Äidin pihan kukkasia

Kohta on niin paljon kuvia taas otettuna eikä niitä saa mihinkään laitettua ”esille”… noh, tehdään pikakatsaus äidin kukkapenkkiin. Kuvia on siunaantunut ihan riittämiin!

Kokonaiskuva on tällainen mukaanlukien Foxy-hauvelin uimapalju.

Keisarinkruunut kukkivat ihan täysillä! Olen satavarma, että tämä käy häiritsemään jossain vaiheessa, koska tässä kukkapenkissä ei ole yhtään oranssia. Kaikki on keltaista, pinkkiä, valkoista ja violettia. Pitää varmaan siirtää nämä pois tästä johonkin järkevämpään paikkaan, ettei tästä saa jatkossa migreeniä.

Ihanaa, että kulta-akileijakin oli selvinnyt ”muutosta” 🙂 Minun siemenistä kasvattama tämäkin.

Tulisalvia on nyt hyvännäköinen.

Jostain tuolta kukkapenkistä kurkkasi tällainenkin, joka on ihan itsekseen sinne jostain hiipinyt 🙂

Ah, nämä pionit… ei voi sanoin kuvata mitenkä ihania nämä ovat!

Kultahelokki tykkää olostaan kukkapenkissä. Sitä joutaa varmaan karsimaankin syksyllä.

Kamtsakan maksaruoho on myös siemenestä itse kasvatettu. Tykkään kovasti tästä kasvista ja siitä on tullut upea mätäs tuohon kukkapenkin reunaan. Se vetää todella paljon puoleensa kimalaisia.

Tätä punapäivänkakkaraa en ensin edes tajunnut… sillähän oli tuplanaama! Olin aivan äimänkäkenä, kun löysin useamman tuplakukkasen näistä omista mättäistä. En muista ollenkaan, olisinko viime kesänä nähnyt vastaavaa ollenkaan. Nämä kukkaset olivat siis kasvaneet yhteen.

Tässä on minun ”pride and joy”, jaloritarinkannus. Delphinium x cultorum – itsekasvatettu siemenestä.

Vietimme 13.7. myös isäni syntymäpäivää… isä oli leikkisällä tuulella, ja halusi, että otan hänestä synttärikuvan, kun hän lymyilee kukkapenkin ”seassa” 😀 Isä pitää kukkasista todella paljon, ja olenkin ilmeisesti perinyt nämä ”ominaisuuteni” häneltä… myös huonekasvien suhteen! Niitä on meillä ollut perheessä aina.

Lue artikkeli / kommentoi

Pikaiset kuulumiset juhannuksen jälkeen

Viikko hujahti taas vauhdilla kun on ollut paljon tekemistä, vaikka ei ole juurikaan saanut mitään aikaiseksi, tai siltä se tuntuu. Tässä on selvitelty edesmenneen kummitätini asioita ja muitakin juttuja, niin se on kyllä kuluttanut ihan mukavasti ajantajua. Mutta ei niistä sen enempää. Väliin mahtuu ihania ulkoiluja koirulin kanssa 🙂 Tässä olemme omalla pihalla…

Serkkuni olivat luonani kylässä pari yötä, ja koiran turkki oli sitten sen mukainen heidän lähdettyään… ilmeisesti karvakuonoa on rapsuteltu niin paljon, että sillä on villa lähtenyt kävelemään tuolta turkin syövereistä. Koira oli täynnä vaaleita karvatuppoja. Niinpä Foxy joutui ensimmäisenä ”kamman alle”, kun serkut olivat lähteneet 😀

Tässä kiinanruusuni, joka avasi ensimmäistä kertaa ikinä kukan täyteen loistoonsa. Tämä kukkanen kesti tuollaisena ihan kokonaisen päivän, niin onneksi tajusin ottaa siitä edes kännykällä kuvan. Tämä on pistokas isäni kiinanruususta, jonka laitoin multaan vasta viime kesän lopulla. Nyt se on täynnä nuppuja.

Banaani on lähtenyt hyvin kasvamaan…

Uunosta on tullut ihan lällykkä Speden poismenon jälkeen. Ei se mitään! Ihana mussukka, joskin hieman pitkäkyntinen. Pitää kait yrittää kesyttää niin, että kynnet voi leikata. Spede antoi leikata ihan hyvin, mutta Uunon kynsiin ei ole ollut koskemista.

Parveketta…

Tässä itse kasvatettuja nokkosia. Osa on myynnissä ja osan pidän itselläni.

Foxy tykkää käydä itsekseen parvekkeella loikoilemassa. Nyt tuli heti kameran eteen poseeraamaan kun menin ottamaan kuvia 🙂

Juhannusruusu kukkii nyt runsaimmillaan. Kukinta on ainakin viikon myöhässä!

Kävimme eilen Foxyn kanssa ”mummilassa”. Foxy oli niin täpinöissään, että vesi ei kestänyt juoma-astiassa, vaan siinä piti uida. Koira oli siis aivan märkä 😀 Nurmikolla on muutenkin mukavaa piehtaroida. Se on sopivan viileä, kun täällä Imatrallakin oli eilen jopa oman mittarini mukaan 26,2°C lämmintä.

Lue artikkeli / kommentoi

Suhteellisen rankka viikko takana

Nyt on ollut suht rankka viikko takana ja aika purkaa hieman kuvasaldoa blogiin… nimittäin, olen menettänyt toisen kissani viime maanantaina 19.6. ja heti siinä seuraavana päivänä rakkaan kummitätini. Kummitäti oli myös täti, isäni vanhin sisko, myös minun sylikummini. Rauha hänen sielulleen! Spede-kissan menetys oli aavistettavissa kun sillä oli se diabeteskin. Spede alko myös väsymään ja aavistin kaikista ulkoisista merkeistä, että nyt ei kaikki ole herralla kunnossa. Lohdutukseksi pitää sanoa, että Spede oli lähes 16-vuotias. Spede menehtyi lääkärireissulla jo nukutusaineen vaikutuksesta. Sillä oli diabeteksen lisäksi myös suuri kasvain vatsan alueella, jota en ollut huomannut. Hyvää matkaa toivotin hänelle tassutaivaaseen ja parempia hiiriapajia

Tässä vielä ”veljekset” Uuno (vas.) ja Spede (oik.). Kuva otettu 7.2.2017

Tälle viikolle sattui myös äitini syntymäpäivä… eli myös iloa oli tällä viikolla eikä vaan surua! Vein äidille reilun kaupan ruusukimpun sekä pienen kuoharipullon!

Olikohan niin, että sain tämän Paavonnukkumatin viime vuonna (2016), niin nyt tämä on alkanut kukkimaan. En tiennyt, että tämä edes kukkii 😀 Ihmettelin vaan minkä piiskan se on tuohon kavattanut. Tämä on se ensimmäinen kukka, seuraavan se avasi hieman alemmaksi.

Tänä vuonna juhannusruusu kukkii sentään juhannuksena! Iso osa nupuista on vielä aukeamatta. (23.6.2017)

Vietimme ystävän kanssa juhannusaaton vanhempieni takapihalla notskin äärellä. Tässä hieman juomia… aika hillitysti tulee tämänikäisenä jo oltua. Ei jaksa enää rymytä niin kuin nuorempana 🙂

Pääsin myös kurkkaamaan vanhempieni naapurin viehättävää pihaa. Naapurin ”mummo” on jo lähes 80-vuotias, ja jaksaa vielä touhuta tällaisen kukkapenkin parissa. Pitää kuntoa yllä, kuulemma. Ja härre god mitenkä tuossa kukkii kaikki! Käyn joskus ottamassa lisää kuvia, kunhan bongaan hänet sieltä pihamaalta 🙂

Kukkapenkissä oli melkoinen määrä unikkoja.

Nyt näyttää siltä, että sää selkenee, niin täytynee mennä tekemään joitain hommia loppuun, mitä jäi viime viikolla sattuneista syistä tekemättä. Minua odottaa papujen, kesäkurpitsojen ja avomaankurkkujen istuttaminen parvekkeen alle. Sinne siis!

Lue artikkeli / kommentoi

Noin kahden viikon uutiset

Tässähän sitä nyt selitellään miksei olla kirjoiteltu hetkeen tänne blogiin mitään… kaikkea on kyllä tapahtunut mutta en ole vaan saanut aikaiseksi kirjoittaa mitään. En mie mikää superihminenkää oo! Tässä nyt joitain kuulumisia parin viikon ajalta.
Päätin eräänä kauniina maanantaina tuunata Spede-kissalle rakennetun bistron tasakattoiseksi, kun siinä oli alkujaankin pitänyt olla avattava katto, että pääsen sitä lattiaa sieltä putsaamaan jos sinne tippuu ruokaa. Alku hyvin ja melkein loppukin. Sain tehtyä homman…
Pientä hifistelyä vaatii..

Tämä ei suinkaan tullut kuin apteekin hyllyltä, ja jouduin käyttämään paikallisia SOTE-palveluja.. pikkusen liimaa sahan tekemään vekkiin ja koriste päälle…

… ja apteekin hyllyköstä etsimään jotain kivaa laastaria. Jos söhlitään, ni sit söhlitään tyylillä!

Jotain piti kuitenkin yrittää tehdä. Sormeen tullut haava nimittäin kiristi niin kovaa, ettei vasemmalla kädellä oikein voinut tehdä mitään ihmeempiä. Ja lisäksi aina piti laittaa joku muovihanska käteen puutarhahansikkaan alle. ettei laastarin sisälle mennyt mitään paskaa. Pikkasen näpit hikos!

Sain kuitenkin tehtyä edes jotain, kuten istutettua nokkosten taimet uusiin suurempiin ruukkuihin. Nämä pidän itselläni kun ovat kaikki keskenään erillaisia. Muut annan/myyn pois.

Tuttavaltani saatu kirjovehkanpistokas teki vihdoinkin juuret!

Tästä olen iloinen 🙂 Laitoin vehkan oitis omaan ruukkuunsa kasvamaan. Toivottavasti viihtyy minulla.

Kävin välillä tarkkailemassa äidin pihaa. Äidille istuttamani kullerot kukkivat ihan täysiään 11.6.2017. Tämän jälkeen satoi muutaman päivän vettä lähes yhtäjaksoisesti, ja suuurin osa kukinnoista tippui. Oranssi kullero tuossa perinteisen keltaisen seassa on jalokullero, jonka olen saanut tuttavaltani.

Bongasin ilmoituksen Facebookista, että olisi tarjolla jaloangervon taimia. Eiku niitä hakemaan! Otin tämän punalehtisen juurakon, sekä sitten vihreälehtisen juurakon. Toivotaan, että kukkivat vielä tänä kesänä, kun juurakot on aika ”sellaisenaan” siirrettyjä 🙂

Tosiaankin täällä Imatralla satoi aika mukavasti vettä muutaman päivän ja tuli vietettyä monta päivää sisätiloissa. Ja niin kuin ei olisi muuten hommia ollut rästissä, niin läppäri päätti käydä temppuilemaan, ja sitähän tässä ollaan nyt kuluva viikko asennettu, että pääsee edes vähän rentoutumaan blogin pariin! Ei oo ihmisen hommaa tää… kolme päivää meni kun ajoin kaikki WIN 8.1-päivitykset koneelle + muutama päivä, että sain kasattua kaikki ohjelmat. Eikä taida kaikki olla vieläkään kohdillaan, mutta nyt en enää ressaa sitä asiaa. Muut jutut ehtii tekemään myöhemminkin 🙂

Loppuun vielä muutama ”kymppikevennys” lemmikeistäni. Koiraa ei olisi meinannut saada millään ulos aamusta, kun keli oli niin kamala… ei se mitään Foxy-kulta, minul oli vähän samanlaiset fiilikset, mutta pitihän se hauveli ulos viedä tarpeilleen.

Harvinaista, mutta tästä innokkaasta lähtijästä sai vielä otettua lähikuvaa 😀 Itsellä oli lähinnä vaikeaa lähteä ulos kun nauratti niin kovaa…

Vanha herra, Spede, halusi välillä viereen.. tottakai piti mennä pomottamaan koiraa koiran paikalle! Spede on kingi 🙂

Uuno on ollut joka ilta käpertyneenä viereen kun olen läppärini ääressä tekemässä milloin mitäkin… niinkuin vaikka asentamassa ohjelmia ja päivityksiä. Kuvasta näkyy Foxyn häntäkin… kaikki vieressä välillä yhtäaikaa 🙂

Nyt alkaa olla sen verran kovaa hermosärkyä hartioissa ja käsien nivelissä että tarvii lopetella tähän ja käydä yöpuulle. Palaillaan taas, ja toivottavasti pian 🙂

Lue artikkeli / kommentoi

Sisähommia tänään – ulkona karsee keli!

Tänään on niin törkeä keli ulkona, ettei ole kesästä tietoakaan. Eilen tuli rakeita niskaan kun olin koiran kanssa lenkillä – upeeta. Tänään on yhtä kylmää ja tuulee helvetisti, sekä sataa vettä. Ei naurata yhtään perkele, kesä pitäisi olla :/ Siispä villasukat jalkaan ja blogin ääreen!

Olen pidemmän aikaa jo miettinyt, että pitäisi vaihtaa joillekin huonekasveille ruukut. Olin hankkinut multaakin valmiiksi, mutta aina se vaan on siirtynyt ja siirtynyt… nyt päätin, että vaihdan mullat ja ruukut, makso mitä makso!

Olen monesti istunut tähän ”laiskanlinnaani” istumaan, niin syli täyttyy aika nopsaan eräällä karvaisella otuksella nimeltä Uuno. Uunosta on niin kivaa köllötellä kainalossa kun teen jotain läppärin äärellä… tietty, itselle se on sitten hankalaa jos yrittää kirjoittaa jotain, mutta kissi saa olla vieressä jos haluaa.

Tässä kuitenkin kukkasista, joille multaa ja ruukkuja vaihdoin. Kohtalonköynnös oli aivan liian pienessä ruukussa. Sain pistokkaan reilu vuosi sitten eräältä huonekasviharrastajalta, jolta banaanintaimikin on saatu 🙂

Kuningaskissus piti myös saada uuteen ruukkuun. Tästä pitänee etsiä lisätietoa, kun tää jostain syystä kasvaa älyttömästi tällä hetkellä, enkä oikein tiedä mitä sille pitäisi tehdä.

Tässä kaksikko mullan-/ruukunvaihdon jälkeen.

Tuo valkoinen taso on tarkoitus siirtää peikonlehden tilalle nurkkaan päin, ja rumpulaari toiseen laitaan… milloinkohan senkin sais aikaseksi tehdä :/ Spede-papparainenkin kurkistaa tuolta alta kopastaan 🙂

Nokkosten taimet alkavat olla myös sen kokoisia, että ne pitäisi istuttaa omiin ruukkuihinsa. Tälle tulee kohta kiire!

Sain vaihtarina viime vuonna nukkumattia, ja olen aivan rakastunut tähän! Ihanan värinen kasvi 🙂 Vieressä oikealla on isän nokkosesta otettu pistokas.

Peikonlehdelle tuolla nurkassa on myös varattu uudet altakastelumullat, kunhan vain saisi aikaiseksi vaihtaa nekin. peikolle on myös uusi tuki rakennettuna muoviputkesta. Mullanvaihto voi tulla aika haasteiseksi kun peikko on noin suuri…

Jonkunmoisen konsultaation jälkeen tulin hankkineeksi oikeanlaista multaa Dwarf cavendish-banaanintaimelleni! Tämä on sille kuulemma paras kasvualusta. Toki pitää laittaa kukkaruukkuun ettei nyt ihan tuohon säkkiin saa laittaa kasvamaan, niin kuin vaikkapa tomaatin. Banaanin juurien kuulemma pitää tuulettua.

Saispa kaikki nämä multahommat alta pois niin pääsisi siivoamaan kämpän kesäkuntoon, ja kesähän tulee kuitenkin – optimistinen kun olen 🙂 Ei kehtaa koko ajan olla pesemässä lattioita jne kun ne likaantuvat niin nopeasti tällä hetkellä. Noh, kaikki ajallaan!

Lue artikkeli / kommentoi