Käsityöt

Syyskuun alku

, , , , , , , , ,

Syyskuu aloittaa taas uuden vuodenajan, ainakin itse vedän linjan juuri tähän kohtaan olkoon keli sitten mikä tahansa. Tässä kohtaa tulee myös mietittyä, mitä sitä on oikein kesällä saanut aikaiseksi, missä käynyt ja niin edelleen. Ilokseni voin todeta, että olen saanut edes jotain aikaiseksi mitä on ollut suunnitteilla jo jonkin aikaa. Uusiakin suunnitelmia jo on.

Parvekepuutarha

Parvekepuutarha on täydessä kasvussa. Sato on auttamatta myöhässä, sille nyt ei vaan voi mitään. Olkoon! Hauskaahan näitä rehuja on kasvatella, ihan sama tuleeko niistä mitään vai ei. Toki onnistumisenilojakin kaivataan. Kimalaisia pörrää vieläkin parvekkeella kurkkujen kimpussa, muuten on ollut aika hiljainen pölyttäjäporukan suhteen.

Leopardihan ei pääse pilkuistaan, joten tilasin netistä uusia hyötykasvien siemeniä. Seuraavaksi kasvatukseen tulevat pihvitomaatti, joka minulla on aikaisemminkin ollut. Lisäksi tilailin erilaisia kurkkuja. Yksi niistä on pesusienikurkku. Kun sen hedelmä kypsyy, ja sen jättää kuivumaan, siitä tulee pesusieni. Näin tällaisen jossain tuubivideossa. Pakkohan sitä on kokeilla!

Siemenkauppa.com -ostokset. Oli nopea toimitus kirjeenä kotiin.

Ajattelin myös kokeilla laittaa ikkunakurkkua kasvamaan talveksi. Saas nähdä mitä siitäkin tulee. Lajike on sellainen mikä ei tarvitse hyönteispölytystä, eli se on partenokarppinen lajike. Tämä tuleva lajike tekee vain tyttökukkia sitten, niin jokaisesta kukinnosta voi muodostua kurkku.

Moneymaker odottelee keittiön pöydällä vesiviljelyn aloitusta. Aion laittaa sen 15 litran muoviastiaan, joka minulla oli aikaisemmin käytössä edellisen hydrotomaatin kanssa. Siinä on sitten kaikki niin sanotusti valmiina. Tällä kertaa kokeilen tomaatin kasvatusta keittiössä. Olohuone meni niin sotkuiseksi edellisen säätämisen jälkeen, että nyt tomaatti saa olla siellä missä sitä varsinaisesti käytetään.

Moneymaker odottelee juurtumista kivivillaan.

Jotain pieniä siivousjuttuja olen sieltä täältä tehnyt. Siivosin esimerkiksi kasviharrastustarvikekaapin, johon olen laittanut kukkaruukkuja ja kasviharrastukseen liittyvää roinaa. Tällaisia säläkaappeja on hyvä käydä läpi silloin tällöin, että sinne saa mahdutettua kaiken mikä on tarvis. Olen tyytyväinen tähän. Tiedän nyt myös paremmin mitä roipetta omistan. Tästä on hyvä lähteä vähentämään tavaroiden määrää.

Makuuhuoneen muutos

Olin miettinyt pitkään makuuhuoneen seinän kaupunkitapetin poistamista, ja kokeilinkin alkukesästä miten se olisi mahdollista. Valokuvatapetti oli kiinnitetty vesiliukoisella liisterillä, ja itse asiassa, tapetin poistaminen juuri siitä syystä olikin aika helppoa ja vaivatonta. Olisinpa tämänkin tajunnut aikaisemmin! Mutta, nyt se on poistettu eikä siihen mennyt aikaa kun parisen tuntia. Välineitäkään ei tarvinnut kuin sienen, jonka pystyi kastelemaan. Kun tapetin kasteli, se kostui sen verran läpi, että se irtosi seinästä helposti. Lopuksi pesin seinästä liimajäämät pois pesuaineella.

Vahinkojakin tässä meinasi tosin käydä. Seinustalla oli kaksi lipastoa alunperin päällekkäin (1. kuvassa). Olin ruuvaillut renkaat lipastopinon alle, ja yhdestä renkaasta irtosi kaikki ruuvit kun liikuttelin sitä. Onnistuin jotenkin ottamaan pinosta kiinni, ettei ylempi pömpeli tule varpaille. Täpärällä oli. Ylemmän lipaston sisällä oli lasitavaraa. Onneksi sain otettua pömpelistä kiinni ja tyhjennettyä sen, mutta kävihän se selkään aika lailla.

Tavarat säilyivät ehjinä kuin ihmeen kaupalla. Koska sain kaapin tyhjäksi, sen siirtäminen viereen oli helpompaa. Ei muuta kun kirjoja toisen lipaston alle, ettei se romahda kokonaan. Ensimmäisestä kuvasta voi päätellä mitä kaikkea jouduin siirtämään, sekä vielä kaapin sisältö!

Renkaat olivat liian lyhyillä ruuveilla kiinni, ja yksi rengas lähti irti siirrellessä.

Lipastoissa on vielä tekemistä. Pitää esimerkiksi sahailla ylimääräiset lautaosat pois. Tietysti, pitää myös ruuvata kaikki renkaat vähän paremmin kiinni pidemmillä ruuveilla, ja asetella toiseen myös renkaat. Ovat sitten samalla korkeudella seinustalla vierekkäin. Niiden päälle on tulossa vielä jokin ruutu mistä katsoa televisiota.

Olohuone – syyskuun projekti numero 1

Tähänkin piti kulua koko kesä aikaa kun sain olohuoneeseen verhot paikoilleen. Ostin alunperin parveketta varten ihanat Asteri-verhot. Enhän minä raaskinut noin hienoja verhoja laittaa parvekkeelle! Niistä kaksi pääsi olohuoneeseen. Olen enemmän kuin tyytyväinen näihin verhoihin.

Kesäiset kotikulta-verhot olohuoneessa
Ihanat kesäiset verhot olohuoneeseen,

Purin joulukuusen kuitenkin olohuoneen nurkkauksesta pois, vaikka oli aikomus pitää se siellä ympäri vuoden. Joulukoristeitahan siinä ei ollut, pelkkä kuusi vain. Teen nurkkaukseen tilaa jollekin muulle asialle. Ehkäpä siirrän vinyylilokerikon sinne? Nyt vaan pitäisi saada kuusi jotenkin mahtumaan laatikkoon takaisin ja vietyä se säilöön. En ole vielä päättänyt missä säilyttäisin sitä.

Joulukuusi takaisin laatikkoon.

Siivoskelin kesän aikana muutakin rompetta asunnostani pois, ja kyytiä saivat myös pari suurehkoa tyynyä, joita säilyttelin turhanpäiten tulevaisuutta varten. En vaan keksinyt niille mitään käyttöä, joten ne saivat lähteä. Onneksi ne kelpasivat jollekin! Nämäkin veivät vaatehuoneessa aika paljon tilaa. Saan nyt tilalle jotain muuta.

Sisustustyynyt pääsivät uuteen kotiin.

Käsitöitä syyskuulle – taas!

Käsityöprojektit ovat kyllä vihoviimeisiä asioita, joita kannattaa alkaa tekemään jos on muutoin ajan kanssa tiukkaa. Niihin saa nimittäin kulumaan sellaistakin aikaa mitä ei oikeasti olisi tarve käyttää. Minulle iskee välillä se neuloosi, joka on niin paha, että koko muu maailma unohtuu (flow/hyperfocus). Se käy myös ikävästi käsiin ja hartioihin. Se tuntuu ja kuuluu myös vatsan kurnimisena, koska unohdan syödä ajallaan.

Tällä kertaa olen saanut päähäni tehdä itselleni ponchon. Tai, olen suunnitellut sellaisen tekemistä jo pidemmän aikaa, mutta se inspiraatio vaan on ollut kateissa. Nyt se sitten tuli, kun näin netissä yhden ponchon, joka oli tehty 7 veljestä langasta, jota minullakin on jemmassa laatikkotolkulla. Laskiskelin siitä silmukat, ja tein samoilla mitoilla itselleni oman version. Arvatkaas miten siinä kävi? No, eihän se helkutin kolttu mahtunut päälle!

Saapihan niihin asioihin kulumaan paljon aikaa kun tekee saman asian monta kertaa. En tajua miten tästäkin tuli aivan eri kokoinen, mitä mallista katsoin. Tietysti, mallissa ei kerrottu minkä kokoisella koukulla se oli virkattu. Siinähän tämä oma versioni menikin pieleen, kun minulla oli pienempi koukku. Noh, ei muuta kun purin sötöksen, ja aloitin alusta uuden. Tällä kertaa aloitin tekemään ponchoa kaula-aukosta alaspäin. Halusin varmistaa, että pääni mahtuu siitä läpi. Mutta eihän siihen saa noita isoäidinneliöitä samalla tavalla tehtyä. Pitää keksiä jotain muuta.

Syyskuun käsityöprojektina poncho 7 veljestä langasta

Puutarhatyöt

Noh, mitä tähän nyt sanoisi. Tämä kesä on mennyt taas ihan harakoille puutarhan osalta. Siis kyse on vanhempieni pihasta, jota toisinaan hoidan. Kukkapenkit ovat aivan villiintyneet, samoin kasvimaa. Kasvimaalle ei ole ollut käyttöä moneen vuoteen, joten se on kasvanut rikkaruohoa täyteen. Pitänee käydä siistimässä ja laittamassa se talvikuntoon.

Mansikkamaa pitäisi myös huoltaa. Myyrä on käynyt popsimassa siitä aika paljon taimia. Istutan ne uudelleen johonkin astioihin, jos myyrä pysyisi vaikka poissa.

Mustaviinimarjapensaiden seassa kasvaa vadelmaa. Nekin pitää pätkiä sieltä pois ja kyhäillä jotkut tuet marjapensaille, että niiden alta pääsee leikkaamaan nurmikkoa – tai rikkaruohoja.

Omenasato on ollut tänä kesänä ihan järjetön! Omenapuuta leikattiin keväällä ihan jonkin verran, enkä tiedä, innostuiko se nyt siitä sitten.

Kesän 2025 omenasatoa
Kesän 2025 omenasatoa.

Tänään on lämmin päivä, ja lämpimiä syyspäiviä on ennustettu vielä tästäkin eteenpäin ensi viikolle saakka. Taidan lopetella tähän ja jatkaa puuhastelua. Ei muuta kuin hyvää viikonloppua ja loistavaa syyskuun alkua!

5.9.2025 sääennuste. Screenshot: FMI (Ilmatieteenlaitos).
  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Seuraavat projektit

, , , , , ,

Mitäpäs projektit olisikaan jos mitään ei koskaan hajoaisi? Hajoitin siis yhden alusastiaksi tarkoitetun lasivuoan parvekkeella. Eihän siinä muu auttanut kuin käydä imuroimaan parveketta. Mutta samalla imuroin muutakin moskaa pois, niin nyt voi keskittyä lattian pesuun, että saa matot paikoilleen.

Sirpaleet tuovat onnea?

Kylläpäs muuten imuri haisi pahalle! Minulla on ollut sama imuri käytössä jo kymmenisen vuotta. Minulla oli tuolloin myös koira ja pari kissaa. Pitänee kait hankkia uusi imuri edellisen tilalle. Koiranhaju ei lähde imurista kait pois, tai sitten vaan puran sen, ja putsaan. Pitänee vähän miettiä asiaa ensin.

Oli tarkoitus istuttaa sisällä kasvatettu paprika mustaan altakasteluruukkuun, mutta päätin sittenkin viedä paprikan ulos kasvamaan. Mitähän tähän sitten laittaisi? Meniskö joku kultalöynnös tällaiseen tai vaihtaisiko neulavehkan tähän? Altakasteluruukuissa on jokin jippo kuinka niitä tulisi käyttää, että kasvit viihtyisivät niissä. Pitää ottaa asiasta selvää ennen kuin siihen istuttaa mitään.

Parvekkeessa on vielä tekemistä. Pitää ommella pavilingongin seinämäkankaasta lisäsuoja parvekkeelle. Pavilijonki on korkeudeltaan 2 metriä, ja sen yläpuolelta pääsee paistamaan aurinko suoraan siihen osaan parveketta, jossa haluaisin oleskella. Oleskeluosan on oltava suojassa auringolta ja sateelta, jotta voin käyttää sitä siihen tarkoitukseen, mihin olen sen suunnitellut.

Miten niin keskeneräisiä projekteja paljon? Tässäkin on vain viisi erillistä projektia keskeneräisinä. Se on hyvä kun ne ovat tuossa vieressä niin jatkan aina sitten jotain kun siltä tuntuu. Älä hämäänny tästä sohvan selkänojalla olevasta kasasta, vieressäni on vielä pari pöytää, jossa on lisää käsityöprojekteja! Nyt kun saisi muutaman maaliin, niin sitten ne ideat on toteutettu ja tehty. Ne voi sitten siirtää ajatuksista TEHTY-laatikkoon.

Käsityöprojektit levällään sohvan selkänojalla

Parvekepuutarha 20.7.2025 ja 26.7.2025.

Laitoin vielä maton lattialle…

Avomaankurkku nuupahtaa auringonpaisteessa. Lehdet palautuvat normaaleiksi sitten kun aurinko lakkaa paistamasta niihin.
Ennen edellisen kuvan ottamista…

Tein joku aika sitten ihan uskomattoman löydön paikallisen roskalavan kautta. Joku lahjoitti muovikassillisen pitsilankoja. Olen aina halunnut tehdä pitsilangoista jotakin. En siis ole virkannut koskaan pitsilangasta mitään. Nämä ovat onneksi vielä vähän paksumpia virkkauslankoja, mitä virallinen pitsilanka on, mutta se on pelkästään parempi niveliäni ajatellen. Tein heti koekappaleet afrikankukkasesta. Pitäisiköhän minulla olla toisenkokoinen koukku? Käytin kokoa 2mm.

Lankoja on paljon!

Olen aina haaveillut pitsipaidasta, joka olisi virkattu. Noh, ei muuta kun tuumasta toimeen. Pakkohan se oli aloittaa kun kerran lankojakin on! Ehkä tämä ensi kesäksi valmistuu. Pitää vaan tehdä jotain näin yksinkertaista, ettei mene mielenkiinto asiaan, tai jos pitää paussia, ei osaa jatkaa. Projekti pysyy tässä vaiheessa siististi kasassa kun olen laittanut sen lasipurkkiin. Lasipurkki auttaa virkattavan langan pysymistä jossain lähettyvillä, eikä kerä karkaa pitkin lattioita mihinkään. Samalla käytettävä koukku on valmiina paikallaan, eikä sitä tarvitse etsiä mistään.

Olen tässä ravaillut vanhempieni luona miltei koko viikon. Eilen pois tullessa nappasin kuvan ukkospilvestä, joka oli painumassa loitommaksi. Sen keskellä oli Mammatus-pilviä. Meidän kohdalle ei ole jostain syystä tänä kesänä sattunut ukkosia. Tietysti mukavampaahan niitä olisi illalla seurata kun ovat vähän kauempana niin salamointi näkyisi paremmin. Näin minä tuostakin pilvestä yhden salaman siinä vaiheessa kun matkasin vanhemmilleni. Kuljen tietysti sillä kruiserilla.

Mennessä pilvi näytti tältä.

Sääennuste näyttää tällä hetkellä sellaiselta, ettei ole ihan hetkeen mitään asiaa touhuamaan parvekkeelle, ainakaan päivällä. Muutaman päivän ollut jo +30C ja sama näyttää jatkuvan. Nyttenhän se parveke pitäisi olla kuosissa, eikä tuolla tavalla sotkussa, niin kuin minulla on! Noh, minkäs teet. Olen kyllä aikeissa viedä sieltä yhden sinkkiastian vanhempieni pihalle lintuja varten. Jos ne vaikka oppisivat pulikoimaan siinä. Sadevesitynnyrissä oleva vesi nimittäin hupenee ja se menee juomakelvottomaksi tällaisilla keleillä. Sitä paitsi, se vilisee hyttysentoukkia. Noh, onhan niissä linnuille syömistä!

Screenshot FMI-appi.

Jokohan tässä olisi taas tarpeeksi kirjoiteltu ja viikonloppu voi jatkua. Ei muuta kun hyvää viikonloppua ja älkää menkö yksin uimaan! Ihan liikaa taas uutisissa kerrotaan hukkuneista, jotka ovat ihan kaiken ikäisiä.

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Kesä tuli vihdoinkin!

, , , , ,

No nyt ei enää tarvitse valittaa, että on viileää, kun on ollut lähes koko viikon todella kesäiset kelit! Kyllä tätä on odotettukin. On se mukavaa kun ulkona tarkenee T-paidassa ja voi ajella kruiserillakin shortsit jalassa. Olenkin käynyt paljon ajelemassa vanhempieni suunnalla. Kotimatkalla piipahtanut matkan varrelle osuvaan Patruunaan, josta alkaa nyt muodostua kiinni menneen Bar Kengurun tilalle uusi hengailupaikka. Jotkut edelliset Kengurulaisetkin ovat löytäneet tiensä sinne, niin siellä viihtyy senkin takia. Patruunassa on todella mukava istua ulkosalla terassilla.

Patruuna Pub Facebook-sivulle TÄSTÄ.

Helteet tosiaankin alkoivat viime lauantaina. Sunnuntaina 13.7. oli aamukymmeneltä jo todella tukala +27C. Kävin äkkiä hoitamassa parvekekasvit ja eikun sisälle vaan tuulettimen ääreen ja ovi kiinni. Olen saanut pidettyä kämpän lämpötilan siinä +25C hujakoilla, kun pidän yöllä parvekkeen oven ja makkarin ikkunan auki. Aamuisin sitten kaikki luukut kiinni, ettei lämmin ilma tule sisälle.

Menin päivällä käymään vanhemmillani, kun äiti oli tehnyt satsin makaroonilaatikkoa, josta sain itsekin muutaman päivän nauttia. Päivällä olikin sitten jo +29C. Yllättävän kepeästi pääsin sähkökruiserilla kulkemaan eikä tullut kauhean tukala olokaan, vaikka matkan varrella piti pysähdellä risteyksissä ja suojateille.

En tietenkään ole saanut aikaiseksi touhuta äidin kukkapenkkien kanssa, mutta kylläpäs ne olivatkin aika uskomattoman näköisiä hoitamattomuudesta huolimatta! On nimittäin satanut niin paljon, että kaikki oikein rehottaa siellä. Oikeastaan kukkapenkit näyttivät ihan hyviltä kun olivat hieman villiintyneet.

Parvekekatsaus 17.7.2025

No niin, alkaa sitä motivaatiotakin löytymään parvekkeen laittamiseen, kun kelit lämpenivät. On siellä vielä sotkua jonkin verran, mutta loppusiivous on aloitettu. Kannoin esimerkiksi tänään osan puupalikoista kylpyhuoneeseen pestäväksi ja alustavasti huuhtelinkin ne. Parvekeoven takana on nimittäin sellainen sotku, joka on siivottava. Sen kun saa pois päiväjärjestyksestä, niin yleisilme siistiytyy huomattavasti. Tarkoitus on saada laitettua tuoli tonne nurkkaukseen. Eli etsin uuden paikan puupömpeleille. Ne ovat olleet väliaikaisesti nurkassa päällekkäin.

Kävin myös pesemässä kaksi mattoa viikko sitten, jotka ovat tulossa parvekkeelle. Hoidin homman torstaina ennen helteiden tuloa. Meillä on kuivaushuoneessa matoille tarkoitettu tanko, jossa ne saa näppärästi kuivatettua. Immalanjärven Lietteen rannan lähettyvillä on matonpesupaikka, jossa kävin pesemässä ne. Nyt ne odottelevat olohuoneen tuolilla että saan ne laitettua parvekkeelle. Tietenkin, ensin pitää siivota se parveke!

Parveke alkaa näyttämään pikkuhiljaa kasvihuoneelta, mutta siitähän minä tykkään. On ihan uskomatonta millainen kasvupyrähdys kaikille kasveille on muutaman päivän sisällä tapahtunut. Viikko sitten oli ihan kitukasvuista. Ajattelin, että näinköhän näistä tulee mitään. Nyt on avomaankurkku lähtenyt hurjaan kasvuun, paprika kukkii ja tomaattikin kukkii. Oregano lähti kasvamaan parvekelaatikossa. Toivottavasti saan pidettyä sen hengissä.

Oregano iti todella hyvin. Nyt pitäisi harventaa.
paprikat parvekekasvatuksessa
Paprikat ja etualalla oleva chili lähtivät kasvuun.

Luulin tappaneeni kotkansiipisaniaisen, jonka istutin ruukkuun keväällä. Oli niin tuulisia päiviä, että siitä katkesi kaikki lehdet. Laitoin sen nurkkaan odottelemaan ensi kesää. Tutkailin sitä hieman lähempää muutama päivä sitten, niin siihenhän olikin ilmestynyt uusia lehdenalkuja. Ilmeisesti se sitten virkosi uudelleen kasvuun. Parissa päivässä ero oli huomattava.

Kylmä alkukesä sai minut aloittamaan taas käsityöprojekteja. Etsin käsiini tuttavaltani ostetut hänen värjäämänsä langat, joista päätin vihdoinkin virkata ponchon, josta olen pidemmän aikaa haaveillut. Siinä on nyt paljon paloja tehtynä. Löysin SOME:sta sellaisen kuvan, jossa joku oli tehnyt 7 veljestä langoista ponchon, ja se näytti siltä, että pystyisin itsekin sellaisen väsäämään. Ja ei muuta kun aloittamaan projekti.

Äkkiä ponchon virkkaus vaihtui kesähousujen paikkaamiseen kun helle saapui. Minulla on kahdet samanlaiset housut revenneet haaroista jo useamman kerran, ja nyt päätin, että tämä on viimeinen kerta kun korjaan ne. Mustat housut oli helpompi korjata kun laittoi sisälle paikaksi toista mustaa kangasta. Mutta oliivin väristen housujen paikkaus olikin sitten jo vähän kinkkisempi juttu. Ne olivat revenneet niin pahoin, että mietin pitkän tovin kuinka sen hoitaisin, vai kannattaako niitä edes korjata.

Päätin tehdä niistä shortsit, kun kerran lämmintäkin oli tiedossa. Tajusin, että eihän minulla edes ole shortseja, jossen sellaisia jotenkin väsää. Koska tein housuista shortsit, sain lahkeen suusta paikkamateriaalin revenneeseen kohtaan. Paikka on kiinnitetty kankaaseen tukikankaalla, jossa on liima. Näin sain paikan aseteltua todella siististi repeämiskohtaan, ja viimeistely olikin sitten helppoa.

No mutta, jos jatkan sitten taas joku toinen kerta. Että ei muuta kun hyvää kesän jatkoa!

PS. Olen kyhäämässä arvontaa tänne pystyyn ihan lähiaikoina, kunhan saan otettua palkinnoista kuvat. Olehan kuulolla! Voit myös tilata blogikirjoitukseni sähköpostiin. Täytä alla olevat tiedot, niin tilaukset alkavat saapua postiisi jo heti seuraavasta kirjoituksesta.

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi. Tietojasi ei käytetä muuhun tarkoitukseen, kuin sähköpostin toimittamiseen.

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

No niin, nyt se parveke

, , , , , ,

Muutaman vuoden jumitus eikä parveke ole vieläkään julkaisukunnossa. Miksi ei? No en v**tu tiiä! Pitäisiköhän luopua jo koko ajatuksesta? Sain sentään vietyä roskia pois ja edesmenneen koirani paljun häkkivarastoon odottelemaan jotain jatkokäyttöä. Siitä todellakin tulee ensi kesänä kasvimaa. Laitan kaikki kolme tomaattia ja kaksi paprikaa ja chilin siihen kasvamaan yrttien kera. Jäin taas vatvomaan asiaa liian pitkäksi aikaa, enkä saanut sitten tehtyä asian eteen taaskaan mitään. Tosin aluksi siitä paljusta piti tulla vesiaihe. Muutin suunnitelmaa.

Kesäkurpitsan kasvulaatikko kuivumassa roska-astian päällä. Laatikon tilavuus 21 litraa.

Rakentelin kesäkurpitsalle kasvulaatikkoa muutaman päivän. Aloitin kyllä rakentelun edellisellä viikolla, mutta juhannus tuli väliin ja lempibaarin kuoppajaiset. Ja mitenkä tämä nyt sitten tuli väliin? Noh, olisihan tässä ollut suht hyvää aikaa jotain saada aikaiseksi jos jalka olisi pelittänyt. Nyt ei taaskaan mene kenkä jalkaan, edes sellainen muovitossu. Pitää käydä ostamassa vielä kesäksi yhdet normikokoa suuremmat. Talvella ostin jo karvavuorelliset tossut kokoa 40, kun ei mennyt talvikenkä jalkaan ja jotain piti laittaa. Tällä kertaa kenkä ei siis mene jalkaan kun kippasin itseni pientareelle fillarilla. Jalka jäi alle ja kävely on ollut todella hankalaa sen jälkeen.

Bar Kenguru, Vuoksenniska, sulki ovensa lopullisesti 19.6.2025 (kuva: 23.6.2025)

Se siis tuli nyt tähän väliin. Hieman naureskellen totesin, että en muutekseen ole enää ihan niin näppäräkään, mitä olen joskus muutamia vuosia sitten ollut. Oli melkoista tuskaa sahailla kesäkurpitsan kasvulootaa varten varattuja paneelin paloja oikeaan mittaan. Otin itseäni niskasta kiinni ja tein sen loppuun maanantai-iltana. Käsittelin laatikon SUPI-saunavahalla, niin kuin olen käsitellyt muitakin puisia rakennelmia. Laatikko on loppusilausta vailla valmis ja toivon mukaan saan sen heti tiistaina käyttöön. Ainakin yritän niin.

Tiistain ajatelmia…

Kesä on ollut suht viileä. En ole pitänyt mitään kiirettä parvekeasioiden kanssa. Kuitenkin siitä voisi nyt jo nauttia. Esimerkiksi salaatit ja yrit kasvavat tällaisilla keleillä ihan hyvin. Taidan jättää yhden paprikan ja chilin sisälle kasvamaan. Pelottaa vaan ne vihannespunkit, joita niihin saattaa ilmaantua. No, jospa niiltä säästyisi tällä kertaa.

Pitää viedä kaikki muutkin kasvit keittiöstä pois. Turvettakin pitää mahdollisesti käydä ostamassa lisää. En jaksaisi enää millään raahailla mitään painavia säkkejä ees taas kun koko ajan on joku raaja kipeänä.

Viileä kesä pitää minut myös kiinni neuloosissa, joka on toisinaan aika rasittavaa. Tällä kertaa olen ottanut esille virkkuukoukun. Ajattelin virkata itselleni kesäponchon. Jotain tämä taas vaatii ja kaunis ponco voisi piristää minua. Olen aloittanut palojen virkkaamisen, ja sehän tietysti syö aikaa tuolta parvekkeelta. Kun parveke olisi kunnossa, voisin virkata ponchon paloja siellä.

Keväällä kesken jäänyt Strömsö-villatakki roikuu vielä olohuoneen seinustalla hengarissa, kun en ole saanut tehtyä sitä valmiiksi. Se on neulottu valmiiksi, lukuunottamatta nappilistaa. Pakko jättää se esille, etten unohda sitä. En ole päättänyt laitanko siihen vetoketjun vai puunapit. Puunapit pitäisi tehdä itse.

Välillä neuloosi näyttäytyy virkkausintoiluna.

Virkkasin aikoinaan torkkupeiton paloja parvekkeella, silloin kun hauveli oli vielä hengissä. Siitä kehkeytyi surutyö (Blogi: Virkattu torkkupeitto isoäidinneliöistä). Kun ulkona oli lämmintä, parvekkeella pystyi hengailemaan heti kun aurinko oli painunut reunan taakse. Noh, jospa ne lämpimät kelit vielä tulisivat tälle kesälle. Eihän vielä ole edes heinäkuu.

Sunnuntai

Äkkiä ne päivät kuluivat tästä välistä taas, ja nyt on jo sunnuntai. Meillä sataa ilmeisesti koko päivän vettä. Hyvää aikaa kirjoitella blogia. Tänään pitäisi jossain vaiheessa ihan myrskytä. Helsingissä oli jo ollut kunnon myrsky aamulla. Se saapuisi meille joskus loppupäivästä.

Tuttavani oli yökylässä pari päivää sitten, ja piristyin hänen käynnistään niin paljon, että laitoin eilen parveketta kuntoon koko loppupäivän. Oli pakko lopettaa siinä vaiheessa kun jalat eivät enää kantaneet. Kävin välillä leppuuttamassa jalkojani sohvalla, ja ompelin samalla käsin yhden olohuoneeseen tarkoitetun verhon lyhyemmäksi. Nyt pitäisi saada aikaiseksi vielä ripustaa se verho ikkunalle.

Sain kuin sainkin eilen (lauantaina) laitettua parveketta taas pykälän eteenpäin! Tänään voisin laittaa loput tomaatit paikoilleen, niin saisin siivottua keittiön. Niitä on vielä kolme laittamatta. Päätin, että jätän erikoisemman chilin sisälle kasvamaan kun sitä voi sitten kasvatella talven yli keittiössä. En tiedä sen lajiketta. Jätän myös yhden tavallisen Cayenne-chilin sisälle. Ei minulla tainnut muita chilin taimia enää ollakaan. Vein alkukesästä ylimääräiset chilit rappukäytävän eteen, ja laitoin niihin lapun ”saa ottaa”. Ne eivät olleet siinä enää tunnin kuluttua kun lähdin liikenteeseen.

Virittelin ensimmäiset pitsiverhot paikoilleen. Halusin nähdä millaiset niistä tulisi, ja olen ihan tyytyväinen näkemääni. Joudun kyllä näitäkin vielä lyhentämään parisen senttiä, mutta sen voi tehdä sitten kun pääsen istuskelemaan parvekkeelle, eikä mitään muita tavaroita ole jaloissa pyörimässä. Siihen ei enää kauaa mene! Esittelen parvekkeen heti kun se on valmis.

Puutarhavalot syttyivät hämärän tultua ja näyttivät ihan kivoilta pitsiverhojen kanssa.

Parvekeurheilua

Laitoin kroppani likoon, ja siirtelin painavat lecaharkot paikoilleen takaseinustalle. Ne olivat aikaisemmin pystyssä olohuoneen ikkunan edessä ja niiden päällä oli puinen taso. Olin aikeissa laittaa paprikat niiden päälle. Purin kuitenkin hökötyksen. Takaseinustalle pinotut tiilet piti siirtää sitten harkkojen alta pois, ja pinosin paprikoille tiilistä uuden tason, joka on mielestäni nyt paljon kivempi. Tilasta tuli paljon siistimmän näköinen ja olen erittäin tyytyväinen siihen. Kunhan saan tehtyä kaikki istutukset, laitan vielä lattialle vihreän terassimaton.

Parvekepuutarha valmistuu pian

Sain myös istuttaneeksi yrttilaatikkoon tarkoitetut jutut. Eli, siihen nyt päätyi persilijaa, salaatteja ja oreganoa. Laitoin reunassa olevaan kukkaruukkuun köynnöskrassia, jos se vaikkapa vielä lähtisi kasvamaan.

Sunnuntaipäiväni keskeytyikin äkillisesti kun puhelin soi. Sain vieraita. Ihana kummipoikani tuli perheensä kanssa pyörähtämään luonani kun olivat kotimatkalla mökiltä. Kummipoikani on 7-vuotias ja aloittaa nyt syksyllä koulun. Aivan ihana tapaus!

Apua, kämppäni on aivan sekaisin kaikesta tavarasta. Heillä oli vieläpä mukanaan jokin tuttu, jota en ollut koskaan nähnyt. Noh, ei tämä nyt sitten niin kamala kokemus ollutkaan, vaikka aluksi mietin, että mitähän hittoa nämä nyt minusta mahtavat ajatella. Kummipoikani isä, Aatu, on edesmenneen koirani alkuperäinen omistaja, keneltä koira silloin minulle tuli. Hänen pihallaan aikoinani sain aloitella puutarhailua. Olipa ihanaa nähdä pitkästä aikaa ystävää ja hänen perhettään!

Tähän on hyvä lopetella tällä kertaa ja jatkaa projekteja. Laitan vielä loppukevennykseksi kuvan Foxysta, kun tuli niin suloinen kuva hänestä Facebookin muistoissa vastaan.

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Black weekend oli pimeä ja synkkä

, , , , ,

Pimeä ja synkkä marraskuun viimeinen viikonloppu on suurten kauppojen tarjousjuhlaa! Kukaan ei voi välttyä Black Fridaylta tai jopa kokonaiselta Black Weekiltä. En tiedä muista pienyrittäjistä, mutta tämä viikonloppu on itselleni yksi synkimmistä viikonlopuista vuodessa. Ei tällaisella pienen pienellä piiperöisellä ole rahkeita televisiomainontaan tai paljon muuhunkaan, että saisi omia ideoita ja tarjouksiaan esille. Kauppa ei siis käy laisinkaan. Se on joka vuosi sama juttu. Mutta ei siitä sen enempää…

Koti on vieläkin suurimmalti osin siivoamatta ja tuntuu siltä, että sotkua tulee koko ajan vain lisää. Olen tehnyt aika paljon tietokoneella töitä, ja se näkyy sitten muualla asunnossani. En vaan jaksa enää tehdä mitään sen jälkeen. Olen tietty järjestellyt työhuoneessa tavaroita paikoilleen, ja sen semmoista, mutta sitähän ei lasketa kodinhoidoksi. Se on työtä se.

Pimeään vaikuttaa myös lumettomuus, joka on tänä vuonna ollut paha moneen vuoteen. Pari päivää oli ihanan talvista, mutta sitten tuli taas joku matalapaine, ja sulatti kauniin lumipeitteen pois. Sain vielä viikko sitten nauttia ihanasta lumisesta pihasta.

Virittelin työpisteeni ääreen pattereilla toimivat valotkin ja etsin led-kynttilät. Sehän teki ikkunan edustan paljon viihtyisämmäksi. Tietysti pattereiden sijaan käytän ladattavia paristoja. Näyttää siltä, että näiden valojen paristoja pitää ladata kerran viikossa, jos mielii nauttia näkyvistä valoista. Ne ovat kyllä yhtäjaksoisesti päällä montakin tuntia. Keittiön ikkunan välissä olisi yhdet paristoilla toimivat paremmat valot, kunhan vaan saisin aikaiseksi pestä sen ikkunan.

Kyllä, ikkuna on vieläkin pesemättä. Tälläkin hetkellä tuuli käy lounaasta, eikä ikkunaa voi avata kun sieltä sataa vettä vaakatasossa sisälle. Muutenkin tuulee liian kovaa.

Aloin myös virittelemään kasveille valoja. Siitä ei nyt tahdo oikein tulla mitään. En tiedä mikä nyt mättää, mutta en saa nyt mitenkään päin jatkettua valojen virittämistä. Ne on ehdottomasti saatava ajastimille, muuten kasvit heittävät henkensä. Olen käynyt joka päivä sytyttämässä lampun kiinanruusulle, koska se jos joku kärsii tästä pimeästä ajasta. On ihan järkyttävää, kuinka hämärää on jo kello kahdelta iltapäivällä. Lumi sentään heijastelisi valoa ympärille, mutta kun nyt ei vaan ole lunta.

Aion siirtää kaikki huonekasvini siten, että niille on saatavilla lisävalaistusta talven ajaksi. Kiinanruusukin tekee vielä lehtiä, kun sille viritteli lisävalon. Olohuoneen nurkkaan on tarkoitus laittaa kaksi kasvivaloa, ja yksi keittiöön. Keittiössä on vähemmän valoa tarvitsevia kasveja, kuten saniaisia ja vehkoja. Alkaisi olla viimeisiä aikoja laitella pistokkaatkin ruukkuihin, ennen kuin sekin on liian myöhäistä. Peikonlehden pistokkaat tekevät jo uusia lehtiä maljakoissa. Ikkunasta näkyy sininen hetki, joka oli kello 15 hujakoilla.

Käsityöt ovat kyllä sellaisia asioita mitä jaksan tehdä vaikka kuinka paljon. Sain kuin sainkin nappeja vailla valmiiksi islantilaisneuleen, jota olen tässä nyt vuoden verran työstänyt. Olen etsiskellyt siihen nappeja, mutta en ole löytänyt mieleisiä. Pitäähän siihen jotkut napit keksiä edes väliaikaisesti, että pääsen pitämään paitaa.

Pidin pari tuntia paussia kirjoittamisesta ja rupattelin tuttavani kanssa puhelimessa tovin. Olin aikeissa lähteä häntä moikkaamaan ennen puhelun alkua, mutta ajankohtaan sattui juuri joku saderintama. Aikaisemmin päivällä satoi sentään lunta ja räntää, mutta sade muuttui myöhemmin vedeksi. Aikani marhailtua kämpässä, kello olikin jo pian yli kahdeksan illalla. En päässyt pelaamaan bingoakaan. Jotain hyötyä kämpässä hortoilusta sentään oli. Taisin keksiä mistä tehdä napit villapaitaani.

Neuloisiko vai siivoisiko? Ei tarvitse kahta kertaa arvuutella…

Sunnuntai kului nopsaan ja illaksi nousi vielä kovaa tuulta, joka sai minut miettimään, että pitäisiköhän tuo parveke jo vihdoinkin laittaa talviteloille. En ole pitänyt mitään kiirettä asian kanssa, kun on vielä ihan syksyiset kelit. Maanantai olisi vieltä synkkä ja pimeä, mutta sitten tiistaina on ennusettu säätyypin muuttumista talvisempaan suuntaan. Parveke pitäisi saada ennen sitä kuntoon. Taidankin ottaa itseäni niskasta kiinni ja touhuta ne muutamat tavarat paikoilleen, mitä olen suunnitellut koko syksyn. Tälläkin hetkellä parvekkeelle osuu sellaisia tuulenpuuskia, että suorastaan ihmettelen, kuinka virittämäni pavilijonginseinä kestää paikoillaan ja ehjänä!

Parvekkeella on myös roinaa, mitä pitää viskata roskikseen. Olen kyllästynyt pyörittelemään erästä keraamista tolppaa ees sun taas pitkin parveketta, kun sille ei vaan löydy siellä paikkaa. Se on rikki yhdestä kohdasta ja vaatisi jonkunlaista korjausta, jota en välttämättä osaa tehdä. Pitää tutkailla josko sen saisi sisälle johonkin kauniisti missä rikkinäistä kohtaa ei näe. Sisällä olevat ylimääräiset Leca-harkon palat voi samalla viskata parvekkeelle, kun niitä ei sisällä tarvita kuitenkaan.

Minun täytyy vakavissani harkita myös ilmankostuttimien käyttöönottoa, koska huoneilma on mennyt ihan kamalan kuivaksi. Nenä on koko ajan ihan tukossa, ja välillä tulee niistäessä ihan verta. Liian kuiva huoneilma ei tee hyvää limakalvoille, eikä kämpän imurointi auta asiaa yhtään, vaikka olisi mitä suodattimia ja erikoispölypusseja. Muutenkin, asunnon imurointi aina hieman jänskättää, kun imuri temppuilee sopivasti. Siinähän sitä sitten taas ollaan jos sekin hajoaa.

Ei tässä nyt auta itku markkinoilla vaan pitää alkaa toimia. Tein tässäkin välissä yhden työjutun, mikä katkaisi kirjoittamista hetkellisesti, ja ajatushan siinä katkeaa. Jospa vaikka jatkaisi hetken vielä villatakin neulomista, ja sitten raahautuisi parveketta laittamaan. Ruoankin sain juuri syötyä, eikä sitä heti huvita lähteä parvekkeelle rehkimään. Hyvää joulukuun ensimmäistä viikkoa kaikille!

  
Scroll to Top