villatakki

Pimeä ja synkkä marraskuun viimeinen viikonloppu on suurten kauppojen tarjousjuhlaa! Kukaan ei voi välttyä Black Fridaylta tai jopa kokonaiselta Black Weekiltä. En tiedä muista pienyrittäjistä, mutta tämä viikonloppu on itselleni yksi synkimmistä viikonlopuista vuodessa. Ei tällaisella pienen pienellä piiperöisellä ole rahkeita televisiomainontaan tai paljon muuhunkaan, että saisi omia ideoita ja tarjouksiaan esille. Kauppa ei siis käy laisinkaan. Se on joka vuosi sama juttu. Mutta ei siitä sen enempää…

Koti on vieläkin suurimmalti osin siivoamatta ja tuntuu siltä, että sotkua tulee koko ajan vain lisää. Olen tehnyt aika paljon tietokoneella töitä, ja se näkyy sitten muualla asunnossani. En vaan jaksa enää tehdä mitään sen jälkeen. Olen tietty järjestellyt työhuoneessa tavaroita paikoilleen, ja sen semmoista, mutta sitähän ei lasketa kodinhoidoksi. Se on työtä se.

Pimeään vaikuttaa myös lumettomuus, joka on tänä vuonna ollut paha moneen vuoteen. Pari päivää oli ihanan talvista, mutta sitten tuli taas joku matalapaine, ja sulatti kauniin lumipeitteen pois. Sain vielä viikko sitten nauttia ihanasta lumisesta pihasta.

Virittelin työpisteeni ääreen pattereilla toimivat valotkin ja etsin led-kynttilät. Sehän teki ikkunan edustan paljon viihtyisämmäksi. Tietysti pattereiden sijaan käytän ladattavia paristoja. Näyttää siltä, että näiden valojen paristoja pitää ladata kerran viikossa, jos mielii nauttia näkyvistä valoista. Ne ovat kyllä yhtäjaksoisesti päällä montakin tuntia. Keittiön ikkunan välissä olisi yhdet paristoilla toimivat paremmat valot, kunhan vaan saisin aikaiseksi pestä sen ikkunan.

Kyllä, ikkuna on vieläkin pesemättä. Tälläkin hetkellä tuuli käy lounaasta, eikä ikkunaa voi avata kun sieltä sataa vettä vaakatasossa sisälle. Muutenkin tuulee liian kovaa.

Aloin myös virittelemään kasveille valoja. Siitä ei nyt tahdo oikein tulla mitään. En tiedä mikä nyt mättää, mutta en saa nyt mitenkään päin jatkettua valojen virittämistä. Ne on ehdottomasti saatava ajastimille, muuten kasvit heittävät henkensä. Olen käynyt joka päivä sytyttämässä lampun kiinanruusulle, koska se jos joku kärsii tästä pimeästä ajasta. On ihan järkyttävää, kuinka hämärää on jo kello kahdelta iltapäivällä. Lumi sentään heijastelisi valoa ympärille, mutta kun nyt ei vaan ole lunta.

Aion siirtää kaikki huonekasvini siten, että niille on saatavilla lisävalaistusta talven ajaksi. Kiinanruusukin tekee vielä lehtiä, kun sille viritteli lisävalon. Olohuoneen nurkkaan on tarkoitus laittaa kaksi kasvivaloa, ja yksi keittiöön. Keittiössä on vähemmän valoa tarvitsevia kasveja, kuten saniaisia ja vehkoja. Alkaisi olla viimeisiä aikoja laitella pistokkaatkin ruukkuihin, ennen kuin sekin on liian myöhäistä. Peikonlehden pistokkaat tekevät jo uusia lehtiä maljakoissa. Ikkunasta näkyy sininen hetki, joka oli kello 15 hujakoilla.

Käsityöt ovat kyllä sellaisia asioita mitä jaksan tehdä vaikka kuinka paljon. Sain kuin sainkin nappeja vailla valmiiksi islantilaisneuleen, jota olen tässä nyt vuoden verran työstänyt. Olen etsiskellyt siihen nappeja, mutta en ole löytänyt mieleisiä. Pitäähän siihen jotkut napit keksiä edes väliaikaisesti, että pääsen pitämään paitaa.

Pidin pari tuntia paussia kirjoittamisesta ja rupattelin tuttavani kanssa puhelimessa tovin. Olin aikeissa lähteä häntä moikkaamaan ennen puhelun alkua, mutta ajankohtaan sattui juuri joku saderintama. Aikaisemmin päivällä satoi sentään lunta ja räntää, mutta sade muuttui myöhemmin vedeksi. Aikani marhailtua kämpässä, kello olikin jo pian yli kahdeksan illalla. En päässyt pelaamaan bingoakaan. Jotain hyötyä kämpässä hortoilusta sentään oli. Taisin keksiä mistä tehdä napit villapaitaani.

Neuloisiko vai siivoisiko? Ei tarvitse kahta kertaa arvuutella…

Sunnuntai kului nopsaan ja illaksi nousi vielä kovaa tuulta, joka sai minut miettimään, että pitäisiköhän tuo parveke jo vihdoinkin laittaa talviteloille. En ole pitänyt mitään kiirettä asian kanssa, kun on vielä ihan syksyiset kelit. Maanantai olisi vieltä synkkä ja pimeä, mutta sitten tiistaina on ennusettu säätyypin muuttumista talvisempaan suuntaan. Parveke pitäisi saada ennen sitä kuntoon. Taidankin ottaa itseäni niskasta kiinni ja touhuta ne muutamat tavarat paikoilleen, mitä olen suunnitellut koko syksyn. Tälläkin hetkellä parvekkeelle osuu sellaisia tuulenpuuskia, että suorastaan ihmettelen, kuinka virittämäni pavilijonginseinä kestää paikoillaan ja ehjänä!

Parvekkeella on myös roinaa, mitä pitää viskata roskikseen. Olen kyllästynyt pyörittelemään erästä keraamista tolppaa ees sun taas pitkin parveketta, kun sille ei vaan löydy siellä paikkaa. Se on rikki yhdestä kohdasta ja vaatisi jonkunlaista korjausta, jota en välttämättä osaa tehdä. Pitää tutkailla josko sen saisi sisälle johonkin kauniisti missä rikkinäistä kohtaa ei näe. Sisällä olevat ylimääräiset Leca-harkon palat voi samalla viskata parvekkeelle, kun niitä ei sisällä tarvita kuitenkaan.

Minun täytyy vakavissani harkita myös ilmankostuttimien käyttöönottoa, koska huoneilma on mennyt ihan kamalan kuivaksi. Nenä on koko ajan ihan tukossa, ja välillä tulee niistäessä ihan verta. Liian kuiva huoneilma ei tee hyvää limakalvoille, eikä kämpän imurointi auta asiaa yhtään, vaikka olisi mitä suodattimia ja erikoispölypusseja. Muutenkin, asunnon imurointi aina hieman jänskättää, kun imuri temppuilee sopivasti. Siinähän sitä sitten taas ollaan jos sekin hajoaa.

Ei tässä nyt auta itku markkinoilla vaan pitää alkaa toimia. Tein tässäkin välissä yhden työjutun, mikä katkaisi kirjoittamista hetkellisesti, ja ajatushan siinä katkeaa. Jospa vaikka jatkaisi hetken vielä villatakin neulomista, ja sitten raahautuisi parveketta laittamaan. Ruoankin sain juuri syötyä, eikä sitä heti huvita lähteä parvekkeelle rehkimään. Hyvää joulukuun ensimmäistä viikkoa kaikille!