äidin piha

Kohon Foxy Girl 2018 part 2 – Foxy paljuilee

Lemmikit, Päiväkirjaa, Valokuvaus / Video

Videoiden koostetta vuodelta 2018 rakkaasta koirastani, josta jouduin luopumaan juhannuksen jälkeen 2019.

Videoita on sinänsä mukava katsella, ja kyllähän näistä tulee ihan hyvälle tuulellekin, vaikka ikävä vain kasvaa. Kuuluu varmasti asiaan! Julkaisen videoita tiheämmässä tahdissa YouTubessa ja laitan tänne ilmoituksen myöhemmin, ettei käy niin, että tulee monta videoklipin julkaisua peräkkäisinä päivinä. Pidemmittä puheitta tässä seuraava video.

Juhannus on lusittu

Lemmikit, Päiväkirjaa, Piha / Puutarha / Parveke

Hei pitkästä aikaa! Juhannus meni itsellä ainakin todella rauhallisesti mutta aina on aikaa sen verran kuvailla ympäristöä että saa kuvia blogiin.
Tämän vuoden kevät on ollut niin lämmin, että ei ole oikein saanut mitään aikaseksi parvekkeellakaan, tai sitten minusta on tullut vain niin vaativa, että nykyinen kattaus ”ei ole mitään” 😀 Noh, käydään sitä nyt sitten hieman läpi…

Olen yhdet nurmikot jo Uunolle lattanut, ja ne on kyllä jo kompostissakin, mutta pitää nyt vielä laittaa näin parvekkeellekin ”vakioastiaan” lämpäre nurtsia kissaa varten 🙂 Siemenet on siis laitettu tänään vasta itämään.

Sohvanurkkaus on jotenkin masentavan näköinen tänä vuonna… en tiedä mikä mättää, mutta ruuvasin tuohon ns pöydän päälle tollaisen tasaisen valkoisen kannen, että siihen voi laittaa vaikka vesilasin (tai punkkulasin). Ompelen siihen kyllä pöytäliinan että se peittyy. Olen lisäksi vielä kahden vaiheilla kääntäisinkö tuon sohvan kuitenkin vielä pituussuuntaan ikkunan alle, niin kuin se on edellisenäkin vuotena ollut. Pöytä tulisi nurkkaankaiteen viereen sitten. Sohva pysyisi sateella kuivana nääs 🙂

Teki yksi päivä kovasti mieli valkosipuliperunoita, ja minulla piti olla kylmäkellarissa pahvilaatikollinen perunoita, rosamundaa ja timoa. Ajattelin siis hakea sieltä satsin ja kappas perkele, potut olivatkin itäneet oikein kunnolla 😀 Otin muutaman kotiin kuvattavaksi, ja pitäähän ne varmaan laittaa sitten parvekkeelle johonkin ämpäriin kasvamaan, ei niitä syödäkään enää voi! Ehtiiköhän tälle vuodelle tulla edes satoa… noh se menee testiin sitten lähiaikoina.

Lämpimän kevään myötä puutarha on aika komeassa loistossaan äitini pihalla. Tässä pari kuvaa kukkivista kasveista…

(punapäivänkakkara edessä ja salvia takana)


(kiinanpioni Sarah Bernhardt)

Kiinanpionissa on älyttömän kokoiset kukat tänä vuonna. Mietittiin mistä mahtaisi johtua, mutta sitten aavisteltiin, että vanhempieni kissa on jäljistä päätellen käynyt lannoittamassa lähistöä. Mahtaisiko johtua siis siitä 😀 Kissan paska on hyvää lannoitetta!

(Kiksu-neiti)

Takapihan kukkapenkki kukkii myös ja se on vieläpä suhteellisen rikkaruohovapaa. Oikealla on jokin pioni vielä, en muista lajiketta. Äiti on ostanut sen joskus muutama vuosi sitten, ja pelkäsin sen kärsivän, kun siirsin sen tähän nurkkaan uuden kukkapenkin myötä. Hyvin kasvaa kuitenkin 🙂 Kyllä pionin voi siirtää!

Tuli sitä juhannuksena tehtyä yksi pesällinen kokkoakin… ei kehdattu enempää polttaa kun oli aika tuulinen keli ja koko kevään juhannukseen asti on ollut todella kuivaa. Eli metsäpalovaroitus oli voimassa vissiin torstaihin asti. Perjantaina oli oikein myrsky!

Juhannuksen alla vuosi sitten menehtyi myös rakas kissani, Spede, sekä kummitätini. Heitä muisteltiin myös. Spedehän sieltä parvekkeelta nyt puuttuu, niin voi olla ettei sen takia minun silmää oikein miellytä :/ Parveke on yleensä viritelty kissojen ehdolla.

Kukkapenkissä kukkii

Blogspot-siirrännäiset, Piha / Puutarha / Parveke

Käytiin koiran kanssa tänään autoajelulla, ja matkan varrelle sattui aivan älyttömän näköisiä junavaunuja. Ei muuta ku U-käännös ja takasin ottamaan kännykällä kuvia!

Olin niin täpinöissäni junasta, että päätin lähteä vielä järkkäriä ulkoiluttamaan. Vein koiran kotiin ja heitin uuden reissun. Valitettavasti junavaunut eivät enää olleet paikoillaan, niin otin sitten videokuvaa autosta suoraan. Sain viriteltyä viereiselle penkille kameratelineen ja avot! Siitä kuitenkin sitten jossain muussa vaiheessa lisää… Valokuvauskohteet siirtyivät äitini pihalle ja kukkapenkkiin.

Joskus muinoin kasvatin siemenistä näitä Kamtsakan maksaruohoja. Kohta ne avaa nuput!

Pionien kukinta on myöhässä… kohta nämäkin aukeaa, toivottavasti.

Kasvattelin siemenistä myös näitä punapäivänkakkaroita. Nämä ovat todella pirteän värisiä.

Ihanan hento Vuorikaunokki (Centaurea montana)

Siperiankurjenmiekka kukkii myös tällä hetkellä kukkapenkin laidassa…

Äidin kasvimaa valmiiksi – vihdoinkin!

Blogspot-siirrännäiset, Päiväkirjaa, Piha / Puutarha / Parveke

Ai hyvänen aika sentään… ei ole mukavaa aloittaa sunnuntaiaamua hirveällä hammassäryllä. Noh, se on huomenna tilattava aika hammaslääkäriin. Onneksi Burana auttoi tähän ja voin jatkaa päivää vaikkapa kirjoitellen blogia 🙂

Kävin siis rehkimässä eilen äitini kasvimaan loppuun! Hip hei ja hurraa. Kylläpä oli nihkeä projekti kaiken kaikkiaan. Ajallisesti tuohon ei olisi pitänyt näin kauaa mennä, mutta jostain ihmeellisestä syystä joka kerta kun olin menossa paikalle tekemään jotain, alkoi joko satamaan vettä tai hyttyset söivät. Tämä oli siis käydä eilenkin! Kun saavuin paikalle ukkosti jo valmiiksi. Päätin, että nyt teen tämän loppuun, satoi tai paistoi.

Näytti aika toivottomalta vielä muutama päivä sitten, eikö? Olin minä saanut kaikki kasvit siihen istutettua ajalllaan, mutta tuo ”kehikon” siistiminen oli pahasti kesken. Siihen oli parissa viikossa kasvanut rikkruohoarmeija, joka piti kitkeä käsin pois. Sitä mukaa kun kitki rikkaruohoja, niin niitä kasvoi toiseen kohtaan lisää. Tuntui välillä ikuisuusprojektilta koko kasvimaa.

Noita kun nyppi yksitellen… HUH! Ennen…

… jälkeen

Välikkö kanssa puhtaaksi rikkaruohoista…

Sainkin tämän tehtyä jo tällaiseen vaiheeseen ennen kuin piti mennä hetkeksi sisätiloihin…

Ikkunasta oli nimittäin tällaiset näkymät ja äänet sen mukaiset:

Pohjustin multaiset alueet märillä sanomalehdillä ja katekankaalla.

Laitoin kankaan kiinni sanomalehtien läpi tällaisilla maahan työnnettävillä hakasilla. Näitä sai K-Raudasta paketin hintaan 1,95€. Jos tuuli tuivertaa, niin ei lähde sitten katteet lentämään!

Ei muuta ku kuorikate paikoilleen!

Siinä se nyt on.. äidin kasvimaa valmiina 🙂

Olipahan projekti! Kaiken kaikkiaan tällaisen kokoiseen kasvimaahan ei mennyt mitenkään älyttömästi tarvikkeita. 8 pilariharkkoa mansikoille, 2 säkkiä kuorikatetta kulkuväylöille, pari laudanpätkää harkkojen päihin kehystämään välikköä, 1 lavakaulus, joitain säkkejä multaa, katekangasta, hakaset ja nurmikonreunusnauhapaketti.

Äidin pihan kukkasia

Blogspot-siirrännäiset, Piha / Puutarha / Parveke

Kohta on niin paljon kuvia taas otettuna eikä niitä saa mihinkään laitettua ”esille”… noh, tehdään pikakatsaus äidin kukkapenkkiin. Kuvia on siunaantunut ihan riittämiin!

Kokonaiskuva on tällainen mukaanlukien Foxy-hauvelin uimapalju.

Keisarinkruunut kukkivat ihan täysillä! Olen satavarma, että tämä käy häiritsemään jossain vaiheessa, koska tässä kukkapenkissä ei ole yhtään oranssia. Kaikki on keltaista, pinkkiä, valkoista ja violettia. Pitää varmaan siirtää nämä pois tästä johonkin järkevämpään paikkaan, ettei tästä saa jatkossa migreeniä.

Ihanaa, että kulta-akileijakin oli selvinnyt ”muutosta” 🙂 Minun siemenistä kasvattama tämäkin.

Tulisalvia on nyt hyvännäköinen.

Jostain tuolta kukkapenkistä kurkkasi tällainenkin, joka on ihan itsekseen sinne jostain hiipinyt 🙂

Ah, nämä pionit… ei voi sanoin kuvata mitenkä ihania nämä ovat!

Kultahelokki tykkää olostaan kukkapenkissä. Sitä joutaa varmaan karsimaankin syksyllä.

Kamtsakan maksaruoho on myös siemenestä itse kasvatettu. Tykkään kovasti tästä kasvista ja siitä on tullut upea mätäs tuohon kukkapenkin reunaan. Se vetää todella paljon puoleensa kimalaisia.

Tätä punapäivänkakkaraa en ensin edes tajunnut… sillähän oli tuplanaama! Olin aivan äimänkäkenä, kun löysin useamman tuplakukkasen näistä omista mättäistä. En muista ollenkaan, olisinko viime kesänä nähnyt vastaavaa ollenkaan. Nämä kukkaset olivat siis kasvaneet yhteen.

Tässä on minun ”pride and joy”, jaloritarinkannus. Delphinium x cultorum – itsekasvatettu siemenestä.

Vietimme 13.7. myös isäni syntymäpäivää… isä oli leikkisällä tuulella, ja halusi, että otan hänestä synttärikuvan, kun hän lymyilee kukkapenkin ”seassa” 😀 Isä pitää kukkasista todella paljon, ja olenkin ilmeisesti perinyt nämä ”ominaisuuteni” häneltä… myös huonekasvien suhteen! Niitä on meillä ollut perheessä aina.

Shopping Cart
Scroll to Top