Äitini on antanut minulle etupihaltaan kukkapenkin, jota saan laittaa mieleni mukaan. Rakensin sen noin vuosi sitten. Tein kukkapenkille lautareunat ja pohjustin sen rikkaruohokankaalla. Istutin siihen vuosi takaperin pari perennaa, jotka sitten lähtivät ihan hyvin tänä vuonna kasvamaan. Vasemmassa laidassa vaaleanpunaisena kukkii Akileija. GL tarkoittaa tänä vuonna laittamiani gladioduksia, jotka eivät ole vielää nostaneet varsiaan. Kph on kaunopunahattu, jonka istutin nyt keväällä. So on sarviorvokki, as on kiinanasteri ja MM on mirrinminttu (ist viime vuonna). Kukkapenkissä on myös muita taimivaiheessa olevia kasveja esim kehäkukkaa. Kehäkukista tippui viime vuonna kukkapenkkiin valmiiksi siemeniä jotka nyt lähtivät itämään.
Tässä akileija:
Akileijan varret ja kukinto ovat hieman tahmaiset, ja niihin on tarttunut kadun päässä olevasta haavikosta irtoavaa höttöä. Toivottavasti höttö ei haittaa kukkimista! Kaikki akileijat näyttivät karvaisilta…
Kukkapenkin jatkeena on maahan istutettuja kasveja, joista vasemmanpuoleisena Akileijat (3kpl), keskellä taaimmaisena värililja (tumma viininpun.) ja edessä tarha-alpi, sekä kulmauksessa on pioni. Kaikki ovat lähteneet tänä vuonna todella hyvin kasvuun. Tarha-alpeja oli istutettu vain kolme kappaletta, ja ne ovat selkeästi tuplautuneet. Samoin värililjasta on juuressa näkyvillä muutama uusi taimi.
Viereisessä kuvassa on sukulaiseni rakentama kukkalaatikko. Tässä on muuten edullinen idea pihamaille: hanki köynnöstäviä kukkia varten puutarha-aitaa jota taittelemalla saa tehtyä pylvään.
Aita on edullista ja sitä on paketissa kymmenenkin metriä. Verkkoa katkoessa sen toiseen päähän voi jättää piikit, jotka voidaan sitten taivutella ulos päin. Ulos päin taivutetut piikit pitävät omalta osaltaan kasvitelinettä pystyssä. Multa laitetaan viimeisenä jotta telineen piikit jäävät mullan alle ja viritelmästä tulee siten tukeva. Kasvit (4 taimea päivänsiniä) ovat istutettuina häkkyrän ulkopuolelle ja laitettu kiipeämään telinettä pitkin.
Laatikon rakentaminen on edullista sekin. Tarvitaan neljällä jaollinen määrä lautapaloja (+ pohjalaudat jos haluaa) ja neljä rimanpätkää, jotka ovat yhtä pitkiä kuin lautojen vierekkäin aseteltu leveys korkeussuunnassa. Sitten vaan naulataan palaset kiinni toisiinsa. Pohjaa ei välttämättä tarvita jos laatikkoa pitää paikallaan vaikkapa nurmikolla, kunhan sen muistaa pohjustaa kunnolla. Pohjaksi käy mm. metalliverkko (myyrät eivät tule) jonka päälle asetetaan rikkaruohokangas. Laatikosta valuu siten ylimääräiset vedet pois helpommin.
Talon päädyssä oleva Miisun muistomerkki kaipaa myös hieman trimmailua ja kitkemistä. Sen viereen on jostakin ilmestynyt keltainen esikko, josta emme tiedä mistä se on oikein siihen tullut. Kaunis se on kuitenkin 🙂 Jos joku ei tiedä, Miisu on meidän perheen ensimmäinen kissa, jonka minä hain lemmikikseni kun olin teini-ikäinen. Miisu eli pitkän, lähes 16-vuotisen elämän ja poistui luotamme Kielon päivänä 14.6.2004. Teimme talon päätyyn Miisulle oman muistopaikan, jonne käymme mm. jouluna viemässä hautalyhdyn ja toisinaan muitakin lyhtyjä talvisin. Kesällä siinä kukoistaa muutama äidin valitsema rehu. Miisun muistomerkin viereen on haudattuna pikkuruinen ystäväni, kääpiöhamsteri, Willy.
