Päiväkirjaa

Pientä kodin laittoa (2017)

Niinhän se on, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta sitten kun on suunniteltu kaikki valmiiksi, pitäisi laittaa hihat heilumaan! Se ei olekaan aina niin yksinkertaista. Noh, jotain pientä viritystä olen taas saanut aikaiseksi, joten voin olla ihan tyytyväinen itteeni 🙂

Olen päättäänyt vaihtaa kämpässä verhoja ja muita tekstiilejä vuodenaikojen vaihtuessa. Ostin muutama vuosi sitten ihanat ruusuverhot, ja ne olivat makuuhuoneessa jonkin aikaa, kesät ja talvet. Nyt kun tapetoin harmaasävyisen kaupunginkuvan isoon seinään, nämä ruusuverhot eivät enää sopineetkaan makkariin, enkä halunnut niistä luopua. En myöskään halunnut tehdä niistä mitään pussilakanoita tms. Ajattelin laittaa ne olkkariin.

Olkkariin ne sopivat aivan loistavasti noin niin kun muuten tunnelmansa puolesta. Minulla oli ostettuna jostain kirpparilta pinkit valoverhot, jotka laitoin myös ikkunalle. Tästä lukunurkkauksesta tuli aivan erinäköinen mitä se oli aiemmin.

Hieman vielä tavaroita siirrelty tässä kohtaa… joku ei nyt natsaa omaa silmään – oisko toi basarirummusta tehty kukkalaari, joka vaatis seuraavaksi huomiota?

Ja olihan noi taulutkin ihan väärässä kohtaa kun ne on laitettu seinälle edellisen sohvan aikana…  niiden paikkoja pitää siis vielä muuttaa.

Minulla oli jemmassa myös ”puolikas” jalkalamppu, josta päätin viritellä kukkasille talveksi valon. Meni tovi kun keksin kuinka saada se pysymään pystyssä, mutta onneksi kävi älynväläys, ja sain toteutettua aika helponkin viritelmän. Minulla oli viiden litran Riihimäen lasiastia, ja mustaa koristesepeliä. Ja eikun puupalikka pohjalle ja siihen reikä, mihin lampun sai ”istutettua”, ja sepelit perään. Siinähän se nyt jököttää suorassa eikä pelkoo, että kaatuisi 🙂

Eteisessä oli niinku -k.a.a.o.s-
En ole edelleenkään tähän tyytyväinen, mutta olen menossa oikeaan suuntaan!
Siirsin komeron Elfa-korit tähän, koska tässäkin mielestäni tarvitsi olla jotain säilytystilaa… kaapit ovat täynnä! Halusin pitää kevyttä takkivaatetusta vaatetangossa, huppareita jne, ja olin aikaisemmin hankkinut ulkotakeille jalkanaulakon. En tiedä, olikohan virhe. Se näyttää aina niin samperin sotkuiselta. Kuitenkin, tähän kohtaan virittelin verhon.

Niin kuin jokaiselta DIY-ihmiseltä varmasti löytyy, niin löytyi minultakin sopivan kokoinen pätkä verhokiskoa jemmasta. Koska en halunnut ruuvailla mitään hirmuviritelmiä naulakon kaappeihin, päätin ratkaista asian hakkaamalla parit pikkunaulat reunoihin, että verhokisko kestää kiinni.

Sit eiku ompelemaan oikeankokoinen verho. Tätäkin kangaspalaa olen pyöritellyt parisen vuotta milloin missäkin, kun en ole saanut sitä sopimaan mihinkään. Kangas on todella kivaa, harmi että tuli hankittua vain kahden metrin pala. Minua häiritsee vielä nuo väärän väriset kaapit… DC-fixillä vaaleiksi?

Verhosta jäi kangasta kuitenkin sen verran jäljelle, että sain vihdoinkin päällystettyä penkille pehmusteen. Tämäkin ollut viritteillä varmasti jo yli vuoden… vaahtomuovipatjasta tuo on tehty.

Tässä on mielenkiintoinen ratkaisu: pistorasia katonrajassa! Noh, sille on kuitenkin käyttöä, kun halusin viritellä akvaariovalaisimen tähän kiinni. Ei kun hankkimaan jatkoroikka ja kiinnikkeillä seinäään ylös kiinni.

Siitä sitten johto alas sinne missä sitä tarvitaan. Tämä alue tässä tulee kyllä vielä siistiytymään. Tarkoitus on vaihtaa tuohon verkotanko, joka sain tuttavaltani.

Makkarin seinä sai uuden suojalistan. Oli ihme, ettei tapetti lähtenyt repsottamaan kun kävelin siitä ohitse, ja lähse aina olkapää tai kyynärvarsi osui tuohon reunaan. Nyt se ei enää haittaa 🙂

Välillä pitää hemmotella ja halailla lemmikkejäkin 🙂 Foxy nauttii sylissä olemisesta!

Mutta lisää sitten taas seuraavalla kerralla… kuvia on taas otettu! Nämä kuvat ovat ajalta 22.10-24.10.2017.

Pientä kodin laittoa (2017) Read More »

Ajanviettoa lemmikkien kanssa (2017)

Ollaan vietetty lemmikkien kanssa eläintenviikkoa… tosin se on tainnut jo loppua tässä vaiheessa kun kirjottelen tänne. Vedän itseni välillä niin piippuun projektieni tai töideni kautta, että pieni pysähdystauko on useammin kuin onkaan, paikallaan. Käytän sen kaikista mieluiten lemmikkieni hellimiseen!

Toinen kun lähtee sylistä niin toinen tulee tilalle 🙂

Minul on telkkari makkarissa, niin sitä katsoessa Foxy tulee joskus helliteltäväksi…

Josta tulikin mieleen, että kun siirsin sängyn kokonaan seinustaa vasten, se oli todella hankala pedata. Se näytti aina kauhean sotkuiselta, enkä saanut päiväpeittoa mitenkään asettumaan. Kuvassa joku muu on kyllä pedannut pedin, oiskohan Foxy ollut asialla!

Käänsin siis sängyn samoiten päin, mitä se oli alunperinkin. Sängyn kaventamisen myötä tilaa tuli reunoille vähän enemmän. Ja nyt Foxystakin on kiva köllötellä tässä vierellä… koiran peti on tossa vieressä ja sen takana seinää vasten on kissan peti. Siinä ne ovat joka yö vieressäni 🙂

Välillä kun plärään Facebookkia tai katselen videoita Tuubista, Uuno tulee makoilemaan rennosti viereen.

Tein muuten Uunolle uuden makuualustan, joka on samaa kangasta kuin päiväpeittokin. Nyt se sopii hyvin sisustukseenkin! Kuvassa on vielä projekti, joka on seuraavana listalla. Olin aikanaan hankkinut pohjustusmaalia K-Raudasta sitä varten, että nuo hyllynpalaset voi maalata valkoisiksi. Seuraavana siis nämä valkoisiksi, niin kevenee vähän tumma tunnelma makkarissa!

Sain yllätyskirjeen, jonka sisällä oli tällaiset ihanat käsienlämmittimet. Ihan loistavat, kun kirjoitan esimerkiksi tätä blogia! Ei tule kolotuksia niin paljon. Kiitos Minkelille kun teki nämä minulle 🙂 Minkeli tekee myös villasukkia, jos jollain on tarvetta… toki korvausta vastaan.

Timjami…toin siis tämän sisälle kämppään parvekkeelta – VIRHE!!! Sen mukana tuli jotain hirveitä öttiäisiä. Timjamista ei ollut sen suurempaa iloa, vaan se päätyi surutta biojätteisiin.

Joka ikisessä huonekasvissanikin oli jotain öttiäisiä, jotka lopulta tunnistin ripsiäisiksi. Kävin hakemassa torjuntapuikot ja käsittelin kaikki kukkaset mitä minulta löytyi, lukuunottamatta keittiössä olevaa orkideaa. Otan siitä ”mullat” pois, ja hölvään ensiksi pyeretriinillä ja sitten se saa lannoitetta. Uudet lastut tietenkin pitää vaihtaa ja käytän ne uunin kautta niin kuolee kaikki öttiäiset, jos sattuu olemaan.

Kotipihan asfaltilla oli hauskan näköinen kuvio.

Käytiiin koiran kanssa lauantaina 14.10. landella. Siellä on koko vaahteran lehdet maassa! Tuossa tuli kahlattua…

Niin taisi Foxykin kahlata jossain rapakuopassa! Oli muuten suht mutainen koira. Ei naurattanut periaatteessa kyllä yhtään, vaikka vähän naurattikin! Mut saunaanhan me oltiinkin menossa, niin tuli sitten samalla pestyä tämä rapaturkkikin. Oli meinaan ihan kauttaaltaan mudan peitossa 😀

Näihin tunnelmiin siis täältä tänään… nyt kello on niin paljon että pitää käydä nukkumaan 🙂 Kuulemisiin!

Ajanviettoa lemmikkien kanssa (2017) Read More »

Syksy saapuu 2017!

Hei pitkästä aikaa! Koneelle on kasaantunut taas läjäpäin kuvia, ja vain murto-osan voi laittaa tänne… syksykin on meneillään jo hyvää vauhtia, mutta en ole juurikaan ehtinyt ottamaan kuvia väriloistosta, jos sellaista edes onkaan :/

Kun sateet loppuivat, niin onneksi sain yhtenä aamupäivänä napattua kuvan keittiön ikkunasta! (2.10.) Tämä oli todellakin hetkellistä iloa, koska meni varmaan puoli tuntia, niin sininen taivas oli tiessään, ja taas satoi vettä 🙁

En ole montaa vaahteraa nähnyt täällä suunnalla, jossa olisi kunnollinen ruska. Meillä on kuitenkin tässä kävelyreitin varrella ollut yksi, joissa on todella upeat värit 🙂 (21.9.)

Foxy on toisinaan eri mieltä, että pitääkö näitä vaahteranlehtiä aina jäädä kuvaamaan… minun mielestäni sopivat hyvin turkin väriin! (21.9.)

(25.9.)

Tällä hetkellä pääkopassani pyörii niin monta asiaa, jotka ”pitäisi vaan tehdä”. Tein itselleni todo-lappuja, johon kirjoitin kunkin tekemättömän homman. Siitä sitten vaan ottamaan lappu. Muutaman lapun sain totetutettua, loput lojuu olkkarin kirstun päällä kun päätin lahjoittaa peltirasian sitä tarvitsevalle.

Akvaario on jäänyt sisustamatta loppuun. Luovuin kaikista ”tupsukasveista”, mitä tuossa näkyy. Se ei jotenkaan sopinut akvaariooni. Tämän suhteen en aio luovuttaa, teen heti homman loppuun kun siihen tulee kunnolla aikaa 🙂

Huonekasvit kasvavat kovaa vauhtia. Kuvassa oleva kiinanruusu tiputtaa tosin kaikki nuput. Ikävä homma, kun sain sen niin hienosti kukkimaan keväällä. Tosin nyt syksy jne… huomasin muuten, että kasveihini oli ilmestynyt jotain öttiäisiä, joita olen tänään yrittänyt hävittää mäntysuopaliuossumutteella. Osan kasveista olen liipassu mäkeen. En tiedä tarkalleen mistä tulivat, mutta epäilen parveketta. Toin nimittäin sieltä nokkoset sisälle. Olen muutoinkin rajoittanut huonekasvieni määrää kun pitäisi se aika niiden hoitamiseenkin jostain löytyä. Joskus nämä hommat vaan vähän karkaavat lapasista 😀

Koiraa ulkoilutettaessa tulee nähtyä sitten niitä muitakin syksyisiä asioita, kuten näitä mahtavan värikkäitä kärpässieniä! Nämä suorastaan paistavat tien laidoilta. Pidän näistä todella paljon 🙂 (15.9.)

Oli lehtokotilokin sienen päällä… mitä lie sitten tekemässä kun tuskin tuota haluaa itsekään syödä… sattui kait kulkureitille! (15.9.)

Tämän takia piti kurvata autolla ympäri, kun näin tien laidassa kauppaan mentäessä… oikein hurmaava kärpässieniperhe 🙂  (17.9.)

Tällaisia löytyy pitkin kadunvartta kun kävelemme koiran kanssa vanhemmilleni… siinä on ns koivujoho, joiden juuristojen läheisyydessä nämä kasvavat. Koivujen lähellä kasvaa kärpässieniä aika monessakin paikkaa. (19.9.)

Mutta jos tämä tästä tällä kertaa… mukavaa syksyn alkua kaikille!

Syksy saapuu 2017! Read More »

Parveke 20.-26.7.2017

Minulle parveke tarkoittaa sellaista paikkaa, josta kaikki voivat nauttia. Koska kissani ei enää pääse ulkoilemaan vanhempieni talolla, olen järjestänyt hänelle oman nurmikon parvekkeelle 🙂

”Vasta ajettu nurmikko”

Tässä istuinpaikalla on varmaankin sen ”punaisen maton” paikka 🙂

parveke

Kasvattelin keväällä itse siemenistä isokirjopeippejä, eli värinokkosia. Nimestään huolimatta, nämä eivät ”polta” niin kuin pihalta löytyvät nokkoset.

Nyt Foxykin tykkää olla parvekkeella, kun hankin sinne vihreän terassimaton. Pääsin halvalla, kun minulle riitti 2 metriä leveästä matosta 60cm:n pala.

Nostin myös saniaislaatikon tiilien päälle. Näinköhän tuonne alle saisi jotain kivaa valaistusta tms? Täytyy funtsia asiaa!

Huomasin muuten eilen (25.7.) mennessäni parvekkeelle, että tuijaani oli ilmestynyt seittiä reunimmaisiin oksiin. Ilmeisesti jokin kehrääjäpunkki oli pesiytynyt siihen. Sinänsä jännää, kun sitä ei ollut muissa kasveissa (koputetaan puuta kop kop), että lieneekö jokin tietty laji sitten mikä iskee ainoastaan tuijiin. Vai olikohan pieni hämähäkki kyseessä… noh, joka tapauksessa tuija läks ja kovaa!

Seittiä oli myös koristeissa jotka uitin myös mäntysuopaliuoksella…

Huomasin, että seittiä oli alkanut kertymään myös kulmauksessa olevaan tuijaan. Eli tämäkin sitten lähtee täältä… murrrrr….

Jees, että ei vissiin ole nämä tuijat parvekekasveiksi soveltuvia. Täytyy keksiä jotain muuta näiden tilalle, vaikka paju! Heiii… siinähän sitä ideaa onkin. Voin tuoda vanhemmiltani parvekkeelle terijoen salavan! Uudet istutukset vaan kehiin ja vesipullo sekaan ni kasvi saa ravintonsa suoraan siitä sitten. Iloisilla mielin kuitenkin kohti taas uusia haasteita ja kokeiluja.
Foxy on ainakin tyytyväinen ihan sama mitä tuolla parvekkeella on 🙂

Parveke 20.-26.7.2017 Read More »

Äidin kasvimaa valmiiksi – vihdoinkin!

Ai hyvänen aika sentään… ei ole mukavaa aloittaa sunnuntaiaamua hirveällä hammassäryllä. Noh, se on huomenna tilattava aika hammaslääkäriin. Onneksi Burana auttoi tähän ja voin jatkaa päivää vaikkapa kirjoitellen blogia 🙂

Kävin siis rehkimässä eilen äitini kasvimaan loppuun! Hip hei ja hurraa. Kylläpä oli nihkeä projekti kaiken kaikkiaan. Ajallisesti tuohon ei olisi pitänyt näin kauaa mennä, mutta jostain ihmeellisestä syystä joka kerta kun olin menossa paikalle tekemään jotain, alkoi joko satamaan vettä tai hyttyset söivät. Tämä oli siis käydä eilenkin! Kun saavuin paikalle ukkosti jo valmiiksi. Päätin, että nyt teen tämän loppuun, satoi tai paistoi.

Näytti aika toivottomalta vielä muutama päivä sitten, eikö? Olin minä saanut kaikki kasvit siihen istutettua ajalllaan, mutta tuo ”kehikon” siistiminen oli pahasti kesken. Siihen oli parissa viikossa kasvanut rikkruohoarmeija, joka piti kitkeä käsin pois. Sitä mukaa kun kitki rikkaruohoja, niin niitä kasvoi toiseen kohtaan lisää. Tuntui välillä ikuisuusprojektilta koko kasvimaa.

Noita kun nyppi yksitellen… HUH! Ennen…

… jälkeen

Välikkö kanssa puhtaaksi rikkaruohoista…

Sainkin tämän tehtyä jo tällaiseen vaiheeseen ennen kuin piti mennä hetkeksi sisätiloihin…

Ikkunasta oli nimittäin tällaiset näkymät ja äänet sen mukaiset:

Pohjustin multaiset alueet märillä sanomalehdillä ja katekankaalla.

Laitoin kankaan kiinni sanomalehtien läpi tällaisilla maahan työnnettävillä hakasilla. Näitä sai K-Raudasta paketin hintaan 1,95€. Jos tuuli tuivertaa, niin ei lähde sitten katteet lentämään!

Ei muuta ku kuorikate paikoilleen!

Siinä se nyt on.. äidin kasvimaa valmiina 🙂

Olipahan projekti! Kaiken kaikkiaan tällaisen kokoiseen kasvimaahan ei mennyt mitenkään älyttömästi tarvikkeita. 8 pilariharkkoa mansikoille, 2 säkkiä kuorikatetta kulkuväylöille, pari laudanpätkää harkkojen päihin kehystämään välikköä, 1 lavakaulus, joitain säkkejä multaa, katekangasta, hakaset ja nurmikonreunusnauhapaketti.

Äidin kasvimaa valmiiksi – vihdoinkin! Read More »

Scroll to Top