Kohon Foxy Girl

Foxyn uusittu makuualusta

/ / Sisustusprojektit / DIY, Blogspot-siirrännäiset, Käsityöt, Lemmikit / Kommentoi

Foxy on saanut makuualustansa jo vuosia sitten, ja jostain syystä en ole raaskinut heivata sitä mäkeen… hauveli kuitenkin tykkää siitä ja se on kovassa käytössä 🙂 Se oli vaan rähjääntynyt käytössä eikä sopinut mielestäni sisustukseen…

Että sattuipas postilaatikosta napsahtamaan tällainen kuvasto, ja heti tuli mieleen, että olin pari vuotta sitten tilannut ruusukangasta Jotexilta, ja harmaasävyisestä kankaasta oli jo leikattu sopivan kokoinen palanenkin alustaa varten… vaan missähän se mahtaa olla? Noh, ei muuta kun etsimään!

Alusta oli todella repaleinen kun lähdin sitä kunnostamaan… en nyt sen koommin laita mitään kuvajulkaisuja työvaiheista, koska se oli niin yksinkertainen kuin vain voi olla: leikataan kaksi samankokoista kangaspalaa ja ommellaan ne yhteen saumurilla jättäen yksi reuna auki… vanha alusta sisälle ja ommellaan kiinni. Revin toki vanhan kankaan pois ettei se jää sinne sisälle. Yllättävän hyvin tämä Finlaysonin alusta kestikin. Sitä on pesty, pedattu ja kaavittu!

Mietin pääni puhki, mitä laittaisin alustan toiselle puolelle kankaaksi, koska en raaskinut käyttää ihanaa ruusukangasta molemmilla puolilla… en nimittäin usko, että kangas kestäisi kovinkaan paljon koiran käsittelyä. Olen useasti sanonut, että asiat vaan tuppaa loksahtamaan paikoilleen, ja sitä on tapahtunut minulle tässä viime aikoina todella paljon, niin kuin kävi tämänkin kangaspalan kanssa, jota olin säästänyt jostain syystä sohvanpäällisprojektista. Tämä kangas sattuu olemaan samaa, kuin mitä päiväpeittoni on! Että kävipäs sopivasti taas 😀 Päiväpeittokangas on jämäkämpää ja kestää paremmin kuin ruusukangas.

Mutta pitää se ruusukangas sillä toisella puolella olla! Alustan voi kääntää aina sisustuksellisesta syystä toisinpäin, jos haluaa ruusuja kattella 😀

Foxykin tykkäs uudesta alustastaan 🙂

Siellä se pikkurinsessa makoilee!

Foxyn uusittu makuualusta Read More »

Speden Bistro 2016

/ / Sisustusprojektit / DIY, Blogspot-siirrännäiset, Lemmikit / Kommentoi

Tiedän, että olen sen tyyppinen ihminen, että aiheutan joka paikassa hilpeyttä kaikilla tekemilläni asioilla… noh, tässä nyt sitten yksi DIY-prokkis, joka on aiheuttanut hilpeyttä, mutta mikä ei tosin vielää ole täysin valmis… siis tällä päivämäärällä! Aloitettu tosin syksyllä hyvissä ajoin ennen talven tuloa. Siispä tässä siihen liittyviä kuvia.

Tässä on koko homman alku ja juuri…

Syypää koko projektiin on tuossa edellisessä kuvassa siis – koira! Noh, selvitetääns vähän taustoja: kissani on jo yli 15-vuotias, ja sillä on mennyt liikuntakyky joiltain osin (niverikko kaikissa raajoissa). Aikaisemmin ruokakupit ovat olleet tuon ”portaikon päädyssä” tiskipöydällä. Kissalle ilmaantui nivelongelmia, ja ne alkoivat muuttua sen verran pahoiksi, että oli toteutettava viimeinen suunnitelma, mikä hänen varalleen teen. Rujosti sanottu, mutta näin se vaan menee 🙁
Mutta siitä sitten myöhemmin, eli nyt asiaan. Kissalle piti järjestää ruokailupaikka, johon koira ei pääse (syö sapuskat).

Sukulaisen avustuksella aloimme suunnitella kissalle ruokailukoppia, joka olisi samalla sisustuksellinen. Halusin, että se näyttäisi pieneltä omakotitalolta.

Itseltäni löytyi mm. laminaattia, josta sai kätevästi seinätarpeet pömpelille. Etuseinä tehtiin seinäpaneelista, takaseinä oli vaneria. Takaseinä olisi seinää vasten joten se ei näkyisi mihinkään.

Laminaatit ovat muutekseen todella käteviä materiaaleja kaiken maailman askarteluihin! Voi tehdä kevytrakenteisia laatikoita ja vaikkapa pöydänpäällisiä. Nyt näistä tuli seinät, koska Bistron piti olla sen verran kevytrakenteinen, että pystyn sitä tarpeen vaatiessa liikuttelemaan ilman että saan siitä tyrän. Jos sen olisi rakentanut kokonaan puusta, en olisi välttämättä pystynyt edes kantamaan koko hökkeliä yksin kotiin! Puu nimittäin painaa jonkun verran ja tämä on 80cm korkea…

Sitten tönö kotiin ja eiku maalaamaan!
Katon maalasin ruskeaksi ja etupaneeli sai lisäkuorrutuksen valkoisesta maalista. Maalariteipillä suojasin laminaatin ja maalasin kulmalistat myös valkoisiksi.

Edessä on luukku, josta voi laittaa safkat sisään. (sinertävä kuva johtuu siitä kun tuossa on akvaario lähettyvillä).
Luukkuun on lisätty saranat ja kahva.

Jotta elukka näkis kissana siellä myös yölläkin (plus että minä näen millo se siellä on ruokailemassa), asensin bistron sisäkattoon LED-valonauhan.

Nyt Spede näkee ruokailla ja minä näen milloin Spede on ruokailemassa 🙂

Foxykin näkee milloin ruoat ovat siellä sisällä ja se on varsin mielenkiintoista…

Speden Bistro on avoinna yötä päivää!

Tästä sitten varmaan kuvia lisää kunhan saan hifisteltyä pömpelin, jos se tapahtuu siis milloinkaan. Tarkoitus on tehdä listat noihin aukkoihin, vieressä odottelee vihreä terssimatto, joka on tarkoitettu ”nurmikoksi” pömpelin alle, sekä teen vielä terassin tuohon eteen, ettei Speden tarvitse kömpiä tuosta sivuluukusta sisään. Se tuntuu olevan sille vaikeaa, koska pömpelin lattia on myös laminaattia, ja siten liukas. Noh, vielä tolle voi jotain tehdä! Niistä sitten joku toinen kerta 🙂 Hyvää viikon jatkoa!

Speden Bistro 2016 Read More »

Pakollinen talvikuvapäivitys

/ / Päiväkirjaa, Blogspot-siirrännäiset, Lemmikit / Kommentoi

Ei ole mitenkään normaalia, että tänne meidän suuntaan Kaakkoon tulee talvi näin aikaisin… mutta ei se mitään 🙂 Mukavampaahan se on  tuolla lumessa talsia kuin vesisateessa, niin kuin ollaan aiempina vuosina talsittu.

Otin tässä kännykällä muutaman räpsyn, ja tässä niitä on muutaman päivän sisään otettuna:

Foxy on hyvä mallityttö jokaisessa tilanteessa 🙂

Keskiviikko aamuna pääsin heti lumitöihin, että sain kaivettua autoni lumesta esiin… onneksi naapurit olivat jo vähän kolanneet lunta autoni ympäriltä, niin ei ollut ihan niin paljon tekemistä 🙂 Lumi oli lisäksi kevyttä, niin ei tuolle kauheasti tarvinnut harjaa näyttää, niin lumet lähtivät auton päältä helposti pois… kuin henkäys vaan! Kun naapurit olivat tehneet niin hyvää mieltä minulle parkkipaikan suhteen, niin päätinpä sitten kolata parin muun naapurin parkkipaikkoja. Molemmat heistä osittain liikuntaesteisiä, niin ei olisi toisella ollut mitään saumaa päästä autonsa luo, jos sille tulisi tarvetta.

Koiran kanssa varttitunnin ulkoilu torstaina iltapäivän päätteeksi… reppana oli ihan luminen kun oltiin menossa takaisin sisälle 😀

Imatralla satoi monta tuntia ihan tuiskuttamalla lunta…

Tänään tiedossa ainakin osan päivää todella kaunista talvisäätä! Pikkupakkasta… -4,5C näytti äsken mittari 🙂

Ei muuta tällä kertaa kun hyvää viikonlopun alkua! Saattaahan tuo olla, että tulee tässä päivitettyä taas jotain hyvinkin pian, koska käyn tänään postista noutamassa ”lähetyksen”, joka osittain sitten avittaa myös näissä blogeissa… mut siitä sitten enemmän myöhemmin 🙂

Pakollinen talvikuvapäivitys Read More »

Lokakuu hävisi johonkin?

/ / Päiväkirjaa, Blogspot-siirrännäiset, Lemmikit / Kommentoi

Mietin tossa aamulla kun heräsin, että milloinkahan olen viimeeksi kirjoittanut tänne blogiin mitään… johonkin on hävinnyt melkein kuukausi! Noh, tehdääs nyt tämmönen pikainen postaus, kun taas on tälle päivälle muita tietokonehommia kasaantunut ihan mukavasti… siinä siis ehkäpä jonkinlainen selitys, miksi blogikirjoittelu on jäänyt vähän harvemmalle tässä kuussa (seliseli). Kuviakin on otettu lähinnä vain lemmikeistä…

Imatralle tuli täysi talvi tässä kuluvalla viikolla, joka tietty mutkitti hieman menemisiä. Minulla oli nimittäin kesärenkaat autossa vielä alla. Sain ne onneksi eilen vaihdatettua.

Tiistaina aamupäivällä näytti tältä:

Iltapäivällä näytti jo tältä 😀

Oli sinänsä huvittavaa tuo lumentulo, kun edellisenä päivänä talkkari ajoi vielä nurmikkoa, tai keräsi lähinnä pudonneita koivunlehtiä… seuraavana päivänä pihalla on 10cm lunta!Noh, äkkiä ne lumet sitten sulivatkin pois… (pari päivää myöhemmin)

Olen välillä miettinyt, mitenkä saisin tuohon keittiön ikkunan alle hyllyn, johon voisin laittaa vaikka yrttejä kasvamaan. En halunnut porata seinään mitään reikiä, niin kappas kummaa; patterin välissähän oli sellaiset ”kennon” näköiset rakoset, niin sain tällaiset ruuvattavat jalat menemään siitä läpi. Tuo viritelmä tuossa kuvassa kestää ihan ilman mitään tuossa pystyssä! Laitoin pienen palan sanomalehteä toisen jalan ja patterin väliin niin hylly ei edes heilu. Samaa tarvitsee varmaan kokeilla tuolla makkarin puolella jossain vaiheessa! Pitää vielä maalata tuo hylly, kunhan kerkee.

Sain paikallisesta kebab-mestasta sopivan kokoisia peltipurkkeja, joita voi käyttää esim. kukkaruukkujen suojina. Toimii mielestäni myös sisustuselementtinä. Toki näitäkin voi maalta, jos ei pidä peltipurkin väristä 🙂 Kesällä nämä ovat kivan näköisiä parvekkeella.

”Pakolliset” hauvakuvat seuraavaksi…
on se vaan niin ihanaa, kun on tuollainen karvakuono heti aamulla oman nenän edessä kun silmänsä avaa 🙂 Oma pieni Foxy <3

Lauantai… ei taida murheita olla näkyvillä!

Ei muuta tällä kertaa ku hyvää viikonloppua!

Lokakuu hävisi johonkin? Read More »

Perintötila Kohon esittelyä

/ / Kohon Tila, Lemmikit / Kommentoi

Kerrottakoon, että teen näitä kirjoituksia tästä kyseisestä paikasta sen takia, että olen viettänyt lapsuusaikaa kyseisessä paikassa todella paljon. Käyn vielä tänä päivänäkin lähes viikottain siellä koirani, Foxin, kanssa. Tämä perintötila ei kuulu minun suvulleni, vaan tätini miehen puolelle.

Tädilläni oli aikoinaan minun ylläpitämät kotisivut australiankarjakoirakasvatusta varten. Domainista, www.kohonkennel.com luovuttuaan, halusin pitää palan historiaa nähtävillä internetissä, jos jotakuta kiinnostaisi vaikka lukea asiasta. Päätin siis siirtää vanhan sivuston sisältöä tänne omaan blogiini, jossa voin sitten jatkaa kirjoittelua nykyisistäkin hetkistä, joita tilalla vietän.

Tietoa tilasta
Tila sijaistee Ruokolahdella, Kaakkois-Suomessa, lähellä Venäjän rajaa. Tätini, Sirkku-Leena, on tilan emäntä ja isäni nuorin sisko. Tila on kuulunut sukuun jo vuodesta 1742 (maakirjojen mukaan) ja hallinta siirtyi tädilleni ja hänen miehelleen vuonna 1970. Heillä oli aluksi tuotantoeläiminä lypsykarjaa, mutta myöhemmässä vaiheessa 80-luvulla kuvioihin tuli myös emolehmät. Niille oli luonnollisesti peltotilaa. 1990-luvun puolessa välissä tilalla kasvatettiin myös lampaita, ja samoihin aikoihin tila alkoi siirtyä luonnonmukaiseen viljelyyn. Emolehmät saivat lähteä, samoin lypsykarja vuonna 1997. Jäljelle jäivät itäsuomalaista alkuperäiskarjaa edustavat muutama kyyttö ja tietysti lampaat.

Kohon tila

Kohon kennel (Kennnel Kohon)
Tätini on aikanaan kasvattanut australiankarjakoiria. Ensimmäiset pentueet syntyivät Kohon kenneliin vuonna 1992. Linjauksena on aina ollut jalostaa hyviä, terveitä koiria, jotka sopivat niin työkäyttöön kuin esiteltäviksikin. Viimeinen pentue syntyi vuonna 2008, joka kantoi nimeä G-pentue (G-litter). Itselläni on nyt F-pentueesta yksi karjis, Foxi (Kohon Foxy Girl). Foxin veli, Felix, on edelleen tilalla isäntäväen seuralaisena. Karjaa tilalla ei ole ollut useaan vuoteen, joten Felix saa nauttia vapaasta elämäntyylistä leppoisan maalaismaiseman pihapiirissä ihan lemmikkinä. Teen tästä aiheesta toisen postauksen, jossa esitellään tarkempaa historiaa tilan australiankarjakoirista.

Perintötila Kohon esittelyä Read More »

Scroll to Top