Piha / Puutarha / Parveke

Kylmä viikko takana

Olisikohan ne kylmät kelit vihdoinkin takana tältä keväältä? En ole oikein saanut mitään järkevää aikaiseksikaan kun viitsi mennä esimerkiksi parvekkeelle palelemaan. Ensi viikoksi on sitten ilmeisesti tulossa jo vähän lämpöä, niin jos silloin aktivoituisi asioissa vähän lisää. Nyt olen jumettunut sisätiloihin lintubongailemaan lähinnä WWF:n sääksiliveä. Lintutornikin on saanut nyt jäädä kun siellä ei ole tarennut käydä.

Immalan lintutorni

Tykkään pitää tilastoja eri asioista, ja etenkin vuodenajoista, muun muassa kuvilla. Yksi rakkaimmista kohteista on Immalan lintutorni. Käyn siellä joka vuosi katselemassa lintujen kevätmuuttoa ja jäätilannetta. Keskellä talvea sinne on sinällään turha mennä, kun siellä ei tapahdu mitään. Toki käyn välillä tarkastamassa, että paikat ovat kunnossa. Nyt olen käynyt siellä tosin vähän vähemmän, kun on niin kylmää. Ei vaan tarkene ajella sähkökruiserilla. Piti kaivaa talvivarusteet esiin. Ulkona on niin kylmä.

Kylmää vettä Immalanjärvessä 8.5.2024

Jäät lähtivät Immalasta 29.-30.4.2024, tai ihan tarkkaa tietoa minulla ei ole, mutta kun kävin sunnuntaina 28.4. niin jäätä oli vielä kaukaisuudessa. Kysyin toiselta kävijältä millä perusteella se oikein määritellään, milloin jäät ovat lähteneet Immalanjärveltä. Ei hänkään ollut asiasta täysin varma. Pitänee kaivaa jostain faktat pöytään, että ne löytyvät sitten jostain, jos jota kuta kiinnostaa.

Sain kuulla, että sammakot kutivat tänä vuonna ihan eri paikassa mitä aiempina vuosina. Joku muu tiesi kertoa, että ne ovat veden täyttämässä metsässä tällä kertaa. Metsä on siinä aivan lintutornin vieressä. Vesi on tulvinut Unterniskanjoelta metsään, ja sammakot ovat puuhastelleet siellä. Noh, se jäi nyt näkemättä tällä kertaa.

Vaikka olenkin luontoihminen, en välttämättä kaikkia tirppoja ja elukoita sieltä tunnista. Siksi on hyvä olla hieman apuvälineitä. Joku lintubongari kerran suositteli tällaista puhelimen sovellusta kuin Merlin bird ID. Se vaikuttaa ihan mukavalta ohjelmalta. Siinä nauhoitetaan lintujen ääntelyä, ja ohjelma tunnistaa linnut. Samalla se kertoo mikä lintu milloinkin visertää. En tiedä, onko nyt ollut vain niin kylmä kevät, että lintuja ei ole mitenkään suurta lajitelmaa liikenteessä. Tai sitten ne eivät vain ole juuri tuolla. Nämä linnut sain tallennettua kun kävin tornilla 1.5. Toki kaikkien ääntelyt olivat tuttuja ilman puhelinapin avustustakin.

Oli pakko ottaa naapuritalosta kuva eräs ilta kun sen seinään muodostui talon edessä olevasta koivusta upea varjo. Varjo oli varmasti paljon näyttävämpi, mitä kuvani antaa ymmärtää. Kun puissa ei ole lehtiä, niin koivun muoto jotenkin kaikessa karuudessaan ja kauneudessaan tuli todella upeasti esille. Varjo muodostui vielä suoraan rappukäytävän katoksen kohdalle ikään kuin se kuuluisi siihen. Luonnon taidetta.

Puista puheen ollen, paikallisen baarin, jossa tykkään käydä, vastapäätä puretaan rakennus. Sen edessä on aivan ihana vanha mänty. Joku kertoi, että se olisi 300 vuotta vanha. En ihmettelisi. Siinä on jotain sanoinkuvaamatonta arvokkuutta, kun sitä katselee. Olisi todella surullista, jos se kaadettaisiin rakennuksen purkamisen yhteydessä. Tämä puu on nähnyt paljon! Tämä on sellainen puu, jolle annetaan nimi.

Kylmä kevät on aiheuttanut osittain myös sen, että en ole juurikaan tehnyt parvekkeella mitään. Lupasin vielä antaa Leca-harkkoja läjän pois kuljeksimasta. Niiden siirtely vie voimat ihan loppuun, enkä jaksa enää miettiä mihin niitä tungen. Nehän olivat aikoinaan akvaarioni alla jalustana. Siihen tarkoitukseen ne kävivät oikein hyvin. Nyt niille ei enää oikein ole käyttöä. Toki niistä voisi rakennella tasoja parvekkeelle tai kotiin. Yhdet harkot minulla ovat olleet stereokaiuttimien alla. Aion ottaa nekin pois. Kaiuttimia varten rakentelin jokin aika sitten hyllykön.

Paljuhässäkkä on purettu, ja tiilet on pinottu toiseen paikkaan (Kuva 1). Eräs nuori pari tuli hakemaan koirien aitausta varten paljun alla olevat harkot. Minun oli pakko siirrellä kaikki tavarat toiseen kohtaan, ja tällä hetkellä parveke on paljon sekaisampi mitä näistä kuvista näkyy. Olen kyllä suunnitellut paljulle käyttöä, mutta siitä ei tule vesiaihetta enää. Parveke vaihtaa myös järjestystä. Kuten kuvasta kaksi (2) saattaa huomata, parvekkeella on edelleen kiviä, jotka pitää käydä viemässä pois. Työmaata siis riittää.

Olen kahden vaiheilla; jätänkö kaiteen eteen nurkkaan grillille tarkoitetun alustan, vai siirränkö puusohvan kaiteen eteen. Pavilijongin runko ja seinämä tulevat joka tapauksessa tähän osaan parveketta tänä vuonna, niin pääsen sitten parvekkeesta nauttimaan vesisateellakin. Polyrottinkituoli menee puusohvan paikalle nurkkaan. Palju menee myös toiseen laitaan kaiteen eteen. Seuraava kuva on otettu parvekkeen oven takaa hetki sitten.

Toisaalta parvekkeelle tulisi todella paljon tilaa, jos puusohvan saisi suoraan tuohon parvekkeen oven kohdille kaidetta vasten. Ainoa asia, joka minua tässä kohtaa askarruttaa, että jos tulee jokin myrsky, niin kestääkö pavilijongin seinä sellaista. Viime kesän se kesti todella hyvin. Minulla odottelee vanhempieni luona pieni patja, joka on tarkoitettu puusohvan päälle laitettavaksi. Sille pitäisi vielä jossain kohtaa ommella jokin suojus. En ole vielä ihan varma mistä sen teen. Joka tapauksessa patja ei saisi kastua parvekkeella, ettei se homehdu. Mietin myös maton laittamista parvekkeelle. Mitä ikinä parvekkeelle teenkin, se pitäisi ensin saada jotenkin pestyä kunnolla.

Hommasin parvekkeen pesua varten retkisuihkun, jos sillä saisi huuhdeltua kunnolla lattiaa, kun on ensiksi harjannut sen puhtaaksi. Juuri tämän siivoamisen takia haluaisin kaikki multahässäkät hittoon, kun niistä tulee niin paljon sotkua. Olin aikeissa purkaa kaikki puiset laatikotkin parvekkeelta, mutta sitten yksi kotkansiipisaniainen päätti kurkistaa talven jälkeen laatikosta, ja enhän minä raaski sitä siitä poistaa. Saniaset ovat suosikkejani kuitenkin, eikä niitä haittaa, jos kesä on kylmä.

Laitan nyt lopuksi pienen mainoksen, mitä olen tässä jo puuhastellut useamman kuukauden. Olen päässyt eteenpäin eräässä projektissa, nimittäin Pääjäässä.com-kaupan rakentamisessa. Teen kaikkea tätä osa-aikaisesti, vaikka se välillä kokopäiväiseltä tuntuukin. Mutta haluan nyt esitellä uuden kivan paidan, jonka kuvan suunnittelin muutama päivä sitten. Tottakai tein siitä itselleni ensimmäiseksi koevedoksen. Mitäs tuumaatte? Onko kiva? Näitä voi ostaa tällä hetkellä kahdesta eri kaupasta. T-Mafia myy hylje-versiota tästä tekstistä ja eri väreissä, kuin mitä Pääjäässä.com-kauppa myy.

Ei tässä tällä kertaa enempää kuin hyvää viikonloppua!

  

Kylmä viikko takana Read More »

Maaliskuu kohta käsitelty

Maaliskuun viimeisiä päiviä viedään! Kevättä onkin odoteltu jo tovi. Näytti aluksi siltä, ettei sitä tule lainkaan, mutta ihan keväiset kelit meillä täällä kaakossa tällä hetkellä on. Aurinkokin paistaa ja on +10°C lämmintä.

Nyt on muuten pääsiäinen. Katselin tänään keittiön ikkunasta, josko siitä bongaisi jotain mielenkiintoista. Olen kuvannut sen läpi pihaa aina silloin tällöin, että voin katsella vaikkapa kevään etenemistä. Tuosta sen näkee todella hyvin. Meidän pihalla on suuri nurmialue, ja sen päälle sataneesta lumesta näkee millainen talvi on ollut. Talven jälkeen kun lumi alkaa sulaa, siitä näkee kuinka kevät etenee. Nurmialueen vieressä on kukkaistutuksia ja pensaita, ja niitä reunustaa metrin korkuinen aita. Hyvä mittari siis lumelle. Runsaslumisena talvena aidat ovat miltei lumen peitossa.

Maaliskuussa otettuja kuvia pihasta:

Olenkin onnistunut ottamaan kuvat miltei samasta kohtaa ikkunaa! Pitääkin tehdä siihen jokin merkki, mihin puhelimen aina asettelee. Mutta on tuosta ikkunasta kiva katsella mitä ulkona tapahtuu. Tänäänkin huomasin junaradan ja ajotien välisessä metsikössä liikettä. En tietysti paljailla silmillä näe sinne asti, mutta sitten sieltä lensi aivan kohti varis, jolla oli nokka täynnä risuja. Oli ilmeisesti pesätarpeita sieltä metsiköstä hakemassa. Varis lensi aivan ikkunani vierestä. Sen verran suurikokoinen lintu se on, että se näkyy metsiköstä jollakin tapaa tänne ikkunalleni asti. Ja varsinkin vielä kun puissa ei ole lehtiä, niin näkyy paremmin.

Ajelin pari iltaa sitten sähkökruiserillani tuttavalleni kylään. Oli pakko pysähtyä matkan varrella hetkeksi kuuntelemaan, kun linnut visersivät todella kovaa. Tämä oli ensimmäinen lintukonsertti tänä vuonna, jonka kuulen. Nykyään kun ei tule koirankaan kanssa lenkkeiltyä, niin harvemmin kuulee lintujen visertelyä, eivätkä ne alkuvuodesta tuollaista konserttia pidäkään. Niilläkin alkoi ilmeisesti kevät.

Keväthuoltoa sähkökruiserille

Olen tosiaankin päässyt jo pariin otteeseen liikkumaan sähkökruiserilla, ja nyt sitä on vielä hieman laitettu. Ostin siihen uudet maastorenkaat (talvirenkaat), ja kävin eilen laitattamassa ne paikoilleen. Onneksi on mukavaa porukkaa ympärillä, ja tuttavani hoitikin renkaat paikoilleen. Sellainen homma oli että huhhuh. Ei ole mitään verrattavissa tavallisten mopojen renkaanvaihtoon! Näissä kruisereissa on moottori takarenkaan vanteessa valmiina, niin ennen kuin sen saa irrotettua, pitää purkaa johdot ohjaimesta. Sitten vielä irrottaa vanha rengas vanteilta ja uudet tilalle. Sehän olisikin ollut helppoa, jos se vanne olisi käynyt sellaiseen telineeseen, jossa ne renkaat saa helpommin irti. Mutta kun ei käynyt. Siinä sitten tuttavani teki hiki hatussa töitä, että sai renkaat irrotettua ja uuden laitettua tilalle.

Kun renkaat oli vihdoinkin saatu käsiteltyä ja kokeiltua paikoilleen, tuli todettua, että takarengas ei mahdu pyörimään lokasuojan kanssa. Tätä kikkailtiin sitten tovi, mutta loppujen lopuksi keksimme siihen virityksen, jolla sitä sai nostettua sen verran, ettei se ota renkaaseen kiinni. Suuri hatunnosto kaverilleni! Oli ihan pakko alleviivata tuo lause, hän teki ihan hirvittävän työn tuossa. Mutta kivointa tässä oli se, että hän myös selitti koko ajan mitä tekee ja miksi jokin asia tehdään jollakin tavalla. Oppii itsekin hieman asioista sitten. Varsinkin sellaisen seikan, että näitä sähkövekottimia kannattaa huollattaa. Siinä on likaantuvia osia muun muassa jarruissa, joita voisi jopa itsekin putsailla. Kun ne putsaa, niin ne kestävät pidempään — tottakai.

Ostin kruiseriin lisävaloja, mutta niitä ei ole vielä laitettu paikoilleen. Se vaatii hieman suunnittelua, miten ne laittaisi. Oli tarkoitus laittaa eteen kaksi kirkasta pikkuvaloa, ja taakse punaiset valot. Niille on hankittuna myös kytkin, josta ne saa päälle tai pois. En halua että ne palaa koko ajan. Ja uusi rekisterikilpi on tehty tähän myöskin. Se on nyt eri kokoinen kuin edellinen. Olin tekevinäni sen kokoisen, että se peittäisi edelliset reiät, mutta pienihän siitä tuli. Laitan sitten niihin vanhoihin reikiin ne valot vaikkapa kiinnin, jossei mitään muuta. Mutta nyt kilpi kiinni!

Tomaatin kylvö tehdään viimeistään maaliskuussa

Kyllä oli kiven ja kannon takana saada tänä vuonna laitetuksi kevätkylvöt käyntiin. Tomaatit pitää nimittäin laittaa itämään maaliskuun puolta väliä ennen, että ehtivät tehdä hedelmää meidän kylmässä kesässä. Laitoin siemenet itämään 16. maaliskuuta, ja jo neljän päivän jälkeen taimiastioissa näkyi uutta elämää. Olipas nopea itäminen tämä tällä kertaa.

Paprikoiden ja chilien itämiseen menikin sitten 10 päivää. Mutta sieltä ne nyt pikkuhiljaa ponnistavat esiin.

Ne pääsivät tänään ikkunalle kun olivat hieman kasvaneet itämisajasta. Ei niitä toimita liian pieninä suoraan auringonpaisteeseen laittaa, kun ne eivät kestä sitä. Nyt aurinko ei paista ihan täydeltä terältä, niin saavat olla tuossa ikkunalla hetken.

Tein yhden projektin sellaiseen pisteeseen, että voin alkaa käyttää sitä. Pitkin asuntoa vuosia pyörineet kaislakorit saivat vihdoinkin oman jalustan! En ole vaan koskaan löytänyt sen kokoista hyllykköä tai muutakaan, mihin ne olisivat suoraan sopineet siten, ettei niiden ympärille jää ylimääräistä tilaa. No nyt on kohallaan. Olihan tuossa värkkäämistä. Tein virityksen viime viikonloppuna, ja sain siitä itselleni vielä jonkunlaisen yskän. Sahailin puupalikat vessassa ja tottakai tehdessä irtoaa pientä puupölyä. Sehän kävi sitten silmiin ja henkeen.

Ylimmän hyllyn piti olla sellaisella korkeudella, että sen päälle asetettava kaiutin on samalla korkeudella, kuin toisen kaiuttimen alle tuleva lipasto on. Eli tein ylimmän hyllyn ensin ja sen jälkeen kori siihen päälle, ja sen alle hylly. Valkoinen lauta oli sitä varten, että korin ja hyllyn väliin jää sormin mentävä rako. Helpottaa sitten korin laittamista paikoilleen. Tämä on muuten se sama jalusta, jonka rakensin aluksi hydrotomaatille. Nyt se pääsi uusiokäyttöön. Toimin tällä tavalla monenkin asian kohdalla. Se voi tietysti olla yksi ja suurikin syy, miksi kämppäni on aina hujan hajan. Menee niin pitkä aika hoksatessa miten tavarat saa näitisti paikoilleen.

No nyt kuitenkin alan laittamaan joitain pikkutavaroita pois näkyvistä ja juurikin noihin kaislalaatikoihin. Olohuone siistiytyy heti.

Kiva hylly siitä tuli.

Serkkuni on tulossa viettämään lomaansa viikon päästä, niin saan sitten apua tavaroiden siirtelyssä paikoilleen. Töllön alla oleva metallikaappi painaa nimittäin ihan jonkun verran, kun sen sisällä on vinyylilevyjä. Sitä pitää siirtää vähän oikealle, että vasemmalle kaiuttimelle tarkoitettu metallilaatikosto mahtuu paikoilleen. Kaiuttimet ovat olleet Leca-harkkojen päällä ja aion siirtää harkot nyt pois.

Vielä on vaikka mitä rakenneltavaa. Muun muassa kuuselle pitää rakentaa oikean kokoinen jalusta. Olen tehnyt siihenkin jo suunnitelman olemassa olevista tarvikkeista. Saan niitä samalla käyttöön ja pois tilaa viemästä, kun rakentaa niistä jotain. Puupalikoita voi sahata veskissä jatkossakin kunhan muistaa laittaa tiiviit suojalasit päähän ja maskin, ettei puupöly käy henkeen.

Todellakin on enää yksi päivä maaliskuuta jäljellä ja odotan kevättä innolla. Ensi yönä siirretään kellot kesäaikaan. Saas nähdä mitenkä omat aivot siirtyy taas uuteen aikaan, kun minulla on aina jotain probleemaa noiden siirtelyjen jälkeen. Katsellaan mitä nyt käy. Pakko kyllä lopetella nämä jupinat tällä kertaa ja alkaa päiväaskereisiin.

Paitamallisto alkaa valmistua tänne ostettavaksi. Olen jo pari eri versiota tehnytkin, mutta vain omaan käyttöön. Kunhan saan aikaiseksi, laitan niitä myyntiin kauppaan. Ei muuta kun oikein hyvää pääsiäistä ja viikonloppua!

  

Maaliskuu kohta käsitelty Read More »

Projektit jatkukoon

Päätin tässä männä viikolla, että nyt teen kaikki keskeneräiset projektit pois. Hitaasti mutta varmasti olen laitellut paikkoja kuntoon, ja sieltä täältä jotain pientä tehnyt alta pois. On vaan niin suuri työmaa tehtäväksi, että menee hetki aikaa kun asioita saa paikoilleen. Meille on tiedossa pari seuraavaa päivää pientä pakkasta, niin vien esimerkiksi joitain mattoja tuulettumaan. Laitan ne sitten rullalle ensi talvea varten ja vien ne varastoon.

Kaikki tällainen tavaroiden varastoon vienti ja laatikoiden nostelu on ollut hirvittävän hankalaa tässä viime kevään jäljiltä. Ranteet eivät vaan kestä kaikenlaisten tavaroiden kantamista. Noh, ei siitä tämän enempää, mutta välillä lienee hyvä mainita miksi asiat eivät ole aina niin helppoja kuin sitä luulisi. Samalla kärsii mieli, kun arkipäiväisten asioiden hoitaminen menee hankalaksi.

Päätin kuitenkin tässä työtuolillani röhnöttäessä, että laitan tänään muutaman paikan kondikseen. Työhuoneen ompelupöytä pitäisi saada käyttöön, ja sitä varten minun on laitettava sen virittelyä hieman eteenpäin. Työhuone on hieman sekaisin tällä hetkellä, kun en paljon siellä oleile. Jouduin myös tilaamaan ison laatikollisen tavaraa, koska Suomessa on viimeiset pari viikkoa ollut lakkouhka, enkä luota nyt siihen, että saisin kaiken mahdollisen tavaran tukusta, mitä painatusasioissa tarvitsen, kuten T-paitoja. Varauduin lakkoon hankkimalla normaalia enemmän tavaraa varastoon. Työhuoneen setvimiseen tarvitsen juurikin käsiäni, jotka nyt ovat mitä ovat. Toivottavasti saan tehtyä siellä mitään. Pitäisi yksi hyllykin viritellä, mikä on todella hankala. Katsellaan… lakko alkoi joka tapauksessa perjantaina 15.3.2024 eikä loppua näy.

Tuttavalta saatu malakanlaikkuvehkan taimi viime viikonloppuna.

Sorruin viime viikonloppuna tilaamaan TEMU-nimisestä markkinapaikasta muutaman pienen jutun, mutta tietenkin lakko vaikuttaa myös niiden kuljetuksiin. En tiedä tarkalleen mistä nämä tavarat tulevat, mutta ne eivät ole liikkuneet viikkoon mihinkään. Laivarahteja ei nimittäin pureta, koska rahtaajat ovat lakossa. ”Kiva”. Koko Suomi seisoo nyt. En aio enempää ottaa tähän asiaan kantaa, niin kuin en yleensäkään täällä blogissani ota. Ne asiat eivät kuulu tänne, vaikka ne itseä koskettaakin (tai vituttaa).

Taimiprojekti käynnistyi

Sain vihdoinkin aikaiseksi laittaa hyötykasvien siemeniä itämään. Projekti on ollut työn alla ties kuinka kauan jo, ja varmasti osa siemenistä tuli laitettua potteihin liian myöhään. Muun muassa paprikat olisi pitänyt laittaa itämään jo parisen kuukautta sitten. Katsellaan mitä niistä sitten oikein tulee. Ainakin siemenvarastosta löytyi vaikka sun mitä.

laitoin hyvin maltillisesti siemeniä itämään tällä kertaa. Toki kaikkea ei vielä kannata edes laittaa mutta tässä nyt jotakin. Toisessa rasiassa on paprikat ja chilit, toisessa tomaatit.

Kylvökset 16.3.2024

Vielä vähän multaa päälle ja sitten kuvun alle. Istutusastiassa oleva multa on kasteltu ennen kuin siemenet on laitettu potteihin. Päälle laitettavaa multaa ei vielä ole kasteltu, mutta sitten kun kastellaan, teen sen sumutinpullon avulla, ettei siemenet liiku mullan sisällä tai taimet kaadu.

Kaupan salaattiannoslaatikoista saa kätevät minikasvihuoneet taimille.

Sinällään aika vähältä näyttää, mutta eiköhän näissäkin ole projektia kerrakseen. Viimeisin saniaspotti on myös jakamatta ja se täytyy tehdä tässä lähipäivien aikana, ettei kohta ole liian myöhäistä. Toinen akuutti kasviasia, joka pitää tehdä, on peikonlehden leikkaus. Otan siitä itselleni latvapistokkaan ja laitan sen uudelleen kasvamaan. Tämä on pakko tehdä pian. Jos vaikka saisin peikon kasvuun tässä kevään aikana jo. Se on muuten iltavalaistuksessa hieman jopa pelottavan näköinen!

Kiinaruusu on alkanut tehdä uutta kasvustoa leikkaamisen jälkeen. Niinhän se aina tekee, vaikka sitä luulisi, että se kärsii siitä leikkaamisesta hirvittävästi. Jo muutamassa päivässä lehdet ovat suurentuneet.

Keittiöprojekti hujan hajan levällään

Keittiö on vielä sekaisin tavaroiden siirtelyn jälkeen. Otin sieltä myös maton pois, ja tarkoitus on laittaa ätini tekemä vaalea räsymatto ruokailutilaan. Se on sellainen matto, jota yritän varjella viimeiseen päivään saakka! Kiinanruusu on muuten olohuoneesta tuodun puupömpelin päällä. Sen sisällä on kaksi betonisäkkiä. Oli tarkoitus tehdä niistä jotain, mutta saavat vielä odottaa puulaatikon sisällä.

Edellisestä kuvasta ei saanut selvää, mutta kulman takana on piilossa vielä yksi sotku, joka pitäisi siivota pois. Tähän on kertynyt vähän kaikenlaista. Laitan lautaoven eteen sitten tuon pyörillä olevan matalamman puupömpelin (edellinen kuva) ja sen päälle tulee huonekasveja. Miten tuo seinätapetti näyttää nyt jotenkin ihan hirvittävältä? Pitää yrittää malttaa olla repimättä sitä pois eikä aiheuttaa itselle lisää suuria projekteja!

En ole keksinyt parempaa paikkaa kuivausrummulle kuin tuossa keittiössä tasojen jatkeena. Se olisi ollut parempi vastakkaisella puolella tasojen jatkeena, mutta sitten sen oviluukku ei aukenisi oikeaan suuntaan. Sitä olisi todella työlästä käyttää. No mutta, sen päälle sopii nyt sitten jotain huonekasveja kuitenkin, ja väliaikaisesti saniaiset saavat olla tämän päällä. Saniaisten taakse on kätkeytynyt joitain pois heitettäviä saviruukkuja, ja taitaa siinä olla vielä joulutähtikin (tekokasvi) odottamassa varastointia.

Sain pari viikonloppua sitten etsimäni sänkykehikon paikallisen roskalavan kautta. Tämä oli ihan uskomaton säkä! Se on puinen runko, ja pitää tosin tuunata, ennen kuin kelpuutan sen sisustukseen. Teen sen projektin sitten myöhemmässä vaiheessa, mutta kasaan kehikon nyt aluksi käyttöön, niin saan sen pois tuolta seinustan viereltä viemästä tilaa. En ole vielä päättänyt miten sen tuunaan, mutta todennäköisesti maalaan sen valkoiseksi. Tämä projekti saa vielä odottaa.

Tämän päivän projektit

Tälle päivälle olen suunnitellut muutaman projektin. Haluan siistiä olohuonetta. Vaalea karvalankamatto pois odottamaan ulkoilua, ja tilalle ihana vintagematto. Olohuoneessa on yksi rakentamani hyllykkö, joka pitäisi myös viritellä uudelleen. Se oli aikasemmin hydrotomaatin alla. Saan siihen kaislakorit, jotka ovat pyörineet milloin missäkin päin asuntoa.

Tuolilta käsityöprojektit kaappiin ja oikealla oleva hylly uudelleen rakennettavaksi.

Olen laittanut jonkin käsityöprojektin aina silloin tällöin alkon non woven-kasseihin, ja ne pitää myöskin siirtää pois näkyviltä. Sain roskalavalta niitä lisää kun alkujaan niitä oli vain yksi. Ne ovat käteviä, koska sisällä on lenkit pulloja varten. Käsityöprojekteissa niihin tietenkin laitetaan lankakerät.

Haluan hieman keventää olkkarin tunnelmaa, ja poistaa kaiuttimien alta Leca-harkot. Kaiuttimet tarvitsevat sitten uudet jalustat, ja tästä rakentamastani hyllyköstä olisi tarkotus tulla jalusta toiselle kaiuttimelle. Toinen kaiutin menee punaisen peltilipaston päälle, joka on jo entuudestaan olohuoneessa. Toivottavasti kädet kestävät tämän. Ei mikään suuri projekti, mutta saha täytyy ottaa käteen.

Olen pikkuhiljaa ostellut renkaita kalusteiden alle, että saan siirreltyä niitä helpommin. Yksin tällainenkin on todella hankalaa ja työlästä. Ihan joka paikkaan en niitä aio tunkea, mutta ainakin nyt muutaman hyllykön alle pitää laittaa. Oli paljon helpompaa siirtää kaksi päällekkäin olevaa hyllykköä olohuoneesta makuuhuoneeseen kun alla oli pyörät.

Ei tässä enempää höpinöitä tällä kertaa. Kyllä se kevät vielä tänne risukasaankin saapuu!

  

Projektit jatkukoon Read More »

Elokuu alkoi lämpimänä

Heinäkuu vaihtui elokuuksi, ja saimmekin kokea yhden lämpimimmistä päivistä koko kesänä maanantaina 7.8.2023. Lämpötila kipusi nimittäin 30°C asteeseen. Sen lisäksi oli uhkana, että Suomea riepottelisi suurtakin suurempi rajuilma, mutta onneksi näin ei käynyt. Sen sijaan Norja ja Ruotsi saivat kokea hurjia tulvia. Jopa taloja oli huuhtoutunut rannoilta pois. He antoivat myrskylle nimeksi Hans. Vaikka sitä on aika draamahakuinen säiden suhteen, niin olen erittäin tyytyväinen, että tämä ei tällä kertaa osunut tänne Kaakkois-Suomeen meidän kohdalle!

Kuvakaappaus: FMI Apple App

Maanantain kuuma päivä tuli istuttua kotona miltei tekemättä yhtään mitään koska hiki olisi lentänyt ihan varmasti. Katselin sisätilamittarista, että ilmankosteus oli miltei 70%, ja se on paljon kerrostalokämpässä. Enkä tiedä, olisinko edes tajunnut koko hommaa jollei mittarin varoitusvalo olisi alkanut vilkkua. Tällä hetkellä lukemat ovat 47-57% välillä, joka on ihan normaali kesäisin. Yllättävää kyllä, kämppä ei lämmennyt kovassakaan helteessä, kun olin sulkenut hyvissä ajoin tuuletusikkunat ja sälekaihtimen etelänpuoleiselta ikkunalta. Parvekkeen ovi sai olla auki.

Parveke

Heinäkuun loppu ja elokuun alku olivat mielestäni aika sateisia, enkä käynyt parvekettani tutkailemassa juuri lainkaan. Toki kasvit oli pakko käydä välillä kastelemassa. Kun aurinko vihdoin ilmestyi 30.7.2023, oli pakko käydä tekemässä pieni parvekekatsaus.

Olen joka kesä kiinnittänyt erityistä huomiota koristekasveihin, koska niihin ilmestyy aina jokin toukka napostelemaan lehtiä, ja tämäkään kesä ei ollut poikkeus. Ihmettelinkin, minkä takia keijunmekkoni oli hieman ränsistyneen oloinen, niin syy löytyi kun aikani tutkin. Mikä lie toukka siihen nytkin oli päässyt. Siirsin toukan parvekkeen ulkopuolelle kunhan olin ottanut siitä ensin kuvan.

Jokin yökkösen toukka?

Parvekkeellani asustelee muitakin ötököitä, ja saahan ne siellä ollakin. Nyt kuitenkin hämähäkki on tehnyt niin pahaan paikkaan verkon, että se on jossain vaiheessa rikottava. Noh, oma moka tämä on kun en ole siivonnut kaikkea roinaa vielä partsilta pois.

Hämähäkki parka on saanut muutenkin kokea parin päivän sisällä ”kiusaamista” verkkojensa kanssa kun lähikoivuista on lentänyt varmaan kaikki mahdolliset siemenet parvekkeelleni. Yksi syy tämäkin, miksi en ollut käynyt parvekkeella tutkimassa mitään, tai siivoamassa sitä. Pitäisi kait hankkia jostain joku rikkaimuri, millä saisi kaikki koivunsiemenet imuroitua koristeista ja kukkaruukuista pois. Niitä on oikeesti kaikkialla!

Laitoin maissin juurelle kasvamaan, muistaakseni persilijaa, ja en nyt ole ihan varma kasvaako siinä persilija vai koivumetsä, vai molemmat. Otin ajat sitten myös tekemästäni vesiaiheesta vesipumpun pois päältä, ettei se mene rikki koivunsiemenistä. Pumpun suojakoppa täytyy vielä tuunata sellaiseksi ettei roskista ole pelkoa. Tuosta hökötyksestä kun ei saa koivunsiemeniä pois mitenkään ennen kuin ottaa vedet ja kivet pois ja antaa kuivahtaa. Pitäisiköhän vuoden päästä laittaa ihan kunnon hyttysverkko tuohon parvekkeen eteen, niin sitten sinne ei lentäisi koivunsiemenetkään? (eikä kyllä pölyttäjätkään)

Vesiaiheen saavi täynnä koivunsiemeniä.

Vesiaihe on iltasella kuitenkin ihan kivannäköinen, vaikka siinä ei vesi lorisekaan. Jospa sitä alkaisi jo elokuussa tareta istuskella loikoilupaikalla, tai grillata muutamat makkarat grillissä, jonka olen sinne hankkinut. Niin, taisin edellisessä artikkelissani mainita, että tuli hankittua grilli parvekkeelle. Joku teki vaihtokauppoja paikallisen FB-kirppiksen kautta, ja sain sähkögrillin kahvipaketilla. Mielestäni ihan hyvä kauppa! Tosin en ole tyypannut grilliä vielä, mutta eiköhän tuo aja asiansa. Sitä voi sitten talvellakin käyttää vaikka sisällä keittiössä. Täytynee viritellä sille keittiön kaappiin oma hylly missä sitä voi säilyttää.

Olen muutenkin miettinyt sähkönkäyttöä, ja kaiken maailman vekottimia. Satuin löytämään sellaisen tuubikanavan, jossa tämän henkilön kotona ei ole liettä lainkaan, vaan kaikki ruoka valmistetaan erilaisilla kodinkoneilla. Hänellä oli jopa uuni erikseen, jonka otti kaapista esiin silloin kun tarvitsi sitä. Sähköllä toimiva kasari, tai paistinpannu, oli myös aika kätevä. Siinä valmistuisi OnePot-ateriat heittämällä. Pitäisi ottaa asioista vähän selvää ja kuinka paljon ne muun muassa vievät sähköä. Viekö esimerkiksi jauhelihakastikkeen valmistus liedellä enemmän sähköä kuin tällaisella sähkökasarilla tehtynä veisi? Siinä vähän pohdittavaa.

Minultahan levisi muutama viikko sitten kauan palvellut vedenkeitin. Hankin uuden tilalle, ja se on aika erikoisen oloinen vehje. En ole jostain syystä saanut siitä sellaista teollisen oloista hajua ja makua pois, vaikka olen keittänyt siinä jo useammankin pannullisen vettä. Lisäksi olen liottanut sitä soodavedessä, eikä sekään poistanut sitä ”hajua”. En tiedä lähteekö se pois lainkaan. Hauskan näköinen se kuitenkin on ja toivon saavani sen käyttöön mahdollisimman pian.

Vedenkeittimessä palaa sininen valo kun se on päällä.

Serkkuni oli viime viikolla kyläilemässä kun hänellä oli loma. Kävimme perinteisesti kampaajalla. Omat hiukseni olivat erittäin akuuttia leikkelyä vailla, ja olinhan hommannut sellaisen hiuslisäkkeen, millä saisi tehtyä itselle näyttävän nutturan. Sillä saisi tarvittaessa tehtyä äkkiä juhlakampauksen. Jotain pientä hienosäätöä asia vielä vaatii, koska omat hiukseni ovat jossain välissä muuttuneet tummemmiksi. Pientä vaalennusta kehiin ja parit raidat, ja tucca on sit just hyvä! Oli kuulemma muutama harmaakin hius näkyvillä. Se ei minua haittaa.

Minulla on myöskin tuttu kampaaja vuosien takaa, niin hänen kanssaan tulee sitten heitettyä ties mitä läppää. Keskustelimme tästä koivunsiemen-ongelmasta, ja hän oli poistanut omalta pihaltaan koivunsiemeniä lehtipuhaltimella. Leikin hetken ajatuksella, että jos täräyttäisi sellaisen käyntiin ja PUF! Kaikki siemenet menisivät takaisin sinne mistä tulivatkin. Noh, ehkei se olisi niin loistava idea tuossa pienessä parveketilassa. Ajatuksella oli silti mukava leikkiä.

Kävimme serkkuni kanssa myös tätiämme moikkaamassa ”landella”, niin hän antoi minulle mukaan pelargonian, jonka laitoin myös parvekkeelle paraatipaikalle. Aikaisemmin saamani punainen pelargonia olikin siellä jo valmiiksi, ja alkoi vasta nyt kasvamaan ja kukkimaan kunnolla. Rehu parka on kuorrutettu koivunsiemenillä, enkä oikein tiedä mitenkä niitä saisi nukkaisista lehdistä poistettua… lehtipuhaltimellako?!?

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 2023-08-06-13-pelargonia.jpg

Olen poiminut pihalta pienen kimpun suikeroalpia, jotka on tarkoitus laittaa vielä vesiaiheen takana olevaan puulaatikkoon kasvamaan. Tai sitten laitan ne amppeliin. Olen nähnyt niin paljon kuvia puutarharyhmissä, ja kuinka kauniita niistä amppeleissa voi tullakaan.

Ja kesäherkuttelu senkun jatkuu! Vanhempieni pihalle oli jostain päässyt vadelmapuska kasvamaan, ja sain siitä poimittua kourallisen vatukoita. Siitä piti sitten tehdä hilloa. Pakkasesta sattui löytymään mustikoita, mansikoita ja karhunvadelmia. Tulikin ihan hyvä hillo, ja innostuin ostamaan vanilijajäätelöä sille kyytipojaksi. En muista milloinka olisin syönyt näin paljon jäätelöä kesällä kuin tänä kesänä. Hilloa menee pari teelusikallista aina yhteen jätskiannokseen. Sitä on riittävästi tälle kesälle.

Joskus on käynyt niin hyvä säkä, että kaupasta on löytynyt Riitan herkun mustikkapiirakkaa alennuksesta. Ostan aina sellaisen kun mahdollista. Mahdollisuuksia nimittäin ei yleensä ole montaa kertaa vuodessa, ehkä pari.

Istuskelin eräänä iltana sohvallani olohuoneessa, ja tarvitsin jotain erityistä tunnelmaa. Kävin selaamaan YouTuben tarjontaa, ja löysinkin sieltä kivan rannalla olevan nuotion ja takkatulen. Tästä tuleekin hittituote pimeneviin iltoihin, kun telkkaristakaan ei mitään ihmeitä tule. Elokuussa ilta pimenee jo aikaisemmin ja telkkaritakan voi ”laittaa päälle” jo hyvissä ajoin tuomaan tunnelmaa.

Voit katsella tuubitakkaa TÄÄLTÄ.

Tästä on hyvä aloittaa uusi viikko ja nauttia vielä lämpimistä elokuun säistä. Seuraaville päiville on ennustettu jopa hellettä. Hyvää alkavaa viikkoa!

Elokuu alkoi lämpimänä Read More »

Leppoisa viikko takana

Kulunut viikko on ollut oikein leppoisa omalta kantilta katsottuna. Olen saanut tehtyä pieniä, mutta merkityksellisiä asioita pois häiritsemästä, ja korjailtua vähän sitä sun tätä. Kädet ovat vieläkin kipeät, mutta pystyn silti jotain pikku juttuja tekemään. Suunnitelmissa on tottakai paljon enemmän mitä on tehtynä – se asia ei taida muuttua koskaan.

Alkuviikko

Pääsin vihdoinkin viettämään aikaa parvekkeella istuskellen maanantaina 17.7. Minulle oli jäänyt jäätelöäkin pakkaseen palanen, jonka nautin aamukahvin kanssa.

Viikko alkaa parvekkeella kahvittelulla

Mainitsin parvekeasiasta edellisessä artikkelissa, ja että siellä on mahdollisesti jotain uutta. Järjestelin muutamat tavarat siellä uudelleen, ja nyt se on mielestäni juuri sitä mitä pitääkin. Kuvassa näkyy hyvin pavilijongin runko, minkä sinne taiteilin eräs päivä. Sain aikaiseksi viritellä lisäksi siihen vielä katon etuosaan pienen suojakankaan, ettei tuosta kohdasta paista suoraan aurinko päähän, kun istuu sohvalla. Tältä se näytti alkujaan kun tavarat eivät vielä olleet ihan vielä paikoillaan:

Tältä se näyttää nyt, kun tavarat on siirrelty paikoilleen:

Kyllä — siellä on grilli! Olen miettinyt tätä todella kauan, että saisin sähkögrillin parvekkeelle. Edelliset kesät ovat olleen sen verran kuumia, että olisi kivaa tehdä ruokaa parvekkeella, tai ainakin saada muutamat grillimakkarat kesän aikana. Kun on tolkuttoman lämmintä, niin aina on metsäpalovaroitus eikä pallogrillillä saa tehdä tulia. Nyt kun on viileää ja sateista, ei ole metsäpalovaroitusta. Mutta lähdepäs johonkin ulos sitten grillailemaan… ei tule mitään. Kerron tuosta grillijutusta sitten myöhemmin lisää.

Siirsin kelapöydän nurkkaukseen harkkojen päälle, niin sai senkin puoleen vähän lisää tilaa. Kulmaukseen on vielä tarkoitus laittaa yksi kesäkukka, kunhan saan aikaiseksi. Multahommat ovat suht kivuliaita käsien kannalta, ja pyrin välttämään niitä viimeiseen asti. Pakko tässä on kuitenkin pikkuhiljaa alkaa laittelemaan, muun muassa, huonekasvien pistokkaita multiin. Mutta nyt alkaa kukkapöydätkin olla paikoillaan.

Olen miettinyt olohuoneen nurkkausta jo tovin, kun se ei oikein ollut käytännöllinen. Sitä paitsi, keittiön ikkunan äärelle piti saada kiinanruusulle jokin oma pöytä tai taso, missä se voi sitten olla kaikessa rauhassa läpi vuoden. Nyt se on ollut ruokapöydällä viemässä tilaa. Ja ei kun siirtelemään tavaroita taas vaihteeksi!

Siirtelin kukkapöydän sen ainoan kämpässäni olevan etelänpuoleisen ikkunan eteen. Nurkkaukseen on tulossa toinen taso, joka on hieman kevyemmän näköinen kuin tämä joka siinä oli. Tämäkin on itse rakennettu aikoinaan. Tai alun perin sen on tehnyt sukulaismies, josta minä olen sitten tuunaillut sopivan tarkoitukseen. Pöytälevy on akvaarion aluslevy, josta en raaskinut luopua. Se on myös hintava, enkä halunnut heittää sitä pois. Pöytälevystä on aikojen saatossa rakenneltu milloin meikkauspöytä ja milloin tietokonepöytä.

Siirsin nurkkaukseen väliaikaisesti yhden puupömpelin huonekasveja varten. Niitä on odottelemassa keittiössä vielä jokunen määrä. Osa pitäisi ruukuttaa kun on pistokkaina juurtumassa. Kuten huomata saattaa, tämäkin on itse rakennettu. Hupsista, ikkunan edessä näyttääkin vielä roikkuvan talviverho. Se on pitänyt myös vaihtaa ajat sitten, mutta vaan jäänyt. Jospa se sitten seuraavaksi.

Kävin muuten alkuviikolla lääkärissä näyttämässä käsiäni. Eipä siinä sen kummempaa ollut, menin koska sain ajan. Ei siitä tainnut mitään hyötyäkään oikein olla. Päätin käynnin jälkeen ottaa härkää kiinni sarvista ja pestä auton! Siinä olikin sitten tekemistä kerrakseen. Aurinko paistoi välillä ja välillä se oli pilvessä. Minulla ei ollut varrellista pesuvälinettä ja jouduin kiipeilemään auton oviaukkojen kohdilla, jotta yletyn pestä katon keskeltä. Ja miksi en sitten vie autoa pesuun?

Olen kuullut, että punaisen auton pesu on hieman vaativampaa kuin muunväristen autojen. Sitä pitäisi vahailla ja kuivatella ja ties mitä. En tiennyt tästä mitään kunnes käytin autoni muutaman kerran pesussa. Auton muoviosista alkoi lähteä lakkapinta irti, ja se näytti todella kauhealta.

Sain joskus viisaammilta ohjeen hioa tuon kupruilevan lakkaosan pois. Olin käynyt ostamassa Puuilosta valmiiksi hiomahuovan (Hiomahuopa-arkit 150x230mm Ultrafine) ja akryylilakkaa, jolla nuo alueet voisi käsitellä. Huopa oli koko ajan autossa mukana odottelemassa, milloin se pääsisi käyttöön. Nyt hioin auton takaosan pikaisesti, koska pian olisi ukkonen päällä. Sain hiottua pahimmat lämpäreet pois. Kyllä on ihan erinäkönen auto mitä oli ennen pesua. Yksi huoli taas listalta pois.

Auto oli todella likainen talven jäljiltä. Siihen oli lentänyt jotain ihmeellistä mustaa töhnää. Sitä oli kattoa myöten joka paikassa. En tajua mistä se on peräisin, mutta en taatusti odottele niin kauan kuin nyt, seuraavaa auton pesua. (Kuvat ennen ja jälkeen)

Viikko täynnä pieniä mutta suuria iloja

Tässä on yksi pieni mutta todella suuri asia, joka ilahduttaa minua joka kerta kun se tapahtuu. Keskiviikkona postiluukusta kolahti Karjislehti, vaikka minulla ei enää omaa karjista olekaan. Ylläpidän australiankarjakoira-yhdistyksen nettisivustoa, niin saan siitä sitten myös palkkioksi aina uusimman lehden. Foxy-hauvelihan oli australiankarjakoira. Rakkaudesta rotuun, niinhän se on!

Kuinka suloinen tuollainen karjispentu onkaan! (Kuvassa Luna ja kuvaajana Suvi Riisalo)

Viikko oli muutenkin täynnä pieniä onnistumisia. Sain viritettyä ötökkäverhon parvekkeen ovensuuhun vihdoinkin. Ei tarvitse sitten säikähdellä milloin mitäkin ötökkää, joka päättää tulla tutustumaan asuntooni. Päätin tänä vuonna, että jokainen öttiäinen saa pitää henkensä, jollei tule naamalle haistattelemaan. Lämpimillä keleillä sisälle tupsahtikin ties minkälaista pistiäistä (Icneumonoidea) jotka kävivät moikkaamassa minua, ja lähtivät samantien, onneksi, pois.

Edellinen naapuri on aikoinaan istutellut pihallemme kaikenlaisia kasveja, niin saamme nauttia niistä vielä muinakin kesinä. Tällä hetkellä ruusut ovat kukassa. En tiedä mitä lajikkeita nämä ovat, mutta kyllä on kaunis tuo vaalea ruusu, huhhuh!

Peikonlehti oli päässyt avaamaan vaivihkaa uuden lehden, jota en edes aikaisemmin ollut huomannut, että oli rullalla. Uusi lehti on aina ilon aihe.

Parvekkeella myös kukkii istuttamani kanarianköynnöskrassi. Se on kyllä hyvin ”ujo” vielä, eikä ole sen ihmeemmin kasvanut. Pitää lannoitaa ilmeisesti jokaisella kastelukerralla. Se on samassa ruukussa maissin kanssa. Joku syö näitä rehuja tuolla… en yhden pienen toukan viskasin pois, mutta syöpöttely jatkuu vaan!

Suikeroalpi lähti kasvuun ja yksi nuppukin on avautunut. Tämä muuten talvehti parvekkeella ruukussa. Lisäsin pari pistokasta kesällä vielä jos tulisi vähän runsaamman näköiseksi.

Kyllästyin katselemaan risukasalta näyttävää hydrotomaattia, ja päätin touhuta uuden vesiviljelylaatikon. Se oli odottamassa virittelyä jo keväästä asti. Silppusin vanhan, jo vuoden kasvatuksessa olleen kirsikkatomaatin kaikkine raakileineen paloiksi, ja viskasin pois. Tilalle tuli uudet tomaatit, jotka ovat nyt sitä Money Makeria, mitä alkujaan halusin.

Sen verran homma jäi vielä kesken, että teen astialle jossain vaiheessa jostain koristeellisestä kankaasta jonkin hupun. Vesiastia on teipattu nyt ikkunateipillä, ettei siitä pääse auringonvalo läpi. Ei kaunis, mutta toimii. Hifistelen sitä sitten myöhemmin lisää. Suojasin ruukut, jotka eivät ole vielä käytössä itsetekemilläni ”lätkillä”, ettei niistä pääse valoa veteen. Hydrojutuista sitten lisää tulevaisuudessa, jos tämä viritelmä nyt onnistuu tällä kertaa.

Viikko on ollut tapahtumia täynnä, ja jos jotain on onnistunut, niin on mennyt myös pieleen. Tarkemmin ottaen rikki. Jo pitkään palvellut USB-kaiuttimeni on tullut tiensä päähän. Kiitos kun palvelit minua 15 vuotta!

Olen kuunnellut mielimusiikkiani koko viikon. Liekö se syynä siihen miksi olen jaksanut ja motivoitunut touhuilemaan kaikkea. Alkaa kohta jo pelottaa jos saankin kaikki projektit tehtyä… mitä mie sit teen?! No, mutta hyvä kun on laitteita mistä kuunnella. Ei tämä nyt ihan USB-kaiutinta vastaa ja painaakin ihan helv..sti, mutta menee tarkoitukseen kyllä. Vieressä pikkukajarit, jotka oli tarkoitus viritellä partsille. Saisikohan johdot jotenkin ikkunan välistä ujutettua partsin puolelle, ettei johtoa tarvitsisi kuljetella parvekkeen oven kautta… hmmm. JBL-kajaria ei voi viedä parvekkeelle koska siitä lähtee niin kova ääni. Ei siis järkeä.

Henkensä heitti myös elämäni ensimmäinen vedenkeitin, jonka olen hankkinut vissiin vuonna 2003, tai jotain. Kiitos vaan sillekin kaikista vuosista. Aika hyviä laitteita tehneet tuolloin, jos 20 vuotta kestää. Piti käydä sitten tilaamassa uusi, koska käytän vedenkeitintä päivittäin.

Eikä ne hajonneet asiat vielä siihen loppuneet… aika paljon mahtuu yhteen viikkoon, nimittäin.

Olin epätoivoa täynnä, kun sähkökruiserin virtakopasta irtosi tekemäni viritelmä, eikä sitä saanut enää samalla tavalla kiinnitettyä ohjaushaarukkaan. Koppa piti purkaa. Huomasin myös, että siitä oli jäänyt matkan varrelle joitain ruuveja, jotka nyt sitten korvasin uudemmilla. Tästä oli katkennut alunperin sellainen liukukiinnike, mitä on vaikkapa joissain pyörävaloissa. Osa oli poikki ja piti keksiä jotain muuta tilalle.

Otin aikaisemmin kiinni olleen reikävanteen ja pujotin sen kopan sisäpuolelta läpi, jotta sen voi kiinnittää toisella reikävanteen palalla haarukkaan. No sehän kävikin paremmin kuin hyvin, ja lopputuloksestakin tuli ihan siisti. Reikävannetta tarvitaan pieni pala vielä lisää, että saan kopan kiinnitettyä vielä toiseltakin puolelta. Se nyt kestäisi kuitenkin kyydissä sen verran kun ajelen vekottimella kotiin. Laitoin kiinnikkeeksi nippusiteen kunnes saan viriteltyä reikävanteen paikoilleen.

Sitten ei muuta kun koppa kiinni ja uudet ruuvit paikoilleen. Sähköratsuni on jälleen toimintakunnossa!

Tähän onnistuneeseen asiaan on hyvä lopetella tämä viikko ja muutkin jupinat. Ei muuta kun hyvää alkavaa tulevaa viikkoa kaikille.

Leppoisa viikko takana Read More »

Scroll to Top