. Tajusin, että eihän minulla edes ole shortseja, jossen sellaisia jotenkin väsää. Koska tein housuista shortsit, sain lahkeen suusta paikkamateriaalin revenneeseen kohtaan. Paikka on kiinnitetty kankaaseen tukikankaalla, jossa on liima. Näin sain paikan aseteltua todella siististi repeämiskohtaan, ja viimeistely olikin sitten helppoa.

Tukikankaalla liimattu paikka sisäpuolella
Viimeistelty ompelemalla ympäri

No mutta, jos jatkan sitten taas joku toinen kerta. Että ei muuta kun hyvää kesän jatkoa!

PS. Olen kyhäämässä arvontaa tänne pystyyn ihan lähiaikoina, kunhan saan otettua palkinnoista kuvat. Olehan kuulolla! Voit myös tilata blogikirjoitukseni sähköpostiin. Täytä alla olevat tiedot, niin tilaukset alkavat saapua postiisi jo heti seuraavasta kirjoituksesta.

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi. Tietojasi ei käytetä muuhun tarkoitukseen, kuin sähköpostin toimittamiseen.

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.
Scroll to Top