alkuvuosi

Hidas alku vuodelle

, , ,

Mielestäni vuoden alku on ollut todella hidas tällä kertaa, ja vieläkin tuntuu siltä, etten ole saanut oikein mitään aikaiseksi. Olen kuitenkin saanut ajateltua asioita todella pitkälle, ja mieli on paljon levollisempi kuin aikaisemmin. Kävin jopa lempipaikassani, Immalanjärven lintutornilla katselemassa talvimeininkiä eräs päivä. Kävin siellä viimeeksi viime vuoden marraskuussa. Paikka antaa minulle todella paljon iloa, kun mieli on maassa ja usko hyvyyteen on koetuksella.

Vaikka oli sunnuntai, olin aika yllättynyt ettei jäällä ollut liikkujia. Yhden koiranulkoiluttajan näin kaukaisuudessa. Voikohan olla, että jää ei ole tarpeeksi vahvaa kannattelemaan ihmisiä? Otin kuitenkin tapani mukaan lintutornilta panoramakuvan, jossa aukeaa koko näkymä järvelle.

Lintutornille oli yllättävän hyvä päästä. Minulla ei ollut edes nastakenkiä jalassa, niin silti reitti ei ollut älyttömän liukas. Yllätyin myös, että parkkipaikkaa oli aurattu ja siihen sai hyvin auton. Hiekoitusta ei tietenkään ollut, mutta sen verran pääsi väylän reunoilla kävelemään, että tossu piti tornille asti.

Tullessani alas tornista, katselin vielä hieman ympärilleni, koska loppukesän trombi oli juuri osunut osittain myös tälle alueelle. En tiedä korjataanko näitä tuhoja koskaan, vaan jätetäänkö ne luonnonvaraiseen tilaan. Ehkäpä tuonne onttoon katkenneeseen puunrunkoon muuttaa jokin kiva tirppa kevään myötä asumaan. Pitääkin jäädä seuraamaan tilannetta.

Kaiteen toisellakin puolella oli vielä paljon risukkoa siistimättä.

Kerran tänne pääsi tällaisessa vaiheessa vuotta, päätin lähteä katsomaan myös Unterniskanjokea (Salojoki). Trombi todellakin kaatoi puita Seppoinpolulta, ja jotensakin kaikki näytti omituisen avaralta. Tästähän kaatui monta kuusta, jotka peittivät näkymän joelle (vasemmalla). Reitti oli jäinen ja siksi hieman hidaskulkuinen, mutta ei tuohon jokea ylittävälle sillalle ollut kuin muutamakymmen metri matkaa.

Mielestäni vesi oli aika korkealla. Se oli todella kirkasta. En nähnyt siellä uiskentelevan kaloja. Tällä joella on joskus nähty koskikara. Kävin sitä aikoinaan itsekin kuvaamassa, mutta hieman huonolla menestyksellä. Lintu on aika vikkelä ja todella arka. Ehkä muutama vuosi sitten hankkimani teleobjektiivin kautta saattaisi tulevaisuudessa tirppaa jopa kuvatakin. Se jää nähtäväksi palaako koskikara tälle alueelle uudelleen.

Unterniskanjoki Immalan lintutornin lähettyvillä. (Tuubivideoitani aiheesta -> TÄÄLLÄ)

Asunnon laittamisen tuskaa

Minua on pitkään askarruttanut valaisinasiat kämpässäni, ja nyt uuden järjestyksen myötä tajusin, että voin ottaa käyttöön joskus aikoinaan Ikeasta hankitut kouluvalaisimet. Sain ne näppärästi valkoisiin lautoihin kiinni, niin niitä ei tarvitse pultata mitenkään seinään. Laudat pysyvät kätevästi sohvan takana itsekseen pystyssä. Valoista on pätkäisty puolet varresta pois.

Siirtelin eilen parvekeoven eteen laitettua pyykkitelinettä, ja satuin samalla tiputtamaan kiinanruusulle väliaikaisesti viritetyn valaisimen. Eli, nyt on sitten aika alkaa virittelemään niitä kasvivaloja näille huonekasveille, mitä omistan, tai ainakin kiinanruusulle. Se nimittäin kasvaa ihan mukavaa vauhtia koko ajan, enkä halua, että sen kasvua hidastaa mikään valo-olosuhteiden muutos. Ei voi mitään, homma on nyt hoidettava.

Olipas hassua huomata, että pyykkitelineen sai sopivasti sujautettua parvekeoven eteen ja se ei vie siinä ollessaan tilaa. Aikaisemmin se oli vain tiellä joka paikassa mihin sen laitoin. Kuvasta näkee, että kaikki on vielä ihan sekaisin. Stereoiden johdot eivät ole kiinni, ja puupömpeleiden kirjat ovat sekaisin. Mutta olen jo aloittanut nurkkauksen siistimisen.

Poistin joulukuusesta koristeet ja laitoin ne säilöön tulevaa joulua varten. Vielä on pari joulukoristetta hyllyköillä, jotka laitan lähipäivinä pois. Sitten kevät saa tulla ja kärpäset. Josta tulikin mieleeni, että pitäisi laittaa suunnittelemani paprikat ja chilit itämään todella pian.

Huonekasvien pistokkaatkin on istuttamatta. Toin niille hankkimani mullat jo autosta sisälle. Pidin multasäkkejä pari viikkoa autossa. Toivottavasti pakkaset ovat tappaneet harsosääsket, mitä multasäkeissä näytti olevan aika paljon. Jos näen liikettä, vien säkit parvekkeelle pakkaseen.

Meille on taas ennustettu lumisateita. Olen parisen kertaa käynyt tekemässä lumitöitä vanhemmillani. Tässä on ollut noin viikon plussakelejä, ja lunta on sulanut pois aika paljon ja paikat ovat olleet ihan jäässä. En jaksa enää välittää säätilasta. Se on sitä mitä se on silloin kun ulos katsoo.

Mutta tosiaankin vuoden alku on ollut hidas. Tämä vuosi tulee olemaan kohdallani todella erilainen mitä viime vuosi. Haluan pyyhkiä kaiken negatiivisen pois mielestäni ja elämästäni. Se on vaan tehtävä. Lisää toki tulee, se on vain elämää. Hidas alku sopii minulle nyt oikein hyvin, että ehdin ajatusteni mukaan.

  

Hidas alku vuodelle Read More »

Olisiko vuosi 2023 vihdoinkin muutosten aikaa?

,

Maailmanmeno on sen verran utopista tällä hetkellä, että sitä miettii väistämättä mitähän vuosi 2023 tuo tullessaan. Ukrainassa soditaan edelleen, eikä loppua näy. Jotenkin tuntuu siltä, että muutkin asiat ovat hieman nurinniskoin. Syksyllä 2022 alkoi älytön sähkökriisi, joka koskettaa saletisti jokaista tavalla tai toisella. Jossei suoraan omassa sähkölaskussa näy, niin hintojen nousuna sitten vaikka kaupasta ostettavissa tavaroissa. Tästä näkövinkkelistä pohdin itsekin asiaa, tosin olin huomattavasti aikaisemmin asiassa liikkeellä.

Vuosi alkoi lumisissa merkeissä
Alku vuosi oli sentään luminen. Kuva: 12.1.2023 Vuoksenniskantieltä.

Aloitin hydrokokokeilun tomaatilla viime kesänä ja jostain uskomattomasta syystä olen sen verran onnistunut siinä, että se sama taimi tuottaa edelleenkin minulle satoa. Se tekee uusia kukkaterttuja jatkuvasti, joista saan sitten poimia itselleni tuoreita tomaatteja. Pitää toivoa, etten mokaa tämän kanssa nyt pahasti. Joudun nimittäin tekemään sille joitain muokkauksia, kun se kasvaa hieman hallitsemattomasti. Se, miten vuosi 2023 liittyy juurikin tähän asiaan, niin aion pitää tänä vuonna tomaatit sisällä kasvatuksessa. Miksi helkutissa veisin ne ulos, jos ne kasvavat paremmin (lue helpommin) sisällä olohuoneessa ja vieläpä ympäri vuoden!

Kourallinen makeita pikku tomaatteja

Saan miltei joka viikko tällaisen pienen kourallisen tomaatteja. Eihän tämä nyt mikään älytön sato ole, mutta kuitenkin tuli todettua, että homma voi jollain tasolla jopa käytännössäkin toimia. Eli uusia juttuja kokeilemaan tänäkin vuonna. Pitää vaan laittaa kasvamaan vähän suurempikokoista tomaattia, että niissä olisi jotain syötävääkin…

Vuosi on lähtenyt loppu peleissä aika hitaasti liikkeelle. Työjutut ovat usein tammikuussa jotensakin jäissä, ja siksi olisikin hyvää aikaa tehdä asioita joita on jäänyt pahasti rästiin. Kuten vaikka tavaroiden järjestely, että saisi ne jotenkin järkevämmin sijoitettua asuntoon. Jos olet lukenut näitä juttujani, niin sama ”ongelma” varmaankin toistuu joka vuosi. Miksi ihmeessä en sitten tee mitä niin sanotusti pitäisi tehdä? Hyvä kysymys. Kait sitä vaan jää jollain tavalla jumiin omiin oloihin ja ajatuksiin jos ei näe tulevaisuuteen.

Ideoita olisi vaikka muille jakaa, mutta toteutus ontuu. Kaikkea ei vaan pysty ja kykene tekemään itse. Minua myös usein motivoi kavereiden tapaaminen. Toisista ihmisistä saa uskomatonta voimaa ja motivaatiota. Jos ei näe ketään, on vain turta ja junnaa paikoillaan. Jossain vaiheessa aika vain loppuu kesken, ja huomaa, että ei ole saanut mitään aikaiseksi…

Sisustetaan saatana vaikka makkaria tällä kertaa… tai sitten vasta huomenna tai ensi viikolla.

Ennemmin tai myöhemmin sitä alkaa tajuta, ettei SOME:ssa esimerkiksi näytetä ihan koko totuutta, tai juuri lainkaan totuutta. Asian ”tietää”, mutta ei vaan usko. Sitä vaan vertaa itseään aina toisiin, ja varsinkin menestyneisiin henkilöihin. Olen aina halunnut tehdä YouTube-videoita, mutta hommat kaatuvat yleensä juurikin siihen, että ensiksi pitää siivota kauhea lääni, jotta pääsisi sitten jotain kuvaamaan. Silloin kun huvittaisi kuvata, kämppä on kuin klassinen esimerkki Sisustetaan Saatana FB-ryhmän kuvista. Muina aikoina vaan tuntee olevansa täysi paska kyseisissä asioissa, eikä saa sen takia sitten tehtyä mitään…

SOME-kuvia katsotaan usein ”vaaleanpunaisten lasien” läpi… koko totuus ei yleensä näy jollei sitä paljasteta. Katsonko kenties itsekin omaa elämääni vaaleanpunaisen lasin läpi? Sitä vaan kuvittelee, että omatkin asiat pitäisi olla niin kuin muillakin on…

No nyt eräs seuraamani huonekasviaiheinen tubettaja (Planterina) paljasti omassa videossaan, miltä hänen upea kämppänsä näyttää ”muulloin”, tai silloin kun sitä ei kuvata. Aloin vihdoinkin saada mielenrauhaa omiin asioihin. Ihan yhtä sekaisin muidenkin kämpät ovat kuin omani silloin kun niitä ei kuvata. Asia kun kuitenkin on niin, että tässä on elämäkin elettävänä. Ja yksin kun vuosi vuodelta tallailee näitä polkuja, niin aikaa ei jää ihan kaikkiin asioihin mihin haluaisi, kuten kämpän hifistelyyn. Sitäpaitsi, nämä ”Tuubitähdet” saavat siitä rahaa kun esittelevät kämppänsä kaikille. Jos minullekin sellaisesta maksettaisi, minun ei muuta tarvitsisi tehdäkään, kun siivota ja esitellä asuntoa.

Ilman vaaleanpunaisia laseja joulukuusi näyttää näinkin kivalta. Se on vielä paikoillaan, mutta sehän on kaunis. Koristeet on laitettu pois loppiaisena.

Jospa tämä vuosi toisi minulle hieman armeliaisuutta itseäni kohtaan. Päässäni kuitenkin pörrää ajatuksien suhteen hurja mehiläispesä ja asioita on vaikea saada hallintaan. Ne kun pitää jotenkin järjestellä pääkopassa, että mitä aikoo tehdä ja mitkä unohtaa suoraan. TODO-lista vaan kasvaa…

Onkin erittäin hyvä, että löysin sellaisen rauhoittavan tuubikanavan, jossa henkilö pohdiskelee elämänsä suhteen vähän samankaltaisia asioita mitä itsekin. En kyllä hetkeäkään usko, että oma elämäni olisi niin mielenkiintoista, että siitä saisi vastaavanlaista sisältöä tuubiin. Olen tosin tehnyt samankaltaisella kerronnalla muun muassa edesmenneestä koirastani, Foxysta, videoita. En tiedä – muutoksia on tiedossa, väistämättä.

Ajatusten virtaa täytyy hidastaa – muuten et saa mistään kiinni ja kaikki ajelehtii ohi

Tervetuloa vuosi 2023

Vuosi 2023 on siis aloitettu itsetutkiskelulla ja lepäilemällä. Maailman ylle on laskeutunut äärimmäinen epävarmuus tulevasta, jota voi olla vaikea sivuttaa ihan nyt vain ”lakaisemalla maton alle”. Eipä sitä arvannut vuosi sitten millainen maailma olisi vuoden päästä. Ajatustyötä ja elämänmuutosta on tehtävä aika paljon, jotta tästä selvitään kunnialla ja vähin vaurioin. Pikkuprinsessan on aika kasvaa henkisesti lisää ja siirtyä aikuisemmalle tasolle todellisempaan maailmaan. Se tulee väistämättä eteen. Katotaan miten prinsessan käy!

Blogi uudistui

Uudistin myös blogin ulkoasua. En tiedä onko sillä mitään merkitystä. Blogissani on nyt etusivu, jota aikaisemmin ei ole ollut. Otan mielelläni vastaan kommenttia asiaan liittyen. Vanhaankin voi osittain palata, jos uusi juttu on jotenkin epäkäytännöllinen. Olen myös pohdiskellut, että lukeeko näitä kirjoituksiani edes kukaan. Saan niin vähän kommentteja tänne kuitenkin. Aion järjestää täällä tämän vuoden puolella arvontoja kommentoijien kesken. Niistä sitten toisella kertaa enemmän.

Nyt kun ensimmäiset virtuaaliset muutokset tälle vuodelle on tehty, on syytä siirtyä konkreettisesti elämässä näkyviin muutoksiin. Sitähän onkin viikonloppu sopivasti edessä. Ottaisiko vaikka perjantaisin vanhan kunnon siivouspäivän käyttöön? Se jää nähtäväksi.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille, ja olkoon tämä vuosi menestyksekäs niin rakkaudessa kuin rikkaudessa! Uusi vuosi ja uudet kujeet.

Olisiko vuosi 2023 vihdoinkin muutosten aikaa? Read More »

Scroll to Top